isäni murtui lopulta pitkän sairauden murtamana. oon paskana henkisesti mutta yritän esittää vahvaa enkä itke. Argh tekisi mieli karjua elämän epäreiluuttaa.
isä lähti
.,.-.-,-.,.,-.-,.-.-
4449
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Karju ja itke, se helpottaa hieman. Heti omaisen poismenon jälkeen ei pysty edes ajattelemaan niitä hyviä hetkiä, jotka sai hänen kanssaan viettää. Ne muistelot tulevat myöhemmin, kun suurin tuska helpottaa.
Ihminen yrittää näyttää ulospäin tyynemmältä ja vahvemmalta kuin onkaan. Sitä ajattelee,että muiden läheisten olisi helpompi olla, kun itse on vahva ja pyrkii olemaan "normaalisti".
Osanottoni sinulle isäsi kuoleman johdosta.
osaa suruusi. Voimia sinulle.
minä olen menettänyt isäni eilen. Isänikävä on kova. Osanottoni sinulle toiselta samanlaiselta.
Isäni kuoli 15. pv. Ikävä kova ja suru suunnaton... sairaana pitkään myös, mutta silti. Ja jotenkin tuntuu etten saa tai voi murtua kokonaan... lapset kai pitää kasassa...