Tässä oikea Suomalainen Mies!
Martti Pihkalan kirjoittamaa teosta Minkälainen Suomi meidän on luotava? Pihkala luonnosteli muutaman perusperiaatteen varaan ohjelmaa tulevaisuuden Suomelle. Hänen mukaansa kokonaisen Suomen pinta-ala oli noin 600000 neliökilometriä, koska osa tästä maasta oli Venäjän vallan alaisena. Tulevaisuuden elinkeinoista korostui mm. Muurmannin alueen ja Vienanmeren kalastus. Suomen tuli liittoutua vahvan Saksan kanssa, mutta solmia suhteita myös suomensukuisiin kansoihin Venäjän alueella. Pihkalan yhteiskuntakäsitys perustui yksityiselle omistusoikeudelle, jonka väärinkäytön tuli korkean moraalin ja etiikan estää.
Kansakunnan perinnöllistä puhtautta tuli vaalia rajoittamalla lisääntymisoikeutta erilaisin, mm. moraalisin perustein, ja hän esitti esimerkiksi pakkolaitosten perustamista prostituoiduille. Kansakunnan ja sivistyksen vaarallisimpina uhkina Pihkala piti tapainturmelusta ja nautinnonhalua, jotka olivat turmelleet sivilisaatioita ennenkin. Siveellinen kuri oli kansakunnan kehittyneisyyden mitta.
Kansakunnalla oli tehtävä, johon sen tuli jäseniään valmistaa. Ihmisen jalostaminen toisi tullessaan kehityksen, jonka seurauksena maailmaan syntyisi "uusi väkevä ihminen" ja "uusi ylimystö", jonka erottaisi alhaisosta terävä äly, korkea, puhdas sivistys, voimakas tahto, terve ruumis ja sielu. Hän kysyi suomalaisilta, olisivatko nämä valmiita "järjestelmällisesti ja tarkoituksen mukaisesti luomaan tällaista ylimystöä, koska me kerran olemme puhdistustyön alkuun päässeet?" Hän pohdiskeli, olisivatko suomalaiset kansa, joka "kerran vielä puhdistuneena, jalona ja väkevänä saa nähdä Jumalan?"
Martti Pihkalan kirjoittamaa teosta Minkälainen Suomi meidän on luotava? Pihkala luonnosteli muutaman perusperiaatteen varaan ohjelmaa tulevaisuuden Suomelle. Hänen mukaansa kokonaisen Suomen pinta-ala oli noin 600000 neliökilometriä, koska osa tästä maasta oli Venäjän vallan alaisena. Tulevaisuuden elinkeinoista korostui mm. Muurmannin alueen ja Vienanmeren kalastus. Suomen tuli liittoutua vahvan Saksan kanssa, mutta solmia suhteita myös suomensukuisiin kansoihin Venäjän alueella. Pihkalan yhteiskuntakäsitys perustui yksityiselle omistusoikeudelle, jonka väärinkäytön tuli korkean moraalin ja etiikan estää.
Kansakunnan perinnöllistä puhtautta tuli vaalia rajoittamalla lisääntymisoikeutta erilaisin, mm. moraalisin perustein, ja hän esitti esimerkiksi pakkolaitosten perustamista prostituoiduille. Kansakunnan ja sivistyksen vaarallisimpina uhkina Pihkala piti tapainturmelusta ja nautinnonhalua, jotka olivat turmelleet sivilisaatioita ennenkin. Siveellinen kuri oli kansakunnan kehittyneisyyden mitta.
Kansakunnalla oli tehtävä, johon sen tuli jäseniään valmistaa. Ihmisen jalostaminen toisi tullessaan kehityksen, jonka seurauksena maailmaan syntyisi "uusi väkevä ihminen" ja "uusi ylimystö", jonka erottaisi alhaisosta terävä äly, korkea, puhdas sivistys, voimakas tahto, terve ruumis ja sielu. Hän kysyi suomalaisilta, olisivatko nämä valmiita "järjestelmällisesti ja tarkoituksen mukaisesti luomaan tällaista ylimystöä, koska me kerran olemme puhdistustyön alkuun päässeet?" Hän pohdiskeli, olisivatko suomalaiset kansa, joka "kerran vielä puhdistuneena, jalona ja väkevänä saa nähdä Jumalan?"
Vastaukset 8
Vanhimmat
Martti Aleksander Pihkala (sukunimi vuoteen 1906 Gummerus, 18. tammikuuta 1882 Pihtipudas – 10. kesäkuuta 1966 Helsinki) oli kansanedustaja, joka tuli tunnetuksi 1920- ja 1930-luvulla lakkojen murtamiseen keskittyneen Vientirauha-yhtymän eli ”Pihkalan kaartin” johtajana.
Martti Pihkala oli yksi Pihtiputaan rovastin Aleksander Gummeruksen pojista, hänen veljiään olivat Tampereen piispa Jaakko Gummerus, urheiluprofessori Lauri ”Tahko” Pihkala ja maanviljelystalouden professori Rurik Pihkala.
Keskikoulun suoritettuaan Pihkala valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1903. Hän toimi tämän jälkeen opettajana Jyväskylän kuuromykkäin koulussa vuosina 1904–1920. Pihkala oli mukana jääkärivärväyksessä ja vuonna 1917 hän yhdessä veljensä Lauri ”Tahko” Pihkalan kiersi Keski-Suomea ja Etelä-Pohjanmaata propagoimassa suojeluskuntien perustamisen puolesta.
Vuonna 1918 Pihkala julkaisi kirjan Minkälainen Suomi meidän on luotava? Kirjassaan hän piti kulttuurin suurimpana vihollisena nautinnonhimon yliotetta elämässä suvun jatkuvuuden tavoitteen sijaan.[1] Hän kannatti pakkosterilointeja[2] ja paheellista elämää viettäneiden eristämistä yhteiskunnasta[3] keinona jalostaa suomalaista rotua. Pihkala asetti yhteiskuntaluokkien välisen harmonian vastapainoksi moraaliselle rappiolle ja sosialismille.
Suomen sisällissodan jälkeen, kun erityisesti kommunistien toiminta pääsi käyntiin ja lakkojen määrä lisääntyi, työnantajajärjestöt päättivät vuonna 1920 perustaa erityisen lakkojen murtamiseen keskittyneen organisaation. Tämän Vientirauha-nimisen järjestön johtoon tuli Martti Pihkala. Järjestöllä oli listoillaan lakonmurtajia, joita voitiin tarvittaessa lähettää lakkoja murtamaan. Erityisesti Etelä-Pohjanmaalla Pihkalan organisaatio oli hyvin vahva ja siellä muun muassa Vihtori Kosola toimi Vientirauhan asiamiehenä. Tunnetuin Vientirauhan murtamista lakoista oli vuonna 1928 alkanut vuoden kestänyt satamalakko.
Pihkala oli aktiivisesti mukana myös Lapuan liikkeen toiminnassa ja hänet valittiin kokoomuksen kansanedustajaksi syksyllä 1930. Lapuan liikkeen toiminnan päätyttyä 1932 Mäntsälän kapinaan Pihkala liittyi liikkeen tilalle perustettuun Isänmaalliseen kansanliikkeeseen (IKL). Vuoden 1933 eduskuntavaaleissa IKL:n ja Kokoomuksen yhteistyötä kannattanut Pihkala jäi kuitenkin valitsematta.
Seuraavien vuosien aikana Pihkala vieraantui kuitenkin IKL:stä, koska puolue kansakokonaisuuden nimissä koetti lähestyä työväestöä muun muassa perustamalla oman ammattijärjestön ja tuomitsemalla lakonmurtamisen. Tämän vuoksi Pihkala erosi itse IKL:stä ja erotti Vihtori Kosolan Vientirauhan asiamiehen tehtävästä.
Vientirauhan toiminta päättyi lopullisesti vuonna 1940 talvisodan aikana työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välillä solmittuun tammikuun kihlaukseen. Viimeinen Pihkalan yritys vaikuttaa Suomen politiikkaan tapahtui vuonna 1944, kun hän levitti entisen presidentin Pehr Evind Svinhufvudin kanssa yhdessä tekemäänsä kirjaa Testamentti kansalleni.lähde? Tässä kirjassa vaadittiin, että Suomi pysyisi sodassa Saksan rinnalla loppuun saakka ja tuomittiin kaikki erillisrauhapyrkimykset.
Jatkosodan päätyttyä syyskuussa 1944 Pihkala pidätettiin ja asetettiin kotiarestiin kolmeksi vuodeksi Helsingin maalaiskunnan Rekolassa omistamalleen maatilalle. Viimeiset vuotensa Pihkala vietti syrjässä politiikasta viljellen maatilaansa.
Tämä Martti oli uskossaan vahva ...
Etelä-Pohjanmaa on Suomen Lukko!
johtavana periaatteenaan = köyhät kyykkyyn.
"Minkälainen Suomi meidän on luotava" kyseli rodunjalostaja Martti Pihkala vuonna 1918
https://helda.helsinki.fi/handle/144336
Lue kirja täältä.
"Minkälainen Suomi meidän on luotava" kyseli rodunjalostaja Martti Pihkala vuonna 1918. No vastaus oli Spartalainen malli eli heikot oli lahdattava heti alkuunsa ja vähänkin epäilyttävät piti steriloida, ettei tulisi lisää "Gummeruksia".
Ja velimies Tahko kehitteli pesäpalloa... vuonna 1918 Tahko oli yksi urheaHarmoisten teurastajista...
Gummeruksia molemmat.
Miksi pappissuvuista tuli 1918 pahimmat lahtarit?
Eikö ole kummallista kuinka nämä "raaimmat rodunjalostajat" tulevatkin aina juuri pappissuvuista! Etenkin Gummeruksia oli useita...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Kianto
---
Lauri ja Martti Pihkala olivat entisiä Gummeruksia, pappissukua...
Oliko Tahko Pihkala mukana Harmoisten verilöylyssä?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Harmoisten_sairashuoneen_joukkomurha
http://www.youtube.com/watch?v=vLdMEWyIizs
Lauri Pihkala oli vänrikkinä joukkueenjohtajana "Padasjoen piruina" tunnetussa hiihtokomppaniassa, jonka johtajana oli luutnantti Väinö Teivaala.
Kare Kauko: Tahko Pihkala – Legenda jo eläessään. Porvoo: WSOY, 1975. ISBN 951-0-07282-6.
Sivut 11 ja 207-207
Erkki Palolampi kertoo:
"Täytyykö edes sanoa, että Pihkala - vänrikki ja joukkueenjohtaja - kuului tuohon komppaniaan.
>>Pataljoonan komentaja oli Viron kävijä, everstiluutnantti Hans Kalm. Hän oli koukkaaja kaksikymmentä vuotta ennen Motti-Matteja. Hän operoi saartoliikkeillä, jota taitoa ei valkoisessa armeijassa juuri tunnettu. kalmin pojat ilmestyivät milloin missäkin vastustajien selkäpuolelle.
>>Näissä puuhissa Teivaalan komppania teki aikamoisia temppuja. Ja aina kekseliäs Pihkala oli eräiden temppujen mestari.
>>Ei ollut aina helppoa saada Pihkalaa kertomaan kokemuksistaan. Hän pyrki toisaalta vähättelemään omaa osuuttaan. Toisaalta huomasi selvästi, että kokemus oli ollut hänelle raskas. Hän koki tuon veljessodan järjettömän vihan sotana, syvästi inhimillisenä murhenäytelmänä. Mutta se oli käytävä."
http://www.hs.fi/nyt/artikkeli/Oliko Tahko Pihkala natsi ja 8 muuta kysymystä pesäpallosta /1135249027651
>>Oliko Tahko Pihkala natsi?
Lauri ”Tahko” Pihkala oli äärioikeistolainen jopa 1930-luvun Suomen mittapuulla: Pihkala kannatti rodunjalostusta ja halveksi avoimesti juutalaisia.
Harri Salimäen teoksessa Isänmaan ja urheilu-uskon mies – Lauri Pihkala modernin urheiluaatteen esitaistelijana (SKS, 2000) kuvaillaan Pihkalan suhdetta 1930-luvun aatemaailmaan:
”Tahkolla oli valtava ihailu kansallissosialistista Saksaa kohtaan, koska kansallissosialistinen liike lähti kurista ja järjestyksestä Vertlandin, isänmaan nimessä.”
---
Martti Pihkala, Laurin veli, oli todellinen ROTUSPESIALISTI. Ottikohan natsi-Saksa mallia Suomesta?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Pihkala
>>Vuonna 1918 Pihkala julkaisi kirjan Minkälainen Suomi meidän on luotava? Kirjassaan hän piti kulttuurin suurimpana vihollisena nautinnonhimon yliotetta elämässä suvun jatkuvuuden tavoitteen sijaan. Hän kannatti pakkosterilointeja ja paheellista elämää viettäneiden eristämistä yhteiskunnasta keinona jalostaa suomalaista rotua.
Valkeakosken naiskaartista tehty gradu:
http://tampub.uta.fi/handle/10024/80678
Sivulla 68 mainitaan jääkäriluutnantti Österman.
Sittemmin Suomen sotaväen päällikkönäkin tunnettu Hugo Österman näyttäisi olleen tuolloin jo majuri, joten onko kyse jostain toisesta Östermannista?
TÄLLAISET naiset eivät sopineet valkoisten naiskuvaan. Vankileirin johtaja, majuri Hans Kalm oli innostunut pataljoonaansa kuuluneen ja sittemmin urheiluvaikuttajana tunnetun Lauri ”Tahko” Pihkalan ja tämän isoveljen Martti Pihkalan rotuhygieenisistä opeista.
Vanhempi Pihkala oli kirjoittanut kirjan Minkälainen Suomi meidän on luotava. Siinä hän varoittaa lyhyttukkaisista, miestä jäljittelevistä naisista, jotka eivät ymmärrä, että naisen tehtävä on synnyttää terveitä lapsia. Hän ehdotti, että ”ns. yleiset naiset suurkaupungeista ja tehdasseuduilta kootaan ja siirretään erikoisiin laitoksiin, joissa niitä asianmukaisesti käsitellään, eikä heitä ole koskaan päästettävä vapaaksi”.
”Hänen oppinsa oli otettu käyttöön suoraan leireillä”, Liukkonen sanoo.
JOTKUT ovat väittäneet, että naisia olisivat teloittaneet saksalaiset. Täysin toinen kuva tuli entisten vankien, vapaussodan rintamamiesten ja saksalaisten upseerien muistelmista, joita Liukkonen kävi läpi tutkimustaan varten.
”Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että ampujia olivat nimenomaan valkoiset sotilaat”, hän kertoo.
http://www.hs.fi/m/tiede/a1459485851078?ref=hs-mob-feature4
Kyllä sitä on oltu niin yli-ihmistä, niin yli-ihmistä, että;)
Samaan aikaan naapurimaassa ruotsalaiset nimittelivät suomalaisia mongooleiksi:-D
On mahtanut ottaa Gummerruksia pattiin!
Huvittavaa lukea kuinka Tahko valittelee kirjeessään, äidilleen, kuinka kovaa onkaan ampua pistoolillaan ihmisiä... naisia... kun täytyy oikein koukistaa sormeaan liipasimella!
Heitettiinköhän välillä pesäpalloa vai pelasiko Gummerukset öisin kolopalloa tyttöparkojen jalkoväleissä? Sitten aamulla vain poks ja henki pois...
Hennalan vankileirillä Lahdessa teloitettiin laittomasti ainakin 216 punaista naista toukokuussa 1918. Teloituksiin vaikutti vahvasti rodunjalostusoppi, jonka mukaisesti rappeutuneiksi katsotut punaiset naissotilaat haluttiin tieten tahtoen tappaa, sanoo väitöskirjatutkija Marjo Liukkonen.
– Hennalassa rotuhygienia vaikutti hyvin paljon leirin vartiosta alkuvaiheessa vastanneen Pohjois-Hämeen rykmentin 1. pataljoonan sotilaisiin ja varsinkin upseereihin. Rykmentin johtajan Hans Kalmin läheisimpiä ystäviä olivat Lauri ja Martti Pihkala, jotka jo aiemmin tunnettiin rotuhygieenikkoina. Lauri Pihkala oli myös Kalmin neuvonantaja, kertoo Liukkonen, jolta on juuri ilmestynyt kirja Hennalan naismurhat 1918 (Vastapaino)
Pataljoonan rotuhygienian painotusten takaa löytyy Evon metsäkoulu, jossa opiskeltiin puiden ja metsien jalostusta. Kalmin pataljoonassa oli paljon juuri metsäkoulun oppilaita.
– Jalostusoppeja on tässä taustalla. Eli että samalla lailla kun puita ja metsiä jalostetaan, pyrittiin jalostamaan myös ihmisiä.
"Kaikki naissotilaat tarkoitus teloittaa"
Rotuhygienian lisäksi naisten teloituksiin vaikutti Liukkosen mukaan se, että virolainen Kalm antoi suojeluskuntien toiveiden vaikuttaa leirin tapahtumiin.
– Hän päästi eri kuntien suojeluskuntalaisia valikoimaan leireiltä haluamiaan naisia ja miehiä.
Sotavankileirien johto ei ollut antanut lupaa vankien teloituksille. Ne oli kielletty kaikilla leireillä jo toukokuun alussa. Lisäksi valloitettujen alueiden turvaamisosaston päällikkö everstiluutnantti Rudolf Walden muistutti toukokuussa kahdesti Hennalan vankileirin päällikköä teloituskiellosta.
Liukkonen on löytänyt tutkimuksissaan 216 teloitettua punaista naissotilasta, mutta heitä voi hänen mukaansa olla enemmänkin. Hennalassa naisten ja miesten tuomioissa oli kaksoisstandardit.
– Miehiä kyllä teloitettiin todella paljon ja aivan summittaisesti, mutta naissotilaiden kohdalla pyrittiin teloittamaan kaikki.
Savolaisten aikana kohtelu parani Hennalassa
Hennalassa punaisten naissotilaiden kohtalo poikkesi tyystin muiden vankileirien tilanteesta. Esimerkiksi Tampereen leirillä ei tiettävästi teloitettu yhtään naiskaartilaista, sanoo historiantutkija Tuomas Hoppu, joka on kirjoittanut sisällissodasta useita teoksia.
Liukkonen uskoo, että Hennalan naissotilaiden ankaran kohtelun takana oli Kalmin pataljoonan koostumus.
– Se oli harvinaisen koulutettu pataljoona. Mukana oli maistereita, agronomeja, ylioppilaita, mikä oli tuohon aikaan harvinaista. Kalmin upseerit olivat maaseudun sivistyneistöä.
Koulutetuilla ihmisillä oli myös tietoa rotuhygieniasta.
https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2444019