Nyt pyritään rinnastamaan ruotsin asema Suomessa sellaisiin vähemmistökieliin, jotka ovat kukin olleet alkujaan oman alueensa kansankieliä ja joista iso osa on lähes kadonnut emämaan kielen ottaessa vallan. Tämä vaatii melkoista pokkaa, kun muistaa miltä näytti suomen kielen kohtalo emämaan ollessa Ruotsi. Moni suomenkielinen kokee loukkaavana yrityksen kirjoittaa historia uusiksi ja nostaa ruotsinkielisten suomalaisten vertailukohdaksi tällaiset, aivan erilaisen historian ja erilaisen nykytilanteen vahvistamat kansankielet.
Ruotsinkieliset käyttävät vähemmistökielten asemaa omalla tavallaan ujostelematta. Myntin tuore teksti Vasabladetissa, Häggmanin (vähemmistökielten asiantuntijamme EU:ssa) muutaman päivän takainen teksti Hesarissa ja aiemmin Magman artikkelina ilmestynyt Iirin kielestä kertova juttu toistavat samaa tarinaa siitä, miten suomenruotsin tilannetta täällä tulisi verrata suuriin vähemmistökieliin Euroopassa:
http://www.vasabladet.fi/Story/?linkID=120932
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Monet vähemmistökielet elävät nousukautta/1135258741888
http://www.magma.fi/bjorn-sundell/hur-blasa-liv-i-ett-doeende-sprak
Myntti vertaa suomenruotsia mm. iiriin, kymriin, baskiin ja katalaaniin, Häggman mm. katalaaniin, galiciaan, baskiin, ladiniin, kymriin ja Magman artikkeli keskittyy vertaamaan iiriin.
Ilmeisesti siis ruotsinkieliset rakentavat nyt vähemmistöidentiteettiä, jossa oman kielen puhujien väheneminen koetaan suomenkielisten aiheuttamaksi historialliseksi vääryydeksi, joka on korjattava suomenkielisiä syyllistämällä ja vaatimalla pakollista ruotsinopetuksen jatkamista (Myntti liputtaa avoimesti pakollisen ruotsin puolesta, Magman artikkelissa kuvaillaan maata yhdistävää pakollista iiriä, siis maan alkuperäistä kieltä, Häggman tyytyy kuvailemaan pakollista katalaania osana valtaosin katalaaninkielisen maakunnan yhtenäisyyden vahvistamista).
Mielenkiintoinen historian uudelleentulkinta ruotsinkielisiltä eikä varmasti jää tähän.
Ruotsinkieliset käyttävät vähemmistökielten asemaa omalla tavallaan ujostelematta. Myntin tuore teksti Vasabladetissa, Häggmanin (vähemmistökielten asiantuntijamme EU:ssa) muutaman päivän takainen teksti Hesarissa ja aiemmin Magman artikkelina ilmestynyt Iirin kielestä kertova juttu toistavat samaa tarinaa siitä, miten suomenruotsin tilannetta täällä tulisi verrata suuriin vähemmistökieliin Euroopassa:
http://www.vasabladet.fi/Story/?linkID=120932
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Monet vähemmistökielet elävät nousukautta/1135258741888
http://www.magma.fi/bjorn-sundell/hur-blasa-liv-i-ett-doeende-sprak
Myntti vertaa suomenruotsia mm. iiriin, kymriin, baskiin ja katalaaniin, Häggman mm. katalaaniin, galiciaan, baskiin, ladiniin, kymriin ja Magman artikkeli keskittyy vertaamaan iiriin.
Ilmeisesti siis ruotsinkieliset rakentavat nyt vähemmistöidentiteettiä, jossa oman kielen puhujien väheneminen koetaan suomenkielisten aiheuttamaksi historialliseksi vääryydeksi, joka on korjattava suomenkielisiä syyllistämällä ja vaatimalla pakollista ruotsinopetuksen jatkamista (Myntti liputtaa avoimesti pakollisen ruotsin puolesta, Magman artikkelissa kuvaillaan maata yhdistävää pakollista iiriä, siis maan alkuperäistä kieltä, Häggman tyytyy kuvailemaan pakollista katalaania osana valtaosin katalaaninkielisen maakunnan yhtenäisyyden vahvistamista).
Mielenkiintoinen historian uudelleentulkinta ruotsinkielisiltä eikä varmasti jää tähän.
Vastaukset 110
Vanhimmat
Vertaushan on ihan paikallaan, vähemmistökieliä kaikki.
Ihmetyttää vain tuo 'miltä näytti suomen kielen kohtalo' -juttu. Kuinka pieneksi suomen puhujien määrä oikein sitten kutistui ja mitä vauhtia?
”Nyt pyritään rinnastamaan ruotsin asema Suomessa sellaisiin vähemmistökieliin, jotka ovat kukin olleet alkujaan oman alueensa kansankieliä ja joista iso osa on lähes kadonnut emämaan kielen ottaessa vallan”.
Mikä ei muka ole rinnastettavissa?
- Ruotsi oli rannikon kansankieli siinä missä suomi oli kansankieli sisämaassa ja muualla Suomessa ja ruotsin kieli on joutunut yhä ahtaammalle valtaväestön ottaessa vallan ruotsinkielisten perinteisillä asuinalueilla.
”Tämä vaatii melkoista pokkaa, kun muistaa miltä näytti suomen kielen kohtalo emämaan ollessa Ruotsi.”
No miltä se näytti?
Voihan niitä hypoteeseja esitellä mutta suomen kieli voitti ja voi hyvin ja nyt onkin käymässä köpelösti ruotsin kielelle. Nytkö pitää ryhtyä sortamaan suomenruotsalaisia koska suomen kielelle OLISI SAATTANUT käydä huonosti, niinkö? Vaan ei käynyt .. Miltä näyttäsi elämäsi jos olisit saanut Loton päävoiton 5 vuotta sitten? Vaan kun et saanut.
”Moni suomenkielinen kokee loukkaavana yrityksen kirjoittaa historia uusiksi ja nostaa ruotsinkielisten suomalaisten vertailukohdaksi tällaiset, aivan erilaisen historian ja erilaisen nykytilanteen vahvistamat kansankielet.”
Mitä ihmeen loukkaavaa siinä on jos kansallinen kielivähemmistö on huolissaan kielensä tulevaisuudesta? ??
” Ilmeisesti siis ruotsinkieliset rakentavat nyt vähemmistöidentiteettiä, jossa oman kielen puhujien väheneminen koetaan suomenkielisten aiheuttamaksi historialliseksi vääryydeksi,”
Kuka täällä mitään vääryyksistä on puhunut tai niihin vedonnut?
Saako vain historiallisen vääryyden takia taantunutta kieltä tukea ja elvyttää?
Ei se suomenkielisten massamuutto rannikolle titenkään mikään historiallinen vääryys ole mutta jos nyt jonkinlaista kritiikkiä saa esittää niin olisitte te vähän enemmän voineet kunnioittaa paikallista väestöä ja opetella paikkakunnan pääkieltä.
Me suomenruotsin puhujat olemme hitaasti vähenemässä, eikö syitä saisi miettiä ja asialle saisi tehdä mitään? Emmekö me saisi pitää puoliamme? Eikö se saisi kiinnostaa meitä ja eikö olisi kohtuullista että se kiinnostaisi myös jonkun verran teitä?
Jokaisella maalla on oma historiansa kuten jokaisella kielelläkin ja jos puhujat kuolevat niin kielikin kuolee.
Nyt voidaankin sitten ryhtyä vertaamaan eri maita ja eri maiden toimia ko vähemmistökielten pelastamiseksi, tukemiseksi ja elvyttämiseksi ja vastavuoroisesti joidenkin maiden sorto- ja vastatoimet ominen kansallisten vähemmistökieltensä tukahduttamiseksi. Tuolta idän suunnalta löytynevät nykyaikana ne surullisimmat esimerkit kun taasen EU on ottanut vähemmistönsä erityiseen suojelukseensa.
kellokkaat vaativat kielensä turvaamiseksi enemmistön pakkoruotsiopintoja (Myntti esimerkiksi). Jos Ruotsissa suomenkielisen vähemmistön kellokkaat alkaisivat vaatia Ruotsin enemmistöltä pakkosuomiopintoja suomen kielen olemassaolon turvaamiseksi, pidettäisiin vaatimusta kauniisti sanoen mahdottomana, rumemmin sanoen typeränä, vielä rumemmin sanoen röyhkeänä ja julkeana.
On siis ero vähemmistöllä ja vähemmistöllä. Muualla maailmassa vähemmistöt vaativat itselleen oikeutta käyttää kieltään, Suomessa vähemmistön kellokkaat vaativat lisäksi koko enemmistöä opiskelemaan vähemmistön kieltä. Ero on kuin yöllä ja päivällä.
"Ruotsi oli rannikon kansankieli siinä missä suomi oli kansankieli sisämaassa --- Ei se suomenkielisten massamuutto rannikolle titenkään mikään historiallinen vääryys ole mutta jos nyt jonkinlaista kritiikkiä saa esittää niin olisitte te vähän enemmän voineet kunnioittaa paikallista väestöä ja opetella paikkakunnan pääkieltä."
Ja tällaistahan ei ruotsinkielisten aikanaan tarvinnut tehdä, koska he olivat liittämässä suomenkielistä "ei-kenenkään-maata" omaansa, sen sijaan suomenkieliset änkesivät töihin "ruotsinkielisten omille maille".
Miten ne ruotsinkieliset rantakaistaleet päätyivät ikiaikaisesti ruotsinkielisiksi, kun mitkään suomenkielisten asuttamat alueet ruotsissa eivät ole ikiaikaisesti suomenkielisiä?
Olisiko meillä nyt nykyisenlaista huikeaa ruotsin kielen pakko-opetusta ja ruotsinkielistä kulttuuria kouluineen, teattereineen, medioineen ja yliopistoineen, mikäli meillä olisi ollut vain se kalastajien ja maanviljelijöiden ruotsinkielinen rantakaistale? Eiköhän sentään koko kuvio perustu sille, että maahan muodostetui aikanaan ainoastaan ruotsinkielinen yläluokka.
Mikseivät suomenruotsia puhuvat vertaa itseään meänkielisiin? Ryhmähän on kuin peilikuva ruotsinkielisista kalastajista?
Sehän näiden vertausten nerokkuus onkin, että esim. iiriä opetetaan kaikille Irlannissa (tosin iiri on kieli, joka on irlantilaisten alkuperäinen kieli, siis kaikkien juurissa), katalaania opetetaan Katalonian maakunnassa vastaavasta syystä kaikille (tosin lähes 10 miljoonaa katalonialaista puhuu katalaania äidinkielenään). Ruotsinkielisten mielestä nämä ovat vertailukelpoisia esimerkkejä ruotsin pakko-opetukselle Suomessa.
"Ja tällaistahan ei ruotsinkielisten aikanaan tarvinnut tehdä, koska he olivat liittämässä suomenkielistä "ei-kenenkään-maata" omaansa"
Mitähän tuo oikein tarkoittaa?
"Ei se suomenkielisten massamuutto rannikolle titenkään mikään historiallinen vääryys ole mutta jos nyt jonkinlaista kritiikkiä saa esittää niin olisitte te vähän enemmän voineet kunnioittaa paikallista väestöä ja opetella paikkakunnan pääkieltä."
Oletko vain niin helvetin tyhmä vai uskomattoman röyhkeä?
"Me suomenruotsin puhujat olemme hitaasti vähenemässä, eikö syitä saisi miettiä ja asialle saisi tehdä mitään? Emmekö me saisi pitää puoliamme? Eikö se saisi kiinnostaa meitä ja eikö olisi kohtuullista että se kiinnostaisi myös jonkun verran teitä?"
Olet varmasti huolissasi vironvenäjän puhujienkin vähenemisestä.
"Oletko vain niin helvetin tyhmä vai uskomattoman röyhkeä?"
No, kuis nyt noin kimmastuit? Opettelivatko Viroon muuttaneet venäläiset viroa?
"Olet varmasti huolissasi vironvenäjän puhujienkin vähenemisestä. "
Arvelen, että vironvenäläiset voivat itse ollakin siitä huolissaan.
"Mikseivät suomenruotsia puhuvat vertaa itseään meänkielisiin? Ryhmähän on kuin peilikuva ruotsinkielisista kalastajista? "
Miksikäs ei, kyllä se minulle sopii. Meänkieliset ovat asuneet sijoillaan hyvin pitkään ja ongelmaksi heidän kielensä säilymiselle ovat muodostuneet muualta paikkakunnalle muuttaneet ja valtakielen pakko-opetus ja heidän oman kielensä sorto.
Jos netti fennot saisivat päättää niin meille Suomen ruotsinkielisille tehtaisiin juuri samoin. Onneksi meillä on Suomessa ollut hyvin erilainen kielipolitiikka, suomen kieli nostettiin maan ykköskieleksi mutta myös ruotsinkielisille taattiin yhtäläiset oikeudet. Nämä yhtäläiset oikeudet nyt hiertävät netti fennoja ja niitä pitäisi nyt rajoittaa.
"Ja tällaistahan ei ruotsinkielisten aikanaan tarvinnut tehdä, koska he olivat liittämässä suomenkielistä "ei-kenenkään-maata" omaansa, sen sijaan suomenkieliset änkesivät töihin "ruotsinkielisten omille maille".
Niillä suomen- ja ruotsinkielisten muuttoliikkeillä on aikaeroa satoja vuosia joten turha sinun on saivarrella mistään "suomenkielisestä ei-kenkään-maasta". Noin karkeasti yleistäen te tulitte idästä ja me lännestä ja etelästä, siihen aikaan tämä oli niin harvaan asuttu maa että täällä ei taatusti tarvinnut naapurin varpaille astua jos asuinpaikkaa haeskeli eikä tarvinnut kenenkään saunalaiturille mennä virveliä heittelemään. Vastaavaa ruotsinkielistä asutusta löytyy Eestin rannikolta ja sen asutuksen lasketaan syntyneen joskus 1100-luvulla.
http://web.abo.fi/skargarden/2007-1/kark-remes.htm
Se suomenkielisten invaasio perinteiseen Svenskfinlandiin on reippaasti alle sata vuotta vanha ilmiö joten turha jauhaa mistään valloittajakansasta tässä asiassa. Esimerkkinä mainittakoon että vielä 50-luvulla oli Tikkurila (Dickursby) niin ruotsinkielinen pikkukylä ettei siellä käytännössä kuullut suomea lainkaan.
Heikki Tala kehuu nykyään niin kovasti Ruotsin kielipolitiikkaa vaikka me täällä Suomen puolella olemme olleet oikeudenmukaisuudessa ja vähemmistökielisten oikeuksien kunnioittamisessa valovuosia Ruotsia edellä jo lähes sata vuotta.
"Miten ne ruotsinkieliset rantakaistaleet päätyivät ikiaikaisesti ruotsinkielisiksi, kun mitkään suomenkielisten asuttamat alueet ruotsissa eivät ole ikiaikaisesti suomenkielisiä? "
Samalla tavalla kuin suomenkieliset alueet päätyivät suomenkielisiksi, ihmisiä muutti alueelle. Ja mitä suomen kieleen Ruotsissa tulee niin olihan siellä ne savolaisten aikoinaan asuttamat Suomalaismetsät Värmlannissa ja muuallakin on puhuttu suomea paljonkin mutta kansan keskuudessa kieli ei ole säilynyt. Sopii kysyä niiltä suomalaismetsien savolaisilta ja muilta ruotsin suomalaisilta miksi he lakkasivat puhumasta suomea.
Tässä tietopaketti aiheesta, toivottavasti ruotsinkielen taitosi riittää sen lukemiseen.
http://finnpro2000.netfirms.com/Fstallning.htm
"Oletko vain niin helvetin tyhmä vai uskomattoman röyhkeä? "
En ole, jos minä tulen sinne Seinäjoelle niin minä puhun siellä tietysti suomea mutta kun sinä tulet minun luokseni niin voisit yhtä lailla osoittaa kunnioitusta minulle ja minun kotiseudulleni ja puhua minun kieltäni ja sitä kieltä mitä täälläpäin puhutaan.
"Olet varmasti huolissasi vironvenäjän puhujienkin vähenemisestä."
Vertaus ontuu koska vironvenäläisiä ja meikäläisiä ei voi verrata toisiinsa mutta olen kyllä sitä mieltä että heidän kannattaisi opetella viroa. Pitäisikö heistä mielestäsi olla huolissaan?
Viron kielipolitiikkaa ei sitä paitsi ole mitenkään edistyksellinen.
"No, kuis nyt noin kimmastuit? Opettelivatko Viroon muuttaneet venäläiset viroa?"
Kimmastuin aivan syystä ja tuntui kolahtavan sinuun. Viroon muuttaneet miehitysvallan edustajat lienevät opetelleet paikallista kieltä hieman haluttomasti, mikä sinänsä ei ole maailmassa uutta. Tilanne ruotsinkielisten suhteen täällä on hieman sama, eli herrakansan vuosisatainen haluttomuus integroitua suomalaisuuteen.
Olisiko niiden Viroon muuttaneiden venäläisten sitten opetella viroa? Entä ruotsinkieliselle seudulle muuttaneen suomenkielisen?
Mistä siis oikein kimmastuit?
"me täällä Suomen puolella olemme olleet oikeudenmukaisuudessa ja vähemmistökielisten oikeuksien kunnioittamisessa valovuosia Ruotsia edellä jo lähes sata vuotta"
Ei toki vähemmistökielipolitiikassa yleensä vaan nimenomaan ruotsinsuomalaisten asema on uskomaton suhteessa osuuteen väestöstä - ja tästä on turha antaa kiitosta suomenkielisille, kyllä ruotsinkieliset ovat suunnitelleet maan kielipolitiikan itse ja itseään varten - siihen on myös varattu merkittävät säätiövarat.
"Viron kielipolitiikkaa ei sitä paitsi ole mitenkään edistyksellinen."
Toisin kuin Venäjän, joka ymmärsi tukea Viron venäläistä vähemmistöä...
En näe toki suomenruotsalaisia vironvenäläisten sielunveljinä ja -sisarina, mutta hiukan kylmää nyt tämä "edistyksellisyyden" vaatimus.
Aika hauska juttu. Kun suomenkieliset huomauttavat ruotsinkielisten aikanaan tulleen heidän mailleen, ruotsinkieliset aina muistuttavat, ettei kyseessä ollut vielä valtio ja silloin voidaan liikkua vapaasti.
Kun suomenkieliset nyt oman valtionsa sisällä muuttivat paikasta toiseen, heitä olisi pitänyt koskea samat toiveet kuin venäläisiä, jotka muuttivat valloitettuun maahan. Aina mielenkiintoisempaa.
Siis jokaisen Helsinkiä rakentamaan muuttaneen hämäläisen ja savokarjalaisen olisi pitänyt opetella ruotsin kieli, koska Helsinki on ikiaikaista Svenskfinlandia?
Oikeasti, tämä ruotsinkielisten ajattelutapa on minusta huikeaa. Kiitos, että avaatte sitä.
Tokihan venäläisetkin muuttivat oman maansa Neuvostoliiton sisällä. Neuvostoliitossa viro oli vähemmistökieli.
Mielenkiintoista on se, että nimimerkki 'I' katsoo ruotsinkielisten tulleen suomenkielisten maille, mutta ilmeisesti ei sittenkään suomenkielisten tulleen ruotsinkielisten maille esimerkiksi pääkaupunkiseudulla? Onko näin?
- "Mikseivät suomenruotsia puhuvat vertaa itseään meänkielisiin? Ryhmähän on kuin peilikuva ruotsinkielisista kalastajista? "
A: "Miksikäs ei, kyllä se minulle sopii. Meänkieliset ovat asuneet sijoillaan hyvin pitkään ja ongelmaksi heidän kielensä säilymiselle ovat muodostuneet muualta paikkakunnalle muuttaneet ja valtakielen pakko-opetus ja heidän oman kielensä sorto. Jos netti fennot saisivat päättää niin meille Suomen ruotsinkielisille tehtaisiin juuri samoin."
En näe muuta mahdollisuutta kuin kirjoittaa ruostinsuomalaisten ja suomenruotsalaisten kautta sitä vuorovaikutuksen historiaa, mikä Skandinavian ja Suomalaisten välillä on ollut. Kyse ei ole uhrien tai syyllisten etsinnästä, ei liioin kärsimyksen ja sorron tasaamisesta vaan siitä, että katsotaan vuorovaikutusta avoimin silmin.
En näe, että olisi mitään mahdollisuutta kohdella suomenruotsalaisia kuten ruotsinsuomalaisia on kohdeltu - ei liioin mitään syytä siihen. Mutta realismin vuoksi, ryhmien verrannollisuus olisi hyvä lähtökohta. Iiri ja katalaani ovat tyystin irrallisia ja erilaisia verrattuna suomenruotsalaisten tilanteeseen.
Kiitos, linkistä. Linkin takaa löytyi myös Suomen kieltä, vilpitöntä yritystä koota historiaa tuhansien vuosien takaa - nämä eivät toki ole tieteellisiä ja olen joistakin kohdista jopa varovaisen eri mieltä (esim. suomalaiset vanhinta alkuperäiskansaa Euroopassa), mutta ne ovat sellaista valistunutta kansalaisuutta, jota ihailen ja haluan kaikin tavoin edistää ja johon itsekin pyrin.
"Mielenkiintoista on se, että nimimerkki 'I' katsoo ruotsinkielisten tulleen suomenkielisten maille, mutta ilmeisesti ei sittenkään suomenkielisten tulleen ruotsinkielisten maille esimerkiksi pääkaupunkiseudulla? Onko näin?"
Ruotsinkieliset nimenomaan tulivat suomenkielisten maille - mutta valtiota ei tuolloin ollut, joten heitä ei voine syyttää mistään. ;) Muistamme kuitenkin, että suomenkielisten esivanhemmat olivat asuttaneet maata jo kymmenen tuhatta vuotta ja suomen kieltäkin oli puhuttu ainakin toistatuhatta vuotta.
Suomenkieliset taas muuttivat 1800-luvulta alkaen oman maansa sisällä, pakosta ja toivottuina, koska työvoimaa tarvittiin ja suomenkieliset olivat tunnetusti se osa kansaa, joka osasi tehdä töitä. Jos he menivät siis jonkun "muun maille", sitä odotettiin heiltä ja heille maksettiin siitä.
Ne taas, jotka muuttivat ruotsinkielisten maille muuttivat Ruotsiin ja oppivat ainakin jossain määrin uuden maan kielen.
Onko jonkun mielestä luonnollista, että suomenkielisten työllä rakennettu pääkaupunkiseutu satamineen, teollisuuksineen, hallintorakennuksineen jne. olisi "ruotsinkielisten maata" siksi, että 1200-luvun muuton ja Ruotsiin liittämisen seurauksena saimme ruotsinkielisen yläluokan, jonka huomaan vielä autonomian aikanakin jäi vauraus?
"Olisiko niiden Viroon muuttaneiden venäläisten sitten opetella viroa? Entä ruotsinkieliselle seudulle muuttaneen suomenkielisen?"
Kyllä Virossa asuvien venäläisten on syytä opiskella viroa. Suomalaisen ei omassa maassa muuttaessaan tarvitse vieraita kieliä, kuten ruotsia opetella. Mikäli Ruotsiin muuttaa, niin näkisin ruotsin opiskelun suotavaksi.
Ottaahan se päähän kun väitetään nykyisen Suomen alueelle ruotsin kuuluvan jotenkin "alkuperäisenä" kielenä. Paremminkin suomi on alkuperäinen kieli Ruotsissa, varsinkin pohjoisissa osissa.
Eikös ne venäläiset muuttaneet omassa maassaan, Neuvostoliitossa?
Miten kauan suomenpuhujia on sitten ollut siellä Ruotsin pohjoisosissa?
"Onko jonkun mielestä luonnollista, että suomenkielisten työllä rakennettu pääkaupunkiseutu satamineen, teollisuuksineen, hallintorakennuksineen jne. olisi "ruotsinkielisten maata" siksi, että 1200-luvun muuton ja Ruotsiin liittämisen seurauksena saimme ruotsinkielisen yläluokan, jonka huomaan vielä autonomian aikanakin jäi vauraus? "
Eipä varmaankaan. Mutta aika erikoista on pitää niitä rannikkoseutuja 'suomenkielisten maana' siksi, että siellä on ehkä joskus ennen 1200-lukua asunut suomenkielisiä.
"En ole, jos minä tulen sinne Seinäjoelle niin minä puhun siellä tietysti suomea mutta kun sinä tulet minun luokseni niin voisit yhtä lailla osoittaa kunnioitusta minulle ja minun kotiseudulleni ja puhua minun kieltäni ja sitä kieltä mitä täälläpäin puhutaan."
Tervetuloa vaan ja saat puhua mitä kieltä haluat, mutta älä valita jos muuta kuin suomea ei ymmärretä. Toki täällä kieliä osataan, mutta tässä maassa ainoa kieli mitä todella voi vaatia on suomi. Omassa maassani minun on suomellani pärjättävä.
"Vertaus ontuu koska vironvenäläisiä ja meikäläisiä ei voi verrata toisiinsa mutta olen kyllä sitä mieltä että heidän kannattaisi opetella viroa. Pitäisikö heistä mielestäsi olla huolissaan?
Viron kielipolitiikkaa ei sitä paitsi ole mitenkään edistyksellinen."
Kieltämättä vertaus ontuu, mutta täysin vastaavaa kielihölmöilyä on vaikea verrokiksi löytää. Toki molemmat ryhmät voidaan nähdä miehitysvallan edustajina, vaikka eroja löytyykin. Monet ruotsinkieliset Suomessa ovat kielensä vaihtaneita, eivätkä suoraan maahantunkeutujien jälkeläisiä. Wannabe-hurreja siis löytyy, mutta Virossa tilanne tässä mielessä lienee erilainen.
Ihmisistä voidaan olla ja pitääkin olla huolissaan kielestä riippumatta, mutta venäjän kielen säilyminen Virossa ei ainakaan minulle ole mikään huolenaihe, päinvastoin. RKP:n ja Kremlin kanssa olenkin usein eri linjoilla.
Ruotsin pitäminen miehitysvaltana on kyllä aika perusteetonta. tai miehittikö Ruotsi kenties myös Norlantia?
"Eikös ne venäläiset muuttaneet omassa maassaan, Neuvostoliitossa?"
Joo, minä tulen kotiisi ja nostan sinut rinnuksista sivuun ja joku sukulaiseni muuttaa luoksesi. Miksipä ei kun asuntosi kuuluu sitten minun talouteeni. Että sellaista sisäistä muuttoliikettä.
"Miten kauan suomenpuhujia on sitten ollut siellä Ruotsin pohjoisosissa?"
On ollut jo ennen ruotsin kielen keksimistä.
""Miten kauan suomenpuhujia on sitten ollut siellä Ruotsin pohjoisosissa?"
On ollut jo ennen ruotsin kielen keksimistä. "
Oletko varma? Tarkoitan, että mistä tietosi on peräisin vai onko se pelkkä uskomus?
"Ruotsin pitäminen miehitysvaltana on kyllä aika perusteetonta. tai miehittikö Ruotsi kenties myös Norlantia?"
Maahantunkeutuja mikä maahantunkeutuja. Norlannin suhteen asia on monimutkaisempi, mutta sillanpääasemat rannikolla kertovat selkeää kieltään.
Kerrottakoon kuitenkin että Ruotsin suurvaltapolitiikka suuruudenpäivinään, tarkasteltuna aikaansa vasten, ei minua niin suuresti rassaa. Harmin aihe on vanhoilta ajoilta periytyvä suomenkielisten oikeuksien polkeminen, joista esimerkkinä pakkoruotsi.
Sinulla lienee uskomus päinvastaisesta.
Muistelen jotain sellaista.
http://www.tkukoulu.fi/~tomkinnu/kirjhist/kartta8.htm
http://www.tkukoulu.fi/~tomkinnu/kirjhist/kartta9.htm
http://www.lib.utexas.edu/maps/historical/colbeck/europe_912.jpg
http://www.lib.utexas.edu/maps/historical/colbeck/europe_814.jpg
Hei, nuohan on niin_nolon spämmäilemät 1800-luvun koulukartat, joissa ei ole edes eritelty saamelaisia suomensukuisista.
Ovat ainakin kielisukulaisia ja kielistä tässä ensisijaisesti olikin kysymys. Nuori kieli se ruotsi on.
Kielistä tässä oli ensisijaisesti kysymys eikä saame ole suomea. Kysynkin uudestaan mihin perustat käsityksesi Pohjois-Ruotsin suomenkielisestä asutuksesta ennen 1200-lukua?
En ihan saanut selvää, miten asia on Norlannin suhteen monimutkaisempi. Enkä siitäkään mitkä sillanpääasemat millä rannikolla kertovat mitä.
"I och för sig är åtgärderna tacknämliga och det är fint att kunna betrakta iriskan som en genuin del av den nationella identiteten. Det är dock skäl att observera en markant skillnad i jämförelse med svenskan i Finland. Majoriteten av irländarna kan uppleva kulturella rötter till den iriska varianten av gaeliskan. Det samma kan man absolut inte säga om majoriteten av finnarnas förhållande till svenskan. Finnarnas språkliga rötter finns i öster, inte i Skandinavien."
"en markant skillnad i jämförelse med svenskan i Finland. Majoriteten av irländarna kan uppleva kulturella rötter till den iriska varianten av gaeliskan. Det samma kan man absolut inte säga om majoriteten av finnarnas förhållande till svenskan."
Siis merkittävä ero: valtaosa irlantilaisista kokee omaavansa kulttuuriset juuret maan entisessä kielessä, samaa ei missään nimessä voi sanoa suomalaisten enemmistön suhteesta ruotsin kieleen.
Hyvin sanottu.
.
ruotsalaisuudella ei ole maassamme oikeastaan minkäänlaista perspektiiviä koska ruotsinkielisiä alkoi muuttaa maahan vasta 1200-luvulla, ei voi mitenkään verrata tuhansia vuosia vanhoihin sivistyskansoihin
.
"Mielenkiintoinen historian uudelleentulkinta ruotsinkielisiltä"
Tuota, missä kohdassa sitä ruotsinkielisten uudelleentulkintaa oikein on kun ainoa tulkinta on ketjun aloittajan omaa päättelyä ('ilmeisesti')?
Mikäli suomenruotsia verrataan iiriin, kyse on joko historian uudelleentulkinnasta tai melkoisesta sanaleikistä.
Onko iiri pakollinen kieli Irlannissa siksi, että se on maan virallinen vähemmistökieli vai siksi, että se on kieli, jota kaikkien syntyperäisten irlantilaisten esivanhemmat ovat puhuneet?
Onko katalaani pakollinen kieli Kataloniassa siksi, että se on Espanjan vähemmistökieli vai siksi, että se on kymmenmiljoonaisen katalonian kansan oma kieli?
Mikä tekeekään suomenruotsista vertailukelpoise näiden edellämainittujen kielten kanssa - niin, sekin on vähemmistökieli, mutta oliko se oleellista noiden edellisten kielten kohtelun ja tulevaisuuden kannalta?
Molemmat, iiri ja ruotsi Suomessa, ovat vähemmistökieliä. Lisäksi niitä yhdistää jonkinlainen virallinen asemakin.
Ainoa joka tässä on tehnyt historian uudelleentulkintaa olet sinä. Oikeammin rakensit ihan perinteisen ulkiukon eli keksit ruotsinkielisille historiantulkinnan, jota vastaan sitten hyökkäsit.
Sinä voit pelastaa minut vääriltä tulkinnoilta vahvistamalla, ettei tietenkään iiri ja suomenruotsi ole verrannollisia. Iiri on ollut jokaisen irlantilaisen esivanhempien kieli ja se on julmasti hävitetty. Suomenruotsi on ollut vain pienen ruotsin vallan myötä Suomen alueelle muuttaneen ryhmän kieli ja vähemmistöasemastaan huolimatta ollut maassa samassa asemassa kuin englanti Irlannissa. Kiitos.
Mutta tokihan ne ovat verrannollisia, molemmat ovat vähemmistökieliä. Olkiukkojen rakentelulta sinut voi pelastaan vain sinä itse.
"Iiri on ollut jokaisen irlantilaisen esivanhempien kieli ja se on julmasti hävitetty."
Kerrotko hieman siitä miten iiriä on julmasti hävitetty?
Menepä Irlantiin johonkin pubiin ja ala vähätellä englantilaisten sorron julmuutta.
Jos ehjin nahoin ehdit ulos, niin sinulla käy tuuri....
--- Iriskan blev främst de lantliga fattigas språk, men eftersom de förökade sig mest, förblev språket livskraftigt ända fram till artonhundratalets stora hungersnöd. Före hungersnöden fanns det flera miljoner irisktalande i landet, därefter räknades de bara i hundratusental. Hela samhällen ödelades av hunger och sjukdomar, och de som var lite mera välbärgade än de allra fattigaste tog emigrantskeppet - an bád bán eller "vita båten" - till Amerika. De sociala band som dittills hållit ihop de irisktalande gick nu sönder, och lyckan stod att finna i den engelsktalande världen. --- Den engelska överheten var inte särskilt förtjust i språket. Det sågs som ett hinder för upplysningen, och när den nationella folkskolan infördes på Irland, var det meningen att den skulle utrota iriskan. ---
http://sv.wikipedia.org/wiki/Iriska
Mutta kysymys oli tuosta iirin 'julmasta hävittämisestä'. Osaisitko kertoa siitä?
--- Iriskan blev främst de lantliga fattigas språk, men eftersom de förökade sig mest, förblev språket livskraftigt ända fram till artonhundratalets stora hungersnöd. Före hungersnöden fanns det flera miljoner irisktalande i landet, därefter räknades de bara i hundratusental. Hela samhällen ödelades av hunger och sjukdomar, och de som var lite mera välbärgade än de allra fattigaste tog emigrantskeppet - an bád bán eller "vita båten" - till Amerika. De sociala band som dittills hållit ihop de irisktalande gick nu sönder, och lyckan stod att finna i den engelsktalande världen. --- Den engelska överheten var inte särskilt förtjust i språket. Det sågs som ett hinder för upplysningen, och när den nationella folkskolan infördes på Irland, var det meningen att den skulle utrota iriskan. ---
http://sv.wikipedia.org/wiki/Iriska
Iiriä hävitettiin julmasti perustamalla kansakouluja. Ok.
Iiriä siis hävitettiin julmasti perustamalla kansakouluja? Ok, aika raakaa...
Okei, mitä tässä valehtelemaan: iirinkieliset itse näännyttivät itsensä nälkään ja halusivat englanninkielisiin kouluihin. Onko hyvä nyt?
"Mutta kysymys oli tuosta iirin 'julmasta hävittämisestä'. Osaisitko kertoa siitä? "
Tapio, sinulla on taipumus vaatia valtavasti mutta antaa vähän, oletko suomenruotsalainen?
Et tunne Irlannin historiaa, et piittaa Irlantia koetelleesta nälänhädestä, vinoilet vain. Mihin pyrit?
Irlannin nälänhätä johtui perunarutosta eikä yrityksestä 'tuhota julmasti iirinkieli.
Millä perusteella oikein väität, etten tunne Irlannin historiaa?
"Okei, mitä tässä valehtelemaan: iirinkieliset itse näännyttivät itsensä nälkään ja halusivat englanninkielisiin kouluihin. Onko hyvä nyt? "
Ei tietenkään ole. Mutta tarkoititko, että englantilaiset levittivät perunaruttoa ja kansakouluja Irlantiin tarkoituksenaan hävittää iiri julmasti?
Ymmärrän, että on liikaa vaadittua, että netti fenno vastaisi huutoonsa.
Ei sillä väliä, Tapio Rautalapio. Sinä vain pompotat kanssakeskustelijaa. En jaksa, koska minulle tämä ei ole leikkiä vaan ajatusten kehittelyä. Nyt joudut etsimään leikkikaverit muualta. Kiitos.
Olit kehitellyt ajatuksen, jonka mukaan iiriä tuhottiin julmasti. Ikävä, ettei kehittelemällesi ajatukselle löytynyt perusteita ja nyt joudut pakoilemaan. Muuten ihan hyvä kehitelmä.
Rautalapio: Millä perusteella oikein väität, etten tunne Irlannin historiaa?
Jos tunnet, en voi kuin ihmetellä asennettasi.
Aivan. Minä pakoilen ja Iiriä kannettiin kuin kukkaa kämmenellä. Sitä paitsi irlantilaiset nyt kuvittelevat kaikenlaista muutenkin.
Selittäisitkö hieman. Millainen asenne olisi oltava ihmisellä, joka tuntee Irlannin historiaa?
Miksi nyt väität, että iiriä kannettiin kuin kukkaa kämmenellä kun äsken väitit, että sitä tuhottiin julmasti? Onko asiasta mahdotonta puhua liioittelematta ja vääristelemättä?
Toisessa yhtedessä annoit ymmärtää, että tuntisit Irlannin historiaa. Miksi siis kyselet sitä muilta?
Jos osaat englantia, niin tässä pieni haarukkapala Irlannin historiaa:
In 1695 the beginning of penal legislation is enacted against the Irish Catholics and Dissenters in Ireland. Between 1695 and 1728 a series of acts is passed which forbade Irish Catholics from practicing their faith and the vast majority of wealthy Catholics were stripped of their wealth, their positions, their estates and their homes, leaving them virtually paupers. The penal acts prevent Catholics from bearing arms and owning horses worth more than £5. They restricted their rights to education, stop them from buying land, and on death, Catholic property must be divided among all sons. Catholics are banned from serving in the army, holding public office, entering the legal profession, becoming MPs or voting.
Inhimillinen, ei vinoileva.
"Onko asiasta mahdotonta puhua liioittelematta ja vääristelemättä?"
Tätä minäkin ihmettelen.
Kukas täällä on vinoillut? Ja mikä tieto minulta mielestäsi sitten puuttui?
Edellä oli puhetta iirin julmasta hävittämisestä. Kysyn kun en ole sellaiseen tietoon missään muualla törmännyt. Lähetit katkelman katolisten vainosta. Huomasit sen varmaan itsekin. Siis, jos osaat englantia.
Sitten varmaan voisit vain lakata puhumasta iirin 'julmasta tuhoamisesta'?
Mutta palataanpa olkiukkoosi. Olit siis keksinyt uuden historiatulkinnan, jota vastaan hyökkäsit. Kyllähän sellaisia ajatuksia voi kehitellä, mutta ei kai niitä pidä toisten ajatuksiksi väittää?
Ruotsinkieliset käyttävät vähemmistökielten asemaa omalla tavallaan ujostelematta. Myntin tuore teksti Vasabladetissa, Häggmanin (vähemmistökielten asiantuntijamme EU:ssa) muutaman päivän takainen teksti Hesarissa ja aiemmin Magman artikkelina ilmestynyt Iirin kielestä kertova juttu toistavat samaa tarinaa siitä, miten suomenruotsin tilannetta täällä tulisi verrata suuriin vähemmistökieliin Euroopassa:
http://www.vasabladet.fi/Story/?linkID=120932
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Monet vähemmistökielet elävät nousukautta/1135258741888
http://www.magma.fi/bjorn-sundell/hur-blasa-liv-i-ett-doeende-sprak
Myntti vertaa suomenruotsia mm. iiriin, kymriin, baskiin ja katalaaniin, Häggman mm. katalaaniin, galiciaan, baskiin, ladiniin, kymriin ja Magman artikkeli keskittyy vertaamaan iiriin.
"Ruotsinkieliset käyttävät vähemmistökielten asemaa omalla tavallaan ujostelematta. "
Pitäisikö sitä kenties ujostella? Etkö ole kuitenkin itse kuuluttanut vapaata ja avointa keskustelua?
iirin julmasta hävittämisestä. Kysyn kun en ole sellaiseen tietoon missään muualla törmännyt."
Nyt törmäät, sillä Magma tietää kertoa, että englantilaiset tekivät parhaansa sortaakseen tai juuriakseen iirin kielen ja ajoittain se oli kokonaan kielletty 1800-luvulla. (Googlaten: Magma - Hur blåsa liv i ett döende språk)
1600-luvulla iirin kielen hävityksen uhreiksi joutuivat ylhäissäätyiset.
Jos viestissä ei olisikaan ollut sanaa "ujostelematta" olisit noukkinut jonkin toisen sanan ja jatkanut siitä - vapaata ja avointa keskustelua vai asian ohittavaa jankkaamista?
Ilmeisesti aihe on liian arka.
Osaan jo seuraavat askeleet:
Ilmeisesti - miten niin, olkiukkoja?
Aihe - onko tässä jokin aihekin, mikä on aihe?
On - miten niin on, määrittele on.
Liian - liian mitä, mitä on liian?
Arka - vai sittenkin rohkea, mitä tarkoitat aralla?
;)
Tuskinpa aihe on arka kun siitä kirjoitetaan ujostelematta.
Toki tuhannen nikin aarnoltti ymmärtää, ettei 1600-luvun irlantilaisen yläluokan vainon kohteena ollut iirin kieli?
Ahaa - sinä olet se nettifenno, joka tekeytyy ruotsinmieliseksi ja kirjoittaa uskomattomia juttuja provosoidakseen. Nyt olen nolo - mutta selviän kyllä.
Entä 1800-luvulla?
"Ahaa - sinä olet se nettifenno"
Ei, kyllä se taidat olla sinä itse. Pistät sanoja toisten suuhun ja kutakuinkin samaan hengenvetoon ihmettelet, miten kirjoitetaan ujostelematta mutta ei uskalleta keskustella.
Tarkoitat niitä kansakouluja, joissa iirin kielellä opettaminen oli ajoittain kielletty?
Sitä voi pitää julmana hävittämisenä. Suomessa oli muuten viittomakielen käyttä kuurojen oppilaitoksissa kiellettyä 1970-luvulla.
että englantilaiset tekivät parhaansa sortaakseen tai juuriakseen iirin kielen ja ajoittain se oli kokonaan kielletty 1800-luvulla.
Iiri oli ajoittain kokonaan kielletty. Mitä arvelet sen tarkoittavan? Kansakoulujako vain?
"Iiri oli ajoittain kokonaan kielletty. Mitä arvelet sen tarkoittavan? Kansakoulujako vain? "
Arvelen sen tarkoittavan kieltoa opetuskielenä ja mahdollisesti muuta käyttöä kouluissa. Muuten kieltä on aika hankala kieltää, eikö vain?
Suomessa viittomakielen käyttö kiellettiin kuulovammaisten kouluissa vielä 1970-luvulla, joten ei se aivan tavatonta ole ollut.
kielletty, kuten Magman kirjoittaja väittää, ehkä kielto tarkoitti kaikkea julkista ja virallista käyttöä, mikä vain saattoi olla valvottavissa.
Tuskinpa kuitenkaan. sellaisesta kun ei ole tietoa. esimerkiksi iirion historiasta kertovat artikkelit mainitsevat vain käyttökiellon kouluissa.
iirin kirjallinen käyttö lakkasi melkein kokonaa, väittää Wikipedia. Kieltä ei saanut käyttä kouluissa eikä juuri kirjallisestikaan. Niinpä iirin kielen menneisyyden vertautuminen ruotsinkielen asemaan Suomessa ontuu pahasti ja siitä johtuen myös tämän päivän tilanteen vertautuminen keskenään ontuu yhtä pahasti.
En ole kuullut iirin 'kirjallisen käytön kieltämisestä' muualta kuin tuhannen nikin aarnoltilta. Ainakaan wiki ei sellaista sano.
Iiri on vähemmistökieli kuten ruotsi on Suomessa, missä ei ole mitään ontuvaa. Iirin menneisyyttä ruotsin menneisyyteen täällä on vertaillut lähinnä ketjun aloittaja ja tuhannen nikin aarnoltti.
Iiri on Irlannissa asuvan väestön alkuperäinen kieli, jonka naapurimaan kieli englanti on voimakeinoin syrjäyttänyt. Ruotsi on Suomessa naapurimaan kieli, mutta ei ole voimatoimista huolimatta onnistunut syrjäyttämään suomea, vaikka vieläkin isotellaan.
"Iirin kielen kirjallinen historia ulottuu kolmentoista vuosisadan taakse. Iiri on niin vanha sivistyskieli, että "nykyiirin" katsotaan alkavan jo 1100-luvulta. Klassisen uusiirin kausi kesti 1600-luvulle, jolloin englantilaiset murskasivat iirin kieltä puhuneen vanhan ylimystön ja korvasivat sen englantia puhuvilla siirtolaisilla."
Kyllä iirillä ja suomella yhteistäkin on ja olisi enemmänkin, mutta aina kaikki ei mene putkeen. Ei sujunut suomalaisten ruotsalaistaminen (paitsi joidenkin) ja ei aivan sujunut talvisotakaan Joopin suunnitelmien mukaan.
"Ruotsi on Suomessa naapurimaan kieli, mutta ei ole voimatoimista huolimatta onnistunut syrjäyttämään suomea, vaikka vieläkin isotellaan. "
Millaisia voimatoimia tarkoitat?
iirin kirjallinen käyttö lakkasi miltei kokonaan (Wikipedia - iiri). Englantilaisilla oli tietenkin osuutensa asiassa ja siksi irlantilaiset menettivät kielensä. Nyt he yrittävät ottaa sen takaisin. Sen vähemmistöaseman syntyminen ei mitenkään vertaudu ruotsin kielen vähemmistöaseman syntymiseen Suomessa. Ruotsin kieli ei ole ollut Suomen enemmistön kieli, jonka se on menettänyt ja nyt sitten yrittäisi ottaa menetyksensä takaisin. Irlannin tilanteella ei voi perustella pakkoruotsia Suomessa, kuten ehkä halunnet. Siitä on kysymys.
1800- ja 1900-lukujen tunnelmista Irlannissa:
"Irish political leaders, such as Daniel O'Connell (Dónall Ó Conaill), too were critical of the language, seeing it as 'backward', with English the language of the future. Contemporary reports spoke of Irish-speaking parents actively discouraging their children from speaking the language, and encouraging the use of English instead. This practice continued long after independence, as the stigma of speaking Irish remained very strong. "
Tuhannen nikin aarnoltti on ilmeisesti huomannut itsekin, että iiri on omassa maassaan vähemmistökieli kuten ruotsi Suomessa. Se, että hän ja nimimerkki 'I' yrittävät löytää historiallisia yhtäläisyyksiä taas on heidän omaa puuhasteluaan, jonka perusteet he itse tiennevät parhaiten.
Nimimerkki tappi tuossa väitti, että suomea olisi voimatoimin yritetty syrjäyttää Suomesta. Olisin kiinnostunut kuulemaan noista voimatoimista hieman enemmän.
Kaikki vähemmistökielet eivät ole samassa asemassa. Pelkästään se, että jokin kieli on vähemmistökieli, ei oikeuta sen puhujia vaatimaan samanlaisia toimia kuin esimerkiksi iirin vahvistamiseksi on Irlannissa tehty.
Olisi aika käsittämätöntä, jos viron venäläisten takia palautettaisiin pakollinen venäjä ja ryhdyttäisiin kääntämään katukylttejä venäjäksi... Mutta onhan venäjä vähemmistökieli Virossa ja siten oikeutettu vertaamaan itseään iiriin ja vaatimaan...
olet huomannut, että iiri on Irlannissa vähemmistökieli.
Tiedämme Suomen poliittisesta historiasta, että lainsäädännöllisin voimatoimin on syrjäytetty ja edelleenkin syrjäytetään 5-miljoonaiseen joukkoon kuuluvan suomenkielisen kansalaisen eteneminen omalla kielellään omassa maassaan vaatimuksin osata vajaan 0,3-miljoonaisen vähemmistön kieltä. Vaatimus on kohtuuton, kun vertaa sitä siihen, että Ruotsissa lainsäädännöllisin voimatoimin vaadittaisiin enemmisöltä suomen kielen taitoa uralla etenemisen edellytyksenä pienen ruotsinsuomalaisen vähemmistön vuoksi. Ymmärrätkö?
Ai, tuossako oli ne 'voimatoimet', joilla suomea on yritetty syrjäyttää? Tulipa nyt selväksi tuhannen nikin aarnoltin kanta.
Yhteiskunta syrjäyttää kansalaisiaan hyvin monin vastaavanlaisin voimatoimin. Siinäpä tuhannen nikin aarnoltilla työsarkaa.
Pakkoruotsilla syrjäyttämiselle on onneksi jo loppu näkyvissä.
joilla Suomen kansalaisen kelpoisuutta rajoitetaan (itse rajoitamme) 5 miljoonan suomalaisen asioiden hoitamisessa vajaan 0,3-miljoonaisen kielellisen vähemmistön vuoksi. Tiedämme, että lainsäädäntö on se rajoittava voimatoimi. Enemmstö haluaa muutoksen lainsäädäntöön.
Nyt tuhannen nikin aarnoltti valehtelee taas piikkiini. Kysyin voimatoimista, joilla suomen kieltä yritettiin syrjäyttää, kuten nimimerkki tappi kirjoitti. Tuhannen nikin aarnoltti vastasi niin kuin vastasi.
Tai ainahan voi olla niinkin, että tuhannen nikin aarnoltti ei puolikielisenä ymmärtänyt kysymystä, joka kuului näin:
"Nimimerkki tappi tuossa väitti, että suomea olisi voimatoimin yritetty syrjäyttää Suomesta. Olisin kiinnostunut kuulemaan noista voimatoimista hieman enemmän. " (27.7.2010 19:55)
Sulle ei sitten tullut niitä väittämiäsi 'voimatoimia' mieleen? Jotenkin en yllättynyt.
voimatoimiksi riitä lainsäädännölliset voimatoimet, joilla on yritetty suomen kieltä syrjäyttää ja on syrjäytetty? Edelleenkin harjoitamme syrjintää lainsäädännöllisin voimatoimin hyväksymällä ruotsin kielen osaamisen edellytyksenä etenemiselle työuralla. Ei voi edes ajatella, että Ruotsissa suomen kielestä tehtäisiin vastaavanlainen suurta enemmistöä syrjivä keino.
Niitähän minä yritin kysellä niitä voimatoimia, joilla suomea on yritetty syrjäyttää. Toistaiseksi sellaisia ei ole esitetty. Ja tuhannen nikin aarnoltin jankkauksesta päätellen ei tulla esittämäänkään.
voimatoimet kelpaa voimatoimiksi? Kielimanifesti 1850 oli pahimmasta päästä. HY:n kielitaistelu. Voi, voi, onhan niitä.
Tottakai lainsäädännölliset toimet kelpaavat, mutta nyt olisi siis kysymys voimatoimista, joilla suomen kieltä olisi yritetty syrjäyttää.
HY:n kielitaistelulla tuhannen nikin aarnoltti viittaa ilmeisestikin 1930-luvun silloisten aitosuomalaisten yrityksiin syrjäyttää ruotsin kieli Helsingin yliopistossa ja tehdä kaksikielisestä yliopistosta yksikielisesti suomenkielinen. Vuonna 1850 puolestaan Venäjän tsaari määräsi sensuuritoimista, joilla yritettiin estää uusien aatteiden pääsy Venäjän takapajulaan, johon kuulumista netti fennot tuntuvat jostakin käsittämättömästä syystä pitävän onnenpotkuna.
Mutta olisiko tuhannen nikin aarnoltilla esittää millaisin voimatoimin suomen kieltä olisi yritetty syrjäyttää?
Nimimerkki tapilla niitä ei ainakaan näytä olevan.
eräitä tapauksia, joissa voimatoimin yritettiin suomen kieltä syrjäyttää.
HY:n kielitaistelussa yritettiin syrjäyttää ruotsin kieltä. Venäjän sensuuri yritti syrjäyttää uusia aatteita.
Uskotaan pois, ei kyennyt tuhannen nikin aarnoltti auttamaan ystäväänsä tappia hädässä.
Historiasta on ruotsink/mielisillä oma tulkinta.
Esimerkiksi fennomaanit nuoleskelivat venäläisiä ja vaaransivat koko maan kehityksen veljeilemällä venäläisten kanssa saaden suomen kielelle virallista asemaa. Kyse oli pelkästään suomen heikentämisestä heikentämällä maan ainoaa todellista sivistyskieltä ja sidettä Eurooppaan. Heikentämällä ruotsia veläiset vain valmistivat tietä Suomen venäläistämiselle.
Ruotsink/mielisten kanssa keskustellessa on aika turhaa juuttua väittelemään. Kun riittävän kauan jankataan, taustalta paljastuu vain aivan erilainen näkemys koko historiasta.
Ehkä me opimme jotain.
Mnäkin toivon, että oppisitte jotain historiasta niin, että kykenisitte keskustelemaan.
muutenkin kuin ruotsalaisvärittelisin tulkinnoin.
Tuskin opit tapio sekolapio
Tiedät itsekin Tapio, ettet keskustele vaan leikit sanoilla sanomatta oikeasti mitään.
Mutta syy on tietysti meidän, jotka yritämme silti keskustella.
Onko iiri pakollinen kieli Irlannissa siksi, että se on maan virallinen vähemmistökieli vai siksi, että se on kieli, jota kaikkien syntyperäisten irlantilaisten esivanhemmat ovat puhuneet?
Onko katalaani pakollinen kieli Kataloniassa siksi, että se on Espanjan vähemmistökieli vai siksi, että se on kymmenmiljoonaisen Katalonian kansan oma kieli?
Mikä tekeekään suomenruotsista vertailukelpoisen näiden edellämainittujen kielten kanssa paitsi että sekin on vähemmistökieli?
Käkätikäkätikäkäti!
Parasta Camp huumoria pitkästä aikaan!
Oli lähellä kuoleminen nauruun.
Siis mitä, täh?
Oliko tämä viesti humoristinen vai kaoottista sekoilua?
Kenellä on vastuu ja onko tässä päätä taikka häntää?
asiaan puhumalla ruotsista vähemmistökielenä sitten, kun ruotsilla on Suomessa sama asema kuin saamella.
.
ole mitään Pakko baskia
.
Espanjaan pitäisi saada pakkobaski ja pakkokatalaani, sekä Irlannissa pitäisi englanti pakottaa kansalliskieleksi ;-)
Lakitermiä käyttäen, ruotsinkielellä ja saamella on lakiin perustuva asema suomessa ilman persjalkaisia onnettomia julistajia. Menkää itseenne ja lopettakaa paskan jauhaminen toisten kustannuksella.
.
että baski on portti muihin kieliin????
.