Hei!
Olen 22v nainen. Olen reilun vuoden ajan haaveillut salaa rintojen piennnysleikkauksesta. olen 167cm, 80kg. Eli painoindeksi on 28,7. Rintojen solisluu-nänni mittani on 30cm ja kuppikoot 80G/85F. Olen todella kyllästynyt jatkuvaan päänsärkyyn, niska-hartiakipuihin, käsien puutumiseen ja siihen että olen "pelkkää rintaa". Paitoja en löydä koskaan sopivia, puhumattakaan uima-asuista, Jouduin ostamaan 90E koon bikinin yläosan että rinnat mahtuivat juuri ja juuri kuppiin ja ympärysmitta on aivan liian löysä...
Tiedän että pääsisin julkiselle puolelle leikkausjonoon heittämällä. Painonikaan ei ole este leikkaukselle, toki painoa olisi hyvä pudottaa ennen leikkausta. Olenkin miettinyt että pudottaisin painoa ensin ja sitten hakisin leikkausjonoon ja jatkaisin painonpudotusta edelleen leikkaukseen asti. Tavoitteena olisi päästä alle 70kg.
Haluaisin kuulla nuorten mielipiteitä pienennysleikkauksesta. Olisi kiva kuulla myös mitä uusille rinnoille "tapahtuu" raskauden ja mahdollisen imetyksen aikana... Onko joku laihduttanut vasta leikkauksen jälkeen suurempia kilomääriä? Miten rinnat reagoivat painonpudotukseen? En millään malttaisi lykätä jonoon hakeutumista, mutta tiedän että painonpudotus ennen leikkausta olisi enemmän kuin tervetullutta. Lastentekoon asti leikkausta en voi enää lykätä. En nimittäin halua pilata koko elämääni hirveiden kipujen kanssa.
Olen 22v nainen. Olen reilun vuoden ajan haaveillut salaa rintojen piennnysleikkauksesta. olen 167cm, 80kg. Eli painoindeksi on 28,7. Rintojen solisluu-nänni mittani on 30cm ja kuppikoot 80G/85F. Olen todella kyllästynyt jatkuvaan päänsärkyyn, niska-hartiakipuihin, käsien puutumiseen ja siihen että olen "pelkkää rintaa". Paitoja en löydä koskaan sopivia, puhumattakaan uima-asuista, Jouduin ostamaan 90E koon bikinin yläosan että rinnat mahtuivat juuri ja juuri kuppiin ja ympärysmitta on aivan liian löysä...
Tiedän että pääsisin julkiselle puolelle leikkausjonoon heittämällä. Painonikaan ei ole este leikkaukselle, toki painoa olisi hyvä pudottaa ennen leikkausta. Olenkin miettinyt että pudottaisin painoa ensin ja sitten hakisin leikkausjonoon ja jatkaisin painonpudotusta edelleen leikkaukseen asti. Tavoitteena olisi päästä alle 70kg.
Haluaisin kuulla nuorten mielipiteitä pienennysleikkauksesta. Olisi kiva kuulla myös mitä uusille rinnoille "tapahtuu" raskauden ja mahdollisen imetyksen aikana... Onko joku laihduttanut vasta leikkauksen jälkeen suurempia kilomääriä? Miten rinnat reagoivat painonpudotukseen? En millään malttaisi lykätä jonoon hakeutumista, mutta tiedän että painonpudotus ennen leikkausta olisi enemmän kuin tervetullutta. Lastentekoon asti leikkausta en voi enää lykätä. En nimittäin halua pilata koko elämääni hirveiden kipujen kanssa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
,mutta mutta ymmärräm tuosta viestistäsi,että kyllä noin suuret rinnat kannattaisi leikkauttaa pian pienemmiksi.Olen kuullut plastiikkakirurgien sanovan,että jos aikoo laihduttaa,niin se pitäisi tehdä ennen kauneusleikkausta.
Mun ei tarvii laihduttaa (lääkärin mielestä) mut halua kuitenkin noin 5 kiloa pudottaa. Ne kuulemma täytyy nyt sitten ennen pienennystä tehdä, muutoin lähtee rinnoista muoto. Kuulemma -2kg ei vielä vaikuta leikkaustulokseen. Eli laihduta! se olisi muutenkin sulle terveellisempää ja ainakin edesauttaisi sitten leikkauksesta toipumisessa :)
Sun täytyy olla hoikka jo muutenkin jos oot 65. :) Elä nyt tyttö hyvä liian laihaksi painoa tiputa, ei se terveellistä sekään ole :) Tarkoitus on tosissaan painoa tiputtaa ja tietenkin oman terveyden vuoksi. Leikkaukseen en ennen laihtumista ole menossa. Mietin vaan sitä pitäiskö kuitenkin jo hakeutua jonoon, kun voi kestää sen 6kk ennenkuin pääsee. siinä ajassahan ehtii laihuttaa jo kummasti. Mut sit toinen mietityksen aihe on se että lähden 1kk:n päästä ulkomaille kolmeksi kuukaudeksi ja pystyyköhän siellä edes laihtumaan. Pitäiskö laihduttaa nyt tää 4kk kunnes palaan suomeen ja hakeutua jonoon vasta sitten ja jatkaa edelleen painonpudotusta sen jonotusajan. Tuntuu vaan liian kaukaiselta haaveelta odottaa 10kk. (4kk suomeen paluu jonotus)
Mä olen vaan niin hoikka tuosta rintojen alta, eli en ole kuihtumassa 5 kilon pudotuksen jälkeen pois ;)
Aina kannattaa laihduttaa, tai pikemminkin muuttaa elintapojaan. Sun täytyy nyt vain ajatella että ajatuksien ruuan? ja liikkumisen? suhteen täytyy muuttua. Se on hidas prosessi, eikä auta mitään vaikka saisit ennen leikkausta painoindeksin muutaman pykälän putoamaan jos se sitten taas myöhemmin nousee kun et ole tehnyt mitään lopullisia valintoja elämässä. Mä tiedän mistä puhun ;)
Kannattaa hakeutua jonoon, tai siis käydä kirurgin vastaanotolla ja katsoa suostuvatko asettamaan jonoon. Itse kävin huhtikuussa saamassa myönteisen päätöksen, mutta sovittiin et vasta ens vuoden aikana leikataan.
Eli muuta rauhassa niitä elämäntapoja, nauti reissusta ja pudota painoa pikkuhiljaa. Tee vaikka tavoitteeksi -15 kg leikkaukseen mennessä ja jätä vielä sopimatta se leikkauspäivä jos jonoon pääset. Kummasti antaa motivaatiota kun tietää et uudet tisulit on saamassa :)
mie oon melkein samassa tilanteessa. mulla on melkein samat mitat, siis 168cm, noin 80kg ja pitäs laihuttaa joku 10 kiloa. 70H on koko. ihme ettei oo kasvanut juuri lihomisen jälkeen mut pitäs päästä leikkaukseen, päänsärkyjä ja niskasärkyjä on melkein koko ajan, en muista paljon mun rintamitat on,
oon kuullu että parempi on laihuttaa ennen leikkausta, koska paraneminen nopeutuu ja helpottuu ja jos laihuttaa leikkauksen jälkeen niin rinnat pienenee entisestään. miusta yksi pahimmista jutuista isoisssa rinnoissa on että lakkkiaisissa jouduin pitämään liian isoa mekkoa ja en pystynyt hengittämään kunnolla siinä kun puristi
Kiitos kun olette vastailleet!
Liityin tuonne www.kiloklubi.fi (ilmainen) ja nyt aloitan tosissaan urakan ja uusien elämäntapojen etsimisen uudelleen. Laihdutin normaalipainoon jo aiemmin muutama vuosi sitten mutta tunnesyöppönä elämäntilanteiden muuttuessa lihoin takaisin, joten tuttua tuo palautuminen vanhaan minullekin... Leikkaukseen pääseminen nostaisi motivaatiota todella paljon kun tietäisi että kokonaan pienempi minä odottaa. Joskus jopa ajatuksia pyörii päässä laihtumisen suhteen että ei kannata koska rintani näyttäisi entistä isommilta, enkä sitä halua. Niinpä varmuus uusista tisseistä takaraivossa saisi ihmeitä todella aikaan!
23vuottx nyt kyllä hakeudutaan molemmat lääkärin/gynen juttusille ja homma pyörimään. Toinen toisiamme tsempaten painonpudotuksen suhteen!!
mie meen kahen kuukauden päästä hoitajalle ja kysyn siltä asiasta. miulla on lisäksi vielä ykköstyypin diabetes. en tiiä miten vaikuttaa leikkaukseen... mut toivottavasti ei liikaa.
tuohon "miesnäkökulmaan" sais kokeilla laittaa kaks sokeripussia narussa kiinni ja laittaa ne niskaan roikkumaan ja pitää ne siellä päivän.. varmaan mielimuuttus sen jälkeen. jossain britti sarjassa tyttö joukko jolla oli ihan perus B ja C kuppia kokeilivat että laittoivat isorintaisen rintsikat ja sokeripusseja joissa oli jotain kilo sokeria ja piti niitä iltapäivän. jostain syystä kukaan ei sen jälkeen halunnut isoja rintoja.
Opiskelen hoitoalalla ja olen ollut kirran osastolla harjoittelussa. Diabeetikkoja kävi erilaisissa leikkauksissa. Uskoisin että jos diabetes on hyvässä hoitotasapainossa ei pitäis olla mitään ongelmaa leikkauksenpääsyn suhteen. Ainoo haittahan on se kun ennen leikkausta pitää olla ravinnotta... Mutta diabeetikot pääsevät yleensä aamulla ensimmäisenä leikkaukseen ja onhan niitä sokeri- ja insuliinitippoja olemassa ettei sokerit laske/nouse. :)
Miksi ihmeessä pienentäisit ihanat suuret, kiinteät ja kiihoittavat rintasi pienemmiksi? Me miehet pidämme juuri tuollaisista nuorista ja isorintaisista tytöistä. Anna itsellesi aikaa tottua ihaniin rintoihisi ja nauti seksistä. Moni tuntemani nainen olisi todella kateellinen sinulle suurista rinnoistasi. Älä missään tapauksessa pienennä niitä, me miehet tiedämme, mistä pidämme eniten.
Jotkut miehet todellakin pitävät isoista kiihoittavista rinnoista. Toiset taas eivät pidä. Eikö kuitenkin ole ihan sama mitä mieltä miehet ovat. Jokainen (ainakin minä) nainen tekee kuten itse parhaaksi näkee ja tuntee. Isoista rinnoista on paljon haittaa. Kohtuus kaikessa. Ja, sitäpaitsi naisen pitää olla sinut itsensä kanssa.
Tässä se taas nähdään ettei miehet ajattele aivoillaan. Jos minulla on jatkuvaa päänsärkyä, käsien puutumista, selkä-, niska- ja hartiavaivoja miksi helv*tissä pitäisin rintani vain miesten himojen vuoksi? Olen kyllä tottunut isoihin rintoihini, mutta kun elimistö ei enää pysy mukana. Minulla on jo sitäpaitsi ihana mies joka ymmärtää ongelmani ja tukee minua asian kanssa. (ei varmaan enää jaksa hieroa joka ilta minun hartioita :D) Kyllä tähän maailmaan vielä miehille isorintaisia naisia jää joille rinnat eivät ole haitta, päinvastoin.