"Antti Roine on saanut osakseen kritiikkiä kirjoitukseensa evoluutiosta ja älykkäästä suunnittelusta (TS 18.7. 2010). Jarkko Palmin mukaan tieteellistä näyttöä on vaikea mennä kieltämään (TS 20.7.2010), perinnöllisyystieteen emeritusprofessori Petter Portinin mukaan älykäs suunnittelu on hylättävä epätieteellisyytensä ja ristiriitaisuutensa vuoksi (TS 21.7.2010). Kiista liittyy laajempaan debattiin tieteen ja uskon suhteesta, jota Esko Valtaojakin kosketti kolumnissaan (TS 20.7.2010).
Valtaojan käsitys tieteen mahtavasta ja uskonnonkin taltuttavasta voimasta on täyttä utopiaa. Uskonto voi edelleen aivan hyvin, ja sen voima on vain entistä mahtavampi nyt, kun sillä on riveissään lukuisia modernin ajattelun läpikotaisin tuntevia tiedemiehiä. Kyse ei ole siitä, että yksi puoli seuraisi tieteen näyttöä ja toinen uskoisi ilman havaintoja. Molemmat osapuolet omistautuvat tieteelle, ero on sen sijaan filosofiassa ja maailmankatsomuksessa.
Professori Portin havainnollistaa tätä oivallisesti: molemmat hänen argumenttinsa älykästä suunnittelua vastaan ovat filosofisia ja täten hänen tieteenalansa ulkopuolella. Perinnöllisyystiede ei voi sanoa mitään testattavuuden kriteeristä, ei myöskään oletetun suunnittelijan älykkyydestä tai sen puutteesta.
Kiista ratkeaa siis lopulta korkeammalla tasolla, ja tällä tasolla naturalismi on heikoilla. Jos olemme vain ”sattumanvaraisten mutaatioiden” armoilla, miksi luottaisimme älyymme ja ”loogiseen päättelyyn”? Jos taas olemme Älyn kuvia ja Logoksen veljiä, tieteellämme ja logiikallamme on vankka pohja.
Emil Anton, TM, HuK, Turku"
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/148491.html
- Miksi Anton on onnellinen uskonnon entistä mahtavammasta voimasta? Minkä uskonnon? Se ainoan oikeanko? Ja millä "korkeammalla" tasolla kiista ratkeaa?
Valtaojan käsitys tieteen mahtavasta ja uskonnonkin taltuttavasta voimasta on täyttä utopiaa. Uskonto voi edelleen aivan hyvin, ja sen voima on vain entistä mahtavampi nyt, kun sillä on riveissään lukuisia modernin ajattelun läpikotaisin tuntevia tiedemiehiä. Kyse ei ole siitä, että yksi puoli seuraisi tieteen näyttöä ja toinen uskoisi ilman havaintoja. Molemmat osapuolet omistautuvat tieteelle, ero on sen sijaan filosofiassa ja maailmankatsomuksessa.
Professori Portin havainnollistaa tätä oivallisesti: molemmat hänen argumenttinsa älykästä suunnittelua vastaan ovat filosofisia ja täten hänen tieteenalansa ulkopuolella. Perinnöllisyystiede ei voi sanoa mitään testattavuuden kriteeristä, ei myöskään oletetun suunnittelijan älykkyydestä tai sen puutteesta.
Kiista ratkeaa siis lopulta korkeammalla tasolla, ja tällä tasolla naturalismi on heikoilla. Jos olemme vain ”sattumanvaraisten mutaatioiden” armoilla, miksi luottaisimme älyymme ja ”loogiseen päättelyyn”? Jos taas olemme Älyn kuvia ja Logoksen veljiä, tieteellämme ja logiikallamme on vankka pohja.
Emil Anton, TM, HuK, Turku"
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/148491.html
- Miksi Anton on onnellinen uskonnon entistä mahtavammasta voimasta? Minkä uskonnon? Se ainoan oikeanko? Ja millä "korkeammalla" tasolla kiista ratkeaa?
Vastaukset 24
Vanhimmat
"Kiista ratkeaa siis lopulta korkeammalla tasolla, ja tällä tasolla naturalismi on heikoilla. Jos olemme vain ”sattumanvaraisten mutaatioiden” armoilla, miksi luottaisimme älyymme ja ”loogiseen päättelyyn”? Jos taas olemme Älyn kuvia ja Logoksen veljiä, tieteellämme ja logiikallamme on vankka pohja."
Tuossa kuuluu Puolimatkan ääni. Minä en ymmärrä tuota logiikkaa että jos olemme mutaatioiden ja luonnonvalinnan tuotetta - niinkuin ilmeisestikin olemme - niin älyymme ja loogiseen päättelyyn ei silloin voisi luottaa. Onhan jo luonnonvalinta hyvinkin loogista. Paljon epäloogisempaa olisi että huonoiten soveltuvat aina jatkaisivat sukua ja parhaiten soveltuvat kuolisivat sukupuuttoon...
Minusta koko kirjoitus oli sekava.
"Valtaojan käsitys tieteen mahtavasta ja uskonnonkin taltuttavasta voimasta on täyttä utopiaa."
- Miksi olisi? Tieteen aikakausi on loppujen lopuksi hyvin lyhyt. Jos mietitään mitä sadassa vuodessa on tapahtunut, niin kehityshän on ollut huikeaa. Maailmanlaajuisesti ongelmana on tietysti se, että tieto ei ole kaikkien saatavilla ja uskontobisneksessä pyörivät isot rahat ja uskontoa myös lobataan politiikassa minkä keritään.
"Professori Portin havainnollistaa tätä oivallisesti: molemmat hänen argumenttinsa älykästä suunnittelua vastaan ovat filosofisia ja täten hänen tieteenalansa ulkopuolella. Perinnöllisyystiede ei voi sanoa mitään testattavuuden kriteeristä, ei myöskään oletetun suunnittelijan älykkyydestä tai sen puutteesta."
- Portin kirjoitti: "Tämä oppi on hylättävä kahdesta painavasta tieteenteoreettisesta syystä. Ensinnäkin oppi älykkäästä suunnittelusta ei ole tiedettä eikä sen vuoksi tule kysymykseen evoluutioteorian vaihtoehtona. Mainittu oppi ei täytä tieteelliselle teorialle asetettavaa testattavuuden kriteeriä. Se nimittäin perustuu uskoon jonkin sellaisen olemassaolosta, jota ei voida havaita. Evoluutioteoria sen sijaan perustuu havaintoihin ja loogiseen päättelyyn. Teoriasta on johdettu suuri määrä erilaisia hypoteeseja. Näiden hypoteesien testeistä yksikään ei ole tuottanut teorialle vastakkaista tulosta, vaan kaikki testitulokset tukevat sitä."
Joten mitä filosofista tuossa muka on?
Löysin vanhasta keskustelusta pohdintaa tuosta Puolimatkan oudosta ajatusloikasta:
""Luonnonvalinta on Puolimatkan mielestä kiinnostunut vain siitä, miten oliot käyttäytyvät, ei niiden uskomuksien todellisuudesta. Niinpä luonnonvalinta ei pysty tehokkaasti karsimaan vääriä uskomuksia. Tästä seuraa, että ateismin ja evoluutioteorian pohjalta ei ole syytä luottaa ihmisjärjen luotettavuuteen.
- Niinpä ihmisjärjen kehittämiin uskomuksiin ei voi luottaa. Ateismi on yksi näistä uskomuksista. Tästä voidaan johtaa väite, että ei ole perusteita uskoa ateismin olevan tosi, Puolimatka sanoo."
Minusta tuo Puolimatkan perustelu ateismin mukanaan tuomasta
ihmisjärjen epäluotettavudesta kuulostaa ihan siltä "Kaikki kreetalaiset ovat valehtelijoita. Minä olen kreetalainen" -jutulta.
Siis jos ateismi (tässä tapauksessa evoluutio) on oikeassa, ihmisjärki ei ole luotettava joten ihmisjärjen mukainen ateismi on väärässä.
Jos ateismi (tässä tapauksessa evoluutio) on väärässä, ihmisjärki on luotettava joten ihmisjärjen mukainen ateismi on oikeassa."
Jokin tuossa Puolimatkan logiikassa mättää....
Ja tuo että luonnonvalinta olisi "kiinnostunut" siitä miten ihminen käyttäytyy mutta ei siitä ovatko hänen uskomuksensa todellisia... kyllä kai se ovatko uskomukset todellisia hieman vaikuttaa siihen miten ihminen käyttäytyy. Toisinaan myös perättömät uskomukset saattavat edistää selviytymistä, kuten esimerkiksi uskonnon laita mahdollisesti on. Ryhmään kuuluminen - tiettyjen riittien suorittamiseksi - on ollut edullisempaa kuin se että yrittää selviytyä yksin. Usko vahvaan puolustajaan on ehkä tehnyt ihmisistä rohkeampia hyökkäämään valtavien saaliseläinten ja petojen kimppuun.
en ainakaan minä ymmärrä. Tässä on hyvä esimerkki Puolimatkan ajattelun omituisuudesta.
"""Luonnonvalinta on Puolimatkan mielestä kiinnostunut vain siitä, miten oliot käyttäytyvät, ei niiden uskomuksien todellisuudesta. Niinpä luonnonvalinta ei pysty tehokkaasti karsimaan vääriä uskomuksia. Tästä seuraa, että ateismin ja evoluutioteorian pohjalta ei ole syytä luottaa ihmisjärjen luotettavuuteen.
- Niinpä ihmisjärjen kehittämiin uskomuksiin ei voi luottaa. Ateismi on yksi näistä uskomuksista. Tästä voidaan johtaa väite, että ei ole perusteita uskoa ateismin olevan tosi, Puolimatka sanoo."
- Eikä tuosta sitten voi johtaa sitä, ettei ihmisen jumaluskomuksiin voi luottaa? Eikä luonnonvalinta ole kiinnostunut yhtään mistään. Se ei ole mikään toimija.
Laitan tähän vielä Portinin kirjoituksen, johon Anton viittasi.
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/147624.html
Puolimatka kaunistelee asioita jollain agnotismikortilla. Hän on sentään mediahenkilö eikä varmasti halua siihen medimyllyykkään kuten Kunnioitettu Dawkins.
Saattaa tulla vihaista postia biologian tutkijoilta. Suutari pysyköön lestissään ja kosmolokit erikseen.
haluaa julkisuutta, koska aina on joku joka ostaa. Ei sillä tunnu hänelle olevan niin väliä, vaikka väittelyssä takkiin tulisikin. Kunhan kirjat myy.
http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-4-jarvinen1.html
>>Jos olemme vain ”sattumanvaraisten mutaatioiden” armoilla, miksi luottaisimme älyymme ja ”loogiseen päättelyyn”?
Miksi luottaisimme yhtään mihinkään? Elellään täällä vaan kuin ellun kanat tai painellaan kuin possut vatukossa. Ei kantsi päätä vaivata, kun mikään ei vaivaa. Antaa älykkään suunnittelijan nyt lopultakin saada se suunnitelmansa edes jonkinlaiseen kuosiin, ettei ikuisuutta tarvitse odotella, milloin jotain älykästä alkaa tapahtumaan.
"Kreationismi on kakkaa."
Puolimatkalainen lause!
Kakasta on todistettavasti paljonkin hyötyä, kreationismistä ei koskaan!
Ei anneta sitä iloa teisteille. Ei eletä niinq siat pellossa vaikka teistit on kasvatettu uskomaan niin. Jos me tai sinä tai he vaikka homostelevat niin ei anneta aihetta moraalijeesusteluun. Tieteen kenttä on meidän.
Sujuvasti luen ja seuraan asioita, vaikka suurin osa menee yli hilseen. Enhän minä tästä nerokkaasta tietsikastakaan mitään tajua. Ja jos vaikka joskus koenkin ahaa-elämyksen, niin sinne se häipyy aivojen poimuihin ja taas ihmetellään.
Jossain artikkelissa joku sanoi kerran, että hän on ulkoistanut tieteellisen osaamisen niille, jotka siitä jotain ymmärtävät. Samma här.
Moraalista puheenollen. Ainoaa oikeaa moraalia on se, ettei tee muille pahaa. Näin minun mielestäni. Pahan kokeminen taas on kimurantimpi juttu. Joku kokee tulleensa kaltoin kohdelluksi jo sellaisesta asiasta, että joku esittää eriävän mielipiteen. Uskikset ovat kunnostautuneet tässä harrastuksessa.
>>Jos me tai sinä tai he vaikka homostelevat
"Joskus tarvitaan joukkovoimaa ja yhteishenki on tarpeen. Vältin sanomasta "me ateistit" koska joku muu ateisti on varmasti erimieltä. :)"
- Just näin. Olen monista asioista eri mieltä kuin jotkut ateistikaverini, mutta se on ihan normaalia erimielisyyttä. Politiikka, kirjallisuus, musiikki, mm. näistä löytyy eriäviä mielipiteitä. Yhteistä on se, ettemme usko jumaliin.
"Valtaojan käsitys tieteen mahtavasta ja uskonnonkin taltuttavasta voimasta on täyttä utopiaa."
Todellisuus kuitenkin kertoo aivan toista. On olemassa moniakin esimerkkejä siitä, miten tieteen tieteen tieto on jyrännyt uskonnon luulot.
"Uskonto voi edelleen aivan hyvin, ja sen voima on vain entistä mahtavampi nyt, kun sillä on riveissään lukuisia modernin ajattelun läpikotaisin tuntevia tiedemiehiä."
Uskonnon merkitys on melkein jokaisessa yhteydessä vähentynyt. Tiedemiehistä selkeästi pienempi osa uskoo valtaväestöön verrattuna.
"Kyse ei ole siitä, että yksi puoli seuraisi tieteen näyttöä ja toinen uskoisi ilman havaintoja."
Väärin. Kyllä asia on juuri niin, kun puhutaan ID:stä.
"Professori Portin havainnollistaa tätä oivallisesti: molemmat hänen argumenttinsa älykästä suunnittelua vastaan ovat filosofisia ja täten hänen tieteenalansa ulkopuolella."
Sillä ei ole mitään merkitystä, ovatko ne hänen tieteenalaansa vai ei.
"Kiista ratkeaa siis lopulta korkeammalla tasolla, ja tällä tasolla naturalismi on heikoilla."
Premissit eivät ratkea tai ainakaan niitä ei ole vielä ratkaistu.
"Jos olemme vain ”sattumanvaraisten mutaatioiden” armoilla, miksi luottaisimme älyymme ja ”loogiseen päättelyyn”?"
Koska se todennettavasti toimii ja vaikka se ei toimikaan täydellisesti, on tieteeseen kehitetty menetelmiä, joilla sen virheitä karsitaan. Juuri siitä syystä tiede on empiiristä ja siksi voimme siihen luottaa vaikkakaan emme sokeasti ja absoluuttisesti.
"Jos taas olemme Älyn kuvia ja Logoksen veljiä, tieteellämme ja logiikallamme on vankka pohja."
Vaikka niin olisikin, ei se sitä takaa. Lisäksi Älyn kuvana ja Loloksen veljinä oleminen on pelkkää mielikuvituksen tuotetta, jota emme voi mitenkään todentaa.
Emil Anton saa ihan rauhassa luottaa mielikuvituksen tuotteisiin, mutta meille muille tieteen ja todellisuuden vastaavuus ovat merkitseviä asioita, koska se vaikuttaa siihen, toimiiko tiede käytännössä vai ei. Tieteen toimivuus on konkreettisesti nähtävissä sen tuloksissa. Turun Sanomat on painettu paperille, jota ei ilman tiedettä olisi mitenkään voitu tehdä.
Tässä voi nähdä, mitä tiede on tulevaisuudessa tuomassa:
http://www.youtube.com/user/TEDtalksDirector#p/u/1/fVhggGSjXVg
En jaksanut lukea koko ketjua enkä edelleenkään ota kantaa onko korkeampaa älyä jossain. Ehkä on ehkä ei.
Uskonnoille annan edelleen aivan piut paut, ne on ihmisten vallahimoisten ihmisten luomaa höpinää ja herkkäuskoisten hömpötystä.
Tieteestä me ihmiset tiedämme sen minkä tiedämme. Se joka uskoo että tiedo on totuus.
Mutta eikö aivan yhtä hyvin maan alla elävillä sokeilla kaljurotilla voi olla oma tieteensä, luolaston rakenteesta ym.
Joka kaljurotta muuta väittää saattaa joutua valtaapitävien jyrsimäksi.
Sillä tasolla pidän ihmisten tiedettä, ei juuri eroa kaljurotan tieteeseen jos katsoo vähänkin kauempaa ja viitsii vähänkin ajatella asiaa oikeista perspektiiveistä.
"Jos olemme vain ”sattumanvaraisten mutaatioiden” armoilla, miksi luottaisimme älyymme ja ”loogiseen päättelyyn”? Jos taas olemme Älyn kuvia ja Logoksen veljiä, tieteellämme ja logiikallamme on vankka pohja."
Huvittavaa mutta monintavoin hyvin virheellistä logiikkaa. Teknisesti maailman kaltaisen järjestelmän sisäisen yhtenäisyyden tarpeen takia myös kaikki on tavalla tai toisella yhtenäistä. Vaikka kuinka monen onnekkaan (tai epäonnekkaan, riippuen näkökulmasta) sattuman tulos ihmisen olemassaolo olisi, se on kuitenkin pohjimmiltaan tuhansien eri tapahtumien looginen seuraus. Olemme myös hyvin älykkäitä ja todisteena älymme ja loogisen päättelymme pätevyydestä on se kuinka voimme soveltaa monella tavalla esimerkiksi luomalla kaikenlaisia laitteita jotka toimivat. Maailma toimii tässä suhteessa hyvänä vertailupisteenä jonka perusteella voimme pitää älyämme ja loogista päättelyämme luotettavana.
Toki jos mennään astetta korkeammalle, tämän tuntemamme maailman ulkopuolisiin asioihin, teistiset näkemykset jonkin verran uskottavuutta saavat. Mutta toisaalta miksi olettaisimme että voisimme tietää ylipäänsäkään mitään oman maailmamme ulkopuolisista asioista? Oletukset älykkäästä suunnittelijasta ja kaiken maailman hienosäädöistä ovat suoraan sanoen absurdeja. Nämä ovat syntyneet puhtaasti ihmisen liian rajoittuneesta kyvystä käsittää maailmaa...kai joku vielä muistaa myös senkin ajan kun melkein kaikkien luonnonilmiöiden takana oli oma jumalansa? Emme enää kuvittele että tuulen puhaltamiseen tarvitaan oma jumalansa, tai haltija saa puun kasvamaan.
Tiede ei ole täydellistä eikä se anna kaikkia vastauksia mutta se on luotettavin tapa hankkia tietoa maailmankaikkeudesta. Tuskin tämä meidän maailmamme kuitenkaan on loogisesti ristiriidassa muiden potentiaalisesti olemassaolevien maailmojen kanssa. Hyvällä tuurilla jopa löydämme vielä jonain päivänä sen yhteisen alkuperäisen lähdekoodin pätkän joka löytyy kaikesta mitä on olemassa ja josta kaikki on lähtöisin.
Mutta siihen asti on paras lähteä siitä perusajatuksesta että kaikki, varsinkin meidän universumimme ulkopuoliset asiat ovat niin moninmutkaista ettemme ehkä jopa koskaan niiden todellista luonnetta tai toimintamalleja tule ymmärtämään, vaikka kuinka ihminen yrittäisi, aina on jollain tasolla täysin väärässä. Luottakaamme tieteeseen koska se on paras tieto mitä meillä on. Ja jos joku on uskova niin soveltakoon tieteen uskoon parhaaksi näkemällään tavalla mutta tieteen vastustaminen on silkkaa typeryyttä. Muistakaa että meidän kannaltamme on aina tärkeämpää se miten käytämme olemassaolevaa tietoa, eikä itse tiedon oikeudellisuus. Tiedon vaikutus ihmisiin on paljon tärkeämpi kuin absoluuttinen totuus.
"Oletukset älykkäästä suunnittelijasta ja kaiken maailman hienosäädöistä ovat suoraan sanoen absurdeja. Nämä ovat syntyneet puhtaasti ihmisen liian rajoittuneesta kyvystä käsittää maailmaa...kai joku vielä muistaa myös senkin ajan kun melkein kaikkien luonnonilmiöiden takana oli oma jumalansa? Emme enää kuvittele että tuulen puhaltamiseen tarvitaan oma jumalansa, tai haltija saa puun kasvamaan."
- Nyt kyllä toivoisin että Ukko olisi olemassa ja antaisi räiskiä ja sataa tänne niin että rappaukset lähtee. Meinaa tukehtua. Oltiin kävelyllä ja tuntui siltä ettei happea ole ollenkaan, vaikka tuuleekin. En valita, en valita, en.
>>> Valtaojan käsitys tieteen mahtavasta ja uskonnonkin taltuttavasta voimasta on täyttä utopiaa. > Uskonto voi edelleen aivan hyvin, ja sen voima on vain entistä mahtavampi nyt, kun sillä on riveissään lukuisia modernin ajattelun läpikotaisin tuntevia tiedemiehiä. > Kyse ei ole siitä, että yksi puoli seuraisi tieteen näyttöä ja toinen uskoisi ilman havaintoja. Molemmat osapuolet omistautuvat tieteelle, ero on sen sijaan filosofiassa ja maailmankatsomuksessa. > Professori Portin havainnollistaa tätä oivallisesti: molemmat hänen argumenttinsa älykästä suunnittelua vastaan ovat filosofisia ja täten hänen tieteenalansa ulkopuolella. > Perinnöllisyystiede ei voi sanoa mitään testattavuuden kriteeristä, ei myöskään oletetun suunnittelijan älykkyydestä tai sen puutteesta. > Jos olemme vain ”sattumanvaraisten mutaatioiden” armoilla, miksi luottaisimme älyymme ja ”loogiseen päättelyyn”? Jos taas olemme Älyn kuvia ja Logoksen veljiä, tieteellämme ja logiikallamme on vankka pohja.
"Oletukset älykkäästä suunnittelijasta ja kaiken maailman hienosäädöistä ovat suoraan sanoen absurdeja. Nämä ovat syntyneet puhtaasti ihmisen liian rajoittuneesta kyvystä käsittää maailmaa...kai joku vielä muistaa myös senkin ajan kun melkein kaikkien luonnonilmiöiden takana oli oma jumalansa? Emme enää kuvittele että tuulen puhaltamiseen tarvitaan oma jumalansa, tai haltija saa puun kasvamaan."
Oletus että ei voi olla älyköstö suunnittelijaa eikä hienosäätäjää, on vielä absurdimpaa.
Jos tämän päivän tiede ei näe eikä ole löytänyt todisteita älykkäästä suunnittelijasta, se voi johtua että olemme vain hieman edellä mainitsemiamme kaljurottia älykkäämpiä.
Oma rajoittuneesisuutesi saa sinut pitämään tämän päivän tiedettä ja ihmistä älykkäänä. Toki kun katsomme täältä "metsästä" siltä näyttääkin.
Toki tiede on paljon luotettavampaa kuin mitkään kirjoitukset uskonnoista ja elämänviisauksista.
Silti nykytiede ei voi sulkea pois älykästä suunnitelijaa, koska tiedämme vain muruja maailman rakenteesta.
Itse en vaivaa päätäni kuin huvikseni maailmankaikkeuden ihmeillä, en jaksa tutkia uskontoja, tiedettä seuraan mielenkiinnolla, sillä joskus olen lukenut ns. hengentiedettä, ja joskus on tiede löytänyt asioita jotka sopivat yhteen niiden kanssa.
Enää en jaksa lukea hengentieteitäkään, koska niihin pitäisi jotenkin uskoa ja se ei sovi minulle.
Mutta kaikki mahdollisuudet ovat avoinna, turha sanoa mitään filosofiaa, joka ei väitä vaan pitää mahdollisena asioita, tyhmiksi tai absurdeiksi.
"Oletus että ei voi olla älyköstö suunnittelijaa eikä hienosäätäjää, on vielä absurdimpaa. "
Tieteessä ei sellaista oletusta tehdä.
Vapaasta ajattelusta ja filosofiasta.
Ei olisi tiedettäkään ilman oletuksia jotka sitten todistetaan oikeiksi, myöhemmin ehkä vääriksi.
Toki tiede on tärkeää ja ainoa mihin voi edes vähän luottaa.
Sitä vain tarkoitan, kun niin moni tuntuu kieltävän kaiken mitä tiede ei voi todistaa, se on absurdia, koska tiede tietää niin vähän.
Silti on absurdia myös alkaa pitää totena jotain mahdollista oletusta.
Ei tiedettä tehdä oletusten perusteella, jolle sitten yritetään saada todisteita. Tiede on tiedon hankintaa ja ilmiöiden tutkimista.
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/kirjoittajavieras/138765.html
Näkökulma asioihin on siis hyvin uskonnollinen.
Suomalais-irakilainen ja katolinen. Erikoinen yhdistelmä.
http://www.kotimaa24.fi/oma-sivuni?uid=917