Paljon täällä viljellään sanaa, ymmärrätkö, voitko ymmärtää, varsinkin kun raamattua tulkitaan.
Onko "ymmärrätkö" sanan käyttö tae totuudellisesta tulkinnasta?
Täällä jaellaan totuutena paljon asioita jotka ovat mielipiteitä, osa virheellisiä myös.
Eikö ymmärtämiseen kuulu myös virheiden myöntäminen?
Onko uskon perusedellytys päänsisäinen ymmärtäminen vaiko tieto sydämmessä jonka Pyhä Henki on näyttänyt?
Onko "ymmärrätkö" sanan käyttö tae totuudellisesta tulkinnasta?
Täällä jaellaan totuutena paljon asioita jotka ovat mielipiteitä, osa virheellisiä myös.
Eikö ymmärtämiseen kuulu myös virheiden myöntäminen?
Onko uskon perusedellytys päänsisäinen ymmärtäminen vaiko tieto sydämmessä jonka Pyhä Henki on näyttänyt?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hyvä saarna!
Kiitos sinulle ja siunausta.
23 Ja kun hän saapui sinne ja näki Jumalan armon, niin hän iloitsi ja kehoitti kaikkia vakaalla sydämellä pysymään Herrassa.
apt. 11.
perus tarve on olla oikeassa, vaikka ei olisikaan.
Jokainen ihminen haluaa löytää oman yhteisönsä, oman paikkansa!
Kotisataman.
Minä etsin sitä, vaan en löydä.
Omatuntoni sanoo minulle: älä eksy seireenien lirkutuksiin, älä paavin pakinoihin, älä tyhjiin tarinoihin.
Olen onneton.
Pentuna kävin kirkossa ja kuuntelin papin puheita, kunnes............
Pappi puhui vain paskaa.
Pappi puhui itsensä pussiin.
Muistan vieläkin sen hetken, kun 9-vuotiaana hätäännyin: "PAPPIHAN VALEHTELEE!!!!!!!!!!!!!!!!!"
(aihe=missä Jeesus oli 8-päivän ikäisenä)
Jatkoin kirkossa käyntejäni vielä ehkä vuoden verran sen jälkeen ja imin joka sanan, kuten sitä ennenkin, minkä pappi suustaan päästi.
Se pappi ja muutkin (muutettiin) puhuivat vain pelkkää ...................
Oli aivan pakko lukea ja opetella Raamattu läpikotaisin!
Minut oli petetty! Tunsin itseni tyhmäksi, antaessani pettää itseni!
Halusin opetella käsittelemään pettäjiä, Raamatun avulla!
Mutta........
ymmärsin myös sen, että ON OLEMASSA JEESUS KRISTUS, VAPAHTAJAMME!
Jeesuksen käsitys omasta itsestään muuttui pienen ajan sisällä rajusti, ihminenhän hän oli itsekin, ja sen hän tajusi lopulta itsekin, huutaessaan ristiltään: Abba, Abba .........
Mutta.........
julkisen toimintansa aloittaessaan, oli Jeesuksella hyvin terveet ja epäitsekkäät ajatukset omasta itsestään!
Uskon Jumalaan!
Jeesusta jumalanaan pitävät eivät usko Jumalaan vaan ovat epäjumalaa palvovia ateistipakanoita!
Uskon Jeesukseen Kristuksena, Jumalan voideltuna, esikoisena kuoloon nukkujista.
Kuvitellaan tilanne, että ollaan turisteina vieraassa maassa, eikä ymmärretä maan pälpätystä.
Ollaan aivan hukassa, ihan sitten!
Vaan sitten tulee JUKKA, päätä pitempänä muita, oppaamme, ja huutaa hoilottaa, että tulukaapas te immeiset tänne, niin johtatan teitit turistibussillemme, joka viepi teitit Parriisiin.
Mutta sitten! Voi kauheeta!
Vaan missäs se Lampainen kuhnaa, ettei vain olisi eksynyt, huokailee Jukka-oppaamme.
Jääkääs tänne, sanoo Jukka, lähden etsimään herra Lampaista!
Vaan mites käykään, porukka eksyy viinikapakkaan ja kun Jukka tulee löytämänsä herra Lampaisen kanssa bussille, turistibussille, niin viinikapakanpitäjä tulee raivoisa ilme, korvat luimulla, rähjäämään oppaallemme Jukalle: Carampa! Nämä minun niskoillesi jättämäsi ihmiset ovat vain pelkkiä viininjuojia ja suursyömäreitä! CARAMBA! Tuo niitä lisää tänne, se tietää liksaa mulle..........
Loput pergamenteistä ovat vielä tutkimatta jossa tätä legendaa skriivataan.............
Nyt loppu tähän tämä pyhä pakina suomalaisista seiväsmatkalaisista, mutta sen voin sanoa, että juttu loppui hyvin. Kippistä vaan!
Hei sinäkin siellä papinretkumme, ehtoollisviinikolpakko kädessäsi (tästä edellisestä helluntailaiset tykkää, joten otan sen uusiksi, ja vieläpä isoilla kirjaimilla, tilannetta jopa hieman "VÄRITTÄEN" mieliksinne),
HEI SINÄ JUOPPOSÄLLI PAPINRETKU .............jne.......................
kyllä nyt on tosiuskis helluntailaisella suu leviässä virneessä.........vaan kiva kun hymyilet OIKEAA HYMYÄ, etkä vain sitä ainaista tekohymyäsi. TEKOHYMYÄSI JOO!!!!!!
Luterilaiset eivät teeskentele!
Olen ylpeä luterilaisuudestani, vaikken luterilaista, ei sen puoleen, en teidän helluntailaistenkaan, oppia hyväksykkään!
OLEN AREIOLAINEN!
OLEN KATAARI!
Kyllä uskomiseen liittyy asioiden ymmärtäminen/kin.Jos ajatellaan ihmisen pelastumista, niin asian ymmärtämisen tähdenhän evankeliointi tehdään kuulijan äidinkielellä,- että hän ymmärtäisi mistä on kysymys.
Samoin Jeesuskin opetti, miten paras maaperä on sellainen, missä ihminen kuulee sanan ja ymmärtää sen jne.... ja huono maaperä on kun ihminen kuulee sanan, mutta ei ymmärrä.
Mutta,- jos yleensä ajatellaan ihmisen mieltä ja ajattelua, niin ihminen taas mahdollistuu uskomaan myös sellaiseen,- joka ei ole totta,- koska ymmrtää asiat väärin. Tuo asioiden ymmärtäminen,- ajatellen laajempia kokonaisuuksia, niin siihen liittyy juuri se, että on ymmärtänyt alkutekijät oikein.
Esim. työelämässäkin monasti tulee esille tilanne, miten ihminen ymmärtää asioita väärin kun on ymmärtänyt jo alkuvaiheet väärin ja uskonut niihin ja edennyt siltä pohjalta eteen päin. No, sama tilanne lie tässä mielikuvassa onko Jeesus Kristus Jumala vai Jumalan Poika. Jos ihminen ei usko ja ensimmäiseen ilmoitukseen ja lauserakennelmaan, miten Jeesus Kristus on Jumalan Poika, niin ihmkinen todella luisuu pois tuon ajatuksen ymmärtämisestä.
Tuo lausehan oikein ymmärrettynä ilmentää,- ettei Poika voi olla Jumala,- koska on Poika.
Niin, muuten Sananlaskuissa paljon tuodaan esille ymmärtämisen tärkeyttä.
Ymmärtää-sanalla on paljon merkityksiä. Esim tuo kieli, sisäsitetty kasvun yhteydessä tai opiskelemalla opittua.
Nämä tulevat päästä, jonne ne on iskostettu.
Raamattua voi myös näin opiskelemalla lukea, ja kyllä voi sanoa että olena asian ymmärtänyt, siinä sanottan näin ja näin.
Täysin toinen asia on lukea silmillä ja sisäistää se sydämmellä, antaa Pyhän Hegen vallata mieli ja opettaa siellä.
Kyllä minäkin sujuvasti osaan kirjoittaa kemiasta, mutta en osaa sitä käytäntöön laittaa....
Tai ihminen joka puhuu opettaa rakkaudesta kauniilla sanoilla on vaimoansa hakkaamassa kun silmä välttää, luuletko että hän on ymmärtänyt mitä rakkaus on?
En puutu nyt tuohon Jumala keskusteluun, siihen on ekivaari jo ihan opan alotuksen tehnyt, joten jätetään se sinne.
"Tai ihminen joka puhuu opettaa rakkaudesta kauniilla sanoilla on vaimoansa hakkaamassa kun silmä välttää, luuletko että hän on ymmärtänyt mitä rakkaus on? "
------------
Toisaalta on huomioitava,- tai sanotaanko ymmärrettävä kun tästä on puhe, niin ihminen on sellainen kapistus, ettei ihminen aina toteuta sitä hyvää, minkä hyväksi ymmärtää.Esim. moni mies tietää tasan tarkkaan, miten vahingollista on lyödä puolisoaan tai lastaan, mutta ymmärryksestä huolimatta hän jatkaa tekosiaan. Tätä käyttäytymistä ohjaa ihmisessä asiat sisimmässään jne...
Mutta, jos ymmärtää ja huomioi sanattoman viestinnän puhujassa, niin monasti tämä asia paljastaa puhujan/opettajan ristiriitaisuuden,- jos hän on todellisuudessa väkivaltainen tai alistaja.Sanoillahan ihminen voi puhua ummet ja lammet, mutta ristiriitaisuudet herättävät epäilyn rakastamisesta.
Toisaalta koko alue lähimmäisen rakastamisesta on kyllä laaja-alainen asia ja erikoisesti vaikea elää todeksi.Kun ihminen sanoo rakastavansa esim. homoa tai ihmistä, joka ajattelee toisin kuin itse, niin ihmisen asenteet ja käyttäytyminen ilmentää pitääkö tämä paikkansa ajatellen rakastamista.
Mutta, sekin on totta, miten asioiden tiedostaminen ja niiden ymmärtäminen ja erikoisesti uskomkinen, vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen.Tavallaan, jos ihminen ei halua ymmärtää asioita, jotka liittyvät häneen, niin todellisuudessa hän torjuu ongelman käsittelemättä sitä.Tavallaan pelkuruudesta on kysynmys.
Jos oikein rehellisiä ollaan, niin ihmiselle on erittä'in vaikea kohdata ja ymmärtää itseään todellisesti.Siis nähdä itsessään tosiasiat mitä hän on.
on vastaan tullu tämänkaltainen tapahtuma ketju:
Äiti on laittamassa ruokaa ja lapsi pyörii hyrränä ympärillä. Jossain vaiheessa lasta rupeaa kiinnostamaan kuuma hella. Äiti kehottaa olla koskematta, lapsi ymmärtää, mutta teho sanoilla on olematon ja äiti kehottaa lujemmin, älä koske, se on kuuma ja tulee pipi. Kaikesta huolimatta lapsi koskee kuumaan hellaan.
Tässä tulee kaksi tasoa, kokemisen kautta sisäistetään että hella on kuuma ja se toinen, joka tiedostetaan sillä hetkellä mutta ei sisäistetä ja unohdetaan, äidin kielto oli varmaa tietoa.
Usko on myös tuntemisen sisäistämistä. Usko on myös täynnä kiusauksia, viettelyksiä lähteä väärille poluille, mutta yksi on ja pysyy, se ei edes tulkinnoista muutu, Raamatun Sana. Mutta kuten äidin kielto ehkä sisäistetään sitten myöhemmässä elämän vaiheessa, niin myös raamattu sisäistetään pikkuhiljaa, asia kerrallaan.
Sen verran tuohon keskusteluun Jeesuksen Jumaluudesta ajatuksiani tuon, että huomattavissa on itsepintaista ja ehkä typeryyteen menevää halua olla oikeassa. Eikä paljon kehittävämpää olisi lähteä miettimään Miksi Jeesus kutsui itseään Jumlan Pojaksi,mikä on se syy tähän, Miksi Jeesus myös antoi ymmärtää olevansa se joka on aikojen alusta ollut..ksysymksiä on monia ja vain unohtamalla omat ajautusmallinsa ja ottamalla Sana niin kuin se lukee niihin saadaan vastaus.
Ehkä tänne pitäis tehdä jokin raamatun luku ketju jossa käydään jokainen kirja lävitse, tulkitaan se, ei yhden ihmisen "totuutena" vaan useamman ihmisen huomioina, en tiedä.
perusedellytys on jokin näistä (joillakin voi olla useampi ominaisuus): tyhmyys, tietämättömyys, taikauskoisuus, sinisilmäisyys.