Muutama sana lauantaillan ratoksi

Partakoneestani hajosi verkko ja niinpä suunnistin kauppaan hakemaan siihen uutta varaosaa. Löytyihän sieltä paketti jossa oli kolme terää verkkoineen, kun tiedustelin hintaa, olin lentää pyrstölleni. Hinta oli 49 euroa eli yhtä paljon kuin olin maksanut itse koneesta. Sattui myös niin, että kaupassa oli tarjouksessa juuri samanlainen Philipsin kone joka on itselläni, hintaan 49 euroa.

49 euroa on minulle aika iso raha ja kun haluaisin toimia ekologisesti eli välttää kerskakulutusta, niin siinä sitä oltiin perimmäisten kysymysten äärellä – ostaako varaosat vai uusi kone. Päädyin ostamaan uuden koneen koska nyt minulla jäi vanhasta kolme terää ja kaksi verkkoa varalle ja uudella koneella kahden vuoden takuu. Näin tulin antaneeksi oman panokseni tavarapaljouden hullunmyllyyn ja josta nyt kannan erittäin suurta huonoa omaatuntoa.

Esimerkkini on mielestäni oivallinen siinä mielessä miten vaikeaa kestävää kehitystä on viedä eteenpäin kapitalistisessa maailmassa. Järjestelmä suoltaa koko ajan uusia ja taas uusia tuotteita markkinoille jotka kestävät hetken ajan ja vanhojen korjaaminen tehdään mahdottomaksi tai ainakin kuluttaja pistetään miettimään ostaako uusi vai korjata vanha. Samaan aikaan ihmisten elintasoa pyritään kurjistamaan määrätietoisesti palkkoja alentamalla, eläkkeitä leikkaamalla, julkisia palveluja karsimalla ja kaikkia mahdollisia etuuksia karsimalla.

Mieti siinä sitten luonnon sietokykyä ostovalintoja tehdessäsi, kun ihmisten taloudelliset tilanteet ovat ajettu siihen pisteeseen jossa alati kamppaillaan jokapäiväisestä leivästä.

Me elämme järjestelmässä joka toimii markkinoiden ehdoilla ja jonka päämääränä on tuottaa mahdollisimman paljon tavaraa ja sitä kautta pääomille jättisuuria voittoja. Tarkoitus ei ole missään vaiheessa tuottaa tarpeellisia ja kestäviä tavaroita, jotka palvelisivat ihmisiä uskollisesti vuosikymmenistä toiseen ja näin vältyttäisiin turhalta materialta ja voitaisiin säästää luonnon liikaa kuormitusta.

Kapitalismille ja omistavalle luokalle kestävän kehityksen ajatus ei tule kuuloonkaan, heille on tärkeintä mahdollisimman suurten voittojen maksimointi ihmisiä ja luontoa tylysti ja raadollisesti hyväksikäyttämällä. Meidän täytyy ottaa käyttöön järjestelmä joka lähtee siitä, että ihminen ja luonto ovat tärkeimmät – ei raha ja yltiöpäinen omaisuuden haaliminen. Me voimme rakentaa maailman jossa eletään luonnon ehdoilla ja silti luoda ihmisille hyvä ja tasapainoinen elämä. Se vaatii kuitenkin luopumista tästä ahneuteen, äärimmäiseen kilpailuun ja toisten hyväksikäyttöön perustuvasta kapitalistisesta järjestelmästä.

iivan kirjoitti:

Partakoneestani hajosi verkko ja niinpä suunnistin kauppaan hakemaan siihen uutta varaosaa. Löytyihän sieltä paketti jossa oli kolme terää verkkoineen, kun tiedustelin hintaa, olin lentää pyrstölleni. Hinta oli 49 euroa eli yhtä paljon kuin olin maksanut itse koneesta. Sattui myös niin, että kaupassa oli tarjouksessa juuri samanlainen Philipsin kone joka on itselläni, hintaan 49 euroa.

49 euroa on minulle aika iso raha ja kun haluaisin toimia ekologisesti eli välttää kerskakulutusta, niin siinä sitä oltiin perimmäisten kysymysten äärellä – ostaako varaosat vai uusi kone. Päädyin ostamaan uuden koneen koska nyt minulla jäi vanhasta kolme terää ja kaksi verkkoa varalle ja uudella koneella kahden vuoden takuu. Näin tulin antaneeksi oman panokseni tavarapaljouden hullunmyllyyn ja josta nyt kannan erittäin suurta huonoa omaatuntoa.

Esimerkkini on mielestäni oivallinen siinä mielessä miten vaikeaa kestävää kehitystä on viedä eteenpäin kapitalistisessa maailmassa. Järjestelmä suoltaa koko ajan uusia ja taas uusia tuotteita markkinoille jotka kestävät hetken ajan ja vanhojen korjaaminen tehdään mahdottomaksi tai ainakin kuluttaja pistetään miettimään ostaako uusi vai korjata vanha. Samaan aikaan ihmisten elintasoa pyritään kurjistamaan määrätietoisesti palkkoja alentamalla, eläkkeitä leikkaamalla, julkisia palveluja karsimalla ja kaikkia mahdollisia etuuksia karsimalla.

Mieti siinä sitten luonnon sietokykyä ostovalintoja tehdessäsi, kun ihmisten taloudelliset tilanteet ovat ajettu siihen pisteeseen jossa alati kamppaillaan jokapäiväisestä leivästä.

Me elämme järjestelmässä joka toimii markkinoiden ehdoilla ja jonka päämääränä on tuottaa mahdollisimman paljon tavaraa ja sitä kautta pääomille jättisuuria voittoja. Tarkoitus ei ole missään vaiheessa tuottaa tarpeellisia ja kestäviä tavaroita, jotka palvelisivat ihmisiä uskollisesti vuosikymmenistä toiseen ja näin vältyttäisiin turhalta materialta ja voitaisiin säästää luonnon liikaa kuormitusta.

Kapitalismille ja omistavalle luokalle kestävän kehityksen ajatus ei tule kuuloonkaan, heille on tärkeintä mahdollisimman suurten voittojen maksimointi ihmisiä ja luontoa tylysti ja raadollisesti hyväksikäyttämällä. Meidän täytyy ottaa käyttöön järjestelmä joka lähtee siitä, että ihminen ja luonto ovat tärkeimmät – ei raha ja yltiöpäinen omaisuuden haaliminen. Me voimme rakentaa maailman jossa eletään luonnon ehdoilla ja silti luoda ihmisille hyvä ja tasapainoinen elämä. Se vaatii kuitenkin luopumista tästä ahneuteen, äärimmäiseen kilpailuun ja toisten hyväksikäyttöön perustuvasta kapitalistisesta järjestelmästä.

Meidän ei tarvitse kyllä ottaa käyttöön mitään "järjestelmiä" sen kummemmin.

Tosiasia on että mitä enemmän massat saavat aikaan "ympäristön suojelullista" KYSYNTÄÄ, niin
markkinat vastaavat siihen takuuvarmasti.

Ja edellinen on nähtävissä jo aivan selkeästi.

Kehitys vaatii pääomia ja koulutusta, joten sosialismin takapajuisuus olisi kestävän kehityksen suurin
vihulainen.

Sitä paitsi, jostain kumman syystä sinäkin näyt olevan sitä mieltä että sinun PAKKO kuluttaa?

Olisit ostanut höylän ja vaahtopurkin.

Kun partakoneiden menekki laskee niin kyllä pääomakin alkaa pohtia että "mikähän olisi hitti"?

Jos yksilöt eivät vapaasti muodosta toisia käsityksiä ei mikään kehityskään ole kestävää.

Näin se vaan on, eikä millään keskusjohtoisella pälinällä saa ihmisiä tekemään käskystä mitään.

Me voimme rakentaa maailmaa mutta määräilemällä ja pomottamalla se kestää pitempään kuin
yleisen mielipiteen vapaa ehtoisella muutoksella ja kehitys on silloin kestävämpääkin.


Toisaalta siinä tulee kyllä muutama työtönkin.

Kulutus kun on myös työpaikkoja.

iivan kirjoitti:

Partakoneestani hajosi verkko ja niinpä suunnistin kauppaan hakemaan siihen uutta varaosaa. Löytyihän sieltä paketti jossa oli kolme terää verkkoineen, kun tiedustelin hintaa, olin lentää pyrstölleni. Hinta oli 49 euroa eli yhtä paljon kuin olin maksanut itse koneesta. Sattui myös niin, että kaupassa oli tarjouksessa juuri samanlainen Philipsin kone joka on itselläni, hintaan 49 euroa.

49 euroa on minulle aika iso raha ja kun haluaisin toimia ekologisesti eli välttää kerskakulutusta, niin siinä sitä oltiin perimmäisten kysymysten äärellä – ostaako varaosat vai uusi kone. Päädyin ostamaan uuden koneen koska nyt minulla jäi vanhasta kolme terää ja kaksi verkkoa varalle ja uudella koneella kahden vuoden takuu. Näin tulin antaneeksi oman panokseni tavarapaljouden hullunmyllyyn ja josta nyt kannan erittäin suurta huonoa omaatuntoa.

Esimerkkini on mielestäni oivallinen siinä mielessä miten vaikeaa kestävää kehitystä on viedä eteenpäin kapitalistisessa maailmassa. Järjestelmä suoltaa koko ajan uusia ja taas uusia tuotteita markkinoille jotka kestävät hetken ajan ja vanhojen korjaaminen tehdään mahdottomaksi tai ainakin kuluttaja pistetään miettimään ostaako uusi vai korjata vanha. Samaan aikaan ihmisten elintasoa pyritään kurjistamaan määrätietoisesti palkkoja alentamalla, eläkkeitä leikkaamalla, julkisia palveluja karsimalla ja kaikkia mahdollisia etuuksia karsimalla.

Mieti siinä sitten luonnon sietokykyä ostovalintoja tehdessäsi, kun ihmisten taloudelliset tilanteet ovat ajettu siihen pisteeseen jossa alati kamppaillaan jokapäiväisestä leivästä.

Me elämme järjestelmässä joka toimii markkinoiden ehdoilla ja jonka päämääränä on tuottaa mahdollisimman paljon tavaraa ja sitä kautta pääomille jättisuuria voittoja. Tarkoitus ei ole missään vaiheessa tuottaa tarpeellisia ja kestäviä tavaroita, jotka palvelisivat ihmisiä uskollisesti vuosikymmenistä toiseen ja näin vältyttäisiin turhalta materialta ja voitaisiin säästää luonnon liikaa kuormitusta.

Kapitalismille ja omistavalle luokalle kestävän kehityksen ajatus ei tule kuuloonkaan, heille on tärkeintä mahdollisimman suurten voittojen maksimointi ihmisiä ja luontoa tylysti ja raadollisesti hyväksikäyttämällä. Meidän täytyy ottaa käyttöön järjestelmä joka lähtee siitä, että ihminen ja luonto ovat tärkeimmät – ei raha ja yltiöpäinen omaisuuden haaliminen. Me voimme rakentaa maailman jossa eletään luonnon ehdoilla ja silti luoda ihmisille hyvä ja tasapainoinen elämä. Se vaatii kuitenkin luopumista tästä ahneuteen, äärimmäiseen kilpailuun ja toisten hyväksikäyttöön perustuvasta kapitalistisesta järjestelmästä.

Kyllä teille kommunisteillekin palkankorostus kelpaa eikä siinä ajatella yhtään luonnon kestävyyttä kun vanhaa Ladaa tankataan taas. Vanhat autot ovat todella ympäristöongelma saateineen ja suuren polttoainekulutuksen takia. Siinä ei kannata yhtä partakonetta parkua.

.......................

iivan kirjoitti:

Partakoneestani hajosi verkko ja niinpä suunnistin kauppaan hakemaan siihen uutta varaosaa. Löytyihän sieltä paketti jossa oli kolme terää verkkoineen, kun tiedustelin hintaa, olin lentää pyrstölleni. Hinta oli 49 euroa eli yhtä paljon kuin olin maksanut itse koneesta. Sattui myös niin, että kaupassa oli tarjouksessa juuri samanlainen Philipsin kone joka on itselläni, hintaan 49 euroa.

49 euroa on minulle aika iso raha ja kun haluaisin toimia ekologisesti eli välttää kerskakulutusta, niin siinä sitä oltiin perimmäisten kysymysten äärellä – ostaako varaosat vai uusi kone. Päädyin ostamaan uuden koneen koska nyt minulla jäi vanhasta kolme terää ja kaksi verkkoa varalle ja uudella koneella kahden vuoden takuu. Näin tulin antaneeksi oman panokseni tavarapaljouden hullunmyllyyn ja josta nyt kannan erittäin suurta huonoa omaatuntoa.

Esimerkkini on mielestäni oivallinen siinä mielessä miten vaikeaa kestävää kehitystä on viedä eteenpäin kapitalistisessa maailmassa. Järjestelmä suoltaa koko ajan uusia ja taas uusia tuotteita markkinoille jotka kestävät hetken ajan ja vanhojen korjaaminen tehdään mahdottomaksi tai ainakin kuluttaja pistetään miettimään ostaako uusi vai korjata vanha. Samaan aikaan ihmisten elintasoa pyritään kurjistamaan määrätietoisesti palkkoja alentamalla, eläkkeitä leikkaamalla, julkisia palveluja karsimalla ja kaikkia mahdollisia etuuksia karsimalla.

Mieti siinä sitten luonnon sietokykyä ostovalintoja tehdessäsi, kun ihmisten taloudelliset tilanteet ovat ajettu siihen pisteeseen jossa alati kamppaillaan jokapäiväisestä leivästä.

Me elämme järjestelmässä joka toimii markkinoiden ehdoilla ja jonka päämääränä on tuottaa mahdollisimman paljon tavaraa ja sitä kautta pääomille jättisuuria voittoja. Tarkoitus ei ole missään vaiheessa tuottaa tarpeellisia ja kestäviä tavaroita, jotka palvelisivat ihmisiä uskollisesti vuosikymmenistä toiseen ja näin vältyttäisiin turhalta materialta ja voitaisiin säästää luonnon liikaa kuormitusta.

Kapitalismille ja omistavalle luokalle kestävän kehityksen ajatus ei tule kuuloonkaan, heille on tärkeintä mahdollisimman suurten voittojen maksimointi ihmisiä ja luontoa tylysti ja raadollisesti hyväksikäyttämällä. Meidän täytyy ottaa käyttöön järjestelmä joka lähtee siitä, että ihminen ja luonto ovat tärkeimmät – ei raha ja yltiöpäinen omaisuuden haaliminen. Me voimme rakentaa maailman jossa eletään luonnon ehdoilla ja silti luoda ihmisille hyvä ja tasapainoinen elämä. Se vaatii kuitenkin luopumista tästä ahneuteen, äärimmäiseen kilpailuun ja toisten hyväksikäyttöön perustuvasta kapitalistisesta järjestelmästä.

Näin on äidillä tapana kommentoida tavaran mentyä rikki. Hän tarkoittaa siis, että tekemällä tuotteita, joilla on rajallinen elinikä, luodaan työpaikkoja.

...............

iivan kirjoitti:

Partakoneestani hajosi verkko ja niinpä suunnistin kauppaan hakemaan siihen uutta varaosaa. Löytyihän sieltä paketti jossa oli kolme terää verkkoineen, kun tiedustelin hintaa, olin lentää pyrstölleni. Hinta oli 49 euroa eli yhtä paljon kuin olin maksanut itse koneesta. Sattui myös niin, että kaupassa oli tarjouksessa juuri samanlainen Philipsin kone joka on itselläni, hintaan 49 euroa.

49 euroa on minulle aika iso raha ja kun haluaisin toimia ekologisesti eli välttää kerskakulutusta, niin siinä sitä oltiin perimmäisten kysymysten äärellä – ostaako varaosat vai uusi kone. Päädyin ostamaan uuden koneen koska nyt minulla jäi vanhasta kolme terää ja kaksi verkkoa varalle ja uudella koneella kahden vuoden takuu. Näin tulin antaneeksi oman panokseni tavarapaljouden hullunmyllyyn ja josta nyt kannan erittäin suurta huonoa omaatuntoa.

Esimerkkini on mielestäni oivallinen siinä mielessä miten vaikeaa kestävää kehitystä on viedä eteenpäin kapitalistisessa maailmassa. Järjestelmä suoltaa koko ajan uusia ja taas uusia tuotteita markkinoille jotka kestävät hetken ajan ja vanhojen korjaaminen tehdään mahdottomaksi tai ainakin kuluttaja pistetään miettimään ostaako uusi vai korjata vanha. Samaan aikaan ihmisten elintasoa pyritään kurjistamaan määrätietoisesti palkkoja alentamalla, eläkkeitä leikkaamalla, julkisia palveluja karsimalla ja kaikkia mahdollisia etuuksia karsimalla.

Mieti siinä sitten luonnon sietokykyä ostovalintoja tehdessäsi, kun ihmisten taloudelliset tilanteet ovat ajettu siihen pisteeseen jossa alati kamppaillaan jokapäiväisestä leivästä.

Me elämme järjestelmässä joka toimii markkinoiden ehdoilla ja jonka päämääränä on tuottaa mahdollisimman paljon tavaraa ja sitä kautta pääomille jättisuuria voittoja. Tarkoitus ei ole missään vaiheessa tuottaa tarpeellisia ja kestäviä tavaroita, jotka palvelisivat ihmisiä uskollisesti vuosikymmenistä toiseen ja näin vältyttäisiin turhalta materialta ja voitaisiin säästää luonnon liikaa kuormitusta.

Kapitalismille ja omistavalle luokalle kestävän kehityksen ajatus ei tule kuuloonkaan, heille on tärkeintä mahdollisimman suurten voittojen maksimointi ihmisiä ja luontoa tylysti ja raadollisesti hyväksikäyttämällä. Meidän täytyy ottaa käyttöön järjestelmä joka lähtee siitä, että ihminen ja luonto ovat tärkeimmät – ei raha ja yltiöpäinen omaisuuden haaliminen. Me voimme rakentaa maailman jossa eletään luonnon ehdoilla ja silti luoda ihmisille hyvä ja tasapainoinen elämä. Se vaatii kuitenkin luopumista tästä ahneuteen, äärimmäiseen kilpailuun ja toisten hyväksikäyttöön perustuvasta kapitalistisesta järjestelmästä.

50,00 € toimivasta takuunalaisesta koneesta parranajoon ei ole kerskakulutusta. Nykyään kun koneet ovat halpoja ja kaikilla on siten varaa ostaa niitä ei varaosia yleensä saa järkevään hintaan, se saattaa olla joskus ongelma mutta asia jolle me emme mahda mitään tällä hetkellä. Sosialistinen vaihtoehtohan, ainakin NL mallin mukaan olisi se kuuluisa venäläinen partaveitsi jolla ajaessa ei tarvitse vettä eikä vaahtoa kun vesi tulee silmistä ja vaahto suusta.

Ei sitä kestävää kehitystä ole sosialismin kokeiluissakaan saatu aikaan, ainoa mitä siellä tavararintamalla saatiin aikaan olivat pitkät jonot.

Voitot ovat hyödyksi myös kuluttajille, osa niistä käytetään uusien työpaikkojen luomiseen ja entisten säilyttämiseen. Toinen vaihtoehto olisi näillä näkymin jotain jota työmarkkinajärjestöt eivät hyväksy eli työ tarpeen mukaan ja palkka vain tehdyistä tunneista.

Viimeinen kappaleesi ei ole todellisuudesta, Nokiakin tekee kännynsä hyvin kierrätettäväksi, hukkaan niistä menee vain erittäin pieni osa. Firmat panostavat kierrätykseen nykyään hyvin paljon koska sekin on kilpailuvaltti, sekä sinänsä että usein edullisempana materiaalina.

Kilpailu juuri tekee sen partakoneesi 50-vehkeeksi, ilman kilpailua joutuisit maksamaan siitä 500 jolloin 50 terät olisivat tuntuneet edullisilta. Olisiko se ollut parempi ratkaisu?

niittyar kirjoitti:

50,00 € toimivasta takuunalaisesta koneesta parranajoon ei ole kerskakulutusta. Nykyään kun koneet ovat halpoja ja kaikilla on siten varaa ostaa niitä ei varaosia yleensä saa järkevään hintaan, se saattaa olla joskus ongelma mutta asia jolle me emme mahda mitään tällä hetkellä. Sosialistinen vaihtoehtohan, ainakin NL mallin mukaan olisi se kuuluisa venäläinen partaveitsi jolla ajaessa ei tarvitse vettä eikä vaahtoa kun vesi tulee silmistä ja vaahto suusta.

Ei sitä kestävää kehitystä ole sosialismin kokeiluissakaan saatu aikaan, ainoa mitä siellä tavararintamalla saatiin aikaan olivat pitkät jonot.

Voitot ovat hyödyksi myös kuluttajille, osa niistä käytetään uusien työpaikkojen luomiseen ja entisten säilyttämiseen. Toinen vaihtoehto olisi näillä näkymin jotain jota työmarkkinajärjestöt eivät hyväksy eli työ tarpeen mukaan ja palkka vain tehdyistä tunneista.

Viimeinen kappaleesi ei ole todellisuudesta, Nokiakin tekee kännynsä hyvin kierrätettäväksi, hukkaan niistä menee vain erittäin pieni osa. Firmat panostavat kierrätykseen nykyään hyvin paljon koska sekin on kilpailuvaltti, sekä sinänsä että usein edullisempana materiaalina.

Kilpailu juuri tekee sen partakoneesi 50-vehkeeksi, ilman kilpailua joutuisit maksamaan siitä 500 jolloin 50 terät olisivat tuntuneet edullisilta. Olisiko se ollut parempi ratkaisu?

Työläisellä on varaa kohtuuhintaiseen partakoneeseen.

Äkkiä sekin kääntyy punaosaston käsittelyssä työläistä vastaan?

Heitit todella terävän näkökulman.

Ja kierrätykseen tosiaan paneudutaan mm. autoteollisuudessa ja mieleen ei tule sivistysvaltioista
oikein mitään teollisuuden haaraa jossa se ei olisi ajan sana.

Ja yllätys yllätys!!! SIVISTYSVALTION LAINSÄÄDÄNNÖNKIN TULOKSENA!

Toveri iivan ei ilmeisesti ole katsonut uutisia viime aikoina kun verotuksen painopistettä siirretään
KULUTUKSEN verottamiseen.

Kohta varmaan joku punapuppeli parahtaa että SIITÄ KÄRSII KÖYHÄT!!!

iivan kirjoitti:

Partakoneestani hajosi verkko ja niinpä suunnistin kauppaan hakemaan siihen uutta varaosaa. Löytyihän sieltä paketti jossa oli kolme terää verkkoineen, kun tiedustelin hintaa, olin lentää pyrstölleni. Hinta oli 49 euroa eli yhtä paljon kuin olin maksanut itse koneesta. Sattui myös niin, että kaupassa oli tarjouksessa juuri samanlainen Philipsin kone joka on itselläni, hintaan 49 euroa.

49 euroa on minulle aika iso raha ja kun haluaisin toimia ekologisesti eli välttää kerskakulutusta, niin siinä sitä oltiin perimmäisten kysymysten äärellä – ostaako varaosat vai uusi kone. Päädyin ostamaan uuden koneen koska nyt minulla jäi vanhasta kolme terää ja kaksi verkkoa varalle ja uudella koneella kahden vuoden takuu. Näin tulin antaneeksi oman panokseni tavarapaljouden hullunmyllyyn ja josta nyt kannan erittäin suurta huonoa omaatuntoa.

Esimerkkini on mielestäni oivallinen siinä mielessä miten vaikeaa kestävää kehitystä on viedä eteenpäin kapitalistisessa maailmassa. Järjestelmä suoltaa koko ajan uusia ja taas uusia tuotteita markkinoille jotka kestävät hetken ajan ja vanhojen korjaaminen tehdään mahdottomaksi tai ainakin kuluttaja pistetään miettimään ostaako uusi vai korjata vanha. Samaan aikaan ihmisten elintasoa pyritään kurjistamaan määrätietoisesti palkkoja alentamalla, eläkkeitä leikkaamalla, julkisia palveluja karsimalla ja kaikkia mahdollisia etuuksia karsimalla.

Mieti siinä sitten luonnon sietokykyä ostovalintoja tehdessäsi, kun ihmisten taloudelliset tilanteet ovat ajettu siihen pisteeseen jossa alati kamppaillaan jokapäiväisestä leivästä.

Me elämme järjestelmässä joka toimii markkinoiden ehdoilla ja jonka päämääränä on tuottaa mahdollisimman paljon tavaraa ja sitä kautta pääomille jättisuuria voittoja. Tarkoitus ei ole missään vaiheessa tuottaa tarpeellisia ja kestäviä tavaroita, jotka palvelisivat ihmisiä uskollisesti vuosikymmenistä toiseen ja näin vältyttäisiin turhalta materialta ja voitaisiin säästää luonnon liikaa kuormitusta.

Kapitalismille ja omistavalle luokalle kestävän kehityksen ajatus ei tule kuuloonkaan, heille on tärkeintä mahdollisimman suurten voittojen maksimointi ihmisiä ja luontoa tylysti ja raadollisesti hyväksikäyttämällä. Meidän täytyy ottaa käyttöön järjestelmä joka lähtee siitä, että ihminen ja luonto ovat tärkeimmät – ei raha ja yltiöpäinen omaisuuden haaliminen. Me voimme rakentaa maailman jossa eletään luonnon ehdoilla ja silti luoda ihmisille hyvä ja tasapainoinen elämä. Se vaatii kuitenkin luopumista tästä ahneuteen, äärimmäiseen kilpailuun ja toisten hyväksikäyttöön perustuvasta kapitalistisesta järjestelmästä.

kun olin lukenut tekstejäsi, olin vakuuttunut että olet vanha katkeroitunut komumummeli, mutta eihän mummeleille parta kasva. Nl:ssa oli vielä viime metreille asti, ammattimiehiä jotka täyttivät kuulamustekynän säiliöitä, ja vaihtoivat kirjoituskuulia. Sillä aikaa kun mies kahdeksassa tunnissa onnistui saamaan 20- 40 asiakasta, sylkäisi amerikkalainen pieni automaattikone yli 30 000 säiliötä tunnissa, hinta alle miehen päiväpalkka

iivan kirjoitti:

Partakoneestani hajosi verkko ja niinpä suunnistin kauppaan hakemaan siihen uutta varaosaa. Löytyihän sieltä paketti jossa oli kolme terää verkkoineen, kun tiedustelin hintaa, olin lentää pyrstölleni. Hinta oli 49 euroa eli yhtä paljon kuin olin maksanut itse koneesta. Sattui myös niin, että kaupassa oli tarjouksessa juuri samanlainen Philipsin kone joka on itselläni, hintaan 49 euroa.

49 euroa on minulle aika iso raha ja kun haluaisin toimia ekologisesti eli välttää kerskakulutusta, niin siinä sitä oltiin perimmäisten kysymysten äärellä – ostaako varaosat vai uusi kone. Päädyin ostamaan uuden koneen koska nyt minulla jäi vanhasta kolme terää ja kaksi verkkoa varalle ja uudella koneella kahden vuoden takuu. Näin tulin antaneeksi oman panokseni tavarapaljouden hullunmyllyyn ja josta nyt kannan erittäin suurta huonoa omaatuntoa.

Esimerkkini on mielestäni oivallinen siinä mielessä miten vaikeaa kestävää kehitystä on viedä eteenpäin kapitalistisessa maailmassa. Järjestelmä suoltaa koko ajan uusia ja taas uusia tuotteita markkinoille jotka kestävät hetken ajan ja vanhojen korjaaminen tehdään mahdottomaksi tai ainakin kuluttaja pistetään miettimään ostaako uusi vai korjata vanha. Samaan aikaan ihmisten elintasoa pyritään kurjistamaan määrätietoisesti palkkoja alentamalla, eläkkeitä leikkaamalla, julkisia palveluja karsimalla ja kaikkia mahdollisia etuuksia karsimalla.

Mieti siinä sitten luonnon sietokykyä ostovalintoja tehdessäsi, kun ihmisten taloudelliset tilanteet ovat ajettu siihen pisteeseen jossa alati kamppaillaan jokapäiväisestä leivästä.

Me elämme järjestelmässä joka toimii markkinoiden ehdoilla ja jonka päämääränä on tuottaa mahdollisimman paljon tavaraa ja sitä kautta pääomille jättisuuria voittoja. Tarkoitus ei ole missään vaiheessa tuottaa tarpeellisia ja kestäviä tavaroita, jotka palvelisivat ihmisiä uskollisesti vuosikymmenistä toiseen ja näin vältyttäisiin turhalta materialta ja voitaisiin säästää luonnon liikaa kuormitusta.

Kapitalismille ja omistavalle luokalle kestävän kehityksen ajatus ei tule kuuloonkaan, heille on tärkeintä mahdollisimman suurten voittojen maksimointi ihmisiä ja luontoa tylysti ja raadollisesti hyväksikäyttämällä. Meidän täytyy ottaa käyttöön järjestelmä joka lähtee siitä, että ihminen ja luonto ovat tärkeimmät – ei raha ja yltiöpäinen omaisuuden haaliminen. Me voimme rakentaa maailman jossa eletään luonnon ehdoilla ja silti luoda ihmisille hyvä ja tasapainoinen elämä. Se vaatii kuitenkin luopumista tästä ahneuteen, äärimmäiseen kilpailuun ja toisten hyväksikäyttöön perustuvasta kapitalistisesta järjestelmästä.

kuule poika parranajo niin se on aika likkojen puuhaa. karvaisten likkojen.

edistys on edistystä. edistys erottaa meidän eläimistä. älä sinä kanna huolta parranajosta tai paljon se maksaa; tee töitä joskus nestetyppisäiliön vieressä ja odota että jos huonosti kävisi; sen kylki kun repeää niin munas ensin pakastuu ja sen jälkeen tippuu pois. et tarvi partahöylää, voit napsii karvat poikki käsipelillä yksi kerrallaan.

vähän ottaa pannuun; luin jostain hesarista väestöräjähdyksestä ja siinä viherpipertäjät jeesusteli mitä meidän pitäisi tehdä. meidän muuten ei pidä mitään tehdä. suomi on edelleenkin aikas harvaanasutettu. setvikööt ongelmat ne jotka ongelmia aiheuttaa.

old_profile_30069 kirjoitti:

kuule poika parranajo niin se on aika likkojen puuhaa. karvaisten likkojen.

edistys on edistystä. edistys erottaa meidän eläimistä. älä sinä kanna huolta parranajosta tai paljon se maksaa; tee töitä joskus nestetyppisäiliön vieressä ja odota että jos huonosti kävisi; sen kylki kun repeää niin munas ensin pakastuu ja sen jälkeen tippuu pois. et tarvi partahöylää, voit napsii karvat poikki käsipelillä yksi kerrallaan.

vähän ottaa pannuun; luin jostain hesarista väestöräjähdyksestä ja siinä viherpipertäjät jeesusteli mitä meidän pitäisi tehdä. meidän muuten ei pidä mitään tehdä. suomi on edelleenkin aikas harvaanasutettu. setvikööt ongelmat ne jotka ongelmia aiheuttaa.

Pistähän sinäkin nyt vain se korkki kiinni.

Iivan kirjoitti:

kun olin lukenut tekstejäsi, olin vakuuttunut että olet vanha katkeroitunut komumummeli, mutta eihän mummeleille parta kasva. Nl:ssa oli vielä viime metreille asti, ammattimiehiä jotka täyttivät kuulamustekynän säiliöitä, ja vaihtoivat kirjoituskuulia. Sillä aikaa kun mies kahdeksassa tunnissa onnistui saamaan 20- 40 asiakasta, sylkäisi amerikkalainen pieni automaattikone yli 30 000 säiliötä tunnissa, hinta alle miehen päiväpalkka

Käsintehty nyt kumminkin on aina paljon laadukkaampi kuin koneellisesti sarjatyönä tehty.

Osakkeenomistajien edun ylikorostaminen yritysten johtamisessa sai organisaatiotutkijat varoittelemaan Cowboy-kapitalismin riskeistä jo 1990-luvun lopulla.

Vanhaan hyvään aikaan osakkeenomistajat olivat vain yksi sidosryhmä muiden joukossa. Sitten keksittiin, että yrityksen olemassaolon ainoa tarkoitus ja oikeutus on tehdä omistajille rahaa. Tämän ajatusmallin hedelmiin kuuluvat myös meneillään olevat irtisanomiset.

Mihin on kadonnut se makkaramainoksesta tuttu reilu meininki? Kenkää tulee, vaikka hoidatkin työsi hyvin. Erityisen pahasti ihmisiä kypsyttää se, että kannattavaa liiketoimintaa tehneet yksiköt saavat maksaa ylimmän johdon riskipitoisten ulkomaanseikkailujen ja yrityskauppojen epäonnistumiset.

Tuotekehityksen puolella tiedetään, että pakko tappaa luovuuden. Toinen tehokas tapa päästä eroon turhasta innovatiivisuudesta on laittaa työntekijät odottamaan aina vaan seuraavia yt-neuvotteluja.

Presidentti Tarja Halosen Brasilian-terveisten mukaan suomalaisten pitäisi pyrkiä säilyttämään luovuutensa vaikka ajat ovat vaikeat. Tämä on aikamoista hurskastelua, vaikka presidentti on itsekin joutunut pätkätöihin. Monet irtisanomisuhan alla elävät keksisivät vaikka Bonk-vehkeitä, jos työpaikka olisi siitä kiinni.

Menestyneille yrityksille on ominaista, että johdolla ja henkilöstöllä on yhteinen näkemys yrityksen tarkoituksesta. Nykyisessä bisneskulttuurissa tärkeämpää näyttää olevan kuitenkin se, että yritysjohto ja analyytikot ovat samalla aaltopituudella.

Hämmästelen että te kommarit ette ymmärrä alkuunkaan mikä sosialismissa meni vituiksi?

se meni vituiksi sen takia koska ihminen on niin saatanan ahne... vielä enemmän ahneita ovat kapitalistiset paskiaiset jotka eivät välitä muustakuin rahasta

iivan kirjoitti:

Osakkeenomistajien edun ylikorostaminen yritysten johtamisessa sai organisaatiotutkijat varoittelemaan Cowboy-kapitalismin riskeistä jo 1990-luvun lopulla.

Vanhaan hyvään aikaan osakkeenomistajat olivat vain yksi sidosryhmä muiden joukossa. Sitten keksittiin, että yrityksen olemassaolon ainoa tarkoitus ja oikeutus on tehdä omistajille rahaa. Tämän ajatusmallin hedelmiin kuuluvat myös meneillään olevat irtisanomiset.

Mihin on kadonnut se makkaramainoksesta tuttu reilu meininki? Kenkää tulee, vaikka hoidatkin työsi hyvin. Erityisen pahasti ihmisiä kypsyttää se, että kannattavaa liiketoimintaa tehneet yksiköt saavat maksaa ylimmän johdon riskipitoisten ulkomaanseikkailujen ja yrityskauppojen epäonnistumiset.

Tuotekehityksen puolella tiedetään, että pakko tappaa luovuuden. Toinen tehokas tapa päästä eroon turhasta innovatiivisuudesta on laittaa työntekijät odottamaan aina vaan seuraavia yt-neuvotteluja.

Presidentti Tarja Halosen Brasilian-terveisten mukaan suomalaisten pitäisi pyrkiä säilyttämään luovuutensa vaikka ajat ovat vaikeat. Tämä on aikamoista hurskastelua, vaikka presidentti on itsekin joutunut pätkätöihin. Monet irtisanomisuhan alla elävät keksisivät vaikka Bonk-vehkeitä, jos työpaikka olisi siitä kiinni.

Menestyneille yrityksille on ominaista, että johdolla ja henkilöstöllä on yhteinen näkemys yrityksen tarkoituksesta. Nykyisessä bisneskulttuurissa tärkeämpää näyttää olevan kuitenkin se, että yritysjohto ja analyytikot ovat samalla aaltopituudella.

väheksyä luovuutta ja innovatiivisuutta koska siitä/niistä meidän tulevaisuutemme riippuu. Bonk-vehkeiden menekki on varsin rajoitettu joten keskittäisin aivotoimintani johonkin hyödyllisempään. Maailmassa on varmasti monia asioita joita voidaan parantaa tai korvata uusilla ideoilla.

Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että nykyään ollaan liian lyhytjännitteisiä. Alentuneella volyymillä pitää kuitenkin pitää myös kustannukset kurissa jotta yleensä voidaan jatkaa eikä menetetä koko yritystä.

oho.. kirjoitti:

Hämmästelen että te kommarit ette ymmärrä alkuunkaan mikä sosialismissa meni vituiksi?

se meni vituiksi sen takia koska ihminen on niin saatanan ahne... vielä enemmän ahneita ovat kapitalistiset paskiaiset jotka eivät välitä muustakuin rahasta

Oligarkit eli ex kommarit? NE NE VASTA AHNEITA ONKIN!

Totuus on Euroopan mitassa se että entiset "yli-ihmiset!" ovatkin apinoita alempana.

Kaikkea se sosialismi teettää?

Vai mitä.

Ihminen on aina ihminen. Kommunistinen "kulttuuri" perintö tekikin RYÖSTÖKAPITALISTEJA!!!!

VARASTIVAT KOKO VALTION!

Toiset on ahneempia kuin toiset.

Menee tuokin yksilöllisyyden piikkiin. Milläs meinasit kitkeä ihmisestä "yksilöllisyyden"?

Kommunismilla?

Elä naurata!

iivan kirjoitti:

Osakkeenomistajien edun ylikorostaminen yritysten johtamisessa sai organisaatiotutkijat varoittelemaan Cowboy-kapitalismin riskeistä jo 1990-luvun lopulla.

Vanhaan hyvään aikaan osakkeenomistajat olivat vain yksi sidosryhmä muiden joukossa. Sitten keksittiin, että yrityksen olemassaolon ainoa tarkoitus ja oikeutus on tehdä omistajille rahaa. Tämän ajatusmallin hedelmiin kuuluvat myös meneillään olevat irtisanomiset.

Mihin on kadonnut se makkaramainoksesta tuttu reilu meininki? Kenkää tulee, vaikka hoidatkin työsi hyvin. Erityisen pahasti ihmisiä kypsyttää se, että kannattavaa liiketoimintaa tehneet yksiköt saavat maksaa ylimmän johdon riskipitoisten ulkomaanseikkailujen ja yrityskauppojen epäonnistumiset.

Tuotekehityksen puolella tiedetään, että pakko tappaa luovuuden. Toinen tehokas tapa päästä eroon turhasta innovatiivisuudesta on laittaa työntekijät odottamaan aina vaan seuraavia yt-neuvotteluja.

Presidentti Tarja Halosen Brasilian-terveisten mukaan suomalaisten pitäisi pyrkiä säilyttämään luovuutensa vaikka ajat ovat vaikeat. Tämä on aikamoista hurskastelua, vaikka presidentti on itsekin joutunut pätkätöihin. Monet irtisanomisuhan alla elävät keksisivät vaikka Bonk-vehkeitä, jos työpaikka olisi siitä kiinni.

Menestyneille yrityksille on ominaista, että johdolla ja henkilöstöllä on yhteinen näkemys yrityksen tarkoituksesta. Nykyisessä bisneskulttuurissa tärkeämpää näyttää olevan kuitenkin se, että yritysjohto ja analyytikot ovat samalla aaltopituudella.

Maailman pienentyminen tekee kvartaali kapitalismista globaalin ilmiön.

En minäkään allekirjoita kvartaali kapitalismia ihan joka osalta.

Lyhytjännitteisyydestä kun ei ole koskaan ollut hyötyä pitemmässä juoksussa.

Kokonaisvaltaisesti.

Kiinassa liksat nousevat jo. Mitä laajemmalti sivistys leviää sen hankalampi on käyttää heitä hyväkseen.

Näin se vaan on.

Avoimessa maailmassa ei halpatyövoimakaan ymmärrä loputtomiin miksi sen pitäisi olla "halpaa".

Avoin yhteiskunta on tuohon parasta kryptoniittia.

Ja sivistys.

Vapautta ei pidä myydä millään verukkeella.

Etenkään "kommunismin" verukkeella.

Se on jo kokeiltu ja havaittu ihmiselle vaaralliseksi etenkin kun sen tuoma yhteiskunnallinen sivistys
on nähtävissä naapurissa.

Entiset kommunismin ylipapit ovatkin varkaita ja ryöväreitä.

T Urpo kirjoitti:

Maailman pienentyminen tekee kvartaali kapitalismista globaalin ilmiön.

En minäkään allekirjoita kvartaali kapitalismia ihan joka osalta.

Lyhytjännitteisyydestä kun ei ole koskaan ollut hyötyä pitemmässä juoksussa.

Kokonaisvaltaisesti.

Kiinassa liksat nousevat jo. Mitä laajemmalti sivistys leviää sen hankalampi on käyttää heitä hyväkseen.

Näin se vaan on.

Avoimessa maailmassa ei halpatyövoimakaan ymmärrä loputtomiin miksi sen pitäisi olla "halpaa".

Avoin yhteiskunta on tuohon parasta kryptoniittia.

Ja sivistys.

Vapautta ei pidä myydä millään verukkeella.

Etenkään "kommunismin" verukkeella.

Se on jo kokeiltu ja havaittu ihmiselle vaaralliseksi etenkin kun sen tuoma yhteiskunnallinen sivistys
on nähtävissä naapurissa.

Entiset kommunismin ylipapit ovatkin varkaita ja ryöväreitä.

Kykeneekö kapitalismi poistamaan yhä pahenevan köyhyyden ?

Pakkohan se taas kerran on nostaa tapetille maassamme rehottava eriarvoisuus ja yhä syvenevä luokkayhteiskunta.

Sunnuntain Verkkoapila kertoi, että Suomelle myönnettiin vuonna 2008 EU- ruoka-apua yhteensä 1 688 miljoonaa kiloa. Tänä vuonna ruoka-apua haettiin jo 2 250 miljoonaa kiloa. Miten tämä on mahdollista ?

Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista. Miksi emme silti kykene huolehtimaan kaikista kansalaisistamme ?

Kun katselee tämän päivän maatamme, ei voi välttyä näkemästä sitä vaurautta ja yltäkylläisyyttä jossa elämme. Entistä isompia ökytaloja, uudenkarheita city-maastureita ja jos satut kulkemaan venesatamissa, näet silmänkantamattomiin yhä suurempia jahteja ja muskeliveneitä. Kaikesta näkee, että rahaa on ja rutosti.

Mutta sitten on se yhteiskuntamme pimeä puoli joka yritetään pimittää ja vaieta, nimittäin yhä kasvava köyhyys ja kurjuus.

On sangen ikävää kirjoittaa yhä uudestaan samasta asiasta, mutta jonkun on pidettävä myös heikompien puolta. Kun köyhyydessä elää kohta jo miljoona ihmistä ja toisilla on ongelmana mihin laittaa ylimääräiset rahansa, niin voi hyvällä syyllä kysyä, miksi tämä on näin.

Miksi yhteiskuntamme hyväosaisia ei kiinnosta heikompiosaisten asia ? Kunpa valtamedia paneutuisi samalla tarmolla köyhyyteen kuin se nyt elämöi vaalirahasotkulla kuukaudesta toiseen. Nostettaisiinpa eduskunnassa samanlainen kalabaliikki leipäjonoista kuin nyt esillä olevat lautakasat ja muut väärinkäytökset.

Pakko kait se taas kerran on sanoa vaikka se kouristaakin syvältä tämän järjestelmän kannattajia : Köyhyys ja kurjuus kuuluu olennaisena osana kapitalistista järjestelmää. Kapitalistinen maailma ei salli aisan yli potkijoita. Se on kahlehtinut vaikutusvaltansa piiriin kuuluvat maat noudattamaan tiukkaa markkinatalouspolitiikkaa jossa ihan kaikki alistetaan kilpailulle ja joka taas synnyttää liikatuotannon takia jatkuvia lamoja ja siten valtaisan määrän työttömiä.

Tämä on loputon kierre jossa rikkaudet kasautuvat yhä harvempien käsiin ja yhä useampi joutuu köyhyyden kurimukseen.

Voiko siis mitään tehdä tämän järjestelmän sisällä tässä ja nyt, vai onko murskattava ensin koko kapitalistinen järjestelmä.

Uskon että voi tehdä. Kapitalistinen maailma natisee liitoksistaan, sen on ihan pakko alkaa ottamaan huomioon myös vähäosaisten maailma, sillä muuten se on alta aikayksikön entinen järjestelmä. Mutta että se alkaa ottamaan vakavasti köyhyyden niin siihen tarvitaan voimakkaita massaliikkeitä jotka pakottavat sen kaventamaan tuloeroja ja jakamaan varallisuuttaan tasapuolisemmin.

Ei saa alistua päättäjien vietäviksi, totta kai he yrittävät käännyttää ihmisten ajatukset muualle kuin köyhyyteen, mutta ei pidä lannistua. Täytyy vain yhä uudestaan ja uudestaan nostaa joka käänteessä köyhien asia esille. Aina kun näet jossain päättäjiä niin kysy mitä he aikovat tehdä köyhyyden poistamiseksi.

Tehdään köyhyyden poistamisesta meidän jokaisen yhteinen asia ja kamppailun kohde numero yksi.

iivan kirjoitti:

Kykeneekö kapitalismi poistamaan yhä pahenevan köyhyyden ?

Pakkohan se taas kerran on nostaa tapetille maassamme rehottava eriarvoisuus ja yhä syvenevä luokkayhteiskunta.

Sunnuntain Verkkoapila kertoi, että Suomelle myönnettiin vuonna 2008 EU- ruoka-apua yhteensä 1 688 miljoonaa kiloa. Tänä vuonna ruoka-apua haettiin jo 2 250 miljoonaa kiloa. Miten tämä on mahdollista ?

Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista. Miksi emme silti kykene huolehtimaan kaikista kansalaisistamme ?

Kun katselee tämän päivän maatamme, ei voi välttyä näkemästä sitä vaurautta ja yltäkylläisyyttä jossa elämme. Entistä isompia ökytaloja, uudenkarheita city-maastureita ja jos satut kulkemaan venesatamissa, näet silmänkantamattomiin yhä suurempia jahteja ja muskeliveneitä. Kaikesta näkee, että rahaa on ja rutosti.

Mutta sitten on se yhteiskuntamme pimeä puoli joka yritetään pimittää ja vaieta, nimittäin yhä kasvava köyhyys ja kurjuus.

On sangen ikävää kirjoittaa yhä uudestaan samasta asiasta, mutta jonkun on pidettävä myös heikompien puolta. Kun köyhyydessä elää kohta jo miljoona ihmistä ja toisilla on ongelmana mihin laittaa ylimääräiset rahansa, niin voi hyvällä syyllä kysyä, miksi tämä on näin.

Miksi yhteiskuntamme hyväosaisia ei kiinnosta heikompiosaisten asia ? Kunpa valtamedia paneutuisi samalla tarmolla köyhyyteen kuin se nyt elämöi vaalirahasotkulla kuukaudesta toiseen. Nostettaisiinpa eduskunnassa samanlainen kalabaliikki leipäjonoista kuin nyt esillä olevat lautakasat ja muut väärinkäytökset.

Pakko kait se taas kerran on sanoa vaikka se kouristaakin syvältä tämän järjestelmän kannattajia : Köyhyys ja kurjuus kuuluu olennaisena osana kapitalistista järjestelmää. Kapitalistinen maailma ei salli aisan yli potkijoita. Se on kahlehtinut vaikutusvaltansa piiriin kuuluvat maat noudattamaan tiukkaa markkinatalouspolitiikkaa jossa ihan kaikki alistetaan kilpailulle ja joka taas synnyttää liikatuotannon takia jatkuvia lamoja ja siten valtaisan määrän työttömiä.

Tämä on loputon kierre jossa rikkaudet kasautuvat yhä harvempien käsiin ja yhä useampi joutuu köyhyyden kurimukseen.

Voiko siis mitään tehdä tämän järjestelmän sisällä tässä ja nyt, vai onko murskattava ensin koko kapitalistinen järjestelmä.

Uskon että voi tehdä. Kapitalistinen maailma natisee liitoksistaan, sen on ihan pakko alkaa ottamaan huomioon myös vähäosaisten maailma, sillä muuten se on alta aikayksikön entinen järjestelmä. Mutta että se alkaa ottamaan vakavasti köyhyyden niin siihen tarvitaan voimakkaita massaliikkeitä jotka pakottavat sen kaventamaan tuloeroja ja jakamaan varallisuuttaan tasapuolisemmin.

Ei saa alistua päättäjien vietäviksi, totta kai he yrittävät käännyttää ihmisten ajatukset muualle kuin köyhyyteen, mutta ei pidä lannistua. Täytyy vain yhä uudestaan ja uudestaan nostaa joka käänteessä köyhien asia esille. Aina kun näet jossain päättäjiä niin kysy mitä he aikovat tehdä köyhyyden poistamiseksi.

Tehdään köyhyyden poistamisesta meidän jokaisen yhteinen asia ja kamppailun kohde numero yksi.

ansiosta meillä suurin osa pärjää hyvin joskin toiset paremmin. Sosialistisissa maissa, jos ihan johtoryhmää eli valtion omistajia ei lasketa, suurin osa vpoi huonosti. Miksi luulet, ettei neuvostokansalainen tai p-korealainen saa tai saanut tilata Hesaria? Miksi komujen pää-äänenkannattaja oli Totuus eli Pravda vaikka sen jutut olivat pelkkää puppua enemmäkseen?

niittyar kirjoitti:

ansiosta meillä suurin osa pärjää hyvin joskin toiset paremmin. Sosialistisissa maissa, jos ihan johtoryhmää eli valtion omistajia ei lasketa, suurin osa vpoi huonosti. Miksi luulet, ettei neuvostokansalainen tai p-korealainen saa tai saanut tilata Hesaria? Miksi komujen pää-äänenkannattaja oli Totuus eli Pravda vaikka sen jutut olivat pelkkää puppua enemmäkseen?

Nyt et kyllä vastannut lainkaan tuohon kysymykseeni että kykeneekö kapitalismi poistamaan yhä pahenevan köyhyyden?
Minun oma henkilökohtainen mielipiteeni on se että kapitalismi ei pysty mitenkään poistamaan tuota pahenevaa köyhyyttä.Ja luulen että en ole mielipiteineni mitenkään yksin.
Mutta mitä mieltä sinä olet tuosta kyseisestä asiasta?

iivan kirjoitti:

Nyt et kyllä vastannut lainkaan tuohon kysymykseeni että kykeneekö kapitalismi poistamaan yhä pahenevan köyhyyden?
Minun oma henkilökohtainen mielipiteeni on se että kapitalismi ei pysty mitenkään poistamaan tuota pahenevaa köyhyyttä.Ja luulen että en ole mielipiteineni mitenkään yksin.
Mutta mitä mieltä sinä olet tuosta kyseisestä asiasta?

Vain kapitalismissa luodaan niin paljon hunajaa, että se riittää köyhyyden poistamiseen koko maailmasta.
Meidän tulee myös muistaa, että tämän päivän köyhä suomalainen olisi ollut hyvin toimeentuleva 50-luvulla.

Köyhyys on muuttuva määritelmä.

.........................

antikommunisti kirjoitti:

Vain kapitalismissa luodaan niin paljon hunajaa, että se riittää köyhyyden poistamiseen koko maailmasta.
Meidän tulee myös muistaa, että tämän päivän köyhä suomalainen olisi ollut hyvin toimeentuleva 50-luvulla.

Köyhyys on muuttuva määritelmä.

.........................

Mutta onko kapitalistilla minkäänlaista halua edes olemassa poistaa maailmasta tuo yhä paheneva köyhyys?
Kapitalismihan yhteiskuntajärjestelmänä tarvitsee toimiakseen juuri köyhiä,luokkajakoa ja vastakkainasettelua.

iivan kirjoitti:

Mutta onko kapitalistilla minkäänlaista halua edes olemassa poistaa maailmasta tuo yhä paheneva köyhyys?
Kapitalismihan yhteiskuntajärjestelmänä tarvitsee toimiakseen juuri köyhiä,luokkajakoa ja vastakkainasettelua.

Ei se ole järjestelmästä kiinni vaan ihmisestä. Ihminen on ahne elipä hän sitten kapitalismissa tai sosialismissa.
Yrittikö neukkula poistaa köyhyyden Afrikasta?
Ehkä se oli tarkoituksena afrikkalaisten aseistamisessa ja punakapinoiden käynnistämisessä.
Montako köyhää punakapinoissa kuolleiden lisäksi pääsi pois köyhyydestä neukkulan toiminnan seurauksena?

Teidän aatteenne teoriat voivat sanoa ihan mitä vaan mutta ihmiset eivät toimi niiden teorioiden mukaan - onko siis vikaa teorioissa vai ihmisissä......

.............

antikommunisti kirjoitti:

Ei se ole järjestelmästä kiinni vaan ihmisestä. Ihminen on ahne elipä hän sitten kapitalismissa tai sosialismissa.
Yrittikö neukkula poistaa köyhyyden Afrikasta?
Ehkä se oli tarkoituksena afrikkalaisten aseistamisessa ja punakapinoiden käynnistämisessä.
Montako köyhää punakapinoissa kuolleiden lisäksi pääsi pois köyhyydestä neukkulan toiminnan seurauksena?

Teidän aatteenne teoriat voivat sanoa ihan mitä vaan mutta ihmiset eivät toimi niiden teorioiden mukaan - onko siis vikaa teorioissa vai ihmisissä......

.............

Jopa kuolleisuusluvuista näkyy, että varakkailla on mahdollisuus päästä köyhiä nopeammin lääkärille. Asiasta kertoo sanomalehti Karjalainen.

Työterveyshoito ja yksityiset lääkäripalvelut ovat usein varakkaan väestönosan saatavilla. Eriarvoistumista näyttäisi tapahtuneen myös terveyskeskusten palvelukyvyn heikentymisen myötä.

Väestön varakkaimmalla viidenneksellä kuolleisuus on vähentynyt puoleen niissä tapauksissa, joissa kuolleisuuteen on voitu vaikuttaa terveydenhoidon keinoin. Heikoimmin ansaitsevilla vastaava kuolleisuus on vähentynyt vain kymmenyksen.

Lehden haastatteleman THL:n tutkimusprofessorin Ilmo Keskimäen mukaan terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä tukee eriarvoistumista. Suomessa tuetaan niin avovastaanottoa terveyskeskuksissa, työterveyshuoltoa kuin aivan yksityistä terveydenhuoltoakin.

Eriarvoistuminen johtuu myös julkisen terveydenhuollon toiminnallisista ongelmista, kuten henkilöstöpulasta.

antikommunisti kirjoitti:

Ei se ole järjestelmästä kiinni vaan ihmisestä. Ihminen on ahne elipä hän sitten kapitalismissa tai sosialismissa.
Yrittikö neukkula poistaa köyhyyden Afrikasta?
Ehkä se oli tarkoituksena afrikkalaisten aseistamisessa ja punakapinoiden käynnistämisessä.
Montako köyhää punakapinoissa kuolleiden lisäksi pääsi pois köyhyydestä neukkulan toiminnan seurauksena?

Teidän aatteenne teoriat voivat sanoa ihan mitä vaan mutta ihmiset eivät toimi niiden teorioiden mukaan - onko siis vikaa teorioissa vai ihmisissä......

.............

Amnestyn kansainvälinen pääsihteeri Irene Khan määrittelee köyhyyden aikamme suurimmaksi ihmisoikeusongelmaksi. Sodat tai poliittisten kriisien aiheuttama väkivalta, ilmastonmuutoksen ja maailmantalouden taantuman aiheuttamat uhat iskevät kovimmin köyhyydessä eläviin ihmisiin ja myös pitävät heidät köyhyydessä.

Khanin mukaan yritykset köyhyysongelman ratkaisemiseksi epäonnistuvat niin kauan kuin köyhyys ymmärretään pelkästään pieninä tuloina ja aineellisena puutteena. Köyhyyden olennaisia piirteitä ovat myös syrjintä, ulkopuolisuus, turvattomuus ja jatkuva väkivallan uhka. Näihin ihmisoikeusongelmiin ei voida vaikuttaa yksinomaan tulotasoa kasvattamalla.

”Talouskasvu ei takaa loppua syrjinnälle eikä anna köyhyydessä eläville mahdollisuutta vaatia oikeuksiaan. Investoinnit maatalouteen parantavat satoa, mutta eivät anna köyhille viljelijöille hallintaoikeutta maahan. Uusien koulujen rakentaminen ei vielä takaa yhdenvertaista pääsyä koulutukseen”, Irene Khan sanoo.

Kohtalona köyhyys? Miten oikeuksien puute syventää köyhyyttä osoittaa, että köyhyyden vähentäminen edellyttää köyhyydessä elävien ihmisten oikeutta tulla kuulluksi. Köyhyydessä elävillä ihmisillä on oltava mahdollisuus vaatia omia oikeuksiaan, jotta he voivat osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon ja vaatia päättäjiä vastuuseen.

”Köyhien oikeuksien toteutuminen suojelee heidän toimeentuloaan ja vapauttaan, joita he tarvitsevat voidakseen itse parantaa asemaansa”, Khan sanoo.

Irene Khan vaatii maailman johtajia luopumaan ihmisoikeuksien keinotekoisesta jaottelusta yhtäältä taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin ja toisaalta kansalais- ja poliittisiin oikeuksiin.

“Köyhyyden poistaminen vaatii kaikkien oikeuksien suojelemista ja kunnioittamista. Köyhyydessä eläville vapaus on yhtä tärkeää kuin koulutus, syrjinnän lopettaminen yhtä tärkeää kuin perusterveydenhuolto”, Khan sanoo.

iivan kirjoitti:

Kykeneekö kapitalismi poistamaan yhä pahenevan köyhyyden ?

Pakkohan se taas kerran on nostaa tapetille maassamme rehottava eriarvoisuus ja yhä syvenevä luokkayhteiskunta.

Sunnuntain Verkkoapila kertoi, että Suomelle myönnettiin vuonna 2008 EU- ruoka-apua yhteensä 1 688 miljoonaa kiloa. Tänä vuonna ruoka-apua haettiin jo 2 250 miljoonaa kiloa. Miten tämä on mahdollista ?

Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista. Miksi emme silti kykene huolehtimaan kaikista kansalaisistamme ?

Kun katselee tämän päivän maatamme, ei voi välttyä näkemästä sitä vaurautta ja yltäkylläisyyttä jossa elämme. Entistä isompia ökytaloja, uudenkarheita city-maastureita ja jos satut kulkemaan venesatamissa, näet silmänkantamattomiin yhä suurempia jahteja ja muskeliveneitä. Kaikesta näkee, että rahaa on ja rutosti.

Mutta sitten on se yhteiskuntamme pimeä puoli joka yritetään pimittää ja vaieta, nimittäin yhä kasvava köyhyys ja kurjuus.

On sangen ikävää kirjoittaa yhä uudestaan samasta asiasta, mutta jonkun on pidettävä myös heikompien puolta. Kun köyhyydessä elää kohta jo miljoona ihmistä ja toisilla on ongelmana mihin laittaa ylimääräiset rahansa, niin voi hyvällä syyllä kysyä, miksi tämä on näin.

Miksi yhteiskuntamme hyväosaisia ei kiinnosta heikompiosaisten asia ? Kunpa valtamedia paneutuisi samalla tarmolla köyhyyteen kuin se nyt elämöi vaalirahasotkulla kuukaudesta toiseen. Nostettaisiinpa eduskunnassa samanlainen kalabaliikki leipäjonoista kuin nyt esillä olevat lautakasat ja muut väärinkäytökset.

Pakko kait se taas kerran on sanoa vaikka se kouristaakin syvältä tämän järjestelmän kannattajia : Köyhyys ja kurjuus kuuluu olennaisena osana kapitalistista järjestelmää. Kapitalistinen maailma ei salli aisan yli potkijoita. Se on kahlehtinut vaikutusvaltansa piiriin kuuluvat maat noudattamaan tiukkaa markkinatalouspolitiikkaa jossa ihan kaikki alistetaan kilpailulle ja joka taas synnyttää liikatuotannon takia jatkuvia lamoja ja siten valtaisan määrän työttömiä.

Tämä on loputon kierre jossa rikkaudet kasautuvat yhä harvempien käsiin ja yhä useampi joutuu köyhyyden kurimukseen.

Voiko siis mitään tehdä tämän järjestelmän sisällä tässä ja nyt, vai onko murskattava ensin koko kapitalistinen järjestelmä.

Uskon että voi tehdä. Kapitalistinen maailma natisee liitoksistaan, sen on ihan pakko alkaa ottamaan huomioon myös vähäosaisten maailma, sillä muuten se on alta aikayksikön entinen järjestelmä. Mutta että se alkaa ottamaan vakavasti köyhyyden niin siihen tarvitaan voimakkaita massaliikkeitä jotka pakottavat sen kaventamaan tuloeroja ja jakamaan varallisuuttaan tasapuolisemmin.

Ei saa alistua päättäjien vietäviksi, totta kai he yrittävät käännyttää ihmisten ajatukset muualle kuin köyhyyteen, mutta ei pidä lannistua. Täytyy vain yhä uudestaan ja uudestaan nostaa joka käänteessä köyhien asia esille. Aina kun näet jossain päättäjiä niin kysy mitä he aikovat tehdä köyhyyden poistamiseksi.

Tehdään köyhyyden poistamisesta meidän jokaisen yhteinen asia ja kamppailun kohde numero yksi.

Jos jätetään nyt politiikat vähemmälle ja puhutaan asiasta niin juttuhan on niin että työlliset
työntekijät pärjäävät paremmin kuin koskaan Suomen historiassa.

Keskiliksa koputtelee kolmea tonnia ja ruokakunnilla on kepeästi 4.5-6 tonnin bruttotulot.

Eli homman vaikeus on siinä että toisten tulot ovat kasvaneet ja toisten eivät.

Toisaalta ei yhteiskunta voikaan turvata terveille ja teoriassa työkykyisille samaa minkä saa töitä
tekemällä.

Se ei ole mahdollista. Tulevan työvoimapulan uhatessa pitäisi pohtia onko todellista reserviä
käytettävissä. Helpottaa työllistämistä ja sitä rataa.

Asia on niin että työläiset ovat saaneet hyvän elintason suomalaiselta markkinataloudelta.

Työläiset eivät halua maksaa veroja enempää ja tässä kohtaa on sitten todettava että
köyhempien vastustajia eivät ole "kapitalistit" ja "suurpääoma" vaan hyvin toimeen tulevat kansalaiset.

Veneet, talot ja citymaasturit eivät ole "suurkapitalistien" vaan suurimmaksi osaksi palkollisten
työläisten.

Olen kyllä sitäkin mieltä että vieläkin on liikaa ihmisiä odottelemassa tumput suorina ilman että
käyttäisivät yhteiskunnan mahdollisuuksia hyväkseen ihan omin kätösin.

Köyhyys poistuu parhaiten tuottavalla työllisyydellä, joka tuottaa verotuloja.

Näin se vaan on "oikeassa" mualimassa.

Kapulaa ei pitäisi työntää rattaaseen vaikkapa pätkätöiden suhteen kun järjestelmä ei oikein
taivu siihen että ihminen voisi tehdä osan kuukaudesta saamaansa pätkäpestiä hyötyen aktiivisuudestaan.

Siinä kuulemma tulee heti turpaan kun liksa leikkaa päivärahaa ja käteen jää työn ilo.

Kyllä siinä sitkeinkin sissi pakotetaan ymmärtämään että ei kannata yrittää.

Politiikka on asioihin vaikuttamista. Jos ei vaikuta, on turhaa syytellä muiden tekemää politiikkaa.

Demokratiassa on kaikilla yhtäläinen osallistumisen oikeus.

Sitä pitää vaan käyttää.

T Urpo kirjoitti:

Jos jätetään nyt politiikat vähemmälle ja puhutaan asiasta niin juttuhan on niin että työlliset
työntekijät pärjäävät paremmin kuin koskaan Suomen historiassa.

Keskiliksa koputtelee kolmea tonnia ja ruokakunnilla on kepeästi 4.5-6 tonnin bruttotulot.

Eli homman vaikeus on siinä että toisten tulot ovat kasvaneet ja toisten eivät.

Toisaalta ei yhteiskunta voikaan turvata terveille ja teoriassa työkykyisille samaa minkä saa töitä
tekemällä.

Se ei ole mahdollista. Tulevan työvoimapulan uhatessa pitäisi pohtia onko todellista reserviä
käytettävissä. Helpottaa työllistämistä ja sitä rataa.

Asia on niin että työläiset ovat saaneet hyvän elintason suomalaiselta markkinataloudelta.

Työläiset eivät halua maksaa veroja enempää ja tässä kohtaa on sitten todettava että
köyhempien vastustajia eivät ole "kapitalistit" ja "suurpääoma" vaan hyvin toimeen tulevat kansalaiset.

Veneet, talot ja citymaasturit eivät ole "suurkapitalistien" vaan suurimmaksi osaksi palkollisten
työläisten.

Olen kyllä sitäkin mieltä että vieläkin on liikaa ihmisiä odottelemassa tumput suorina ilman että
käyttäisivät yhteiskunnan mahdollisuuksia hyväkseen ihan omin kätösin.

Köyhyys poistuu parhaiten tuottavalla työllisyydellä, joka tuottaa verotuloja.

Näin se vaan on "oikeassa" mualimassa.

Kapulaa ei pitäisi työntää rattaaseen vaikkapa pätkätöiden suhteen kun järjestelmä ei oikein
taivu siihen että ihminen voisi tehdä osan kuukaudesta saamaansa pätkäpestiä hyötyen aktiivisuudestaan.

Siinä kuulemma tulee heti turpaan kun liksa leikkaa päivärahaa ja käteen jää työn ilo.

Kyllä siinä sitkeinkin sissi pakotetaan ymmärtämään että ei kannata yrittää.

Politiikka on asioihin vaikuttamista. Jos ei vaikuta, on turhaa syytellä muiden tekemää politiikkaa.

Demokratiassa on kaikilla yhtäläinen osallistumisen oikeus.

Sitä pitää vaan käyttää.

Tuhansilla töissä käyvillä suomalaisilla on vaikeuksia tulla toimeen palkallaan. Esimerkiksi Helsingissä yli kymmenen prosenttia toimeentulotuen saajista käy töissä. Työelämän tutkijan mukaan työtä tekevien köyhyys on yleistymässä Suomessa.

Ilmiö liittyy usein osa-aikatyön tekemiseen. Ongelmaa pahentaa osa-aikatyön kohdentuminen erityisesti matalapalkka-aloille.

- Kysymys on työtä tekevien köyhyydestä. Suomessa olemassa oleva ilmiö ei ole maailmalla uusi. Puhutaan ns. walmartismista. Wal-Mart on amerikkalainen yhtiö, jonka melko julkilausuttuna politiikkana on teetättää töitä minimirajalla. Ideana on, että lopputoimeentulo haetaan köyhäinhoitojärjestelmistä, sanoo SAK:n hankekoordinaattori ja työelämän tutkija Anu Suoranta.

Palkastaan huolimatta toimeentulovaikeuksissa painiskelevia suomalaisia on Suorannan arvion mukaan tuhansista kymmeniintuhansiin.

- Kyse ei ole rentustelusta, vaan kunnon ihmisistä, joiden on pakko hakea jostakin toimeentulolleen jatkoa. Köyhyys voi liittyä myös määräaikaiseen työhön, jolla on vahva taipumus loppua.
Työssä käyvät hakevat toimeentulotukea

Helsingissä jo yli kymmenen prosenttia toimeentulotuen saajista on työssä käyviä, ja osuus on lievässä kasvussa.

- Vuosiin 2007 ja 2008 verrattuna osuus näyttää viime vuonna hieman kasvaneen noin 11 prosenttiin, kertoo itäisen sosiaaliaseman päällikkö Maaretta Pukkio Helsingin sosiaalivirastosta.

Pukkion mukaan lukujen takaa löytyy ainakin pätkätöitä ja osa-aikatöitä.

- Mutta joukossa saattaa olla ihan tavallisissa töissä oleviakin. Jos käteen jää kokopäivätöistä noin 1 500 - 1 600 euroa ja kotona on vaikkapa pari lasta, niin kyllä siinä on aika tiukalla. Terveydenhoitokulujen tai isojen sähkölaskujen tapaisten erikoismenojen osalta saattaa tarvita toimeentulotukea, hän pohtii.

Kyllä siinä duunarin motivaatio on tosi matalalla tasolla kun ei enää elä ansaitsemallaan palkalla.
Jonkinlainen muutos tuohonkin asiaan olisi saatava mitä pikimmin sen parempi.

iivan kirjoitti:

Nyt et kyllä vastannut lainkaan tuohon kysymykseeni että kykeneekö kapitalismi poistamaan yhä pahenevan köyhyyden?
Minun oma henkilökohtainen mielipiteeni on se että kapitalismi ei pysty mitenkään poistamaan tuota pahenevaa köyhyyttä.Ja luulen että en ole mielipiteineni mitenkään yksin.
Mutta mitä mieltä sinä olet tuosta kyseisestä asiasta?

suhteellinen käsite, kerro ensin puhutko absoluuttisesta vai suhteellisesta köyhyydestä ja miten määrität absoluuttisen köyhyyden.

Porvarillinen yhteiskunta on kuitenkin tehokkain kokeiltu ja se tuottaa hyvinvointia tehokkaimmin. Täytyy myös kysyä onko jokainen tehnyt tarpeeksi oman menestymisensä eteen, onko koulussa lintsattu, onko hankittu vähintään pari ammattia, onko oltu työssä tuottelias ja tehty sitä kuiin omaa. Monella tuppaa se menestys olemaan sivuseikka ja alamäki tuntuu mukavalta kun saa aamuisin nukkua päänsä selväksi eikä pomo rähjää (muija ehkä?).

niittyar kirjoitti:

suhteellinen käsite, kerro ensin puhutko absoluuttisesta vai suhteellisesta köyhyydestä ja miten määrität absoluuttisen köyhyyden.

Porvarillinen yhteiskunta on kuitenkin tehokkain kokeiltu ja se tuottaa hyvinvointia tehokkaimmin. Täytyy myös kysyä onko jokainen tehnyt tarpeeksi oman menestymisensä eteen, onko koulussa lintsattu, onko hankittu vähintään pari ammattia, onko oltu työssä tuottelias ja tehty sitä kuiin omaa. Monella tuppaa se menestys olemaan sivuseikka ja alamäki tuntuu mukavalta kun saa aamuisin nukkua päänsä selväksi eikä pomo rähjää (muija ehkä?).

Mene kyselemään vaikka neljän lapsen yksinhuoltajaäidiltä sossunluukulta noita järjettömiä kysymyksiäsi absoluuttisesta tai suhteellisesta köyhyydestä.
Kapitalismi vain tarvitsee toimiakseen näitä köyhiä,riistoa,luokkajakoa ja vastakkainasettelua.
Ja näin ollen kapitalismissa sitten tuo tulonjako on täysin eriarvoista.
Eli rikkaat rikastuu entisestään ja köyhät köyhtyy entisestään.
Ja jos tuo yhtälö joskus jotenkin muuttuisi niin se olisi samantien kapitalismin loppu se.

niittyar kirjoitti:

ansiosta meillä suurin osa pärjää hyvin joskin toiset paremmin. Sosialistisissa maissa, jos ihan johtoryhmää eli valtion omistajia ei lasketa, suurin osa vpoi huonosti. Miksi luulet, ettei neuvostokansalainen tai p-korealainen saa tai saanut tilata Hesaria? Miksi komujen pää-äänenkannattaja oli Totuus eli Pravda vaikka sen jutut olivat pelkkää puppua enemmäkseen?

F Pravda ni isvestii, f Isvestii ni pravda. Pa finski, totuudessa ei ollut uutisia, uutisissa ei ollut totuutta!

Iivan kirjoitti:

F Pravda ni isvestii, f Isvestii ni pravda. Pa finski, totuudessa ei ollut uutisia, uutisissa ei ollut totuutta!

Taas joku provoileva trollaaja kirjoittelee toisten nimimerkkeillä.

iivan kirjoitti:

Taas joku provoileva trollaaja kirjoittelee toisten nimimerkkeillä.

molemmilla oma nimimerkki!

iivan kirjoitti:

Taas joku provoileva trollaaja kirjoittelee toisten nimimerkkeillä.

sinähän olet se pohjavesi "spesialisti", joka ei ymmärtänyt siitäkään asiasta yhtään mitään.

yritä käyttäytyä kirjoitti:

Mene kyselemään vaikka neljän lapsen yksinhuoltajaäidiltä sossunluukulta noita järjettömiä kysymyksiäsi absoluuttisesta tai suhteellisesta köyhyydestä.
Kapitalismi vain tarvitsee toimiakseen näitä köyhiä,riistoa,luokkajakoa ja vastakkainasettelua.
Ja näin ollen kapitalismissa sitten tuo tulonjako on täysin eriarvoista.
Eli rikkaat rikastuu entisestään ja köyhät köyhtyy entisestään.
Ja jos tuo yhtälö joskus jotenkin muuttuisi niin se olisi samantien kapitalismin loppu se.

"Eli rikkaat rikastuu entisestään ja köyhät köyhtyy entisestään.
Ja jos tuo yhtälö joskus jotenkin muuttuisi niin se olisi samantien kapitalismin loppu se."

Kuinka kauan köyhät pystyvät köyhtymään koko ajan?
1860-luvulla marxin kirjotellessa ajatuksiaan paperille suomalainen köyhä oli todella köyhä. Jos köyhät ovat niistä ajoista koko ajan köyhtyneet niin Kalle haluasi todellakin vatata sen suomalaisen köyhän. Hän ei ole edes kuuden lapsen työtön yksinhuoltajaäiti vaan jotakin aivan muuta.
Vai olisiko kuitenkin niin, että "köyhät köyhtyvät entisestään" tarkoittaakin oikeastaan, että "suhteellisesti köyhät suhteellisesti köyhtyvät entisestään"?
Sen väitteen Kalle ehkä voisi hyväksyä mutta ei väitettä, että köyhät köyhtyy entisestään.
Se väite on propagandaa, joka on helppo todeta oikeaksi vertaamalla köyhää 1860-luvulla ja tämän päivän köyhää keskenään. Silloin huomaa selvästi, että köyhä ei ole köyhtynyt entisestään 150 vuotta.

.....................

T Urpo kirjoitti:

Oligarkit eli ex kommarit? NE NE VASTA AHNEITA ONKIN!

Totuus on Euroopan mitassa se että entiset "yli-ihmiset!" ovatkin apinoita alempana.

Kaikkea se sosialismi teettää?

Vai mitä.

Ihminen on aina ihminen. Kommunistinen "kulttuuri" perintö tekikin RYÖSTÖKAPITALISTEJA!!!!

VARASTIVAT KOKO VALTION!

Toiset on ahneempia kuin toiset.

Menee tuokin yksilöllisyyden piikkiin. Milläs meinasit kitkeä ihmisestä "yksilöllisyyden"?

Kommunismilla?

Elä naurata!

kommarit=kapitalistit ahneita koko sakki

oho.. kirjoitti:

kommarit=kapitalistit ahneita koko sakki

Toiset on ahneempia kuin toiset. Sinulla näkyy olevan aika suppea tuo henkinen agenda käsitellä
elämän menoa.

Suomalainen yhteiskunta on aikas kohtuullinen ahneuden suhteen verrattuna sosialismin "jälkeisiin".

Jos on sitä mieltä että menossa on vikaa, saa VAPAASTI osallistua demokratiaan niin paikallis- kuin
valtiollisella tasolla.

Jos taas tyytyy kitisemään paskahuussin takana koiranputkien seassa kyykkysillään niin
se on puhtaasti oma vika.

iivan kirjoitti:

Kykeneekö kapitalismi poistamaan yhä pahenevan köyhyyden ?

Pakkohan se taas kerran on nostaa tapetille maassamme rehottava eriarvoisuus ja yhä syvenevä luokkayhteiskunta.

Sunnuntain Verkkoapila kertoi, että Suomelle myönnettiin vuonna 2008 EU- ruoka-apua yhteensä 1 688 miljoonaa kiloa. Tänä vuonna ruoka-apua haettiin jo 2 250 miljoonaa kiloa. Miten tämä on mahdollista ?

Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista. Miksi emme silti kykene huolehtimaan kaikista kansalaisistamme ?

Kun katselee tämän päivän maatamme, ei voi välttyä näkemästä sitä vaurautta ja yltäkylläisyyttä jossa elämme. Entistä isompia ökytaloja, uudenkarheita city-maastureita ja jos satut kulkemaan venesatamissa, näet silmänkantamattomiin yhä suurempia jahteja ja muskeliveneitä. Kaikesta näkee, että rahaa on ja rutosti.

Mutta sitten on se yhteiskuntamme pimeä puoli joka yritetään pimittää ja vaieta, nimittäin yhä kasvava köyhyys ja kurjuus.

On sangen ikävää kirjoittaa yhä uudestaan samasta asiasta, mutta jonkun on pidettävä myös heikompien puolta. Kun köyhyydessä elää kohta jo miljoona ihmistä ja toisilla on ongelmana mihin laittaa ylimääräiset rahansa, niin voi hyvällä syyllä kysyä, miksi tämä on näin.

Miksi yhteiskuntamme hyväosaisia ei kiinnosta heikompiosaisten asia ? Kunpa valtamedia paneutuisi samalla tarmolla köyhyyteen kuin se nyt elämöi vaalirahasotkulla kuukaudesta toiseen. Nostettaisiinpa eduskunnassa samanlainen kalabaliikki leipäjonoista kuin nyt esillä olevat lautakasat ja muut väärinkäytökset.

Pakko kait se taas kerran on sanoa vaikka se kouristaakin syvältä tämän järjestelmän kannattajia : Köyhyys ja kurjuus kuuluu olennaisena osana kapitalistista järjestelmää. Kapitalistinen maailma ei salli aisan yli potkijoita. Se on kahlehtinut vaikutusvaltansa piiriin kuuluvat maat noudattamaan tiukkaa markkinatalouspolitiikkaa jossa ihan kaikki alistetaan kilpailulle ja joka taas synnyttää liikatuotannon takia jatkuvia lamoja ja siten valtaisan määrän työttömiä.

Tämä on loputon kierre jossa rikkaudet kasautuvat yhä harvempien käsiin ja yhä useampi joutuu köyhyyden kurimukseen.

Voiko siis mitään tehdä tämän järjestelmän sisällä tässä ja nyt, vai onko murskattava ensin koko kapitalistinen järjestelmä.

Uskon että voi tehdä. Kapitalistinen maailma natisee liitoksistaan, sen on ihan pakko alkaa ottamaan huomioon myös vähäosaisten maailma, sillä muuten se on alta aikayksikön entinen järjestelmä. Mutta että se alkaa ottamaan vakavasti köyhyyden niin siihen tarvitaan voimakkaita massaliikkeitä jotka pakottavat sen kaventamaan tuloeroja ja jakamaan varallisuuttaan tasapuolisemmin.

Ei saa alistua päättäjien vietäviksi, totta kai he yrittävät käännyttää ihmisten ajatukset muualle kuin köyhyyteen, mutta ei pidä lannistua. Täytyy vain yhä uudestaan ja uudestaan nostaa joka käänteessä köyhien asia esille. Aina kun näet jossain päättäjiä niin kysy mitä he aikovat tehdä köyhyyden poistamiseksi.

Tehdään köyhyyden poistamisesta meidän jokaisen yhteinen asia ja kamppailun kohde numero yksi.

Oli uutinen jonka mukaan yli 60 vuotiaat suomalaiset omistavat 80 % pankkitalletuksista.

50 MILJARDIA euroa.

On siinä työllä ja yhteiskunnan taloutta ylläpitämällä saatu fyrkkaakin kasalle.

Päälle toki omistusasunnot ja kesämökit.

Sekä sijoitusasunnot, joita monella on.

Leipäjonoista sen verran että jos niistä siilataan "koijarit" pois niin lyhenevät kyllä.

Seuraavaksi siilaisin kevytmielisesti typeryyttään velkaantuneet ainakin siksi aikaa että myyvät
ensin osari plasmateeveensä eniten tarjoavalle.

Yhtä asiaa en ole koskaan ymmärtänyt. Se on se että miksi te köyhyydestä yhtenä klönttinä
kitisijät ulkoistatte sen köyhän yksilönä ettekä analysoi ilmiötä vähän tarkemmin?

MAASSA ON KÄYTÄNNÖSSÄ ILMAINEN KOULUTUS, OPINTOTUKI JA LAINAJÄRJESTELMÄT, AIKUISKOULU-
TUSTA JA SOSIAALITURVAA MUTTA SILTI LÖYTYY TERVEITÄ JA TEORIASSA TYÖKYKYISIÄ JOILLE
EI MIKÄÄN TYÖ "SOVI".

SITTEN ÄÄNESTETÄÄN PERSSUOMALAISIA KUN SOMALI OTTAA BUSSIKUSKIN PESTIN JOKA EI KELPAA
KELLEKÄÄN!!!!!!!

Töitä on mutta vasuriperiaatteella niiden siilaaminen pitäisi lopettaa ja helevetin äkkiä.

Työläiselläkin voi yritteliäs luonto. Tämä on Suomesta tapettu "MINULLA ON OIKEUS" sanoihin
joiden tuloksena käsi on AINA kyynärpäätä myöten toisten taskuissa ilman että avun saajalta
VELVOITETAAN yrittämistä omaksi hyväkseen.

antikommunisti kirjoitti:

"Eli rikkaat rikastuu entisestään ja köyhät köyhtyy entisestään.
Ja jos tuo yhtälö joskus jotenkin muuttuisi niin se olisi samantien kapitalismin loppu se."

Kuinka kauan köyhät pystyvät köyhtymään koko ajan?
1860-luvulla marxin kirjotellessa ajatuksiaan paperille suomalainen köyhä oli todella köyhä. Jos köyhät ovat niistä ajoista koko ajan köyhtyneet niin Kalle haluasi todellakin vatata sen suomalaisen köyhän. Hän ei ole edes kuuden lapsen työtön yksinhuoltajaäiti vaan jotakin aivan muuta.
Vai olisiko kuitenkin niin, että "köyhät köyhtyvät entisestään" tarkoittaakin oikeastaan, että "suhteellisesti köyhät suhteellisesti köyhtyvät entisestään"?
Sen väitteen Kalle ehkä voisi hyväksyä mutta ei väitettä, että köyhät köyhtyy entisestään.
Se väite on propagandaa, joka on helppo todeta oikeaksi vertaamalla köyhää 1860-luvulla ja tämän päivän köyhää keskenään. Silloin huomaa selvästi, että köyhä ei ole köyhtynyt entisestään 150 vuotta.

.....................

Köyhyys on maailmassa yleisempää kuin hyvinvointi. YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin mukaan köyhyysrajan alapuolella elää maailman väestöstä 40 prosenttia, eli yli kaksi miljardia ihmistä. Heidän päiväansionsa ovat alle kaksi dollaria henkeä kohden – kaikkiaan he saavat viisi prosenttia maailman yhteenlasketuista tuloista.

Äärimmäisessä köyhyydessä, eli alle dollarilla päivässä, elää Maailmanpankin arvion mukaan 1,2 miljardia ihmistä. He ovat noin 20 prosenttia maailman väestöstä ja heidän ansionsa ovat noin 1,5 prosenttia maailman tuloista.

Hyväosaisia ja -tuloisia on noin 20 prosenttia maailman väestöstä. Näiden rikkaiden maiden asukkaat saavat kolme neljäsosaa maailman tuloista. Lisäksi rikkaan väestönosan keskimääräiset tulot ovat UNDP:n mukaan noin 50 kertaa suuremmat kuin äärimmäisessä köyhyydessä elävien keskitulot.

Tulokuilu kasvaa Kuilu köyhimpien ja rikkaimpien maiden välillä on kasvanut. Esimerkiksi vuonna 1990 keskiverto amerikkalainen oli 38 kertaa rikkaampi kuin keskiverto tansanialainen, 2005 amerikkalainen oli 61 kertaa tansanialaista rikkaampi. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa köyhyys onkin yhä yleisempää ja syvempää, siellä äärimmäisen köyhien määrä kasvoi 100 miljoonalla vuodesta 1990 vuoteen 2001.

Tuloerot ovat suuret myös kehitysmaiden sisällä. UNDP:n tilastojen mukaan esimerkiksi Brasiliassa köyhimmän 10 prosentin väestönosan osuus ansioista tai kulutuksesta vuonna 2001 oli 0,7 prosenttia, kun rikkaan kymmenyksen osuus oli 47 prosenttia. Keniassa vastaavat osuudet olivat vuoden 1997 tietojen perusteella köyhimmillä 2,5 prosenttia ja rikkaimmilla 34 prosenttia.

Puutetta hyvinvoinnista Vaikka rahaa ja tulorajoja on perinteisesti käytetty köyhyyden mittarina, ei niiden avulla voida piirtää köyhyyden koko kuvaa. Sillä köyhyys on puutetta paljon enemmästä kuin rahasta tai muusta taloudellisin mittarein mitattavasta omaisuudesta. Köyhyys on hyvin moniulotteista puutetta elämän perustarpeista ja hyvinvoinnista.

Köyhyys on puutetta puhtaasta juomavedestä, huonoa ravintoa ja suoranaista nälkää, surkeita asuinoloja, olematonta saniteettihygieniaa, terveydenhuollon puutetta, lukutaidottomuutta ja koulutuksen puutetta, syrjäytyneisyyttä yhteiskunnasta, turvattomuutta, epätasa-arvoa, huonoja ihmisoikeuksia, saastunutta ympäristöä tai sen huonoa tilaa.

Köyhillä ihmisillä on myös puutetta ajasta, sillä päivän valoisat tunnit saatavat mennä juomaveden, polttopuiden ja päivän aterian hankkimiseen. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa naiset ja tytöt joutuvat kävelemään vedenhaussa keskimäärin kuusi kilometriä päivittäin.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan 800 miljoonaa ihmistä kärsii jatkuvasta nälästä. Noin miljardilla ihmisellä ei ole saatavillaan juomakelpoista vettä ja ilman kunnollista sanitettihuoltoa, eli vailla vessaa ja viemäröintiä, elää noin 2,5 miljardia ihmisistä.

Huonon hygienian ja puuttuvan terveydenhuollon vuoksi tarttuvat taudit ovat yleisiä. YK on arvioinut 11 miljoonan lapsen kuolevan vuosittain nälkään ja erilaisiin torjuttavissa oleviin tauteihin, kuten ripuliin. Kehitysmaissa malaria on yleinen vitsaus, samoin tuberkuloosi ja hiv/aids. Kaikkiaan köyhyyden vuoksi – sairauksiin ja nälkään – kuolee YK:n mukaan vuosittain 18 miljoonaa ihmistä.

Lukutaidottomuutta ja syrjäytymistä Kehitysmaiden aikuisista jopa kolmasosa on luku- ja kirjoitustaidottomia, eikä yli 100 miljoonalla lapsella ole mahdollisuutta käydä koulua. Kehitysmaiden asukkaista kymmenet miljoonat elävät järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella; heillä ei ole henkilökortteja eikä heitä ole merkitty mihinkään rekisteriin. Virallisesti heitä ei ole olemassa. UNICEF:in arvion mukaan kehitysmaihin joka vuosi syntyvistä lapsista 55 prosenttia jää rekisteröimättä.

Rekisterin ulkopuolelle jääneiden on vaikea päästä kouluun tai saada sairaalahoitoa. Heillä ei ole äänioikeutta, he eivät saa passia eivätkä voi nauttia täyttä esivallan suojelua. Heillä ei ole tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tai vaikuttaa edes oman elämäntilanteensa parantamiseen. Syrjäytyneiden on lähes mahdotonta esimerkiksi avata säästötiliä tai saada pientä lainaa.

Toisaalta useissa kehitysmaissa epävirallisuus on normaalitilanne, virallisuus taas poikkeus ja etuoikeus. Kehitysmaissa syntyy nykyisin suhteellisen vähän virallisia työpaikkoja ulko- ja kotimaisiin yrityksiin ja julkiselle sektorille. Sen sijaan epävirallinen talous kasvaa nopeasti. Ihmiset elävät omavaraistaloudessa tai ansaitsevat elantonsa muun muassa käsityöläisinä, katukauppiaina, pienpalvelujen tuottajina tai vaikkapa kännykän puheaikaa myymällä. Omia kykyjä, tietoja ja mahdollisuuksia hyödynnetään kekseliäästi.

antikommunisti kirjoitti:

"Eli rikkaat rikastuu entisestään ja köyhät köyhtyy entisestään.
Ja jos tuo yhtälö joskus jotenkin muuttuisi niin se olisi samantien kapitalismin loppu se."

Kuinka kauan köyhät pystyvät köyhtymään koko ajan?
1860-luvulla marxin kirjotellessa ajatuksiaan paperille suomalainen köyhä oli todella köyhä. Jos köyhät ovat niistä ajoista koko ajan köyhtyneet niin Kalle haluasi todellakin vatata sen suomalaisen köyhän. Hän ei ole edes kuuden lapsen työtön yksinhuoltajaäiti vaan jotakin aivan muuta.
Vai olisiko kuitenkin niin, että "köyhät köyhtyvät entisestään" tarkoittaakin oikeastaan, että "suhteellisesti köyhät suhteellisesti köyhtyvät entisestään"?
Sen väitteen Kalle ehkä voisi hyväksyä mutta ei väitettä, että köyhät köyhtyy entisestään.
Se väite on propagandaa, joka on helppo todeta oikeaksi vertaamalla köyhää 1860-luvulla ja tämän päivän köyhää keskenään. Silloin huomaa selvästi, että köyhä ei ole köyhtynyt entisestään 150 vuotta.

.....................

Köyhyysrajan tuntumassa ja alapuolella olevien ihmisten elämä on herkästi haavoittuvaa. Koko perheen talous saattaa romahtaa sairauden tai sadonmenetyksen vuoksi ja perhe suistuu köyhyyteen lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi. Iso osa köyhistä elää köyhyysrajan alapuolella kuitenkin vain osan vuodesta. Monien tilanne paranee, kun satokausi alkaa tai turistit saapuvat.

Absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys Köyhyydestä käytetään absoluuttisen ja suhteellisen köyhyyden tai suhteellisen deprivaation käsitteitä. Suhteellisen ja absoluuttisen köyhyyden määritelmät huomioivat erityisesti ihmisen taloudelliset resurssit. Absoluuttista köyhyys on silloin, kun tulot eivät riitä keskeisten perustarpeiden, kuten ruoan, asunnon ja perusterveydenhuollon, hankkimiseen. Toimeentulo on vaikeaa ja aineelliset elinehdot kurjistuvat jopa niin, että elossa säilyminen on uhattuna. Absoluuttista köyhyyttä mitataan tulotasolla, tavallisin mittari on yhden dollarin päiväansio.

Suhteellinen köyhyys on köyhyyttä suhteessa yhteiskunnan tai yhteisön yleiseen varallisuuteen. Määritelmän mukaan köyhiä ovat ne, joiden tulot jäävät alle puoleen yhteiskunnan mediaanitulosta, eli siitä tulosta jonka ala- ja yläpuolella on yhtä monta kansalaista.

Suhteellinen deprivaatio vertaa yksilön elintasoa ympäröivän yhteiskunnan yleiseen elintasoon. Käsitteen määritelmän mukaan ihminen on köyhä, kun hänellä ei ole mahdollisuutta elää yhteiskunnassa tyypillisenä pidettyä elämäntyyliä. Köyhillä ei ole resursseja – varaa, koulutusta tai verkostoa - hankkia sellaista ruokavaliota, harrastuksia, elinoloja ja mukavuuksia jotka ovat tavallisia ja laajasti hyväksyttyjä yhteiskunnassa johon he kuuluvat.

T Urpo kirjoitti:

Oli uutinen jonka mukaan yli 60 vuotiaat suomalaiset omistavat 80 % pankkitalletuksista.

50 MILJARDIA euroa.

On siinä työllä ja yhteiskunnan taloutta ylläpitämällä saatu fyrkkaakin kasalle.

Päälle toki omistusasunnot ja kesämökit.

Sekä sijoitusasunnot, joita monella on.

Leipäjonoista sen verran että jos niistä siilataan "koijarit" pois niin lyhenevät kyllä.

Seuraavaksi siilaisin kevytmielisesti typeryyttään velkaantuneet ainakin siksi aikaa että myyvät
ensin osari plasmateeveensä eniten tarjoavalle.

Yhtä asiaa en ole koskaan ymmärtänyt. Se on se että miksi te köyhyydestä yhtenä klönttinä
kitisijät ulkoistatte sen köyhän yksilönä ettekä analysoi ilmiötä vähän tarkemmin?

MAASSA ON KÄYTÄNNÖSSÄ ILMAINEN KOULUTUS, OPINTOTUKI JA LAINAJÄRJESTELMÄT, AIKUISKOULU-
TUSTA JA SOSIAALITURVAA MUTTA SILTI LÖYTYY TERVEITÄ JA TEORIASSA TYÖKYKYISIÄ JOILLE
EI MIKÄÄN TYÖ "SOVI".

SITTEN ÄÄNESTETÄÄN PERSSUOMALAISIA KUN SOMALI OTTAA BUSSIKUSKIN PESTIN JOKA EI KELPAA
KELLEKÄÄN!!!!!!!

Töitä on mutta vasuriperiaatteella niiden siilaaminen pitäisi lopettaa ja helevetin äkkiä.

Työläiselläkin voi yritteliäs luonto. Tämä on Suomesta tapettu "MINULLA ON OIKEUS" sanoihin
joiden tuloksena käsi on AINA kyynärpäätä myöten toisten taskuissa ilman että avun saajalta
VELVOITETAAN yrittämistä omaksi hyväkseen.

Köyhyys on maailmassa yleisempää kuin hyvinvointi. YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin mukaan köyhyysrajan alapuolella elää maailman väestöstä 40 prosenttia, eli yli kaksi miljardia ihmistä. Heidän päiväansionsa ovat alle kaksi dollaria henkeä kohden – kaikkiaan he saavat viisi prosenttia maailman yhteenlasketuista tuloista.

Äärimmäisessä köyhyydessä, eli alle dollarilla päivässä, elää Maailmanpankin arvion mukaan 1,2 miljardia ihmistä. He ovat noin 20 prosenttia maailman väestöstä ja heidän ansionsa ovat noin 1,5 prosenttia maailman tuloista.

Hyväosaisia ja -tuloisia on noin 20 prosenttia maailman väestöstä. Näiden rikkaiden maiden asukkaat saavat kolme neljäsosaa maailman tuloista. Lisäksi rikkaan väestönosan keskimääräiset tulot ovat UNDP:n mukaan noin 50 kertaa suuremmat kuin äärimmäisessä köyhyydessä elävien keskitulot.

Tulokuilu kasvaa Kuilu köyhimpien ja rikkaimpien maiden välillä on kasvanut. Esimerkiksi vuonna 1990 keskiverto amerikkalainen oli 38 kertaa rikkaampi kuin keskiverto tansanialainen, 2005 amerikkalainen oli 61 kertaa tansanialaista rikkaampi. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa köyhyys onkin yhä yleisempää ja syvempää, siellä äärimmäisen köyhien määrä kasvoi 100 miljoonalla vuodesta 1990 vuoteen 2001.

Tuloerot ovat suuret myös kehitysmaiden sisällä. UNDP:n tilastojen mukaan esimerkiksi Brasiliassa köyhimmän 10 prosentin väestönosan osuus ansioista tai kulutuksesta vuonna 2001 oli 0,7 prosenttia, kun rikkaan kymmenyksen osuus oli 47 prosenttia. Keniassa vastaavat osuudet olivat vuoden 1997 tietojen perusteella köyhimmillä 2,5 prosenttia ja rikkaimmilla 34 prosenttia.

Puutetta hyvinvoinnista Vaikka rahaa ja tulorajoja on perinteisesti käytetty köyhyyden mittarina, ei niiden avulla voida piirtää köyhyyden koko kuvaa. Sillä köyhyys on puutetta paljon enemmästä kuin rahasta tai muusta taloudellisin mittarein mitattavasta omaisuudesta. Köyhyys on hyvin moniulotteista puutetta elämän perustarpeista ja hyvinvoinnista.

Köyhyys on puutetta puhtaasta juomavedestä, huonoa ravintoa ja suoranaista nälkää, surkeita asuinoloja, olematonta saniteettihygieniaa, terveydenhuollon puutetta, lukutaidottomuutta ja koulutuksen puutetta, syrjäytyneisyyttä yhteiskunnasta, turvattomuutta, epätasa-arvoa, huonoja ihmisoikeuksia, saastunutta ympäristöä tai sen huonoa tilaa.

Köyhillä ihmisillä on myös puutetta ajasta, sillä päivän valoisat tunnit saatavat mennä juomaveden, polttopuiden ja päivän aterian hankkimiseen. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa naiset ja tytöt joutuvat kävelemään vedenhaussa keskimäärin kuusi kilometriä päivittäin.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan 800 miljoonaa ihmistä kärsii jatkuvasta nälästä. Noin miljardilla ihmisellä ei ole saatavillaan juomakelpoista vettä ja ilman kunnollista sanitettihuoltoa, eli vailla vessaa ja viemäröintiä, elää noin 2,5 miljardia ihmisistä.

Huonon hygienian ja puuttuvan terveydenhuollon vuoksi tarttuvat taudit ovat yleisiä. YK on arvioinut 11 miljoonan lapsen kuolevan vuosittain nälkään ja erilaisiin torjuttavissa oleviin tauteihin, kuten ripuliin. Kehitysmaissa malaria on yleinen vitsaus, samoin tuberkuloosi ja hiv/aids. Kaikkiaan köyhyyden vuoksi – sairauksiin ja nälkään – kuolee YK:n mukaan vuosittain 18 miljoonaa ihmistä.

Lukutaidottomuutta ja syrjäytymistä Kehitysmaiden aikuisista jopa kolmasosa on luku- ja kirjoitustaidottomia, eikä yli 100 miljoonalla lapsella ole mahdollisuutta käydä koulua. Kehitysmaiden asukkaista kymmenet miljoonat elävät järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella; heillä ei ole henkilökortteja eikä heitä ole merkitty mihinkään rekisteriin. Virallisesti heitä ei ole olemassa. UNICEF:in arvion mukaan kehitysmaihin joka vuosi syntyvistä lapsista 55 prosenttia jää rekisteröimättä.

Rekisterin ulkopuolelle jääneiden on vaikea päästä kouluun tai saada sairaalahoitoa. Heillä ei ole äänioikeutta, he eivät saa passia eivätkä voi nauttia täyttä esivallan suojelua. Heillä ei ole tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tai vaikuttaa edes oman elämäntilanteensa parantamiseen. Syrjäytyneiden on lähes mahdotonta esimerkiksi avata säästötiliä tai saada pientä lainaa.

Toisaalta useissa kehitysmaissa epävirallisuus on normaalitilanne, virallisuus taas poikkeus ja etuoikeus. Kehitysmaissa syntyy nykyisin suhteellisen vähän virallisia työpaikkoja ulko- ja kotimaisiin yrityksiin ja julkiselle sektorille. Sen sijaan epävirallinen talous kasvaa nopeasti. Ihmiset elävät omavaraistaloudessa tai ansaitsevat elantonsa muun muassa käsityöläisinä, katukauppiaina, pienpalvelujen tuottajina tai vaikkapa kännykän puheaikaa myymällä. Omia kykyjä, tietoja ja mahdollisuuksia hyödynnetään kekseliäästi.

Iivan kirjoitti:

sinähän olet se pohjavesi "spesialisti", joka ei ymmärtänyt siitäkään asiasta yhtään mitään.

Kaikki otsikossa.

antikommunisti kirjoitti:

"Eli rikkaat rikastuu entisestään ja köyhät köyhtyy entisestään.
Ja jos tuo yhtälö joskus jotenkin muuttuisi niin se olisi samantien kapitalismin loppu se."

Kuinka kauan köyhät pystyvät köyhtymään koko ajan?
1860-luvulla marxin kirjotellessa ajatuksiaan paperille suomalainen köyhä oli todella köyhä. Jos köyhät ovat niistä ajoista koko ajan köyhtyneet niin Kalle haluasi todellakin vatata sen suomalaisen köyhän. Hän ei ole edes kuuden lapsen työtön yksinhuoltajaäiti vaan jotakin aivan muuta.
Vai olisiko kuitenkin niin, että "köyhät köyhtyvät entisestään" tarkoittaakin oikeastaan, että "suhteellisesti köyhät suhteellisesti köyhtyvät entisestään"?
Sen väitteen Kalle ehkä voisi hyväksyä mutta ei väitettä, että köyhät köyhtyy entisestään.
Se väite on propagandaa, joka on helppo todeta oikeaksi vertaamalla köyhää 1860-luvulla ja tämän päivän köyhää keskenään. Silloin huomaa selvästi, että köyhä ei ole köyhtynyt entisestään 150 vuotta.

.....................

http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/06/08/9-merkkia-paljastaa-oletko-koyha/20108139/139

yritä käyttäytyä kirjoitti:

Mene kyselemään vaikka neljän lapsen yksinhuoltajaäidiltä sossunluukulta noita järjettömiä kysymyksiäsi absoluuttisesta tai suhteellisesta köyhyydestä.
Kapitalismi vain tarvitsee toimiakseen näitä köyhiä,riistoa,luokkajakoa ja vastakkainasettelua.
Ja näin ollen kapitalismissa sitten tuo tulonjako on täysin eriarvoista.
Eli rikkaat rikastuu entisestään ja köyhät köyhtyy entisestään.
Ja jos tuo yhtälö joskus jotenkin muuttuisi niin se olisi samantien kapitalismin loppu se.

lumiukko. Kapitalisti ei tarvitse köyhiä, sillä ne eivät pysty kuluttamaan ja tuhlaamaan rahojaan kapitalistin tuottamiin houkutuksiin.

Ei kapitalisti ketään riistä vaan päinvastoin yrittää tehdä sinusta kuluttajan, meillä ei lisäksi ole luokkajakoa joka määräisi asemasi kuten sosialismissa. Sosialismissa luokat määräytyvät puolueaseman perusteella ja jos kapitalismissa puhutaan luokista niin ne kulkevat käsikädessä ihmisen aikaansaavuuden kanssa.

En tiedä yhtään asiaa joka noin päällisin arvosteltuna olisi ollut sosialistimaissa paremmin mitä esim. Länsi-Euroopan kehittyneissä maissa kuten Suomessa. Sosialismi on siten välteltävä järjestelmä.

Se, että kaikilla on asiat huonosti ei riitä tekemään hyvää mistään saatikka se jos kaikkea joutuu jonottamaan tuntikausia eikä silti ole varma tuotteen saamisesta.

niittyar kirjoitti:

lumiukko. Kapitalisti ei tarvitse köyhiä, sillä ne eivät pysty kuluttamaan ja tuhlaamaan rahojaan kapitalistin tuottamiin houkutuksiin.

Ei kapitalisti ketään riistä vaan päinvastoin yrittää tehdä sinusta kuluttajan, meillä ei lisäksi ole luokkajakoa joka määräisi asemasi kuten sosialismissa. Sosialismissa luokat määräytyvät puolueaseman perusteella ja jos kapitalismissa puhutaan luokista niin ne kulkevat käsikädessä ihmisen aikaansaavuuden kanssa.

En tiedä yhtään asiaa joka noin päällisin arvosteltuna olisi ollut sosialistimaissa paremmin mitä esim. Länsi-Euroopan kehittyneissä maissa kuten Suomessa. Sosialismi on siten välteltävä järjestelmä.

Se, että kaikilla on asiat huonosti ei riitä tekemään hyvää mistään saatikka se jos kaikkea joutuu jonottamaan tuntikausia eikä silti ole varma tuotteen saamisesta.

Kapitalistit eli he, jotka riistävät työntekijöiltä osan heidän työnsä tuotosta, eivät kykene ajattelemaan yhteiskunnan kehittämistä yhteisöllisesti koska he keskittyvät yksityisen pääoman kasaamiseen ja voittojen haalimiseen. Kapitalistisen luokan määritelmä on yksinkertaisesti; he, jotka elävät riiston tuotoilla. Palkkatuloillaan tai sosiaaliturvalla elävät ovat työläisiä. Yhteiskunnassamme on monia työläisiä, jotka ovat sijoittaneet osan säästyneistä palkkatuloistaan esimerkiksi yrityksien osakkeisiin tai eläkerahastoihin. Tämä ei kuitenkaan tee säästyneistä palkkatuloista pääomia, vaan kulutuksen siirtämistä eteenpäin, aivan samalla tavalla kuin laina.

Luokkamääritelmässä raja voidaan karkeasti vetää siihen kohtaan missä eletään pääoman tuottamilla koroilla. Emme missään nimessä halua vastakkainasettelua ns. ”keskiluokkaistuneiden” työläisten ja muiden työläisten välille. Aivan samalla tavalla kuin emme halua vastakkainasettelua työttömien ja työllistyneiden työläisten välille. Tästä syystä otamme haltuun vain oikeiden kapitalistien tai kaupungin omaisuutta.

kallion hanu kirjoitti:

Kapitalistit eli he, jotka riistävät työntekijöiltä osan heidän työnsä tuotosta, eivät kykene ajattelemaan yhteiskunnan kehittämistä yhteisöllisesti koska he keskittyvät yksityisen pääoman kasaamiseen ja voittojen haalimiseen. Kapitalistisen luokan määritelmä on yksinkertaisesti; he, jotka elävät riiston tuotoilla. Palkkatuloillaan tai sosiaaliturvalla elävät ovat työläisiä. Yhteiskunnassamme on monia työläisiä, jotka ovat sijoittaneet osan säästyneistä palkkatuloistaan esimerkiksi yrityksien osakkeisiin tai eläkerahastoihin. Tämä ei kuitenkaan tee säästyneistä palkkatuloista pääomia, vaan kulutuksen siirtämistä eteenpäin, aivan samalla tavalla kuin laina.

Luokkamääritelmässä raja voidaan karkeasti vetää siihen kohtaan missä eletään pääoman tuottamilla koroilla. Emme missään nimessä halua vastakkainasettelua ns. ”keskiluokkaistuneiden” työläisten ja muiden työläisten välille. Aivan samalla tavalla kuin emme halua vastakkainasettelua työttömien ja työllistyneiden työläisten välille. Tästä syystä otamme haltuun vain oikeiden kapitalistien tai kaupungin omaisuutta.

oppikirjoja. Ilman kapitalistia ei olisi sitä palkkatyötä. Moni työläinen riistää sitä kapitalistia olemalla tehoton työssään ja lintsaamalla.

Luokkamääritelmän saat unohtaa, jokainen joka omaa älliä voi valita sen yhteiskunnan toiminnan jonka haluaa. Työttömän köyhimyksen poika/tyttö voi tulla kauppaneuvokseksi ja päinvastoin. On aivan turhaa toitottaa noita vanhoja Marxin ja komujen luokkia. Luokat ovat koulussa ja junassa, ei tavallisessa elämässä sivistysvaltiossa.

Millähän oikeudella sinä olet ottamassa mitään keneltäkään? Oli se sitten kaupunki tai kapitalisti. Kaupungin omaisuus on asukkaiden joten ottamalla sitä varastat kavereilta ja naapureilta ja se on pahempaa kuin kapitalistilta joka tosin on myös rikoslain alainen teko.

niittyar kirjoitti:

oppikirjoja. Ilman kapitalistia ei olisi sitä palkkatyötä. Moni työläinen riistää sitä kapitalistia olemalla tehoton työssään ja lintsaamalla.

Luokkamääritelmän saat unohtaa, jokainen joka omaa älliä voi valita sen yhteiskunnan toiminnan jonka haluaa. Työttömän köyhimyksen poika/tyttö voi tulla kauppaneuvokseksi ja päinvastoin. On aivan turhaa toitottaa noita vanhoja Marxin ja komujen luokkia. Luokat ovat koulussa ja junassa, ei tavallisessa elämässä sivistysvaltiossa.

Millähän oikeudella sinä olet ottamassa mitään keneltäkään? Oli se sitten kaupunki tai kapitalisti. Kaupungin omaisuus on asukkaiden joten ottamalla sitä varastat kavereilta ja naapureilta ja se on pahempaa kuin kapitalistilta joka tosin on myös rikoslain alainen teko.

Tuotantotavan vaihdos feodalismista kapitalismiin ei poistanut lainkaan vastakkainasetteluja yhteiskunnasta, vaan itse asiassa kapitalismia leimaa aikaisempia tuotantotapoja huomattavasti selkeämmät vastakkainasettelut kahden luokan välillä, jotka ovat porvaristo ja proletariaatti. Kapitalismin erottaa muista tuotantotavoista myös se, että siinä missä aiemmat tuotantoa hallitsevat luokat pyrkivät jonkinlaiseen stabiiliuteen, porvaristo ei voi olla mullistamatta jatkuvasti tuotantovälineitä ja sen mukana muita yhteiskunnallisia suhteita. Kapitalismissa tuotantoluokka etsii leppymättä voittoja. Tyypillistä tälle tuotantotavalle on myös keskittyminen eli suurten pääomien ajautuminen yhä harvempien käsiin, sekä taloudellisten voittojen jatkuva rakenteellinen tendenssi pienentyä. Tarve saada voittoja saa porvariston levittämään tuotantotapansa ympäri maapalloa niin että tuotanto ja kulutus muuttuvat yleismaailmalliseksi. Näin kansakuntien välille syntyy riippuvuus ja sekä henkiset että materiaaliset tuotteet ylikansallistuvat.

Kapitalismin talouden suurin "ristiriita" on juuri jatkuva voittojen tavoittelu ja toisaalta voittoasteen rakenteellinen taipumus pienentyä ajan myötä. Voittoasteen pienentyminen on useimpien klassisen taloustieteen edustajien kannattama näkymys. Voittoaste pienentyy esimerkiksi kun otetaan uutta teknologiaa käyttöön. Se joka uudistaa tuotantoa ensimmäiseksi, saa tietysti ensin suuremman osan markkinoilla jaettavista voitoista, kun hän tuottaa muita tehokkaammin, mutta sitten kun muutkin kapitalistit omaksuvat uuden teknologian, joudutaan tilanteeseen jossa teknologiaan käytetty osuus tuotantoon käytetystä kokonaispääomasta on suurempi kuin aikaisemmin, ja näin ollen voittoaste jää pienemmäksi.Ja näin sitten kapitalismissa tapahtuu myös yhä syvenevää pääoman keskittymistä. Suuremmat tuotantoyksiköt (joiden omistajilla on enemmän pääomaa) ovat kilpailussa etuasemassa pienempiin tuottajiin nähden, koska heillä on suuremmat tuotannolliset resurssit ja suurempi mahdollisuus selviytyä kriiseistä. Näin ollen pienemmät tuottajat jäävät lopulta suurempien jalkoihin.

Porvaristoa voisi tuotantovoimineen verrata taikuriin, joka ei pysty hillitsemään esiin manaamiaan henkivoimia, vaan nämä kääntyvät tätä vastaan. Kapitalismin ristiriitaisen luonteen osoituksena voidaan pitää näitä jatkuvia kauppakriisejä, jotka johtuvat ylituotannosta. Kapitalismissa tuotanto on levittäytynyt laajalle, eikä sillä ole vastaavanlaista yhteyttä tuotteiden käyttöarvoon kuin aikaisemmissa tuotannonmuodoissa. Voittojen tavoitteluun keskittyvässä järjestelmässä mikä tahansa katkos kysynnän ja tarjonnan välillä voi aiheuttaa ongelmia. Kriisit ovat ikään kuin kapitalismin säätelevä tekijä. Kriisit laukaisevat spiraalimaisen tapahtumaketjun (voitot laskevat, sitten investoinnit. Tästä seuraa työttömyyttä, mikä johtaa pienempään kulutukseen ja voitot laskevat taas), joka päätyy lopulta uuteen tasapainotilaan, missä pääoma on entistä keskittyneempää ja proletariaatin (jonka palkat putoavat kriisissä) luokkatietoisuus kasvanut entisestään. Kriisit ovat vain väliaikainen ratkaisu ylituotanto-ongelmiin.

Työvoima eroaa muista tuotannossa tarvittavista tavaroista siten, että sitä ei voi tuottaa lisää kun sen hinta kallistuu. Tämän takia kapitalismi vaatii selviytyäkseen työläisten reserviarmeijan. Nämä ihmiset joutuvat elämään alituisessa kurjuudessa sikäli kun heitä ei tarvita. Tämän ylijäämäväestön suhteellisen koon voidaan ennustaa kasvavan kapitalismin kehittyessä. Samoin kapitalistit pidättävät voitoista yhä suuremman osan itsellään ja tuloerot tulevat kasvamaan entisestään. Aiemmissa tuotantotavoissa sorretut kykenivät jotenkin nousemaan pohjalta, mutta kapitalismissa tuotantovälineet omistava porvaristo ei kykene hallitsemaan koska se "ei kykene tarjoamaan orjalle edes orjan elämää".

Työläisten työn tulokset muuttuvat kapitalistin omaisuudeksi. Työn tulokseksi tulee työläistä alistavan kapitalistin rikastuttaminen, ja näin työstä tulee tekijäänsä vastaan suunnattu prosessi. Ihmiset ovat riippuvaisia luonnosta ja sen muokkaamisesta, mikä on ominaista ihmiselle ja määrittää ihmisluontoa. Kapitalististen taloudellisten arvojen vallitessa työ vieraannuttaa ihmisen ihmisyydestä. Työn pitäisi olla jonkinlainen ihmisenä olemisen täyttymys, mutta siitä on tullut prosessi, joissa ihmiset alistavat ja köyhdyttävät itsensä.

tietämättömälle kirjoitti:

Köyhyys on maailmassa yleisempää kuin hyvinvointi. YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin mukaan köyhyysrajan alapuolella elää maailman väestöstä 40 prosenttia, eli yli kaksi miljardia ihmistä. Heidän päiväansionsa ovat alle kaksi dollaria henkeä kohden – kaikkiaan he saavat viisi prosenttia maailman yhteenlasketuista tuloista.

Äärimmäisessä köyhyydessä, eli alle dollarilla päivässä, elää Maailmanpankin arvion mukaan 1,2 miljardia ihmistä. He ovat noin 20 prosenttia maailman väestöstä ja heidän ansionsa ovat noin 1,5 prosenttia maailman tuloista.

Hyväosaisia ja -tuloisia on noin 20 prosenttia maailman väestöstä. Näiden rikkaiden maiden asukkaat saavat kolme neljäsosaa maailman tuloista. Lisäksi rikkaan väestönosan keskimääräiset tulot ovat UNDP:n mukaan noin 50 kertaa suuremmat kuin äärimmäisessä köyhyydessä elävien keskitulot.

Tulokuilu kasvaa Kuilu köyhimpien ja rikkaimpien maiden välillä on kasvanut. Esimerkiksi vuonna 1990 keskiverto amerikkalainen oli 38 kertaa rikkaampi kuin keskiverto tansanialainen, 2005 amerikkalainen oli 61 kertaa tansanialaista rikkaampi. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa köyhyys onkin yhä yleisempää ja syvempää, siellä äärimmäisen köyhien määrä kasvoi 100 miljoonalla vuodesta 1990 vuoteen 2001.

Tuloerot ovat suuret myös kehitysmaiden sisällä. UNDP:n tilastojen mukaan esimerkiksi Brasiliassa köyhimmän 10 prosentin väestönosan osuus ansioista tai kulutuksesta vuonna 2001 oli 0,7 prosenttia, kun rikkaan kymmenyksen osuus oli 47 prosenttia. Keniassa vastaavat osuudet olivat vuoden 1997 tietojen perusteella köyhimmillä 2,5 prosenttia ja rikkaimmilla 34 prosenttia.

Puutetta hyvinvoinnista Vaikka rahaa ja tulorajoja on perinteisesti käytetty köyhyyden mittarina, ei niiden avulla voida piirtää köyhyyden koko kuvaa. Sillä köyhyys on puutetta paljon enemmästä kuin rahasta tai muusta taloudellisin mittarein mitattavasta omaisuudesta. Köyhyys on hyvin moniulotteista puutetta elämän perustarpeista ja hyvinvoinnista.

Köyhyys on puutetta puhtaasta juomavedestä, huonoa ravintoa ja suoranaista nälkää, surkeita asuinoloja, olematonta saniteettihygieniaa, terveydenhuollon puutetta, lukutaidottomuutta ja koulutuksen puutetta, syrjäytyneisyyttä yhteiskunnasta, turvattomuutta, epätasa-arvoa, huonoja ihmisoikeuksia, saastunutta ympäristöä tai sen huonoa tilaa.

Köyhillä ihmisillä on myös puutetta ajasta, sillä päivän valoisat tunnit saatavat mennä juomaveden, polttopuiden ja päivän aterian hankkimiseen. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa naiset ja tytöt joutuvat kävelemään vedenhaussa keskimäärin kuusi kilometriä päivittäin.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan 800 miljoonaa ihmistä kärsii jatkuvasta nälästä. Noin miljardilla ihmisellä ei ole saatavillaan juomakelpoista vettä ja ilman kunnollista sanitettihuoltoa, eli vailla vessaa ja viemäröintiä, elää noin 2,5 miljardia ihmisistä.

Huonon hygienian ja puuttuvan terveydenhuollon vuoksi tarttuvat taudit ovat yleisiä. YK on arvioinut 11 miljoonan lapsen kuolevan vuosittain nälkään ja erilaisiin torjuttavissa oleviin tauteihin, kuten ripuliin. Kehitysmaissa malaria on yleinen vitsaus, samoin tuberkuloosi ja hiv/aids. Kaikkiaan köyhyyden vuoksi – sairauksiin ja nälkään – kuolee YK:n mukaan vuosittain 18 miljoonaa ihmistä.

Lukutaidottomuutta ja syrjäytymistä Kehitysmaiden aikuisista jopa kolmasosa on luku- ja kirjoitustaidottomia, eikä yli 100 miljoonalla lapsella ole mahdollisuutta käydä koulua. Kehitysmaiden asukkaista kymmenet miljoonat elävät järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella; heillä ei ole henkilökortteja eikä heitä ole merkitty mihinkään rekisteriin. Virallisesti heitä ei ole olemassa. UNICEF:in arvion mukaan kehitysmaihin joka vuosi syntyvistä lapsista 55 prosenttia jää rekisteröimättä.

Rekisterin ulkopuolelle jääneiden on vaikea päästä kouluun tai saada sairaalahoitoa. Heillä ei ole äänioikeutta, he eivät saa passia eivätkä voi nauttia täyttä esivallan suojelua. Heillä ei ole tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tai vaikuttaa edes oman elämäntilanteensa parantamiseen. Syrjäytyneiden on lähes mahdotonta esimerkiksi avata säästötiliä tai saada pientä lainaa.

Toisaalta useissa kehitysmaissa epävirallisuus on normaalitilanne, virallisuus taas poikkeus ja etuoikeus. Kehitysmaissa syntyy nykyisin suhteellisen vähän virallisia työpaikkoja ulko- ja kotimaisiin yrityksiin ja julkiselle sektorille. Sen sijaan epävirallinen talous kasvaa nopeasti. Ihmiset elävät omavaraistaloudessa tai ansaitsevat elantonsa muun muassa käsityöläisinä, katukauppiaina, pienpalvelujen tuottajina tai vaikkapa kännykän puheaikaa myymällä. Omia kykyjä, tietoja ja mahdollisuuksia hyödynnetään kekseliäästi.

Kuinka kauan köyhät pystyvät köyhtymään koko ajan?

150 vuotta?

..............

edelliseen kirjoitti:

Köyhyysrajan tuntumassa ja alapuolella olevien ihmisten elämä on herkästi haavoittuvaa. Koko perheen talous saattaa romahtaa sairauden tai sadonmenetyksen vuoksi ja perhe suistuu köyhyyteen lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi. Iso osa köyhistä elää köyhyysrajan alapuolella kuitenkin vain osan vuodesta. Monien tilanne paranee, kun satokausi alkaa tai turistit saapuvat.

Absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys Köyhyydestä käytetään absoluuttisen ja suhteellisen köyhyyden tai suhteellisen deprivaation käsitteitä. Suhteellisen ja absoluuttisen köyhyyden määritelmät huomioivat erityisesti ihmisen taloudelliset resurssit. Absoluuttista köyhyys on silloin, kun tulot eivät riitä keskeisten perustarpeiden, kuten ruoan, asunnon ja perusterveydenhuollon, hankkimiseen. Toimeentulo on vaikeaa ja aineelliset elinehdot kurjistuvat jopa niin, että elossa säilyminen on uhattuna. Absoluuttista köyhyyttä mitataan tulotasolla, tavallisin mittari on yhden dollarin päiväansio.

Suhteellinen köyhyys on köyhyyttä suhteessa yhteiskunnan tai yhteisön yleiseen varallisuuteen. Määritelmän mukaan köyhiä ovat ne, joiden tulot jäävät alle puoleen yhteiskunnan mediaanitulosta, eli siitä tulosta jonka ala- ja yläpuolella on yhtä monta kansalaista.

Suhteellinen deprivaatio vertaa yksilön elintasoa ympäröivän yhteiskunnan yleiseen elintasoon. Käsitteen määritelmän mukaan ihminen on köyhä, kun hänellä ei ole mahdollisuutta elää yhteiskunnassa tyypillisenä pidettyä elämäntyyliä. Köyhillä ei ole resursseja – varaa, koulutusta tai verkostoa - hankkia sellaista ruokavaliota, harrastuksia, elinoloja ja mukavuuksia jotka ovat tavallisia ja laajasti hyväksyttyjä yhteiskunnassa johon he kuuluvat.

Kysymys kuului:
Kuinka kauan köyhät pystyvät köyhtymään koko ajan?

Pystytkö vastaamaan?
Miksi vaihdoit puheenaihetta?

...............

tietämättömälle kirjoitti:

http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/06/08/9-merkkia-paljastaa-oletko-koyha/20108139/139

Kalle ei linkkiäsi viitsinyt edes avata sillä olitkohan sitä lukenut itsekkään. Et ainakaan pystynyt sitä tekstiä mitenkään yhdistämään käytävään keskusteluun.

Huono esitys punanuttulasta - parempaa odotetaan teiltä.

..................

antikommunisti kirjoitti:

Kuinka kauan köyhät pystyvät köyhtymään koko ajan?

150 vuotta?

..............

Ei köyhyyden lisääntyminen ole ikini mistään ajasta tai aikavälistä kiinni.
Köyhyys lisääntyy maapallolla niin kauan kuin tuloerot kapitalistin ja proöetäärin välillä jatkavat kasvuaan.

antikommunisti kirjoitti:

Kysymys kuului:
Kuinka kauan köyhät pystyvät köyhtymään koko ajan?

Pystytkö vastaamaan?
Miksi vaihdoit puheenaihetta?

...............

Köyhyys tulee jatkumaan maapallolla niin kauan kuin tuloerot rikkaiden ja köyhien välillä jatkaa nousuaan ja kasvuaan.

antikommunisti kirjoitti:

Kalle ei linkkiäsi viitsinyt edes avata sillä olitkohan sitä lukenut itsekkään. Et ainakaan pystynyt sitä tekstiä mitenkään yhdistämään käytävään keskusteluun.

Huono esitys punanuttulasta - parempaa odotetaan teiltä.

..................

Yhtään millään.
Parempaa odotellaan myös sieltä suunnasta.

Sorruit taas kovasti pelkästään tuohon todella lapselliseen jossitteluun ja spekulointiin.Miksi?

ja vielä kerran jos kirjoitti:

Sorruit taas kovasti pelkästään tuohon todella lapselliseen jossitteluun ja spekulointiin.Miksi?

ku ei se muuta osaa...

yyyyy kirjoitti:

ku ei se muuta osaa...

Nimittäin en usko sekuntiakaan etteikö mm. punaisen paska armeijan marssioppaan kokoamisessa
olisi ollut näitä Isänmaan päälle paskovia kommarin rottia mukana.

Vallankeikausta on tehty vuosikymmenet naapurin imperialismin avulla ottamalla kansanvankilasta
silkkaa seteli rahhoo toiminnan pyörittämiseen.

Tässä näin aluksi, mutta kommunisti pyrkii aina kaatamaan kansanvaltaisen demokratian.

Kansa ei siitä pidä ja siksi kommarit ovat asemoituneet marginaaliseksi hörhöryhmäksi.