Olen korjaillut vanhoja paskoja autojamme kautta aikain ja näin päätin nyttenkin tehdä.
Hain uudet iskarit ja iskarien suojakumit ja samalla otin alatukivarren helatkin. No, tietenkin huomasin auton purettuani, että murroksen kumi on halki. Jee, autolla ei tietenkään enää mihinkään pääse.
Ei se mitään, osat irti ja kaikki valmiiksi huomista varten ja sitten ei muuta kuin niputus ja siinä on se puolen laitto...
Aamulla muulla kyydillä hommaamaan sitä kumia ja samalla otin jarrupalatkin. Se puoli meni suunnilleen hyvin. Sain sen nippuun naama mustana ja selkä märkänä.. kaljaakaan ei mennyt kovin paljon.
Ainoana takapakkina vielä tässä hommassa oli, että alatukivarsi ei irtoa tietenkään ilman, että ottaa kallistuksenvakaajan irti sekä alatukivarresta että auton rungosta. Tämä taas tarkoitti yhtä uutta reissua autotarvikkeeseen kun ne yhdystangon kumit oli tietenkin niin topelina. Hauskaahan se on välillä vähän hommia keskeytellä ja käydä kaupungilla... plussana taas, ettei yhtään pulttia katkennut niinkun melkein aina.
Kun toinen puoli meni noin hyvin, niin ei muuta kuin samoin mustin naamoin toisen puolen kimppuun. Kalja piti vain ottaa tässä välissä kun on niin kuumat kelit. Taisi mennä parikin kaljaa siinä osia irrottaessa.
No tämähän menee jo rutiinilla..siltä tuntui, kunnes alkoi kello olemaan jo illan puolella. Ajattelin siis pistää vähän vauhtia.. mitäs tässä miettimään ja turisemaan joutavia. Puolenyön aikaan tuli hommat valmiiksi ja muistutin (ja muistutan varmaan vieläkin) nokisutaria enemmin tai vähemmin.
Auto alas pukilta, työkalut yhteen kasaan ja siitä järjestelmällisesti vehkeet pois omille paikoilleen roikkalampun hehkuessa. Avaimet pakkiin ja hylsyt satsiin ja sitten ajattelin, että sekalaiset viskaan vaan vajan pöydälle. Laitan ne paikoilleen huomenna paremmassa valossa. Kun viskasin ne jousipuristimet vajan pöydälle, niin sieltä pöydältä kimposi se saatanan iskarin uusi haitari-pohjaanlyöntikumi naamaan.
Unohdin kokonaan asentaa sen sinne jouseen sisään paketoidessani jousijalan.
HUOMENNA SAAN IRROTTAA, PURKAA, KASATA JA ASENTAA KOKO ETUTOLPAN UUDELLEEN. SE ON HAUSKAAKIN HAUSKEMPI TAPA VIETTÄÄ KESÄPÄIVÄ.
Hain uudet iskarit ja iskarien suojakumit ja samalla otin alatukivarren helatkin. No, tietenkin huomasin auton purettuani, että murroksen kumi on halki. Jee, autolla ei tietenkään enää mihinkään pääse.
Ei se mitään, osat irti ja kaikki valmiiksi huomista varten ja sitten ei muuta kuin niputus ja siinä on se puolen laitto...
Aamulla muulla kyydillä hommaamaan sitä kumia ja samalla otin jarrupalatkin. Se puoli meni suunnilleen hyvin. Sain sen nippuun naama mustana ja selkä märkänä.. kaljaakaan ei mennyt kovin paljon.
Ainoana takapakkina vielä tässä hommassa oli, että alatukivarsi ei irtoa tietenkään ilman, että ottaa kallistuksenvakaajan irti sekä alatukivarresta että auton rungosta. Tämä taas tarkoitti yhtä uutta reissua autotarvikkeeseen kun ne yhdystangon kumit oli tietenkin niin topelina. Hauskaahan se on välillä vähän hommia keskeytellä ja käydä kaupungilla... plussana taas, ettei yhtään pulttia katkennut niinkun melkein aina.
Kun toinen puoli meni noin hyvin, niin ei muuta kuin samoin mustin naamoin toisen puolen kimppuun. Kalja piti vain ottaa tässä välissä kun on niin kuumat kelit. Taisi mennä parikin kaljaa siinä osia irrottaessa.
No tämähän menee jo rutiinilla..siltä tuntui, kunnes alkoi kello olemaan jo illan puolella. Ajattelin siis pistää vähän vauhtia.. mitäs tässä miettimään ja turisemaan joutavia. Puolenyön aikaan tuli hommat valmiiksi ja muistutin (ja muistutan varmaan vieläkin) nokisutaria enemmin tai vähemmin.
Auto alas pukilta, työkalut yhteen kasaan ja siitä järjestelmällisesti vehkeet pois omille paikoilleen roikkalampun hehkuessa. Avaimet pakkiin ja hylsyt satsiin ja sitten ajattelin, että sekalaiset viskaan vaan vajan pöydälle. Laitan ne paikoilleen huomenna paremmassa valossa. Kun viskasin ne jousipuristimet vajan pöydälle, niin sieltä pöydältä kimposi se saatanan iskarin uusi haitari-pohjaanlyöntikumi naamaan.
Unohdin kokonaan asentaa sen sinne jouseen sisään paketoidessani jousijalan.
HUOMENNA SAAN IRROTTAA, PURKAA, KASATA JA ASENTAA KOKO ETUTOLPAN UUDELLEEN. SE ON HAUSKAAKIN HAUSKEMPI TAPA VIETTÄÄ KESÄPÄIVÄ.
Vastaukset 15
Vanhimmat
"tee se itse autoremonteissa" on...itse ne on aina tehty vuosikymmenet ja suhkot putkeen on mennyt.
noinhan se joskus menee. Joskus menee kaikki niin hienosti ja toisinaan kaikki vastustaa niin silloin kysytään kärsivällisyyttä. Joskus kyllä tulee mieleen kun vanhoja romuja rassaa ja mikään ei suju että olisihan sitä muutakin tekemistä kauniina kesäpäivänä. Mutta sitten kun saa homman valmiiksi niin se on mukava tunne kun onnistuu ja rahaa säästyy
Niinhän se vähän menee, että vanhaa autoa rassatessa pitäisi olla toinenkin auto käytössä ja reilusti aikaa. Työkalut loppuu kuitenkin kesken, uusi osa on väärän lainen, tai sitten löytyy jotakin muutakin vikaa joka kannattaisi korjata samalla, mutta ei tietenkään ole tarvittavia osia kun vika löytyy vasta autoa purkaessa. Nämä tietenkin tapahtuu yleensä joskus lauantai-iltana, kun kaupat ovat jo sulkeutuneet, joten homma jatkuu aikaisintaan seuraavana maanantaina. Jos aika ja motivaatio silloin riittää. Jos tarvittavia osia ei löydy koko kaupungista, pitää ne pistää tilaukseen ja työ pysyy jäissä loppuviikkoon saakka.
Kalja, kiire ja väsymys sopivat aika huonosti ainakaan vaativampiin remontteihin. Aiheuttavat yleensä juuri sen, että "ylimääräisiä" osia löytyy siinä vaiheessa kun jo luulee saaneensa remontin valmiiksi.
kysym minulla on Volvo s80 t5 vm2005.mutta hammastanko on väljä.voisitteko ystävälliset neuvoa minua mistä saisi käytetyn ja hyvän varaosan. kiitos etukäteen
Google vaan ja autojen purkuosat, kaikkia osia ei ole lueteltu missään
listoissa/sivuilla vaan pitää sitten kysyä että löytyykö ja varmaan löytyy jostain.
Kysy myös uuden hintaa.. kato mitä uusi maksaa ulkomailla että
kyllä se posti sen osan sullekkin toimittaa kuin autokorjaamoillekkin.
kerro miten kävi, mistä löytyi ja mihin hintaan..
Persiistä ne on ja syvältä. Mikään ole niin vittumaista hommaa kuin autoremontti, varsinkaan kun ei ole monttuja eikä nostureita, eikä edes kattoa yläpuolella sateelta suojaamassa. Mutta ei auta valittaa, pakko ne remontit on itse tehdä, jos töihin meinaa päästä. Ei riitä köyhän vähät rahat autokorjaamon laskuihin.
Hauskat jutut tulee ekaksi mieleen. Koulun tallissa, hitsailin kaasulla Opelin pohjaa. Piki sisäpuolella alkoi palaa ja pitkin koulun käytäviä oli mukava käry. Muistivat kehua. Sitten huomasin että mikäs tuo on. Se oli koulun uusi Mig. Kokeilin pakoputken korjausta. Hemmetin koppa päässä tuikkasin vahingossa iskariin ja öljyt monttuun. Katsastukseen kuivasin öljyt pois iskarin pinnalta ja lisäsin hiekkaa ja maantiepölyä. Läpi meni. Alapallonivelessä väljyyttä katsastuksella, eikä vanhaan jenkkiin saanut varaosaa. Putsattiin ja kaadettiin kuppiin sulaa lyijyä. Ei kun menoks.
Ap. kirjoittaja hyvin valaisikin ti-miehen korjausprosessia. Moni autonomistaja tuskailee kalliita liikkeiden huoltohintoja ja tuossa voi yksi syy, miksi jokin maksaa ja miksi laskussa on aina mukana pientarvikkeita ja osia, joista ei ole sovittu. Mutta jos tuntee auton tekniikkaa ja homman hallitsee, korjaaja ensin tutkii tarkoin autonsa ja ostaa paitsi välttämättömän korjaustarpeen mukaiset osat myös sellaisia osia, jotka voivat olla jo kuluneita tai joita ei saa ehjinä purettua muun korjauksen tieltä. Sellaisia ovat jotkut puslat ja pultit ja mutterit.
Ti-remontti on mielenkiintoista puuhaa, jos on pelit ja vehkeet ja talli, mutta kuten yksi kirjoittaja kertoi, sateella pihassa v-tuttaa, kun homma ei oikein edisty.
Mielellään maksaa muutaman satkun osat, eri asia jos millään
järjesty rahaa siihen niin paskahomma. Velalla korjauttanu usein autoa,
makselee niitä sitten aikansa pois.
Parkkipaikalla korjaamiset niin hiton hankalaa hommaa yleensä,
autossa pitäisi olla hirvee arsenaali työkaluja ja silti puuttuu aina jotain.
Sitten pitää osata myös korjata, jos et ole aina tykänny itte korjailla
sitä sun tätä jo nuoresta asti niin ei se homma suju enää
myöhemmällä iällä mitenkään.
Nuoremmalla iällä oppi sen että
auton korjaaminen ei ole valkosen miehen hommaa :)
Pikkukorjauksia, kyllä mä koitan polttimoita vaihdella, tosin sekin on
tässä mun autossa tehty niin helvetin hankalaksi, ei meinaan onnistu
konehuoneen puolelta että tässä autossa on tässä kohtaa päässy joku
insinööri oikein loistamaan.
Tulppia koitettiin vaihtaa itse, niin tiukassa että kun avain vääntää 5cm
eikä muuta tapahdu niin kannattaa unohtaa jo, ennen kuin hajoaa jotain.
Ehkä ne nyt aukeekin, mutta alkuperäistulpat mitkä ollu siellä melkein
100tkm niin saattaa olla kiinni aika hyvin (ari vatanen iridium tulpat).
Yksi pakoputkiremontti vastusti kerran niin paljon että pitkään aikaan ei huvittanut edes öljyjä vaihtaa itse. Ostin kolme vuotta sitten uuden auton johon en ole itse tehnyt vielä mitään, saa nähdä jatkossa... näin vanhetessa alkaa selkä olla joskus niin jäykkä ja kipeä ettei auton alla ryömiminen kyllä enää jaksaisi huvittaa.
Autot on varmaan parantuneet aikojen saatossa.
Parikymmentä vuotta takaperin korjailin silloinkin omia noin 10 vuotta vanhoja japanilaisia autojani, niinkuin nykyjäänkin, mutta muistelen kaikkien pultien ja osien olleen yleensä enemmän ruosteessa.
Myös paikkoja piti tuolloin hitsailla autoihin, mutta enää ei ole paljon tarvinnut paikkailla.
Samoin moottorit taitaa kestää paremmin. ennen oli ihan normaalia, että 200-250Tkm paikkeilla piti kansi avata ja venttiilien kumeille yms tehdä milloin mitäkin. Nyt on 300Tkm ajettuja hondia ja nissaneita ollut eikä koneet ole alkaneet edes savuttamaan.
Parikymmentä vuotta sitten itselläkin oli n. 10v vanha japsi eli 80-luvun alusta oleva ja ruoste oli pahin vika siinä, jo edellinen / edelliset omistajat oli näköjään hitsailleet siihen paikkoja ainakin vasempaan takapyöräkoteloon, lisäksi pohja oli ruostevaurioitunut jota piti paikata paljon. Myös ulkokuoreen puhkeili pieniä ruostekukkia melkein vuosittain joita piti fiksailla ja paikkamaalailla, takalokasuojan kaari varsinkin kuskin puolella oli tosi huonossa kunnossa. Perustekniikka oli kyllä melko luotettavaa, tosin katkojan kärjistä oli pientä riesaa.
Ruosteongelmat saattoivat kylläkin olla edellisten omistajien laiminlyöntien tulosta, autossa ei ollut huoltokirjaakaan. Ulkokuori oli kuitenkin ihan siisti, ei lommoja eikä rikkinäisiä osia, myyntimeikkauskin kätki pahimmat ruosteongelmat ovelasti :P
Samanlaisia autoja on kuitenkin näkynyt myöhemminkin ihan hyväkuntoisen näköisinä joten hyvällä pidolla varmaan tällainen olisi kestänyt ruostevapaana paljon pidempäänkin.
Seuraavaksi ostin n. 10v uudemman japsin melkolailla samanikäisenä kuin tuon edellisenkin, n. vuoden tuoreempana ja se oli paljon parempi, ruostevaurioita ei ollut vielä missään. Ensimmäisen kerran piti hitsata muistaakseni n. 13v vanhana alustan kotelopalkkeja ja ulkokuorta ei tarvinnut paikkamaalailla ennenkuin n. 17v vanhana poislukien matkustajan puolen A-pilari joka alkoi ruostua sen vuoksi että autoon oli vaihdettu joskus tuulilasi ja ilmeisesti naarmutettu lasin alle jääviä metallipintoja niin että ruoste alkoi sieltä nousta esiin.
Seuraava autoni olikin jo vm. 2001 jonka hankin 7 vuotta vanhana, ruostetta ei missään eikä teknisiä ongelmiakaan ennenkuin aivan lopussa kun OBD valo syttyi, vaihdoin kuitenkin auton uuteen enkä yhtä kuittausta lukuunottamatta tehnyt sille mitään. Uudessa autossa on ollut pari takuujuttua mutta muuten ei ole tarvinnut kuin ajaa ja tankata.
Ehkä katalysaattori estää nykyään ettei ihan pienen öljynkulutuksen vuoksi vielä pakoputki savuta mutta katti on silloin lyhytikäisempi kun myrkyttyy öljyjäämistä.
Ihan yksittäisiä nykyautoja (katillisia) olen nähnyt savuttavan jopa reippaastikin mutta niissä lienee ollut joko vakava moottorivaurio tai katalysaattorikin jo tuhoutunut.
Tervehdys. Ostin juuri pikkujurrissa helvetin kattavan autoremonttisetin joka käsittää aivan käsittömän määrän erillaisia hylsyjä ja avaimia. Mitä minun kannattaisi ryhtyä rassamaan? Perusremontit on tehty omiin autoihin. Kannattaisiko alkaa harrastamaan vaikka jotain muuta esim: offroadia tai jokkista jossa saisi tätä kallista hylsäsarjaa käyttää?
Älä turhaan kuluta kallista työkalusettiäsi tarpeettomaan telkkuamiseen, onpahan työkalut sitten hyvässä kunnossa jos tarvitset käyttöautojasi korjailla.
Monesti auto tulee viedyksi korjaamolle siksikin että ei ole hyviä työkaluja ja ne maksaa sen verran että sama viedä auto korjaamolle korjattavaksi. Tietysti yhden remontin hinnalla saa varmaan sellaiset kalut että niillä korjailisi useammankin kerran autoa jolloin ne maksaisivat ehkä itsensä takaisin.
Toinen ongelma mulla on sopivien tilojen puute, rivarin parkkipaikalla taivasalla ei huvita paljon autoa ropailla. Vaikka olisi joku tallikin niin auton alle meneminen on vaarallista jos ei ole kunnollisia metallipukkeja.
Hirvittää tänä päivänä ajatella kun nuorempana isän autotallissa piti auton perä kohottaa taka-akselipalkista lekaharkko - pölkkyviritysten varaan ja sinne vaan auton alle ruosteen kimppuun... O_O
Ulkoremontit.. huhhuh
Miten sitä kehtasikaan tehdä kaikkia niitä remontteja ulkosalla, oli keli melkein mikä vain.
Parisenkymmentä vuotta takaperin tuli vaihdettua takaveto Tojotiin / Foordeihin osat auton alle ja koneeseen keskellä talveakin. En muista että olisi ihan kauheasti vuodenaika haitannut.
Takapyörän laakerit tuli vaihdettua useampaan kertaan lumisateessa tien vieressä. Samoin jotain kardaanin ristikoita vaihdeltiin talvellakin, sekä käsijarruvaijereita. (ajotyyliin kuului tuohon aikaan käsijarrun veto ja ruovittelu vuorotellen (n. 25% / 75% ), siitähän pyöränlaakerit ja murrokset tykkää...)
Sormet, työkalut, varpaat, niska sekä kaikki varaosat osat oli joka kerta jäässä.
Onkohan nämä vaivat ja kolotukset saaneet alkunsa noista hommista?
Teen nykyäänkin ajopelien pikkuremontteja ja huoltoja kotona, mutta en ihan ensimäiseksi talvella ulkona ala tekemään muuta kuin pakolliset lumityöt ja halon hakkuut.
Työkaluihinkin tulee nykyisin kiinnitettyä paljon enemmin huomiota kuin nuorena, sen verran monta pyöristettyä pulttia / mutteria tuli porattua / rälläköityä auki, että opin tuntemaan kunnon työkalujen merkityksen.