Hannibal, Cannae ja Rooman

Historiankirjoituksessa Hannibal mainitaan toisinaan "Strategian isänä". Hän oli ehkä kaikkien aikojen paras taktikko, toisinaan loistava strategi mutta surkea poliitikko. Hän ei onnistunut saamaan riittävän voimakkaita liittolaisia tai riittäviä resursseja karthagolaisilta ja tämä esti häntä toteuttamasta tavoitteitaan (mikäli Rooman valtaus edes oli hänen tavoitteensa? - Luultavasti kuitenkin oli). Maharbal, eräs hänen komentajistaan, sanoikin: "Hannibal, tiedät kuinka voitto saavutetaan, mutta et tiedä kuinka sitä käytetään hyväksi." Yksinkertaisesti laitettuna: Hannibalin armeija oli liian pieni Rooman valtaamiseksi.

Hannibal oli muutenkin aika fiksu kaveri, kun Roomalaiset valtasivat Kartagon, niin Hannibal jäi kaupunkiin ja pestautui kaupungin palvelukseen, Hannibal työllisti sotilaita yleishyödyllisiin tehtäviin, kuten teiden ja kaivojen rakentamiseen jne... eli Hannbal ymmärsi että työttömistä sotuilaista voisi tulla uhka koko yhteiskunnalle, siinä mielessä harvinainen kenraali aikanaan että huolehti sotilaistaan myös sodan jälkeen.

Roomalaiset vaativat Hannibalin luovuttamista ja kaveri pakenikin sitten Kreikkaan ennen luovutusta ja pestautui yhden kuninkaan palvelukseen, joka taisteli Roomaa vastaan ...

Sodassa ratkaisee sitkeys, päättäväisyys, tahdonlujuus. Hannibal luuli että Cannaen loistavan voiton jälkeen roomalaiset tulisivat anelemaan rauhaa. Se oli harhaluulo, sota oli roomalaisille henkilökohtaista, mistään rauhasta ei ollut Roomassa puhettakaan. Kansa pysyi yhtenäisenä, Hannibal päätettiin kukistaa maksoi mitä maksoi.

Hannibal oli huikentelevainen, ei sitkeyttä. Sotilaallinen nero hän toki oli mutta se ei riitä. Pitää olla selvä strategia, se häneltä puuttui. Osasi voittaa taisteluita mutta ei osannut voittojaan käyttää hyväkseen.

Yhdysvallat, jota jotkut nykyajan Roomaksi kutsuvat, puuttuu sitkeys, peräänantamattomuus. Muutama vuosi kun on leikkisotaa Irakissa ja Afganistanissa sodittu alkaa kansa kitisemään. Tuolla asenteella ei pitkälle pötkitä, 50-100 vuoden kuluessa Kiina menee ohi ja Amerikalla on vain muistot supervalta-ajoistaan.