Kyllä Stuka oli parempi. Briteillä ja ryssillä vaan kusi noussut päähän. Udetin luomus. Ernesti oli toiseksi entinen ekassa sodassa koneita pudottanut saksalainen.
Stuka vs Spitfire
aarov
37867
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
entinen, jos Ernesti oli toiseksi? Ja eikö kaikki "ekan sodan" lentäjät ole jo entisiä?
syöksypommittaja ja oli jo vanhanaikainen kone siihenkin. Hidas, eikä soveltunut vähittäjätehtäviin ensinkään.
Kaikki Saksan koneet olivat parempia kuin RAF:n romut. Kyllä Stuka pärjäsi pienellä alueella hyvin.
Ryssillä ei ollut ilmavoimia ollenkaan vaan suurin osa ilmavoimista koostui jenkkikoneista tai niiden kopioista.
Puna-armeijan vahvuus oli kesällä -44 noin 10 miljoonaa, josta itärintamalla 6,5 miljoonaa miestä maavoimissa, 92 000 tykkiä ja heitintä sekä ilmavoimissa 13 500 lentokonetta taisteluvahvuudessa. Konetyypeissä oli runsaasti NL:n omia valmisteita,jotka vetivä täysin vertoja saksalaisille ja länsimaisille koneille.
Yksin Operaatio Bagrationia tuki noin 6 000 lentokonetta. Niitä vastaan Saksan 6. Ilma-armeija ei kyennyt asettamaan enempää kuin ehkä 500 - 600 konetta.
Turha leperrellä. Totuus on ihan muuta.
Vuonna 1944 venäläiset kykenivät tuottamaan tietyin varauksin tasokasta lentokalustoa ja sellaisissa määrin, että se olisi riittänyt pistämään saksalaiset ahtaalle ilman sinänsä merkittävää läntistä apuakin.
Nuo varaukset on helppo mainita:
- IL-2, niin hyvä rynnäkköpommittaja kuin se olikin, oli lento-ominaissuuksiltaan ja valmistusprosessin laadun vuoksi myös kone, jota saksalaiset eivät koskaan ottaneet omaan käyttöön, vaikka heidän käsiinsä jäi suuret määrät koneita, jotka olisivat pienten korjausten jälkeen olleet valmiit taisteluun.
- Venäläisiltä puuttui koko sodan ajan hyvä strateginen pommikone. Jopa resurssiensa ja tempoilevan suunnittelutyön kanssa kipuilevat saksalaiset saivat lopuksi käyttökuntoon sinänsä hyvin ristiriitaisen HE-177:n , mutta Helsinkiä 1944 keväällä pommittaneisiin koneisiin kuului pääosin pelkkiä keveitä pommikoneita muutamia PE-8 koneita lukuunottamatta ja suuri osa kalustosta oli tyyppiä LI-2 , joka oli pelkkä DC-3:n pommitusversio ja juuri ja juuri toimintakykyinen.
- Venäläisten lentäjien koulutustaso ei aina täyttänyt suurtaistelun asettamia vaatimuksia ja aiheutti suuria tappioita. Joidenkin Saksan Itä-Rintaman ässien suuret pudotusluvut olivat yksi todiste tästä ongelmasta vaikka toisaalta venäläiset ässät olivat myös hyvin päteviä. Erot koulutuksessa tosin tasoittuivat sodan pitkittyessä.
Mitä JU-87 kuntoisuuteen tulee, niin sen vertaaminen Spitfireen on harhaanjohtavaa. Kyseessä on kaksi aivan eri sarjassa toimivaa konetta.
Jos ottaa huomioon sen, että Ju-87 oli uskomattoman monikäyttöinen, kykeni toimimaan hyvinkin heikkotasoisilta kentiltä käsin, oli hyvin tarkka pommittaja ja kykeni vielä aivan sodan loppuvaiheissa tekemään pahaa jälkeä panssarintorjuntakoneena jonkun Rudelin-kaltaisen käytössä niin koneeseen kiinnitetty huomio ei ole ansiotonta. Jos Saksan lentokoneteollisuus olisi tosimielellä kehittänyt sille moderninman seuraajan, joka olisi ominut vanhan mallin vahvuudet niin se olisi vaikuttanut saksalaisten kannalta positiivisesti ilmasodan kulkuun.
Puhuinko idiootti vuodesta 1944? Tarkoitin koko sotaa. Eikä niillä helmikuussa vielä noin paljon todellakaan "omia koneita" ollut.
Ei niin koska liittoutuneet oli vitun idiootti jo pommittanut Saksan sotateollisuuden tuotannon hajalle jossa noita koneita tehtiin.
Totuudesta sinä RYSSÄ et tiedä yhtään mitään joten turhaan siitä puhut! Aloita vaikka puhumalla totta Katynista ja Mainilasta!
Ja ennen vuotta 1944 paskaista romua. Eikä se niin laadukasta ollut kun annat ymmärtää. Saksassa sitäpaitsi tuskin oli vuonna 1944 paljon pommitettavaa.
Saksan maaperällehän ryssät pääsivät kunnolla vasta vuonna 1945. Silloin oli jo Yhdysvaltain ilmavoimat ja RAF pommittanut suurimman osan Saksaa hajalle. Tämäkin johtui lähinnä Luftwaffen poltto-aine pulasta-.
Ah vai että pudotti Luftwaffe niin paljon siksi koska venäläisillä talonpojilla oli huono koulutus? Eivät osanneet lentää konetta!? hahahaah vittu mitä tekosyitä ja paskaa!
Koneet olivat toki laadullisesti huonommat ja kevyemmät mutta toista Dresdeniä ne yritti silti Helsingissä. Äläkä yritä sitä kieltää!
Venäläiset ässät eivät todellakaan olleet "hyvin päteviä". Tekivät jenkki koneilla enemmistön pudotuksistaan. Säälittävää valtiolta jossa asuaa 200 miljoonaa ihmistä ja joka "Suurta ja mahtavaa" yrittää leikkiä.
Brittien ja ryssien rumat ja lentäjät oli todellakin paskempia kuin natsien!
Tuon tason asiantuntemuksen vaikutus on mykistävä.
No parempaa se on kun sinun ajatuksesi Puna-Armeijan mahtiaseista jotka yksinään olisivat ilman länsimaita peräti vuonna 1941 pystyneet kukistaamaan vaikka kaikki Akselivallat yksinään.
Saksa hävisi sodan, koska sillä oli liikaa vihollisia. Venäjän etu ei ollut nimenomaan 1941 ollut Lännen asetoimitusten massiivisuus ( se alkoi todella tuntua vasta keväästä 1942 alkaen) vaan muiden akseliliittolaisten heppoisuuus ja anglosaksisten suurvaltojen aktiivinen toiminta.
Jos Italia olisi ollut sellainen suurvalta kuin Mussolinin propaganda antoi ymmärtää, se olisi kyennyt lyömään ominvoimin Englannin Lähi-Idän joukot ja katkaisemaan Suezin Kanavan, nitistämään Maltan yhdessä saksalaisten kanssa tehdyllä maihinnousulla ja nousemaan maihin Kyproksella. Tämä kehityskulku olisi saattanut pakottaa Englannin jopa rauhaan tai ainakin ajanut sen suureksi osaksi pois Välimereltä Jos ei Gibraltaria ja Palestiinaa lasketa.
Vuonna 1941 todellinen Suurvalta-Italia olisi kyennyt heittämään Saksan tueksi armeijakunnan sijaan armeijaryhmän ja 1942 10 divisioonaa käsittävän armeijan, jonka Puna-armeija sotki Stalingradin lopulliseen tuhoon johtaneessa Joulukuun läpimurrossaan lumeen!
Saksan akseliliittolainen nyt vain sattui olemaan feikkisuurvalta, jonka divisioonat vastasivat tulivoimaltaan suomalaisia vastineitaan Marraskuun 30.1939 ja olivat 22.6.1941 jo jääneet jälkeen suomalaisista yhtymistä niin tulivoiman kuin ylipäätään aseistuksen suhteen.
Miksi korostan Italian kehnoutta? Siksi, että nähdäkseni se oli merkittävä, joskaan ei tietenkään ainoa tekijä, koskien Saksan perikatoa. 22.6.1941 Useita divisioonia oli Italian hölmöilyjen takia sitoutuneena miehitystehtäviin Balkanille sen sijaan, että olisivat olleet hyökkäämässä Itään. Kokonainen Rommelin johtama panssariosasto oli sitoutunut sivusotanäyttämölle pitämään Italiaa pystyssä. Kokonainen vahva lento-osasto teki sitä samaa! Ja Kreetaa vallatessa oli tapatettu laskuvarjojoukkoja, joita olisi tarvittu Venäjälläkin.
Toinen puoli asiasta on se, että tuolloisten venäläisten pitäminen toppahousuissa ja huopikkaissa hortoilevina idiootteina pelasi suoraan Stalinin pussiin. Tietenkin venäläiset menettivät ainakin 12 miljoonaa kaatunutta ja heidän kalustonsa oli suurelta osiin robustia, mutta vain idiootti vähättelisi silloisen Venäjän vahvuuksia. Hitler itse ihmetteli kesällä 1942 sitä, että saksalaiset olivat tuhonneet jo kolmekymmentä tuhatta venäläispanssaria ja silti niitä jostain huristeli lisää.( Kesäkuun 22.1941 jälkeisinä neljänä vuotena venäläiset kykenivät tuottamaan yli 50 000 T34 ps. vaunua ja ylipäätään toisen mokoman muita malleja yleisempänä 13 000 kpl. SU-76 rynnäkkötykit. T34:n tähystys- ja johtamisominaisuuksista voidaan olla montaa mieltä, mutta sodan loppuun asti se oli kova vastustaja nimenomaan lukumääriensä vuoksi.)
Venäläiset LA5 ja-7 sekä kehittyneet Jak-mallit olivat Me-109 veroisia koneita joskin huollollisesti venäläiseen tapaan raskaita ja mitä venäläisiin ässiin tulee, niin jos käy sotaa periaatteella, jonka mukaan yksi jokaista sataa vastakoulutettua lentäjää kohti kehittyy yksi ässäksi vaikka muut kuolevatkin, niin kyllä sekin systeemi toimii, joskin on tietysti hyvin tuhlaava systeemi . Vuonna 1941 lopussa ilmestyivät venäläisten kalustoon ensimmäiset 500 Spitfire ja Hurricane koneet. Venäläiset itse ihastuivat myöhemmin Bellin Airacobra-malliin, joka sopi heidän omaksumaansa alakorkeuksissa tapahtuvaan strategiaan.
Hassua muuten, että Talvella 1941-1942 oli vähällä, ettei Operaatio Barbarossa päättynyt katastrofiin. Venäläisten 5.12.1941 aloittama vastahyökkäys kun sai aikaan kriisin ja jotkut saksalaiset kenraalit esittivät vakavissaan hyökkäyksen vetämistä lähtöasemiin kuten Napoleonkin oli tehnyt. ( Ja tietäen Saksan armeijan logistisen tilanteen niin lopputulos olisi todennäköisesti ollut sama.) Sillä kertaa Hitler oli nähtävästi oikeassa vaatiessaan jäykkää vastarintaa. Silti tilanne oli hyvin tipalla ja tappiot kamalia. Eräästä Modelin alaisesta SS-rykmentistä jäi jäljelle alle 40-miestä taistelujen viimein tauotessa!
Helppo tapa tutustua Itärintaman taisteluihin 1941-1942 on lukea Paul Carrellin Marssi Venäjälle. Puutteistaan huolimatta se on yksi parhaista yleisesityksistä koskien Operaatio Barbarossaa ainakin, mitä maallikon tarrvitsemiin näkemyksiin tulee. Kirjasta on itseasiassa muutama vuosi sitten otettu uusi painos.
tarjosivat Luftwaffelle täyden vastuksen jo vuoden 1942 loppupuolelta. Silloin oli käytössä NL:n lentokoneteollisuuden tuottamia uusia konetyyppejä sekä vähitellen tullutta länsiapua. Saksa kykeni saamaan ilmaylivoiman vain rajoitetuilla alueilla.
Sen toteaa muistelmissaan mm. kenraali Adolf Galland.
aailmansodan hävittäjiä: Saksalaiset käyttivät pääasiassa Messersmitt Bf 109 ja Focke Wulf Fw 190 hävittäjiä.
Englantilaiset Supermarine Spritfirejä ja Hawker Hurricaneja sekä nopeaa kaksimoottorista de Havillan Mosguitoa.
Yhdysvallat käytti sodan alussa P-39 Airacobraa ja Curtiss P-40 Kittyhawkia.Myöhemmin NA P-51 Mustangia, RP-47 Thunderboltia, F 4U Corsairia sekä erinomaista F 6F Hellcatia.
Japani käytti Mitsubishi A 6M Reiseniä (Zero) sekä Nakijima KI-43 hävittäjiä.
Neuvostoliitto aloitti sodan I - 152 ja I - 16 hävittäjillä. Siten tulivat MiG ja La GG koneet. Vuodesta 1943 lähtien he saivat käyttöönsä suorituskykyiset Jak-7 ja Jak-9 hävittäjät.
taistelukoneet jatkosodassa: Brewster B-239 44 kpl
Caodron-Renault C.R. 714 6
Curtis Hawk 75 A-1. 2. 3. 4. 6. 44
Gloster Gauntlet II 24
Hawker Hurricane I ja II A 13
Messerchmitt Bf 109 G-2 /6 /8 159
Humu 1
Myrsky 51
Pyörremyrsky
Wocke Wulf (saksalaisten käytössä)
Stuka "
puuttuu.Samoin Fokkerit. Onko tuo Renault sama kuin Morane?
Suomalaisten vehkeet ei kyllä osallistuneet taisteluihin, ellei sitten Pyörremyrsky Lapin sodassa.
Jos stuka mainitaan, niin pommareitahan oli JU 88, Dornier, Blenheim.
suomalaisilla oli lähinnä Fokker D XXI, Morane MS 406/410, Curtiss 75 A, Brewster B239, Fiat G50 ja Me 109G. Myrskyillä lennettiin vain 68 sotalentoa ja Pyörremyrsky valmistui vasta sodan jälkeen. Sitten oli käytössä vähäisiä määriä juuri esim Hurricaneja ja jonkin verran I-153 Tsaikkoja sotasaalismateriaalina. pommaripuolella oli sotasaalismateriaalina ostettuja SB2 ja Pe2 koneita Blenheimien, Ju88 ja Do 17 lisäksi. Lisäksi pirun kirjava määrä erilaisia häkkyröitä tiedustelutehtävissä. Suomen konekanta oli niin kirjavaa, että se aiheutti päänvaivaa sekä huollolle että johtoportaalle. Määrällisesti koneita saattoi olla periaatteessa riittävästi, mutta toimivien yksiköiden muodostaminen oli hankalaa.
Morane ("Mörkö") oli myös ransakalainen hävittäjä talvisodassa. Lensi se vielä jatkosodassakin. Oli myös Fokker ja Fiat hävittäjiä myös mukana jatkosodankin aikana.Stukaa käytettiin myös rynnäköintiin, se ei ollut pelkkä pommikone.
Caodron- Renault C.R. 714 hävittäjä on muistaakseni nähtävänä Vesivehmaan ilmailumuseossa Lahden lähellä. Niitä tuli Suomeen 6 kpl ennen talvisotaa -39. Kone ei osoittautunut toimintakykyiseksi Suomen olosuhteissa. (pienet ja pehmeät kentät) "Rellu" on ällistyttävän pieni kone hävittäjäksi.
jota valmistettiin vain 1 kpl, on nähtävillä Tikkakoskella Keski-Suomen ilmailumuseossa. Olipas "sutjakan" näköinen kone. Se oli puurakenteinen, osittain kangasverhoiltu? Mutta kuulemma ihan hyvä hävittäjä. Kehittelyä ei kuitenkaan jatkettu vaan ilmavoimat halusi lähteä valmistamaan harjoitushävittäjäksi jo vanhentunutta tähtimoottorilla varustettua Vihuria. Miksiköhän? Tuli varmaan halvemmaksi. "Pyörre-M" oli ainakin näin amatöörin silmään edistyksellisen näköinen, ulkoapäin. Kai siihen syyt olivat, että se jäi prototyypiksi.
Lienee ollut sovittu rauhanehdoissa?.
ihan samalta kuin Brewster, taisi olla kopio.
tarkoittanet varmaan HUMUA, myrsky oli kyllä ihan oma kontruktionsa. Humu oli kopio BW:stä mutta puusiivillä ja venäläisellä moottorilla, ei pystynyt oikein edes BW:n suoritusarvoihin.
- Moottorien saanti loppui rauhantekoon joskin ilman sitäkin Saksa olisi tarvinnut itse ko. moottorirt.
- Suomalaisilla käytössä olleet puuliimat eivät olleet riittävän hyvälaatuisia. Myrskykin kärsi tästä.
- Sotakorvausoloissa oli järkevää lentää käytössä olleet Mersut loppuun sen sijaan, että olisi rakennettu koneita, joiden suoritusarvot eivät oleellisesti olleet parempia.
Ei kannattanut sitoa ääreimmilleen pingoitettuja resursseja esim. Myrskyn edelleenkehitykseen, moottoriongelman ratkaisuun ja moniin muihin asiaan liittyviin ongelmiin kuten juuri paremman liiman kehittelyyn tai tuontiin. Kone olisi vanhentunut kuitenkin muutamassa vuodessa ja hyvin kuvaavaa, että suomalaisten tuleva uushankitahävittäjä olikin Vampire, joka vanhentuneisuudestaan huolimatta oli suihkuhävittäjä ja lensi 200 km/h nopeammin kuin kaavailtu PM.
Jos liimaus olisi ollut parempi, saksalaisia moottoreita joko ostettavissa tai tuotettavissa ja tuotanto olisi päässyt alkuun 1943 niin PM olisi täydentänyt hyvin ilmapuolustustamme kiitos nousukykynsä, kohtuullisen nopeutensa ja ketteryytensä.Olihan se nousukyvyltään ja ketteryydeltään Mersua parempi ja vain aavistuksen sitä hitaampi.
Kyseessä oli Moranen suomalainen versio, jossa vanha moottori oli korvattu vahvemmalla ja tulivoimaa lisätty. Näin päivitetty Morane oli nopeampi ja vahvempi, mutta muutama sotaan ehtinyt kone ei vaikuttanut paljoakaan ja muutokset eivät riittäneet siihen, että se olisi ollut modernien venäläiskoneidden tasoinen joskin alkuperäistyyppiä parempi kuitenkin.Jos ko. muutostyö olisi tehty täysimääräisenä alkuvuoteen 1943 mennessä kaikille suomalaisten omistamille Moraneille niin sillä olisi ollut jonkinlaista tilapäistä merkitystä joskin kesä 1944 olisi suurten tappioiden vuoksi palauttanut ne pian pois ensilinjan hävittäjäkoneista toisarvoisille rintamasuunnille.
Liian vähän tehoja.
Nimi Myrsky oli lipsahdus.
Keski-Suomen ilmailumuseossa suomalaista "Pyörremyrsky" hävittäjää. Oli se tosiaan asiallisen näköinen ja linjakas kone. En minä tiennyt, että Suomessa osattiin sellaisia aikanaan tehdä. Olin jostakin lukenut, että Suomessa olisi ollut jatkosodan aikana maailman parhaan lentokonemekaanikot. Johtuiko siitä, että koneita oli niin monenlaisia ja varaosia piti "säveltää" milloin mistäkin.
siinä ainoassa Pyörremyrskyssä Mersun moottori ? Minkä mersu- tyypin ? Miksi se rakennettiin puurungolle ? Osattiinhan Suomessa alumiinia käsitellä. Niitata ja johan siihen oli hitsausmenetelmäkin (suojakaasuhitsaus) Suomihan oli hitsauksen edelläkävijämaa ja on sitä vieläkin.
Moottori, potkuri ja tykki olivat suoraan Me 109Gn perusmallista eli moottori oli mallia DB 605A-1. Muuten kone oli kokonaan erilainen kuin Me. Materiaalipula oli syynä että rakenteessa käytettiin mahdollimman paljon puuta, ei niinkään metallin käsittelemisen taito. Runkohan oli käsittääkseni teräsputkirunko joka päällystettiin vanerilla koska sitä oli saatavissa runsaasti. Suorituskyvyssä PM ja ME olivat ilmeisen lähellä toisiaan. oikein luotettavaa kuvaa PM:n ominaisuuksista ei voi saada koska koneella lennettiin niin vähän. ME oli hivenen nopeampi, PM saattoi kaartaa tiukemmin varsinkin suuremmissa nopeuksissa suurempi pinta-alaisen siipensä vuoksi, mutta toisaalta siittä puuttuivat etureunan solat, joten tilanne saattoi tasoittua hitaammissa nopeuksissa. Nousukyvyssäkään ei ilmeisesti ollut suurempaa eroa. Julkisten lähteiden mukaan PM olisi noussut 5000m 4min 30s kun Me nousi 6000m 5min 6s. Tiedot heittelevät lähteen mukaan, ja varsinkin Me:n varustus saattoi vaihdella mallisarjan sisälläkin sen verran paljon että yhtä ainoaa oikeaa totuutta tuskin onkaan. Siivekenopeudesta ei ole kyllä mitään tietoa, vaikka tärkeä ominaisuus sekin on. PM oli raakile ja pienellä viilaamisella siitä olisi voinut hyvinkin tulla parempi kuin Me 109G:stä. Toki tämän olisi pitänyt tapahtua vuoden -43 aikana, kuten ruhtinas totesi, että sillä olisi ollut jotain merkitystä.
Mekaanikkomme eivät osanneet korjata esimerkiksi Pe-2:ta.
1942 -1944 Suomi osti 7 Pe-2 konetta Saksasta, ja käytti niitä tiedustelutehtävissä. Niillä lennettiin noin 94 tuntia per /kone. Vähäinen käyttö johtui huollon kiireistä (muiden tärkeämpien kohteiden ollessa ensisijalla) sekä varaosien puutteesta. Niitä ei voitu ajan puutteen takia valmistaa Suomessa) Taidosta ei ollut kyse.
pommittamassa olisi ollut paree kuin Spitfire ilman muuta.
on myös maailman ainoa pelastettu (järvestä) Brewster-hävittäjä väliaikaiseti esillä. Sen löysi orimattilalainen sukeltaja-ilmailuharrastaja Timo Nyman venäläisen avustajansa kanssa -80 luvulla Venäjältä. Kone oli Nymanin enon ohjaama. Kun kone nostettiin, niin sen tiimoilta alkoi keskustelu omistusoikeudesta. Koska kone oli harvinaisuus, eikä se ollut kovin pahasti vaurioitunut, sen arvo oli 2 miljoonaa dollaria? Kone siirtyi sitten erilaisten vaiheiden jälkeen Yhdysvaltoihin ja on nyt "lainassa" Kesi-Suomen ilmailumuseossa. Olenko oikeassa ?
ilmailumuseossa Vesivehmaalla on maailman ainoa Ripon II F meritiedustelukone nähtävänä. Suomessa romutettiin sodan jälkeen valtava määrä vanhentunutta lentokalustoa, jotka olisivat tänä päivänä tosi arvokkaita. Onneksi sentään tämä Ripon säilyi tuholta, yhtenä harvinaisuuksista.
Ohukainen ja paksukainen.
http://www.tietoportti.com/Lauri_Pekuri.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Brewster_Model_239_(BW-372)_front.jpg
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_PekuriBrewsterBrewster
löysi koneen 1989. muuten asia oli minusta oikein kerrottu. Kone kuljetettiin ensi Irlantiin, jossa sitä kaupiteltiin kymmenellä miljoonalla dollarilla, sitten se siirrettiin Yhdysvaltalaiseen laivastomuseoon. Konehan oli USA:n esimmäinen yksitasoinen laivastohävittäjä, ja ainoa säilynyt Brewster koko maailmassa.
Nyt se on lainassa Tikkakoskella kolmen vuoden ajan, josta vuosi on jo kulunut. Käykää tutustumassa.
Englantilainen koelentäjä Erich Brown kertoo : "Vaikka se (Stuka) näytti jokseenkin kömpelöltä, voi sillä lentää kaikki normaalit taitolentoliikkeet. Se on oikein helppo ja miellyttävä lennettävä. Varmaan sen siivekeohjaus ei tuottanut tulokseksi ripeää väistöä, ja vaikka korkeusvakain oli jokseenkin kevyt, kone oli yksinkertaisesti liian vakaa ollakseen ketterä. Muuten pidin siitä hyvin paljon".
Stukaa valmistettiin eri versioina yli 5700 kappaletta. Kone oli taistelutehtävissä Suomessa 1944, menestyksekkäästi.
Pyry-hävittäjä. Se oli kai Vihurin prototyyppi tai mallikone Vihurille. Pyry on näytillä kai Keski-Suomen ilmailumuseossa sekin? Pyryn siipimalli oli edistyksellinen "Ellipsimalli". Saman tyyppinen kuin Brittien Spitfiressä ? Osallistuiko Pyry taistelutehtäviin aikanaan ?
" Ernesti oli toiseksi entinen ekassa sodassa koneita pudottanut saksalainen. "
Oliko Ernestilläsi paljonkin pudotuksia Stukan syöksypommittajalla?