Saiko Suomi koskaan taloudellista korvausta Saksaan toimitetusta Petsamon nikkelistä vai antoivatko vain pelkkiä aseita korvaukseksi?
Käsittääkseni 75% Saksan tankeista oli valmistettu Petsamon nikkelistä. Esimerkiksi tuskin olisi Kurskin taistelu pojilta onnistunut ilman Petsamon nikkeliä.
Ranskalaiset ja britit halusivat myös saada nikkelin hallintaansa.
Aatulla oli myös jatkuva pakkomielle saada Petsamon nikkeli haltuunsa. Kyll Ruotsin rautamalmi oli toissijainen tavoite vaikka sekin tärkeä tosin.
Käsittääkseni 75% Saksan tankeista oli valmistettu Petsamon nikkelistä. Esimerkiksi tuskin olisi Kurskin taistelu pojilta onnistunut ilman Petsamon nikkeliä.
Ranskalaiset ja britit halusivat myös saada nikkelin hallintaansa.
Aatulla oli myös jatkuva pakkomielle saada Petsamon nikkeli haltuunsa. Kyll Ruotsin rautamalmi oli toissijainen tavoite vaikka sekin tärkeä tosin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
noin 1,5 vuoden nikkelitarpeen. Tilalle saatiin paitsi aseita, myös elintarvikkeita, polttoainetta, lääkkeitä ja raaka-aineita. Nikkeliä on aika pieni prosentti panssarivaunusta.
Nikkelikaivos oli alunperin kanadaklaisen Nickel Mond Companyn omaisuutta. NL halusi enen sotaa mieluummin koko tuotannon, mutta vähintään puolet.
33% Saksan tankeista kyllä sisälsi Petsamon nikkeliä mikä ei ole kyllä kovin pieni osuus.
Saatiin mitä saatiin. Ainakin ilmavoimien kohdalla ei yhteistyö kunnolla pelannut mikä saattoi osin johtua siitä että komentaja Lundqvist oli enemmänkin Englantiin ja Ruotsiin päin suuntautunut kuin Saksaan.
Ensinnäkään Mond ei omistanut kaivasto vaan Suomen valtio omisti. Mondille myönnettiin toimilupa kaivokseen. Se ei tarkoita sitä että se sen omisti.
Sopimus oli Mondin kanssa sellainen että sodan tai muun kriisin aikana Suomi sai ottaa kaivokset haltuunsa. Kaivoksia pyöritti Mondin suomalainen tytäryhtiö Petsamon Nikkeli Oy. Alunperi kaivos oli Suomen valtion omaisuutta. Ei siis Mondin. Suomen Valtio ne esiintymät sieltä löysi.
Eivät varmasti olisi pystyneet saamaan niin paljon tankkeja Kurskiin ilman Petsamoa. Ei sitten mikllään!
Toisaalta älkäämme valittako. Maksoihan Saksan miittaamattomasti takaisin kesällä 1944 vaikka Ribbentrop röyhkeästi lensikin Helsinkiin ja kehtatsi vaatia että päämiehen pitäisi tehdä sopimus siitä että Suomi pysyy sodassa Saksan rinnalla loppuun asti.
Vitun kusipäät. Saivat nikkeliä sekä sidottiin paljon Pohjoiseen Neuvostoliiton joukkoja. Kehtasivatkin vielä Molotov-Ribbentrop sopimuksen jälkeen esittää vaatimuksia!
Käytänössä Suomi kävi kauppaa kahden tahon kanssa, Saksan ja sen liittolaisten, sekä Ruotsin.
Nikkeli oli niitä harvoja tuotteita joita Suomesta voitiin viedä, tuontitarpeita oli kyllä liikaakin.
Kurskin taistelu mahdollistui juuri Petsamon nikkelin, Ruotsin rautamalmin ja Ruotsista saatavan kuulalaakereiden avulla.
Ilman Ruotsia ja Suomi ei taistelu olisi ollut mahdollinen. Toki muut raaka-aineet tulivat muualta mutta Petsamon nikkeli ja Ruotsin kuulalaakerit olivat Kurskin taistelun kannalta välttämättömiä mikä olisi kyllä päättynyt Saksan voittoon elleivat amerikkalaiset ja britit olisi tehneet läpimurtoa Sisiliassa ja näin aiheuttaneet kriisin Länsirintamaan.
Ainoa ero on se että SKF sai pitää saksalaisilta natseilta saamansa verirahat. Suomi joutui luovuttamaan Petsamon kaivokset ja maksamaan korvauksia.
käyvän korvauksen tarvitsemiensa materiaalien muodossa ja vielä sotien jälkeen mojovan koron kun Matti.V.Terä kumppaneineen väärensi Tukholmassa Suomen ja Saksan käymän kauppavaihdon tilikirjat.
Eihän se muuta väärentänyt, kun väärensi vaan sen, että laskut on maksettu, eli kuittasi saatavat maksetuksi.
seuraavia kolmea seikkaa.
1.Rahaa
2.Rahaa
3.Rahaa.
Liiketoiminnassa puolestaan.
1. Yksinkertaista tilintarkastajaa.
2.Kaksinkertaista laskutusta.
3.Kolminkertaista kirjanpitoa.