Miksi sitä ei vallattu?
Neuvostoliiton 7. armeija löytiin täysin hajalle jatkosodan alussa. Kuten myös Neuvostoliiton 23. armeija.
Miksi ei jatkettu suoraan Leningradiin? 14.armeija olisi kyllä myös pystytty murskaamaan. Meidän pysähtymisemme asemasodaksi pelasti Pietarin syksyllä 1941.
Neuvostoliiton 7. armeija löytiin täysin hajalle jatkosodan alussa. Kuten myös Neuvostoliiton 23. armeija.
Miksi ei jatkettu suoraan Leningradiin? 14.armeija olisi kyllä myös pystytty murskaamaan. Meidän pysähtymisemme asemasodaksi pelasti Pietarin syksyllä 1941.
Vastaukset 29
Vanhimmat
vallata ja tuhota rakasta Pietariaan yhdessä inhoamiensa natsien kanssa. 1919 oli toinen tilanne. Silloin Pietari olisi vallattu yhdessä venäläisten kanssa ja valloittajista olisi tullut palautetun keisarivallan sankareita.
Jos oltaisi jatkettu niin Neuvostoliiton 23. armeija olisi pakotettu täysin vetäytymään Leningradiin jossa se mitä siitä olisi jäljellä olisi joutunut aivana varmasti saksalaisten tuhoamaksi.
Torjuimme myös paljon vastahyökkäyksiä. Neuvostoliiton 7.armeija oli lyöty kuten ne divisioonat joita sen tueksi saatiin. Saksalaiset tarvitsivat ratkaisevaa iskua Suomelta Pohjoisesta Leningradia vastaan. Silloin olisi korpraali Hitler saannut pitää voitonjuhlansa Astoriassa kuten suunnitteli.
Toinen omituinen veto Aatulta oli vetää Hoepnerin johtama 4.panssariarmeija pois Leningradin rintamalta Moskovaa vastaan. Leningrad olisi pitänyt ensin vallata. Se oli Moskovaa tärkeämpi koska piiritys sitoi joukkoja joita Saksa olisi voinnut käyttää Moskovaa vastaan ja joita Suomi olisi voinnut käyttää Muurmannin rataa vastaan.
hyökkäämässäLeningradiin. Se saarrettiin valtaamalla Pähkinälinna. Laatokka jäi silti auki. Leningradin saarto sinänsä on melkoista pötyä. Maayhteyskin avattiin jo tammikuussa -43. Saarto kesti vain puolet väitetystä 900 päivästä.
Oli se aluksi mutta Aatu piti Moskovaa tärkeämpänä. Päätös ottaa neljäs panssariarmeija Moskovan rintamalle tuli kesken taistelun.
Laatokka jäi auki koska eivät päässeet sen takia Tikvinässä etenemään koska Suomen puolelta ei tullut raivokasta ja röyhkeää hyökkäystä Leningradia vastaan.
Suomi ei hyökkää Syväriä etelämmäs. Suomi teki sovitun osuutensa, Saksa ei.
Kyllä Saksalla oli joukkoja elo-syyskuussa Leningradia vastassa pilvin pimein. Sinne jopa siirrettiin Keskisen Armeijaryhmän yksiköitä jossain vaiheessa koska L-grad piti vallata ensin. Voimat vain eivät sakuilla kertakaikkiaan riittäneet, se on selvää.
Mannerheim oli sopinut läski possu Winstonin kanssa. Anglo-paska Churchill ilmoitti tästä Stalinille.
saatana Marski pelkäsi että jops hyökätään niin RAF tekee Helsingistä toisen Dresdenin. Kyllä Suomen Ilmavoimat olisi britti homoja vastaan voineet puollustautua. Luftwaffe ja finski olisi yhdessä rökittänyt Neuvostoliiton ja Britannian ilmavoimat Suomen rintamalla.
Mutta kertoohan se Winstonista jo jotakin. Britti muka humanisti. Halusi suojella Leningradin ja Moskovan väestöä pahoilta suomalaisilta ja saksalaisilta fasisteilta. Vittu mitä paskaa!
Roosevelt myös uhoili kokoajan että hyökätkää niin tulee sota eikä diplomaattisuhteiden katkaisu ole ainut asia.
No nyt sai amerikkalaiset ja britit venäläiset rinnalleen. hehehehe USA:ssakin hirveästi rikollisia Itä-Euroopasta puhumattakaan venäläisistä oligarkeista ja puolalaisesra roskaväestä jotka asuvat Britanniassa. Puola Euroopan persereikä!
Ei niillä syksyllä olleet tarpeeksi voimia. Joukkoja siirettiin vasta vuonna 1942. Ei siis syksyllä jolloin odottivat Suomelta hyökkäystä.
Siksi Hitler varmaan ajatteli siirtää joukkoja Moskovan rintamalle koska luotti siihen että Suomi hoitaisi oman osuutensa. Mannerheim ei hoitanut.
Koko Leningradin sotilaspiiri oli täynnä typeriä komentajia jotka saavuttivat aina vain pieniä voittoja suomalaisista ja saksalaisista. Raivokkaalla hyökkäyksellä Suomen puolelta kaupunki olisi kaatunut.
Talvisota jo paljasti Leningradin heikkouden.
"saatana Marski pelkäsi että jops hyökätään niin RAF tekee Helsingistä toisen Dresdenin. "
Miten Marski sitä olisi voinut pelätä? Dresden pommitettiin vasta sodan loppu aikoina. Eiks se tapahtunut piirityksen jälkeen?
Tekihän britit aika pahan ilmapommituksen Petsamoon.
Kyllä ne pommitti Saksaa jo kovasti vuonna 1941.
Hampurin ja Dresdenin tyylliset iskut plus stalinistisen Puna-Armeijan miehitys olisi tuhonneet Suomen kansan. Meitä oli neljä miljoonaa. Saksalaisilla oli varaa uhrata omiaan. Meillä ei.
Saksan pohjoisen armeijaryhmän 18. A sitoutui Oranienbaumin motin ympärille. Leningradin suuntaan jäi vain 16.A, joka sekin joutui hajoittamaan voimiaan. Lisäksi oli 4.PsR:n yksi armeijakunta. Näillä vallattiin Pähkinälinna ja tilapäisesti Tihvinä. Voimat hajosivat.
Tosiasiassa piiritysrenkan sisällä oli koko ajan vähintään tasaveroiset joukot vastssa oleviin suomalaisiin ja sakslaisiin verraten. Se vain ei sovui neuvostopropagandan rakentamaan myyttiin.
Syksyllä -41 oli puolustajalla 400 000 miestä ja saksalaisilla 275 000 miestä. Suomalaisilla ei ollut mitään edellytyksiä yrittää murtaa linnoitusketju. Marski tiesi sen hyvin.
Toinen asia on sitten, oliko yhtään viisaampaa lähteä valtaamaan Itä-Karjalaa siinä vaiheessa, kun oli selvää, ettei salamasota missään nimessä onnistu.
Marski valehteli saksalaisille. Edellytyiksiä oli.
Leningradia ei puollustanut syksyllä kuin muutama heikko sotilas huonoine aseistuksineen. Suomen hyökkäys olisi pistänyt koko puollustuksen sekaisin.
Ja suomalaisilla oli noin 230 000 miestä. Se olisi ollut 505 000 hyvin aseistettua ja koulutettua saksalaista ja suomalaista vastaan Puna-Armeija joka joutui jo sinnittelemään pärjätäkseen väsyneitä ja huonosti huolettuja saksalaisia vastaan.
Tasaveroiset joukot? Ei vittu! Eihän tuota usko Erkkikään. Jo talvisota paljasti Leningradin sotilaspiirin syvän heikkouden.
Itä-Karjala vallattiin puollustuksellisista syistä koska ei jatkettu hyökkäystä Leningradiin.
Eikä se mitään propagandaa ollut. Jo Stalin vihasi Leningradia. Ždanovin kuoltua lähes kaikki Leningradin sodan aikaiset johtajat Aleksei Kuznetsovia myöten tapettiin.
Stalinille olisi aivan sama ollut jos suomalaiset ja saksalaiset olisivat kaupungin hävittäneetkin. Moskova oli Stalinille tärkeämpi.
Muistaakseni kenraali von Manstein vahvisti myös useaan otteeseen eri yhteyksissä että Leningradin valtaamiseksi olisi tarvittu Suomelta isku pohjoisesta syyskussa 1941.
Pietari oli täynnä joukkoja ja Itämeren laivaston matruusit lisäksi. Suomen joukot lähestyivät Pietarin ensimmäistä linnoitusvyöhykettä eikä Suomella ollut järeää tykistöä kiinteän linnakevyöhykkeen murtamiseen. Näitä vyöhykkeitä oli useita ja jos ne olisi jotenkin läpäisty olisi edessä ollut Stalingradin tapainen katutaistelu talojen raunioissa.
Pelkkää houretta, että Suomella olisi voinut olla mitään roolia itse kaupungin valtaamisessa vaikka olisi sinne viety koko armeijamme viimeistä ukkoa myöten. Enintään olisi voitu hieman pienentää saartorengasta mutta siihen se olisikin sitten jäänyt, meidän yrityksemme.
Leningradin väestö oli siviiliväestöä enimmäkseen eikä mitään kunnolla aseistettuja sotilaita kuten Stalingradissa. Ja jos partisaani juttua meinaat niin tuskin se olisi nälkäisiltä ja sairailta leningradilaisilta onnistunut.
Tie Rajajoelta Leningradiin oli todellakin vahvasti linnoitettu ja miehitetty. Jos hyökkäys olisi keskitetty siihen niin taistelusta olisi todellakin tullut verinen ja ukkoja mennyt kuten Verdunissa kummaltakin puolelta. Hyökkäystä ei olisikaan pitänyt keskittää sitä kautta vaan hyökkäys olisi pitänyt sijoittaa Lempaalanjärven kummallekin puolelle. Oltais sitten voitu tehdä läpi murto ja mennä eteenpäin kapeana kiilana.
Leningrad olisi näin voitu eristää Laatokasta ja supistaa saartorengasta.
Lisäksi kun ottaa huomioon miten kovalle koetukselle Leningradin joukot joutuivat vaikka taistelivat väsyneitä ja huonosti huolettuja saksalaisia joukkoja vastaan vuonna 1941.
Ja jos saksalaiset olisivat aktiivisesti saaneet luvan käyttää lentokenttiämme Leningradia vastaan suunnattuihin hyökkäyksiin ja yhdessä Suomen ilmavoimien kanssa pommittaneet kaupunkia.
Mitä horiset? Itämeren laivasto oli eristetty Suomenlahden perukoille Suomen ja Saksan laivaston miinaverkon takia. Ei siitä olisi paljoa Pohjoisesta ja Idästä tulevia suomalaisia joukkoja vastaan apua ollut.
Matruusitkaan eivät olisi auttaneet.
Tykistöä oli runsaasti. Kevyttä sekä raskasta joten äläpä taas punikki valehtele.
Leningrad olisi kieltämättä ollut vallattavissa edellyttäen, että se olisi tehty ennen 15.10. ja Hitler olisi pelannut harkittua uhkapeliä ja siirtänyt tehtävään Kanaalilta muutaman divisioonan. Jos siis olisi vallattu Tihvinä ja pidetty se mainituin lisäjoukoin hallussa niin se olisi riittänyt. Tämä sotatoimi olisi tarvinnut tuekseen suomalaisten vahvaa apua Syvärillä noihin aikoihin olevalle hyökkäysvalmiille Saksalaisdivisioonalle ja operaatio olisi maksanut verta ( muutaman Tappokukkulan verran?), mutta noin ylipäätään se olisi mitä todennäköisemmin juuri tuolloin lyhyenä ohikiitävänä hetkenä onnistunut. Kaupunki olisi romahtanut huollon täydelliseen katkeamiseen ja toisin kuin myöhemmin saksalaisten tekemässä yrityksessä käytössä olisi ollut enemmän voimaa mk. muutama levännyt ja täysivahvuinen divisioona Ranskasta, divisioonat, jotka jokatapayuksessa siirrettiin Itään Tammikuussa 1942 torjumaan katastrofia. Jopa saksalaisten torsoksi jäänyt yritys oli pahaksi Leningradin huollolle ja puolustuskyvylle ja suuri osa paljon kuvatuista näkösällä olleista katuruumiista johtui tuosta epäonnistuneesta iskusta, jonka venäläiset voimansa ponnistaen löivät takaisin. Olisivatko lyöneet Syyskuussa?
Toisaalta: Saksalaisten voimavarat eivät riittäneet enää syksyllä 1941 täydelliseen ja kiistattomaan voittoon. Saksalaiset olivat siihen mennessä tuhonneet suurelta osin venäläisten Länsirajalla olleen voimaryhmän tuhansine panssareineen, mutta myös heidän omat voimansa olivat kuluneet ja ilmavoimien iskuvoima ei ollut enää Kesäkuun 22:n tasolla. Yksinomaan panssarijoukkojen panssarivahvuudet olivat kutistuneet kolmanneksella kaikesta uusiokalustosta huolimatta ja Harkovan panssarivaunutuotannon menetys korvautui Stalingradin traktoritehtaan huipputuotannolla. Kesäkuun 22. ja Joulukuun 31 välillä venäläiset tuottivat 4000 T-34 vaunua ja merkittävän määrän myös KV-1 Klimejä. Niitä alkoi syksyn kuluessa ilmestyä ensin yksitellen, pian jo parvina.
Saksalaisten olisi pitänyt Joulukuun alun pakkasiin mennessä vallata Sevastopol, Rostov, Moskova ja Leningrad. Näin siksi, että niihin tukeutuen olisi ollut helppoa lähteä seuraavann kevään hyökkäyksiin kohti Stalingradia, Voronesia ja Bakua ja ilmiselvistä syistä myös Sorokkaakin . Rostov vallattiin , mutta menetettiin venäläisten vastahyökkäyksessä takaisin , Sevastopol jäi piiritykseen, jossa sitoi pääosan 11 armeijan joukoista( Komentaja tuolloin Mannstein) ja kaksi muuta kohdetta jäivät venäläisten käsiin. Tuhottujen divisioonien sijaan perustetut uudet vaikkakin osin heikostikoulutetuista reserveistä perustetut divisioonat ja pikakoulutetusta väestä kootut prikaatit riittivät pysäyttämään saksalaiset ja osin saksalaisille yllättäen Stalin oli parempi uhkapeluri kuin Hitler ja hän tyhjensi estoitta suuren osan Mantsukuon vastaisesta rajastaan tuottaen siellä kivääri jalalla seisseen voimaryhmän suureksi vastahyökkäysreserviksi Moskovan taisteluihin.
Saksalaiset hävisivät sodan lokakuun alkuun mennessä koska heidän varusteluasteensa ei ollut riittävä, koska he aliarvioivat venäläiset ja koska näistä seikoista johtuen heillä ei olisi ollut varaa niihin muutamiin hyviin omituisiin ratkaisuihin kesällä 1941, jotka he tekivät. Jos he Kiovan sijaan olisivat keskittyneet Heinäkuusta alkaen Moskovaan ja Leningradiin siirtäen useammankin divisioonan Ranskasta tuloksen varmistaakseen ja luottaneet Kiovan ongelman Moskovan valtaamisen jälkeen olevan ratkaistavissa Eteläisen Armeijaryhmän ja Kleistin panssarien omin voimin niin kukaties saksalaiset olisivat loppujen lopuksi saaneet siedettävän rauhan. Pannssaridivisioonien määrävahvuuksien säilyttäminen vuoden 1940 tasolla ja niiden lukumäärän nostaminen johonkin 25 Idässä olisi sekin vaikuttanut asiaan, samoin muutama sata lentokonetta lisää. vaikkapa kokonaisen Lähitaisteluarmeijakunnan muodossa olisi sekin tehnyt terää.
Jos, jos...
.....Mitä horiset? Itämeren laivasto oli eristetty Suomenlahden perukoille Suomen ja Saksan laivaston miinaverkon takia. Ei siitä olisi paljoa Pohjoisesta ja Idästä tulevia suomalaisia joukkoja vastaan apua ollut. .....
Itämeren laivaston laivojen tykit oli viety maihin eli siinä oli vissiin enemmän kuin tuhat järeää putkea lataamassa rautaa luvattoman tulijan niskaan. Ei mikään vähäinen tulivoima. Ja matruusit olivat jalkaväkenä.
Jos L-grad oli noin huonosti puolustettu niin miksi sakut joutuivat jäämään niinkin kauas kaupungista ja jättämään esim. Oranienbaumin vaarallisen ja kiusallisen sillanpään tuhoamatta. Ei tilanne puolustajalla aivan noin huono ollut kuten kuvittelet. Lisäksi saartorenkaan ulkopuolella oli hyvin vahvoja neuvostojoukkoja, jotka pitivät sakuja tosi lujilla.
Jos n-liitolla oli tilanne noin huono niin miksi sakut eivät tulleet Syvärille kuten oli sovittu jne...???
harmittaa kun et ollut johtamassa heitä voittoon II MS:ssa. Mikä kyky mutta syntynyt 100 v liian myöhään. Tai sitten on vaan niin, että jälkipeluu on kovin helppoa kun ei tarvitse vastata huutoonsa.
Ja laivastolla oli tykkejä ampua Suomenlahdelta Syvärille? hahahahha ei taitanut ihan sellaisia tykkejä olla. Ja jos kaupunkiin olisi murtauduttu niin tuskin ne omaa kaupunkiaan olisivat ampuneet ja edistäneet näin Hitlerin suunnitelmia tuhota se.
Matruusit oli tavallisia merimiehiä suurimmaksi osaksi ja kouluttamattomia vielä kuten kaksikymmentä vuotta aikaisemmin.
Miksikö? Koska neuvostoliitolla oli juuri ja juuri riittävää vastarintaa kyseisellä sillanpää alueella sen takia ettei Suomi hyökännyt.
Saat sen kuulostamaan jotenkin siltä että nekut ylivoimaisesti piti sillanpäätä hallussaan vaikka totuus oli että koko kaupungin puollustus oli hiuskarvan varassa. Käsky Mannerheimilta ja se olisi kaatunut siihen.
Ne "vahvat" joukot kyllä nähtiin Pohjoisessa. Iivana kuvittelee että pysäytti suomalaiset Pohjoisessa vaikka totuus oli se että Siilasvuo keskeytti menestyksekkään hyökkäyksen Kiestingissä. Jos Leningrad olisi kaatunut niin olisi riittävästi vapautunut Siilasvuolle joukkoja Karjalasta. Muurmannin rata olisi katkaistu ja Sorokka vallattu.
Syvärille eivät tulleet koska saivat Tikvinässä selkäänsä suomalaisuuden passivisuuden takia. Jos luulet että tomppeli Kirill Meretskov olisi voinnut saksalaisia lyödä jos Suomi olisi aloittanut ilmapommitukset ja hyökännyt kaupunkia vastaan niin erehdyt.
Sama Kirill Meretskov joka uhosi valtaavansa talvisodan aikana Suomen kahdessa viikossa. hahahaha
Ja kansallismielisiä ryssiä harmittaa kun kansallismieliset kuvitelmat heidän "Suuresta Isänmaallisesta sodasta" poistetaan.
Tuskin kaupungin valtaamiseksi divisioonia Länsirintamalta olisi tarvinnut siirtää. Isku Pohjoisesta Suomen puolelta olisi riittänyt.
Näkemykseni 22.6.41 - 5.12.41 välisen ajan tapahtumista koskien Operaatio Barbarossaa eivät ole ennenkuulumattomia tai edes harvinaisia. Moni minua pätevämpikin arvioija on kiinnittänyt huomiota Saksan yllättävän tehottomasti organisoituun varusteluteollisuiuteen ts. "Salamasatotalouteen" ja Kiovaan kesällä -41 kohdistunut isku epäilytti itseään Hitleriäkin.
Itärintaman problematiikasta kertoo hyvin Erich Mannsteinin "Kadonneet Voitot", vaikka ko. kenraalisotamarsalkka oli tietenkin jäävi eräissä kiistakysymyksissä. Toisaalta hänen johtamansa Stalingradin katastrofin jälkeiset rintaman vakautustoimet olivat jälkiviisaudenkin valossa upeita.
Koko sodan ajan Suomi oli AINA kahdenkymmenen ja kolmenkymmenen kilometrin päässä Leningradista.
Tiesitkö että koska Suomi pysähtyi elokuussa 1941 vaikka oli kahdenkymmenen kilometrin päässä Leningradista niin ryssä sai siitä tarpeeksi vahvistusta saksalaisia vastaan joka pysäytti Saksan Pohjoisen Armeijan etenemisen Leningradiin.
Ota huomioon että nämä saksalaiset joita vastaan nämä leningradilaiset niin "urhoollisesti ja mahtavasti sekä ankarasti" taistelivat olivat huonosti huollettuja ja väsyneitä joukkoja.
Kuvittele Suomen Armeijaa elokuussa. Hyvin motivoitunut. Täynnä kostonhimoa ja voiton vimmaa etenemisen takia. Runsaasti lentokoneita ilmahyökkäyksiä varten sekä runsaasti tykistöä.
Jo se että oltiin kahdenkymmenen kilometrin päässä elokuussa.
Koko vuoden 1941 oli Leningrad hiuskarvan varassa. Suomella oli avain asema.
Oltaisi se paska pystytty pommituksilla ja hyökkäyksillä vuonna 1942 kaatamaan mutta ryssät olis silloin kostaneet jos Hitler olisi hävinnyt sodan.
Stalin ei miehittänyt Suomea koska tiesi että historia ei hyväksyisi sitä että Venäjän kansa tuhoaisi sen kansan joka pelasti Leningradin omalla passiivisuudellaan.
On täysin tyhmää luulla että Stalin olisi antanut Suomen olla vapaalla jos aktiivisesti oltaisi saartoon osallistettu.
Eikä sekään selitys käy että niillä oli Berliiniin kiire. Suomen Armeija oli vuonna 1944 loppuun kulunnut vaikka taistelukykyä vielä oli kuten Ilomantsin taistelu osoitti.
Saksalaiset vauhdilla Virosta ja Suomen 300 tykkiä Kannakselta, Leningrad olisi kaatunut. Kun Leninin kaupunki olisi kaatunut olisi Itä-Karjalan tipahtunut taisteluitta Suomen syliin.
Sotaan ei pidä lähteä jos ei uskalla voittaa. Suomi pelkäsi voittoa ja näin siinä kävi.
AR Nordin hyökkäys hidastui jo elokuussa jopa kilometriin päivässä.Voimat loppuivat.
Mannerheim ilmoitti ennen sotaa,että hyökkäys Leningradiin ei tule kyseeseen.
Ei ollut voimaa murtaa L:n pohjoinen puolustusvyöhyke.
Marski halusi hyökätä Itä-Karjalaan. Se oli hänen uransa suurin strateginen virhe.
-----AR Nordin hyökkäys hidastui jo elokuussa jopa kilometriin päivässä.Voimat loppuivat.---
Hidastuihan se kun Hitler siirsi vahvat ps-voimat Heeresgrupp Mittelle. Neukku käytti tilanteen hyväkseen ja toi L-gradin ympärille valtavat sotalaumat.
Huijari Wagber sanoi, ettei ollut bensaa. Silti Hoepner sanoi, että viimeistään 22.7. olisi voinut 7 nopeaa divisioonaa voinut lähteä etenemään. Tähän sisältyi kuitenkin riskejä, kun ei ollut joukkoja sivustavarmistukseen. Petturi Leeb oli skeptinen mukamas
Sitten oli ongelma, kun huijarit eivät olleet opettaneet Säkkijärven polkkaa vaikka suomalaiste olivat kertoneet miten suijautua räjäytyksiltä. Kenraalit myös halusivat moskovaan, joten oli päätetty mennä sinne
Hitler pysäytti hyökkäyksen Moskovaan,koska halusi vallata Ukrainan.
Se oli kohtalokas virhe.
Suomen ratkaisut olivat sivuseikkoja.