Kun toimitusjohtaja saa potkut, hänet palkitaan suurella erorahalla. Hän on siis tehnyt hyvää työtä firmalleen. Toimitusjohtaja on palkattu tiettyyn tehtävään, jossa on suuri riski. Hänen toimenkuvansa on selvä - henkilökohtaisesti hän ei epäonnistu.
Mikä voi olla tällainen tehtävä? Toimitusjohtaja on palkattu kääntämään yrityksen suuntaa - tietysti ylöspäin. Vaikka firma tuottaisi kuinka hyvin, omistajat haluavat vielä parempaa tuottoa.
Uusi toimitusjohtaja on kova kundi, hän ei epäröi tarttua tehtävään. Eniten kuluja tuottavat työntekijät firmassa. Samaan tulokseen päästään pienenmmällä henkilökunnalla. Toimitusjohtaja on koulutettu esiintyjä. Hän kykenee vakuuttamaan luottamusmiestä lukuunottamatta kaikki, että ihmisiä yrityksessä on liikaa.
Toimitusjohtajan toimenkuva jää usein lyhyeksi yhteisön ymmärtämättömyyden takia. Mutta hän on suoriutunut kiitettävästi hänelle uskotusta saneerauksesta.
Kultainen kädenpuristus on paikallaan.
Toimitusjohtajan toimenkuva
15
380
Vastaukset
- Lorena*
Kyllä toimitusjohtajilla on varsin suuri vastuu yhtiön toimenkuvasta ja tuloksesta. Jos ei vienti vedä, milläs niitä euroja firman haaviin kalastat, lama on lamaa myös toim.johtajan kohdalla, vaikka toim.johtajalla olisi millaiset resurssit hyvänsä.Yksi pointti on myös nähtävissä, palkkojen nostovaatimukset menevät riskirajojen yläpuolelle, kuten paperi on "neuvotellut" itsensä ulkomaille.
Toimitusjohtajan vaihto on myös firman etusivun saneerausta. Laman ajan toimitusjohtaja vaihdetaan uuteen, jolla saadaan kirkastettua firman imagoa laman hellittäessä ja viennin aloittaessa nousun. Ei lama ole yhden eikä kahdenkaan toimitusjohtajan aikaansaannosta, syyt ovat laajemmat.
Miksi toimitusjohtajien erorahat kirpaisevat yksilöitä, maksetaanhan virkojen vaihdon yhteydessä niitä monilla aloilla, jopa työn suorite portaissa. Vai onko näin ihmisten mieli, kateus vie kalatkin vedestä, joka mallaa sanontaan, ainoastaan Kuusamon kiima on kateutta suurempi!- Maalaismies*
Jenkkejä ei yleensä haukuta kateellisiksi, mutta Obama on pistänyt syyniin mielettömät johtajien bonukset ja erorahat. Ovathan ne ihan järjettömät. Meillä mennään perässä...
Elektroluxin pääjohtaja väitti, ettei pörssikursseilla ole mitään vaikutusta saneerauksiin. Kuitenkin saneerauksia tehdään sijoittajien vaatimuksesta.
Ei ole kauaa siitä kun Rosenlewin tehdas siirettiin Ruotsiin. Tehdas oli tuottava ja hyvä, kelpasi sellaisenaan työllistämään ruotsalaisia. Suomalaisia saneerattiin kilometritehtaalle sadoittain.
Elektroluxin pörssikurssi nousi ja pääjohtaja sai hyvät bonukset. Tunteettomasta hölmöydestäkin palkitaan.
Minäkin saan vielä haukut asiattomasta (muka) kirjoittelustani.
Ovatkohan pörsikeinottelijat tosiaan sitä mieltä, ettei ihmisiä enää tarvita.- -vain
Kuusamon kiima voittaa Kaakon kateden!
- aputoimittaja
Toimitusjohtajia on erilaisia. On kehittäjiä, saneeraajia ja sitten on omistajajohtajat.
Tiedän tapauksen, jossa suuren perheyrityksen toimitusjohtajaksi palkattiin määräajaksi henkilö suorittamaan henkilöstön vähentämisiä. Erikoisesti haluttiin päästä pitkään palvelleista ihmisistä.
Omistajajohtaja ei halunnut "liata käsiään". Olihan kysymyksessä pitkään palvelleet hyvät ihmiset, joihin oli totuttu luottamaan. Heistä haluttiin päästä eroon siksi, että he alkoivat olla este tarpeellisille uudistuksille.
Nokia on hyvä esimerkki siitä, että toimitusjohtaja palkataan kehittämään yritystä, sen tuotteita ja toimintaa pitkällä tähtäyksellä. Hänen on oltava myös valmis saneerauksiin tarpeen vaatiessa. Siksi saneeraus onkin jatkuvaa. Ei tule ikäviä irtisanomispiikkejä.- Maalaismies*
Ei tätäkään asiaa pidä yleistää. Kyllä varmaan monessa pikku firmassa toimitusjohtaja/omistaja vetää henkilökohtaisesti matalaa profiilia, jotta yritys pysyisi pystyssä.
Noista isoista bonuksista tulee mieleen entisaikojen aateliset. Kun kävi kuninkaalle ryöstämässä kalleuksia sai palkaksi aatelisarvon ja kartanon (joka taas rohmuttiin joltakin). Kauppa on tosiaan raakaa! Maalaismies* kirjoitti:
Ei tätäkään asiaa pidä yleistää. Kyllä varmaan monessa pikku firmassa toimitusjohtaja/omistaja vetää henkilökohtaisesti matalaa profiilia, jotta yritys pysyisi pystyssä.
Noista isoista bonuksista tulee mieleen entisaikojen aateliset. Kun kävi kuninkaalle ryöstämässä kalleuksia sai palkaksi aatelisarvon ja kartanon (joka taas rohmuttiin joltakin). Kauppa on tosiaan raakaa!Sieltähän ne suurin osa Suomen kartanoista ja aatelisista on lähtöisin. Ruotsin kunkku palkitsi sotaherrojaan, jakeli kartanon- ja ratsutilojen paikkoja turhaa pihistelemättä. Alkuperäinen väestö sai lähteä tai jäädä kartanon rengeiksi tai torppareiksi. Työmäärää kiristettiin ilman rajoja, työläisillä ei ollut mitään suojaa, ei ole liioittelua puhua orjatyöstä. Ei ne kartanoiden omistajat itse kartanoitaan ja viljelyksiään rakentaneet, eikä maitaan ostaneet.
Vain propakandassa on esitetty, että paperityöläiset ovat tekemisillään itse saattaneet työt ulos. Ei vakavassa mielessä. Myös se, että aina kun kohtuuttomista palkkioista jotain sanoo, on tapanana lyödä, että se on kateutta. Se "kuusamonkiima" on syötetty apinointimalli, jonka omahyväiset ovat omaksuneet. Jos on kohtuuttomuutta, vaikkapa moraalisesti, kyllä siitä on voitava puhua.
Harvoinpa tuodaan esille paperitehtaiden ostamiset ulkomailta, joista on tullut takkiin miljardeja. Johtaja on kyllä palkkionsa ja "kädenpuristuksensa" saanut. Niin myös "ilman ostosta" Saksasta.
Vasta äskettäin oli Hesarissa artikkeli, jossa oli tiedot, kuinka johtajat ovat tästä lamasta selvinneet. Hyvin oli mennyt, korotukset ja palkkiot olivat rutkasti nousseet usein 30%. Työntekijöillä n. 1%. Kyse oli oli yrityksistä, joissa valtio on suurena osakkaana. Kun laman nimissä kehotetaan malttiin ja tyytymään lähelle nollalinjaa, niin missä on se moraali, joilla johtoa palkitaan tuottipa yritys vaikka tappiota? Onko tämän sanominen "kuusamonkiimaa?"
Joskus omistajayrittäjä ja johtaja todella katsoo eteenpäinkin. Jos on ollut hyviä aikoja, hän saattaa jopa käyttää sitä ja yrittää todella välttää hätäisiä irtisanomisia teettämällä vaikka vähemmän tärkeitä töitä. Ei se tyhmyyttä ole firman kannaltakaan, siitä on helpomi lähteä noususuhdanteessa mukaan.
Pörssifirma jakaa voittonsa, potkaisee väkensä ulos heti, jopa ennakkoon jos suinkin voi, palkkaa tehtävään teknoraatin, jolla ei ole ihmissuhteita irtisanottavaan joukkoon. Ei ole ihmisiä, on vain numeroita. Näin se kaunistelematta menee. Joku "isänmaallisuus" on käsite, joka ei koske pörssifirmaa- Lorena*
ynnämuu kirjoitti:
Sieltähän ne suurin osa Suomen kartanoista ja aatelisista on lähtöisin. Ruotsin kunkku palkitsi sotaherrojaan, jakeli kartanon- ja ratsutilojen paikkoja turhaa pihistelemättä. Alkuperäinen väestö sai lähteä tai jäädä kartanon rengeiksi tai torppareiksi. Työmäärää kiristettiin ilman rajoja, työläisillä ei ollut mitään suojaa, ei ole liioittelua puhua orjatyöstä. Ei ne kartanoiden omistajat itse kartanoitaan ja viljelyksiään rakentaneet, eikä maitaan ostaneet.
Vain propakandassa on esitetty, että paperityöläiset ovat tekemisillään itse saattaneet työt ulos. Ei vakavassa mielessä. Myös se, että aina kun kohtuuttomista palkkioista jotain sanoo, on tapanana lyödä, että se on kateutta. Se "kuusamonkiima" on syötetty apinointimalli, jonka omahyväiset ovat omaksuneet. Jos on kohtuuttomuutta, vaikkapa moraalisesti, kyllä siitä on voitava puhua.
Harvoinpa tuodaan esille paperitehtaiden ostamiset ulkomailta, joista on tullut takkiin miljardeja. Johtaja on kyllä palkkionsa ja "kädenpuristuksensa" saanut. Niin myös "ilman ostosta" Saksasta.
Vasta äskettäin oli Hesarissa artikkeli, jossa oli tiedot, kuinka johtajat ovat tästä lamasta selvinneet. Hyvin oli mennyt, korotukset ja palkkiot olivat rutkasti nousseet usein 30%. Työntekijöillä n. 1%. Kyse oli oli yrityksistä, joissa valtio on suurena osakkaana. Kun laman nimissä kehotetaan malttiin ja tyytymään lähelle nollalinjaa, niin missä on se moraali, joilla johtoa palkitaan tuottipa yritys vaikka tappiota? Onko tämän sanominen "kuusamonkiimaa?"
Joskus omistajayrittäjä ja johtaja todella katsoo eteenpäinkin. Jos on ollut hyviä aikoja, hän saattaa jopa käyttää sitä ja yrittää todella välttää hätäisiä irtisanomisia teettämällä vaikka vähemmän tärkeitä töitä. Ei se tyhmyyttä ole firman kannaltakaan, siitä on helpomi lähteä noususuhdanteessa mukaan.
Pörssifirma jakaa voittonsa, potkaisee väkensä ulos heti, jopa ennakkoon jos suinkin voi, palkkaa tehtävään teknoraatin, jolla ei ole ihmissuhteita irtisanottavaan joukkoon. Ei ole ihmisiä, on vain numeroita. Näin se kaunistelematta menee. Joku "isänmaallisuus" on käsite, joka ei koske pörssifirmaaAmerikan kukkahattutädit ne ovat pörssien "kunkkuja" olleet ja ovat edelleen. Kannattaa vaan selailla tilastoja. Kovin on katkeran tuntuista tekstiä ynnämuun mielipiteet, se vain on hyvä että ajatukset ja kannanotot ovat vain ynnämuun oman pään sisällön tuotoksia.
Maailma on niin lavea kuten laulussa pikku-Lauria ohjeistetaan. Tiedämme vain pintaraapaisuaja tosi asioista jotka meille median värittäminä kerrotaan. On huomioitava mediassa voidaan puhua - kirjoittaa moneen eri sävyyn samasta asiasta. Siksi pitäydynkin varsin kriittisistä kannanotoista. Lorena* kirjoitti:
Amerikan kukkahattutädit ne ovat pörssien "kunkkuja" olleet ja ovat edelleen. Kannattaa vaan selailla tilastoja. Kovin on katkeran tuntuista tekstiä ynnämuun mielipiteet, se vain on hyvä että ajatukset ja kannanotot ovat vain ynnämuun oman pään sisällön tuotoksia.
Maailma on niin lavea kuten laulussa pikku-Lauria ohjeistetaan. Tiedämme vain pintaraapaisuaja tosi asioista jotka meille median värittäminä kerrotaan. On huomioitava mediassa voidaan puhua - kirjoittaa moneen eri sävyyn samasta asiasta. Siksi pitäydynkin varsin kriittisistä kannanotoista.Lorenaa arvioista, että mielipiteeni "ovat vain ynnämuun oman pään sisällön tuotoksia". Sitä täyttä kunniaa en voi rehellisesti vastaanottaa. Kyllä ne mielipiteeni ovat elämänkokemuksieni lisäksi keräilty sieltä sun täältä, joita kaikkia lähteitä en voi edes muistaa. Se kaikki on osa elämänkokemusta. On vain erilaisia näkökulmia maailman ja asioiden hahmottamisessa.
"Kukkahattutätien" maailma ja ajatukset yleensä ovat minulle aika vieraita, eivätkä kovin paljon paina. Tai sitten ymmärrän käsitteen perinjuurin väärin. Totta varmaan on, että Amerikan hyvinvoivat tädit ovat saaneet nauttia mm. Nokian menestyksestä.- Maalaismies*
ynnämuu kirjoitti:
Lorenaa arvioista, että mielipiteeni "ovat vain ynnämuun oman pään sisällön tuotoksia". Sitä täyttä kunniaa en voi rehellisesti vastaanottaa. Kyllä ne mielipiteeni ovat elämänkokemuksieni lisäksi keräilty sieltä sun täältä, joita kaikkia lähteitä en voi edes muistaa. Se kaikki on osa elämänkokemusta. On vain erilaisia näkökulmia maailman ja asioiden hahmottamisessa.
"Kukkahattutätien" maailma ja ajatukset yleensä ovat minulle aika vieraita, eivätkä kovin paljon paina. Tai sitten ymmärrän käsitteen perinjuurin väärin. Totta varmaan on, että Amerikan hyvinvoivat tädit ovat saaneet nauttia mm. Nokian menestyksestä.Omalta kohdaltani voin yhtyä mielipiteeseesi: "Kyllä ne mielipiteeni ovat elämänkokemuksieni lisäksi keräilty sieltä sun täältä, joita kaikkia lähteitä en voi edes muistaa. Se kaikki on osa elämänkokemusta. On vain erilaisia näkökulmia maailman ja asioiden hahmottamisessa."
Minusta on tullut kyyninen kaiken epäilijä. Suurin piirtein kaikki mihin olen joskus uskonut ja luottanut on menettänyt merkityksensä. Nuorempana ravasin läpi kaiken maailman museot ja tilaisuudet. Luin kirjat ja katsoin elokuvat jotka olivat in.
Nyt kun mietin mitä näin ja koin, huomaan sen olleen kaupallista roskaa, kauppatavaraa joka on haalistunut ja menettänyt merkityksensä. Maailman kuuluisat museot ovat sotasaalista, täynnä turhautuneiden valtiaiden keräämää kamaa.
Nyt ajattelen ettei rosvoudella kannata ylpeillä ja sitähän ns. kulttuuri on pääosiltaan. Kun tähän on aatoksissaan tullut ei paljon ole jäänyt jäljelle. Nollatasolla katselee tämä vanhus maailmaa. - Lorena*
Maalaismies* kirjoitti:
Omalta kohdaltani voin yhtyä mielipiteeseesi: "Kyllä ne mielipiteeni ovat elämänkokemuksieni lisäksi keräilty sieltä sun täältä, joita kaikkia lähteitä en voi edes muistaa. Se kaikki on osa elämänkokemusta. On vain erilaisia näkökulmia maailman ja asioiden hahmottamisessa."
Minusta on tullut kyyninen kaiken epäilijä. Suurin piirtein kaikki mihin olen joskus uskonut ja luottanut on menettänyt merkityksensä. Nuorempana ravasin läpi kaiken maailman museot ja tilaisuudet. Luin kirjat ja katsoin elokuvat jotka olivat in.
Nyt kun mietin mitä näin ja koin, huomaan sen olleen kaupallista roskaa, kauppatavaraa joka on haalistunut ja menettänyt merkityksensä. Maailman kuuluisat museot ovat sotasaalista, täynnä turhautuneiden valtiaiden keräämää kamaa.
Nyt ajattelen ettei rosvoudella kannata ylpeillä ja sitähän ns. kulttuuri on pääosiltaan. Kun tähän on aatoksissaan tullut ei paljon ole jäänyt jäljelle. Nollatasolla katselee tämä vanhus maailmaa.Voi, voi veli-, ja sisko kullat. Miksi noin negatiivinen tunnelma kaikkeen elämän aikana koettuihin esille tulleisiin tapahtumiin, menneisiin ja nykyisiin? Kyllä sitä joskus ajattelee kulkiessa maailman turujen teitä,uusissa maisemissa, museoissa, aavoilla merillä antavatko nämä tai ovatko antaneet jotakin uutta potkua elon päiviin.
Silloin on parasta ajatella, onpa tämä kokemus kokemusten joukossa, näinhän sitä mielikuva auttaa ulos epämiellyttävistä asioista, kokemuksista, olematta silti mikään skeptikko. Avoimin mielin on uusi päivä kohdattava, muuten sitä jää surulliseksi sivusta katsojaksi elon merellä.
Tuleehan niitä tapauksia eteen kulkiessa eri paikoissa jolloin miettii paska reissu mutta tulipahan tehtyä.
Olin katsomassa kesäteatterissa Säkkijärven polkkaa, aika huikea musiikki komedia Vili Vesterisen elämän koukeroista. Musikaalinen lahjakkuus Vili oli, mutta laulu, viini ja naiset johdattivat turmion teille silloin tällöin ja naisia riitti jonoiksi saakka. Niinhän sitä uskotaan jos laulu, viini ja naiset luettaisiin synniksi, paratiisissa ei olisi yhtään miestä. Jokainen elää elämänsä niinkuin parhaaksi näkee ja kokee, siitähän ne mausteet elonpäiviin löytyvät.. - 8´9
Lorena* kirjoitti:
Voi, voi veli-, ja sisko kullat. Miksi noin negatiivinen tunnelma kaikkeen elämän aikana koettuihin esille tulleisiin tapahtumiin, menneisiin ja nykyisiin? Kyllä sitä joskus ajattelee kulkiessa maailman turujen teitä,uusissa maisemissa, museoissa, aavoilla merillä antavatko nämä tai ovatko antaneet jotakin uutta potkua elon päiviin.
Silloin on parasta ajatella, onpa tämä kokemus kokemusten joukossa, näinhän sitä mielikuva auttaa ulos epämiellyttävistä asioista, kokemuksista, olematta silti mikään skeptikko. Avoimin mielin on uusi päivä kohdattava, muuten sitä jää surulliseksi sivusta katsojaksi elon merellä.
Tuleehan niitä tapauksia eteen kulkiessa eri paikoissa jolloin miettii paska reissu mutta tulipahan tehtyä.
Olin katsomassa kesäteatterissa Säkkijärven polkkaa, aika huikea musiikki komedia Vili Vesterisen elämän koukeroista. Musikaalinen lahjakkuus Vili oli, mutta laulu, viini ja naiset johdattivat turmion teille silloin tällöin ja naisia riitti jonoiksi saakka. Niinhän sitä uskotaan jos laulu, viini ja naiset luettaisiin synniksi, paratiisissa ei olisi yhtään miestä. Jokainen elää elämänsä niinkuin parhaaksi näkee ja kokee, siitähän ne mausteet elonpäiviin löytyvät..En ihannoi tuollaista vilivesteristä, narsisti oli ja kylvi paljon murhetta ja pahaa mieltä. Siinä tuli katkeraa maustetta monelle ja mitähän mies kuolinhetkellään ajatteli. Ihmeesti täällä vanhojen palstallakin on makean elämän ihannointia, et ole ainoa.
- Lorena*
8´9 kirjoitti:
En ihannoi tuollaista vilivesteristä, narsisti oli ja kylvi paljon murhetta ja pahaa mieltä. Siinä tuli katkeraa maustetta monelle ja mitähän mies kuolinhetkellään ajatteli. Ihmeesti täällä vanhojen palstallakin on makean elämän ihannointia, et ole ainoa.
Pitääkö aina joka asiassa nähdä ainoastaan huono puoli olihan Vili viihdyttäjä jonka sävellykset soivat vieläkin monilla tahoilla. Voit youtubesta löytää monia ikivihreitä Vilin sävellyksiä.
Sanotaan jokaisella on joku alue jolla hän on lahjakas, Vili oli ilmiömäinen lahjakkuus musiikin alalla.
Ovatko kaikki säveltäjät narsisteja myös klassisen musiikin puolella, kysyn vaan! - ei pidä
Lorena* kirjoitti:
Pitääkö aina joka asiassa nähdä ainoastaan huono puoli olihan Vili viihdyttäjä jonka sävellykset soivat vieläkin monilla tahoilla. Voit youtubesta löytää monia ikivihreitä Vilin sävellyksiä.
Sanotaan jokaisella on joku alue jolla hän on lahjakas, Vili oli ilmiömäinen lahjakkuus musiikin alalla.
Ovatko kaikki säveltäjät narsisteja myös klassisen musiikin puolella, kysyn vaan!mutta ei se pelkkä positiivisenkaan hehkutus auta.Asian eri puolista saa ja pitää keskustella, ei tarvitse tulla noin hyökkävästi 33ojentamaan, ollaan vanhoja ihmisiä kaikki.
8´9 kirjoitti:
En ihannoi tuollaista vilivesteristä, narsisti oli ja kylvi paljon murhetta ja pahaa mieltä. Siinä tuli katkeraa maustetta monelle ja mitähän mies kuolinhetkellään ajatteli. Ihmeesti täällä vanhojen palstallakin on makean elämän ihannointia, et ole ainoa.
Kukakohan Vili Vesterisen narsistiksi diagnosoi? Ettei vaan 8'9? Suomalaiset pitävät edelleen Vilin parhaita hanurikappaileita suuressa arvossa.
Esim. Rantakoivun alla. Säkkijärven polkka jne. Kyllä se niin on, että suruista ne on soitot tehty.
Minä vaivaunen matkamiesmaan- porukka tykkänään eri 'partsuunaa'.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1411805
- 1131405
- 1691242
Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?
Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia881227- 861072
- 1941007
- 97943
- 39849
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt76818Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle
Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti192802