Suomalaisen maajussin tulosta 66 % tukiaisia

huomioon vielä lisäksi Valtion maksama maatalouden piilotuki

seuraavissa vaaleissa. Ne leikkaa pieni ja keskitulosilta. Se on tervettä kehitystä.

demaria.. kirjoitti:

seuraavissa vaaleissa. Ne leikkaa pieni ja keskitulosilta. Se on tervettä kehitystä.

Verokevennykset ansiotulosta ja verotuksen kiristäminen kulutuksesta ovat suhteellista tulonsiirtoa köyhiltä varakkaille.

Kuten jo taisin kertoakin, kitiseminen maataloustuesta on lähinnä huonoa huumoria. Jos nyt vähänkin ajattelee aivoiksi kutsutuilla elimillään, niin havaitsee, että maatalouden tukeminen on monessa suhteessa edullinen ja jopa kannattava toimenpide. Maa pysyy asuttuna, ympäristö hoidettuna, elintarvikkeiden hinnat kohtuullisina, omavaraisuus säilyy erilaisten kriisien varalle ja tuki jää kotimaahan hyödyttämään kansantaloutta.

Sen sijaan jos tuki lopetetaan ja siirrytään tuontielintarvikkeisiin, niin rahat pakenevat maasta, epävarmuus lisääntyy, kun ei koskaan tiedetä, mikä katastrofi missäkin uhkaa ja jos jotakin säästöä syntyy, niin suomalainenhan lähtee oitis ulkomaille turisteeraaman ja rahat katoavat sen sileän tien.

Tuen lopettaminen hävittää myös asutuksen, väki pakkautuu etelään, jossa hintataso nousee vastaavasti, ahtaus lisääntyy, saastuminen kiihtyy jne. Sosiaaliset ongemat lisääntyvät ja maataloustuesta säästyneistä varoista suuri osa menee soiaalisten ongelmien korjaamiseen.

Väestön siirtyminen etelään luo valtakuntaan myös sotilaspoliittisen tyhjiön, eräänlaisen joutomaan, jota naapurit alkavat pitää virkistysalueenaan. Osa suomalaisista on arvelujeni mukaan niin tyhmiä, ettei heitä kiinnosta muu kuin se, ettei maataloustukia pidä maksaa. Ei vaikka tuloksena olisi perikato. Onneksi keskimääräinen älykkyytemme ei ole kovin korkea, sillä jos olisi, niin moinen menettely olisi todella suuri häpeä. Nythän sitä eivät kaikki edes häpeäksi ymmärrä.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Kuten jo taisin kertoakin, kitiseminen maataloustuesta on lähinnä huonoa huumoria. Jos nyt vähänkin ajattelee aivoiksi kutsutuilla elimillään, niin havaitsee, että maatalouden tukeminen on monessa suhteessa edullinen ja jopa kannattava toimenpide. Maa pysyy asuttuna, ympäristö hoidettuna, elintarvikkeiden hinnat kohtuullisina, omavaraisuus säilyy erilaisten kriisien varalle ja tuki jää kotimaahan hyödyttämään kansantaloutta.

Sen sijaan jos tuki lopetetaan ja siirrytään tuontielintarvikkeisiin, niin rahat pakenevat maasta, epävarmuus lisääntyy, kun ei koskaan tiedetä, mikä katastrofi missäkin uhkaa ja jos jotakin säästöä syntyy, niin suomalainenhan lähtee oitis ulkomaille turisteeraaman ja rahat katoavat sen sileän tien.

Tuen lopettaminen hävittää myös asutuksen, väki pakkautuu etelään, jossa hintataso nousee vastaavasti, ahtaus lisääntyy, saastuminen kiihtyy jne. Sosiaaliset ongemat lisääntyvät ja maataloustuesta säästyneistä varoista suuri osa menee soiaalisten ongelmien korjaamiseen.

Väestön siirtyminen etelään luo valtakuntaan myös sotilaspoliittisen tyhjiön, eräänlaisen joutomaan, jota naapurit alkavat pitää virkistysalueenaan. Osa suomalaisista on arvelujeni mukaan niin tyhmiä, ettei heitä kiinnosta muu kuin se, ettei maataloustukia pidä maksaa. Ei vaikka tuloksena olisi perikato. Onneksi keskimääräinen älykkyytemme ei ole kovin korkea, sillä jos olisi, niin moinen menettely olisi todella suuri häpeä. Nythän sitä eivät kaikki edes häpeäksi ymmärrä.

Lue lisää

Nykyinen tukipolitiikka on ainoastaan kepun vaalikarjan ruokkimista, tuotannon siirtämistä pohjoiseen, Kepulandiaan.

Koko maahan pitää saada yhtäläiset tuet, jotta vääristymä poistuisi: maatalos hakeutuisi sinne, missä sille on luontaiset efellytykset.

Keou pettää aina kirjoitti:

Nykyinen tukipolitiikka on ainoastaan kepun vaalikarjan ruokkimista, tuotannon siirtämistä pohjoiseen, Kepulandiaan.

Koko maahan pitää saada yhtäläiset tuet, jotta vääristymä poistuisi: maatalos hakeutuisi sinne, missä sille on luontaiset efellytykset.

Lue lisää

Nykyinen palkka- ja eläkepolitiikka on ainoastaan sdp:n vaalikarjan ruokkimista, vastikkeettoman rahan siirtämistä sosialistin likaiseen kouraan.
Maahan pitää saada yhtäläiset palkkatasot esimerkiksi Viron kanssa, jotta vääristymä työnhinnoista poistuisi: Työ ja työläiset hakeutuisi sinne, missä sille on luontaiset kilpailukykyiset edellytykset toimia.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Kuten jo taisin kertoakin, kitiseminen maataloustuesta on lähinnä huonoa huumoria. Jos nyt vähänkin ajattelee aivoiksi kutsutuilla elimillään, niin havaitsee, että maatalouden tukeminen on monessa suhteessa edullinen ja jopa kannattava toimenpide. Maa pysyy asuttuna, ympäristö hoidettuna, elintarvikkeiden hinnat kohtuullisina, omavaraisuus säilyy erilaisten kriisien varalle ja tuki jää kotimaahan hyödyttämään kansantaloutta.

Sen sijaan jos tuki lopetetaan ja siirrytään tuontielintarvikkeisiin, niin rahat pakenevat maasta, epävarmuus lisääntyy, kun ei koskaan tiedetä, mikä katastrofi missäkin uhkaa ja jos jotakin säästöä syntyy, niin suomalainenhan lähtee oitis ulkomaille turisteeraaman ja rahat katoavat sen sileän tien.

Tuen lopettaminen hävittää myös asutuksen, väki pakkautuu etelään, jossa hintataso nousee vastaavasti, ahtaus lisääntyy, saastuminen kiihtyy jne. Sosiaaliset ongemat lisääntyvät ja maataloustuesta säästyneistä varoista suuri osa menee soiaalisten ongelmien korjaamiseen.

Väestön siirtyminen etelään luo valtakuntaan myös sotilaspoliittisen tyhjiön, eräänlaisen joutomaan, jota naapurit alkavat pitää virkistysalueenaan. Osa suomalaisista on arvelujeni mukaan niin tyhmiä, ettei heitä kiinnosta muu kuin se, ettei maataloustukia pidä maksaa. Ei vaikka tuloksena olisi perikato. Onneksi keskimääräinen älykkyytemme ei ole kovin korkea, sillä jos olisi, niin moinen menettely olisi todella suuri häpeä. Nythän sitä eivät kaikki edes häpeäksi ymmärrä.

Lue lisää

nähdä kokonaisuus. Empä oikein usko, että maataloutta tullaan ajamaan lopullisesti alas suomessa.

Mikään puolue ei halua sitä, ei edes vasemmisto.

Soinikin nimenomaan on pienviljelijöiden ja maaseudun puolella.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Kuten jo taisin kertoakin, kitiseminen maataloustuesta on lähinnä huonoa huumoria. Jos nyt vähänkin ajattelee aivoiksi kutsutuilla elimillään, niin havaitsee, että maatalouden tukeminen on monessa suhteessa edullinen ja jopa kannattava toimenpide. Maa pysyy asuttuna, ympäristö hoidettuna, elintarvikkeiden hinnat kohtuullisina, omavaraisuus säilyy erilaisten kriisien varalle ja tuki jää kotimaahan hyödyttämään kansantaloutta.

Sen sijaan jos tuki lopetetaan ja siirrytään tuontielintarvikkeisiin, niin rahat pakenevat maasta, epävarmuus lisääntyy, kun ei koskaan tiedetä, mikä katastrofi missäkin uhkaa ja jos jotakin säästöä syntyy, niin suomalainenhan lähtee oitis ulkomaille turisteeraaman ja rahat katoavat sen sileän tien.

Tuen lopettaminen hävittää myös asutuksen, väki pakkautuu etelään, jossa hintataso nousee vastaavasti, ahtaus lisääntyy, saastuminen kiihtyy jne. Sosiaaliset ongemat lisääntyvät ja maataloustuesta säästyneistä varoista suuri osa menee soiaalisten ongelmien korjaamiseen.

Väestön siirtyminen etelään luo valtakuntaan myös sotilaspoliittisen tyhjiön, eräänlaisen joutomaan, jota naapurit alkavat pitää virkistysalueenaan. Osa suomalaisista on arvelujeni mukaan niin tyhmiä, ettei heitä kiinnosta muu kuin se, ettei maataloustukia pidä maksaa. Ei vaikka tuloksena olisi perikato. Onneksi keskimääräinen älykkyytemme ei ole kovin korkea, sillä jos olisi, niin moinen menettely olisi todella suuri häpeä. Nythän sitä eivät kaikki edes häpeäksi ymmärrä.

Lue lisää

Yhteiskuntaa voidaan tarkastella varsin monella tavalla. Tyypillisin jako on ns. Hegelin yhteiskuntamallin ja liberaalinmallin mukainen.

Hegel jakoi yhteiskunnan kansalisiin ja valtioon: kansalaiset olivat siis erillisiä valtiosta, joka on virkamieskuntansa ja politiikkojensa avulla kansalaisia ylempänä. Valtiolliseen eliittiin kuuluminen tarkoittaa myös sitä, ettei kritiikki kansalaisten taholta ole luvallista ja vaikuttaminen on mahdollista vain vaalien kautta. Vaalien merkitystä vähentää huomattavasti se, että virkamieskunta ei voi erottaa ja sen valta on suhteettoman suuri. Näin valtio on erillään kansasta ja kansalaiset alamaisen asemassa.

Liberaalivaltiomalli perustuu yhteiskuntasopimusten varaan. Katsotaan, että on olemassa erilaisia intressipiirejä, jotka voivat tehdä sopimuksia valtion kanssa ja vaikuttaa yhteiskuntajärjestykseen vaalien avulla. Tämä demokraattinen näkemys pitää sisällään myös sen, ettei eliitin edut ole koskemattomia.

Koska maamme on asenteiltaan ja kulttuuriltaan käymässä yhä länsimaisemmaksi ja näin ollen liberaaliyhteiskuntakäsitys on yhä merkittävämpi kehitystekijä, silloin on tarpeen pohtia myös tämän aatteen mukaisia yhteiskuntasopimusten periaatteita.

Yhteiskunta jakaa tukea muutaman periaatteen mukaisesti. Käytän tuesta ilmausta "yhteinen hyvä", joka on vakiintunut käsite niistä eduista, jota yhteiskunta jäsenilleen takaa. Yhteistä hyvää jaetaan usein oikeudenmukaisuus periaatteiden mukaisesti. Annetaan siis heille jotka ovat tuen tarpeessa ja ilman tätä apua eivät tulisi kohtuullisesti toimeen. Oikeudenmukaisuus on yhteiskunnallisista eettisistä arvoista vaikeimmin arvioitavissa, koska siihen liittyy vahvoja tunteita. Utilitaristinen yhteisen hyvän jakaminen perustuu yksinkertaiseen periaatteeseen, annetaan tukea siten, että siitä hyötyy mahdollisimman moni. Teollisuudelle annettavat tuet perustuvat tähän periaatteeseen, samoin asumistuet, lapsiperheiden edut ja osin sosiaali- ja eläketurva.

Maataloudelle annettava tuki ei perustu mihinkään kategoriaan, jos ajatellaan yhteiskuntasopimuksen mukaisesti asioita. Sen perustalla onkin Hegelin käsitys yhteiskunnasta. ruuan tuottamiseen liittyy niin paljon kulttuuritraditioita ja myös näkemys elitistisestä etuoikeutettujen luokasta (maanomistajista), joille ilman muuta kuuluu paremmat edut kuin muille. Suomessa tämä näkemys ei ole niin vahvana kuin muualla Euroopassa, täällä kun on niin matalat luokkakynnykset. Suomessakin on kuitenkin tämä näkemys maataloustukikeskustelujen taustalla, siksi maataloustukija ei voida käsitellä liberaalin näkemyksen mukaisesti. Yhteiskuntasopimuksen kannalta tuissa ei ole mitään järkeä. Pragmaattisesti ajatellen, maamme kriisihuolto tulisi hyvin turvatuksi pelkästään sillä, että jättäisimme kansalliset tuet vähäksi aikaa maksamatta. Säästyneillä varoilla voisimme aivan hyvin ostaa ruokamme muualta, vaikka hinta olisi kovakin. sellaista kriisiä ei tule, että ruokaa ei rahalla saisi. Koko maan asuttuna pitäminen ei ole ekologisesti, sotilaspoliittisesti, eikä taloudellisesti järkevää.

Perikato ei siis uhkaa vaikka tuista luovuttaisiinkin. Maataloustukien aito arviointi vaatii sitä, että pyritään näkemään niiden yhteiskuntapoliittinen merkitys ja takana oleva traditio. Muiden perustelujen esittäminen vaikuttaa vähintäänkin naivilta.

Niinpä niin kirjoitti:

Yhteiskuntaa voidaan tarkastella varsin monella tavalla. Tyypillisin jako on ns. Hegelin yhteiskuntamallin ja liberaalinmallin mukainen.

Hegel jakoi yhteiskunnan kansalisiin ja valtioon: kansalaiset olivat siis erillisiä valtiosta, joka on virkamieskuntansa ja politiikkojensa avulla kansalaisia ylempänä. Valtiolliseen eliittiin kuuluminen tarkoittaa myös sitä, ettei kritiikki kansalaisten taholta ole luvallista ja vaikuttaminen on mahdollista vain vaalien kautta. Vaalien merkitystä vähentää huomattavasti se, että virkamieskunta ei voi erottaa ja sen valta on suhteettoman suuri. Näin valtio on erillään kansasta ja kansalaiset alamaisen asemassa.

Liberaalivaltiomalli perustuu yhteiskuntasopimusten varaan. Katsotaan, että on olemassa erilaisia intressipiirejä, jotka voivat tehdä sopimuksia valtion kanssa ja vaikuttaa yhteiskuntajärjestykseen vaalien avulla. Tämä demokraattinen näkemys pitää sisällään myös sen, ettei eliitin edut ole koskemattomia.

Koska maamme on asenteiltaan ja kulttuuriltaan käymässä yhä länsimaisemmaksi ja näin ollen liberaaliyhteiskuntakäsitys on yhä merkittävämpi kehitystekijä, silloin on tarpeen pohtia myös tämän aatteen mukaisia yhteiskuntasopimusten periaatteita.

Yhteiskunta jakaa tukea muutaman periaatteen mukaisesti. Käytän tuesta ilmausta "yhteinen hyvä", joka on vakiintunut käsite niistä eduista, jota yhteiskunta jäsenilleen takaa. Yhteistä hyvää jaetaan usein oikeudenmukaisuus periaatteiden mukaisesti. Annetaan siis heille jotka ovat tuen tarpeessa ja ilman tätä apua eivät tulisi kohtuullisesti toimeen. Oikeudenmukaisuus on yhteiskunnallisista eettisistä arvoista vaikeimmin arvioitavissa, koska siihen liittyy vahvoja tunteita. Utilitaristinen yhteisen hyvän jakaminen perustuu yksinkertaiseen periaatteeseen, annetaan tukea siten, että siitä hyötyy mahdollisimman moni. Teollisuudelle annettavat tuet perustuvat tähän periaatteeseen, samoin asumistuet, lapsiperheiden edut ja osin sosiaali- ja eläketurva.

Maataloudelle annettava tuki ei perustu mihinkään kategoriaan, jos ajatellaan yhteiskuntasopimuksen mukaisesti asioita. Sen perustalla onkin Hegelin käsitys yhteiskunnasta. ruuan tuottamiseen liittyy niin paljon kulttuuritraditioita ja myös näkemys elitistisestä etuoikeutettujen luokasta (maanomistajista), joille ilman muuta kuuluu paremmat edut kuin muille. Suomessa tämä näkemys ei ole niin vahvana kuin muualla Euroopassa, täällä kun on niin matalat luokkakynnykset. Suomessakin on kuitenkin tämä näkemys maataloustukikeskustelujen taustalla, siksi maataloustukija ei voida käsitellä liberaalin näkemyksen mukaisesti. Yhteiskuntasopimuksen kannalta tuissa ei ole mitään järkeä. Pragmaattisesti ajatellen, maamme kriisihuolto tulisi hyvin turvatuksi pelkästään sillä, että jättäisimme kansalliset tuet vähäksi aikaa maksamatta. Säästyneillä varoilla voisimme aivan hyvin ostaa ruokamme muualta, vaikka hinta olisi kovakin. sellaista kriisiä ei tule, että ruokaa ei rahalla saisi. Koko maan asuttuna pitäminen ei ole ekologisesti, sotilaspoliittisesti, eikä taloudellisesti järkevää.

Perikato ei siis uhkaa vaikka tuista luovuttaisiinkin. Maataloustukien aito arviointi vaatii sitä, että pyritään näkemään niiden yhteiskuntapoliittinen merkitys ja takana oleva traditio. Muiden perustelujen esittäminen vaikuttaa vähintäänkin naivilta.

Lue lisää

Paljonko oli Hegelillä peltoa, oliko tarvetta edes hakea tukea?

Keou pettää aina kirjoitti:

Nykyinen tukipolitiikka on ainoastaan kepun vaalikarjan ruokkimista, tuotannon siirtämistä pohjoiseen, Kepulandiaan.

Koko maahan pitää saada yhtäläiset tuet, jotta vääristymä poistuisi: maatalos hakeutuisi sinne, missä sille on luontaiset efellytykset.

Lue lisää

Täysin järjetöntä, että tuet ovat Pohjois-Suomessa suurimmat. Valtio siis tekohengittää maataloutta alueilla, joissa sen harjoittaminen on kaikkein typerintä.

Ruotsissa maatalouden tulosta vain 25 % tulee tukiaisista. Suomessa luku on 66 %. Hollannissa luku on vain 5 % ja se pitää olla Suomessakin tavoitteena.

Niinpä niin kirjoitti:

Yhteiskuntaa voidaan tarkastella varsin monella tavalla. Tyypillisin jako on ns. Hegelin yhteiskuntamallin ja liberaalinmallin mukainen.

Hegel jakoi yhteiskunnan kansalisiin ja valtioon: kansalaiset olivat siis erillisiä valtiosta, joka on virkamieskuntansa ja politiikkojensa avulla kansalaisia ylempänä. Valtiolliseen eliittiin kuuluminen tarkoittaa myös sitä, ettei kritiikki kansalaisten taholta ole luvallista ja vaikuttaminen on mahdollista vain vaalien kautta. Vaalien merkitystä vähentää huomattavasti se, että virkamieskunta ei voi erottaa ja sen valta on suhteettoman suuri. Näin valtio on erillään kansasta ja kansalaiset alamaisen asemassa.

Liberaalivaltiomalli perustuu yhteiskuntasopimusten varaan. Katsotaan, että on olemassa erilaisia intressipiirejä, jotka voivat tehdä sopimuksia valtion kanssa ja vaikuttaa yhteiskuntajärjestykseen vaalien avulla. Tämä demokraattinen näkemys pitää sisällään myös sen, ettei eliitin edut ole koskemattomia.

Koska maamme on asenteiltaan ja kulttuuriltaan käymässä yhä länsimaisemmaksi ja näin ollen liberaaliyhteiskuntakäsitys on yhä merkittävämpi kehitystekijä, silloin on tarpeen pohtia myös tämän aatteen mukaisia yhteiskuntasopimusten periaatteita.

Yhteiskunta jakaa tukea muutaman periaatteen mukaisesti. Käytän tuesta ilmausta "yhteinen hyvä", joka on vakiintunut käsite niistä eduista, jota yhteiskunta jäsenilleen takaa. Yhteistä hyvää jaetaan usein oikeudenmukaisuus periaatteiden mukaisesti. Annetaan siis heille jotka ovat tuen tarpeessa ja ilman tätä apua eivät tulisi kohtuullisesti toimeen. Oikeudenmukaisuus on yhteiskunnallisista eettisistä arvoista vaikeimmin arvioitavissa, koska siihen liittyy vahvoja tunteita. Utilitaristinen yhteisen hyvän jakaminen perustuu yksinkertaiseen periaatteeseen, annetaan tukea siten, että siitä hyötyy mahdollisimman moni. Teollisuudelle annettavat tuet perustuvat tähän periaatteeseen, samoin asumistuet, lapsiperheiden edut ja osin sosiaali- ja eläketurva.

Maataloudelle annettava tuki ei perustu mihinkään kategoriaan, jos ajatellaan yhteiskuntasopimuksen mukaisesti asioita. Sen perustalla onkin Hegelin käsitys yhteiskunnasta. ruuan tuottamiseen liittyy niin paljon kulttuuritraditioita ja myös näkemys elitistisestä etuoikeutettujen luokasta (maanomistajista), joille ilman muuta kuuluu paremmat edut kuin muille. Suomessa tämä näkemys ei ole niin vahvana kuin muualla Euroopassa, täällä kun on niin matalat luokkakynnykset. Suomessakin on kuitenkin tämä näkemys maataloustukikeskustelujen taustalla, siksi maataloustukija ei voida käsitellä liberaalin näkemyksen mukaisesti. Yhteiskuntasopimuksen kannalta tuissa ei ole mitään järkeä. Pragmaattisesti ajatellen, maamme kriisihuolto tulisi hyvin turvatuksi pelkästään sillä, että jättäisimme kansalliset tuet vähäksi aikaa maksamatta. Säästyneillä varoilla voisimme aivan hyvin ostaa ruokamme muualta, vaikka hinta olisi kovakin. sellaista kriisiä ei tule, että ruokaa ei rahalla saisi. Koko maan asuttuna pitäminen ei ole ekologisesti, sotilaspoliittisesti, eikä taloudellisesti järkevää.

Perikato ei siis uhkaa vaikka tuista luovuttaisiinkin. Maataloustukien aito arviointi vaatii sitä, että pyritään näkemään niiden yhteiskuntapoliittinen merkitys ja takana oleva traditio. Muiden perustelujen esittäminen vaikuttaa vähintäänkin naivilta.

Lue lisää

Filosofiset tulkintasi ovat vähintäänkin väljiä kuten myös taloudellinen näkemyksesi tukien tarpeesta. Hegeliläinen näkemys valtiosta on valtio itseisarvona, jonka Marx sitten korjasi vastaamaan nimenomaan heikompiosaisen asemaa tuotannollisissa suhteissa. Tässä asetelmassa myös perinteinen suomalainen viljelijä ei ole muuta kuin maatyöläinen vaikka nyt sitten kovan torpparitaistelun jälkeen onkin saanut mökin omakseen. Maatyöläisen ja teollisuustyöläisen intressi tuotannollisissa suhteissa on yhteneväinen, joten siitä tuskin kannattaa suuremmin kiistellä.

Se sitten taas kuuluuko suurmaanomistus kapitalistiseen tuotantoon, on jo visaisempi kysymys. Joku voi tietenkin väittää, että muinainen feodaalisysteemi olisi kapitalismin esivaihe, mutta asiat voi nähdä hyvin erillisinäkin. Historian eri aikakaudet on vaikea nähdä jatkumona. Sen sijaan maanomistus sijoituskohteena on kyllä aitoa kapitalismia.

Kapitalistinen liberalismi ei sensijaan ole kiinnostunut yhtään mistään oikeudenmukaisuudesta. Päinvastoin kaikkia kapitalismia suitsivia voimia karsastetaan ja suorastaan uskotaan, että markkinoiden jättäminen oman onnensa nojaan johtaa yhteiskunnan vaurastumiseen. Julkisen vallan tehtävä tässä asetelmassa on turvata ainoastaan se, etteivät huonoihin oloihin tyytymättömät työläiset särje kallita koneita.

Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen myös vakautta. Kaikkea ei voi jättää suitsimattomien markkinavoimien varaan. Jos näin tehdään seuraukset ovat, kuten sanoin, katastrofaaliset. Kansalaisella, joka vaatii maatalouden lopettamista, täytyy olla jo todella huono kuvittelukykykin. Esimerkiksi maataloustukien maksamatta jättämisenhän voi hyvin rinnastaa siihen, että jätät myös syömisen siksi aikaa, kun tukia ei makseta.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Filosofiset tulkintasi ovat vähintäänkin väljiä kuten myös taloudellinen näkemyksesi tukien tarpeesta. Hegeliläinen näkemys valtiosta on valtio itseisarvona, jonka Marx sitten korjasi vastaamaan nimenomaan heikompiosaisen asemaa tuotannollisissa suhteissa. Tässä asetelmassa myös perinteinen suomalainen viljelijä ei ole muuta kuin maatyöläinen vaikka nyt sitten kovan torpparitaistelun jälkeen onkin saanut mökin omakseen. Maatyöläisen ja teollisuustyöläisen intressi tuotannollisissa suhteissa on yhteneväinen, joten siitä tuskin kannattaa suuremmin kiistellä.

Se sitten taas kuuluuko suurmaanomistus kapitalistiseen tuotantoon, on jo visaisempi kysymys. Joku voi tietenkin väittää, että muinainen feodaalisysteemi olisi kapitalismin esivaihe, mutta asiat voi nähdä hyvin erillisinäkin. Historian eri aikakaudet on vaikea nähdä jatkumona. Sen sijaan maanomistus sijoituskohteena on kyllä aitoa kapitalismia.

Kapitalistinen liberalismi ei sensijaan ole kiinnostunut yhtään mistään oikeudenmukaisuudesta. Päinvastoin kaikkia kapitalismia suitsivia voimia karsastetaan ja suorastaan uskotaan, että markkinoiden jättäminen oman onnensa nojaan johtaa yhteiskunnan vaurastumiseen. Julkisen vallan tehtävä tässä asetelmassa on turvata ainoastaan se, etteivät huonoihin oloihin tyytymättömät työläiset särje kallita koneita.

Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen myös vakautta. Kaikkea ei voi jättää suitsimattomien markkinavoimien varaan. Jos näin tehdään seuraukset ovat, kuten sanoin, katastrofaaliset. Kansalaisella, joka vaatii maatalouden lopettamista, täytyy olla jo todella huono kuvittelukykykin. Esimerkiksi maataloustukien maksamatta jättämisenhän voi hyvin rinnastaa siihen, että jätät myös syömisen siksi aikaa, kun tukia ei makseta.

Lue lisää

Tulkintasi yhteiskuntafilosofiasta on vähintäänkin omaperäinen. Hegel näki valtion itseisarvona, juuri sen näkemyksen valossa josta kirjoitin. Marxilainen näkemys oli merkittävästi erilainen. Valtion näkeminen luokkataistelun temmellyskenttänä ja riistäjien ja riistettyjen välisinä suhteina, oli aikoinaan ymmärrettävä näkökulma, enää se ei sitä ole.

Maanviljelijän ja teollisuustyöntekijän intressit eivät ole yhteneväiset, ne eivät voi mitenkään sitä olla.

Kapitalistinen talousjärjestelmä on perustunut agraariyhteiskunnan ihanteisiin ja juuri sieltä on lähtöisin Hegeliläinen valtionkäsite ja ihmisten jaottelu luokkiin heidän omaisuutensa/sukunsa tms.. kautta.

Liberalistinen yhteiskuntafilosofia pohtii nimenomaan oikeudenmukaisuutta, se on tämän aatesuunnat peruslähtökohta. Kuten jo aiemminkin kirjoitin, vain siitä on ollut epäselvyyttä, mitä oikeudenmukaisuus olisi? Vapaan markkinatalouden ideahan on se, että kaikille turvataan mahdollisuudet vaurastua, ilman että kapitalistisesti valtio muodostaa siihen esteitä. Tämä näkemys oikeudenmukaisuudesta on moraalisempi, kuin Marxilainen proletariaatin diktatuuri ja siihen kuuluva yli-ihmiskäsite.

Maataloustuki, nostaa maan hintaa ja estää näin elinkeinon kehittymistä. Tuet estävät kehitysmaiden maatalouden nousemisen omavaraisuuden tasolle ja ylläpitää imperialismia. Tuki vääristää kilpailua niin kotimaassa kuin ulkomaallakin. Tuet ovat kansantaloudellisesti kalliita ja niiden perusteluista puuttuu järkevät argumentit täysin. Ei tarvittaisi kovinkaan pitkää aikaa, jos tukien maksaminen lopetettaisiin ja tuotteita ostettaisiin markkinahintaan, jolloin oltaisiin siinä tilanteessa, että säästöillä turvattaisiin kriisivalmiutemme vuosiksi. Rinnastuksesi syömiseen/tukien maksamiseen oli aivan yhtä perusteeton kuin viestisi suurelta osin muutenkin.

Niinpä niin kirjoitti:

Tulkintasi yhteiskuntafilosofiasta on vähintäänkin omaperäinen. Hegel näki valtion itseisarvona, juuri sen näkemyksen valossa josta kirjoitin. Marxilainen näkemys oli merkittävästi erilainen. Valtion näkeminen luokkataistelun temmellyskenttänä ja riistäjien ja riistettyjen välisinä suhteina, oli aikoinaan ymmärrettävä näkökulma, enää se ei sitä ole.

Maanviljelijän ja teollisuustyöntekijän intressit eivät ole yhteneväiset, ne eivät voi mitenkään sitä olla.

Kapitalistinen talousjärjestelmä on perustunut agraariyhteiskunnan ihanteisiin ja juuri sieltä on lähtöisin Hegeliläinen valtionkäsite ja ihmisten jaottelu luokkiin heidän omaisuutensa/sukunsa tms.. kautta.

Liberalistinen yhteiskuntafilosofia pohtii nimenomaan oikeudenmukaisuutta, se on tämän aatesuunnat peruslähtökohta. Kuten jo aiemminkin kirjoitin, vain siitä on ollut epäselvyyttä, mitä oikeudenmukaisuus olisi? Vapaan markkinatalouden ideahan on se, että kaikille turvataan mahdollisuudet vaurastua, ilman että kapitalistisesti valtio muodostaa siihen esteitä. Tämä näkemys oikeudenmukaisuudesta on moraalisempi, kuin Marxilainen proletariaatin diktatuuri ja siihen kuuluva yli-ihmiskäsite.

Maataloustuki, nostaa maan hintaa ja estää näin elinkeinon kehittymistä. Tuet estävät kehitysmaiden maatalouden nousemisen omavaraisuuden tasolle ja ylläpitää imperialismia. Tuki vääristää kilpailua niin kotimaassa kuin ulkomaallakin. Tuet ovat kansantaloudellisesti kalliita ja niiden perusteluista puuttuu järkevät argumentit täysin. Ei tarvittaisi kovinkaan pitkää aikaa, jos tukien maksaminen lopetettaisiin ja tuotteita ostettaisiin markkinahintaan, jolloin oltaisiin siinä tilanteessa, että säästöillä turvattaisiin kriisivalmiutemme vuosiksi. Rinnastuksesi syömiseen/tukien maksamiseen oli aivan yhtä perusteeton kuin viestisi suurelta osin muutenkin.

Lue lisää

Oikeudenmukaisuus on nyky-yhteiskunnan tulos. Sillä ei ole kapitalismin kanssa juuri mitään tekemistä. Sen sijaan sosialistien kamppailu ihmisten elinolosuhteiden parantamiseksi on aikaansaanut nykyisenkaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Tämän toteamiseksi riittää historiantuntemus. Riittää, kun perehtyy varhaisten teollisuustyöläisten asemaan eri puolilla maailmaa.

Kapitalismin synnylle ei ole mitään sijaa maatalousyhteiskunnassa. Päinvastoin, kapitalismi syntyi kaupunkeihin lähinnä ulkomaanpurjehdusten myötä saatujen ryöstösaaliiden vuoksi. Joutoväkeä pakkautui kaupunkeihin rikkauksien toivossa, mistä syystä rikkaat porvarit keksivät kasvattaa voittojaan järjestämällä tehdasmaista tuotantoa uusien keksintöjen suosiollisella myötävaikutuksella ja joutoväen orjamaisella riistolla.Työläisten huono kohtelu ja epäinhimillset työskentelyolosuhteet johtivat ennen pitkää poliittisen vastavoiman syntyyn, sosialismiin. Hegelin yhteiskuntafilosofia oli hallitseva hengentuote tuohon aikaan. Sitä vastaan ja sen kritiikkinä syntyi Marxin muotoilu sosialismista.

Vapaan markkinatalouden tunnuslause on suomeksi antaa mennä, laissez faire. Fraasi juontaa juurensa absolutismin ajan Ranskaan. Anekdootin mukaan Ranskan valtiovarainministeri Jean-Baptiste Colbert (1619–1683) kysyi joukolta porvareita, mitä hallitus voisi tehdä talouselämän hyväksi. Yrittäjä nimeltä Legendre vastasi "laissez-nous-faire" eli antakaa meidän tehdä, siis antakaa meidän yrittäjien pyörittää talouselämää vapaasti, älkää te poliitikot sekaantuko talouselämän toimintaan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Laissez-faire).

Maataloustuki maanhinnan kohottajana on suorastaan naurettavaa saivartelua. Yhtälailla maan hintaan vaikuttaa epäsosiaalisen aineksen muuttaminen maata asumaan, mistä syystä alueen imago huononee ja tontin hinta laskee. Siksi on parempi antaa köyhälle rahaa, niin köyhä ei muutu epäsosiaaliseksi eikä alenna tonttimaan hintaa. Kaiken kaikkiaan briljantti perustelu yhteiskunnallisen tuen jakamiselle, vaikka sen itse sanonkin.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Oikeudenmukaisuus on nyky-yhteiskunnan tulos. Sillä ei ole kapitalismin kanssa juuri mitään tekemistä. Sen sijaan sosialistien kamppailu ihmisten elinolosuhteiden parantamiseksi on aikaansaanut nykyisenkaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Tämän toteamiseksi riittää historiantuntemus. Riittää, kun perehtyy varhaisten teollisuustyöläisten asemaan eri puolilla maailmaa.

Kapitalismin synnylle ei ole mitään sijaa maatalousyhteiskunnassa. Päinvastoin, kapitalismi syntyi kaupunkeihin lähinnä ulkomaanpurjehdusten myötä saatujen ryöstösaaliiden vuoksi. Joutoväkeä pakkautui kaupunkeihin rikkauksien toivossa, mistä syystä rikkaat porvarit keksivät kasvattaa voittojaan järjestämällä tehdasmaista tuotantoa uusien keksintöjen suosiollisella myötävaikutuksella ja joutoväen orjamaisella riistolla.Työläisten huono kohtelu ja epäinhimillset työskentelyolosuhteet johtivat ennen pitkää poliittisen vastavoiman syntyyn, sosialismiin. Hegelin yhteiskuntafilosofia oli hallitseva hengentuote tuohon aikaan. Sitä vastaan ja sen kritiikkinä syntyi Marxin muotoilu sosialismista.

Vapaan markkinatalouden tunnuslause on suomeksi antaa mennä, laissez faire. Fraasi juontaa juurensa absolutismin ajan Ranskaan. Anekdootin mukaan Ranskan valtiovarainministeri Jean-Baptiste Colbert (1619–1683) kysyi joukolta porvareita, mitä hallitus voisi tehdä talouselämän hyväksi. Yrittäjä nimeltä Legendre vastasi "laissez-nous-faire" eli antakaa meidän tehdä, siis antakaa meidän yrittäjien pyörittää talouselämää vapaasti, älkää te poliitikot sekaantuko talouselämän toimintaan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Laissez-faire).

Maataloustuki maanhinnan kohottajana on suorastaan naurettavaa saivartelua. Yhtälailla maan hintaan vaikuttaa epäsosiaalisen aineksen muuttaminen maata asumaan, mistä syystä alueen imago huononee ja tontin hinta laskee. Siksi on parempi antaa köyhälle rahaa, niin köyhä ei muutu epäsosiaaliseksi eikä alenna tonttimaan hintaa. Kaiken kaikkiaan briljantti perustelu yhteiskunnallisen tuen jakamiselle, vaikka sen itse sanonkin.

Lue lisää

Sinulla on -ikävä kyllä- hieman hakuisessa sekä historian että yhteiskuntajärjestelmien tuntemus. Mikäli ajatellaan kapitalismia sen perusmääritelmän mukaisesti, tämä Wikipediasta lainaamani lienee niistä käytetyin:
--
Kapitalismi on ideologia, josta pohjautuu talousjärjestelmä, jossa omaisuus ja sen tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa ja hallinnassa eivätkä valtion omistuksessa ja hallinnassa. Kapitalismissa maa, työvoima ja pääoma ovat luonnollisten- tai oikeushenkilöiden (yritykset, yhteisöt) omistamia ja myymiä. Investoinnit, jakelu, tulot, tuotanto, hinnoittelu, kysyntä ja tarjonta ovat vapaaehtoisia, yksityisiä päätöksiä markkinataloudessa. Nimensä mukaisesti kapitalismi pyrkii pääoman (kapitaalin) kasvattamiseen ja materiaalisen omistuksen keskittämiseen. Kaiken toiminnan ja päätöksenteon motiivina on yksinomaan taloudellisen voiton kasvattaminen.
-----

Kuinka maatalous voisi olla irrallaan tästä rakenteesta? Mikäli ajatellaan riistoa sen syvimmässä merkityksessä, silloin orjuus on sellaista, tämä ihmistyövoimankäyttö on maaviljely-yhteiskunnissa ollut tavallinen tapa. Voidaan sanoa maaorjuuden olleen eräässä muodossa myös meillä, näin jos ajatellaan torpparilaitosta. Merkillistä on se, että työväkeä voidaan kutsua joutoväeksi vieläkin, vaikka varsin hyvin on tiedossa, mitkä olivat aikoinaan kaupungistumisen syyt.

Vapaata markkinataloutta ei sen puhtaimmassa muodossa harjoiteta missään, ei edelleenkään. Osassa maissa pyritään kapitalistiseen yhteiskuntamuotoon, suojelemalla jos olevia yrityksiä kilpailulta, suomessa mm. kauppojen tilanne on tämän tapainen. Liberalismi on eräs valistusajan filosofian sovellus ja se perustuu siihen ajatukseen, että on olemassa mahdollista luoda sopimusyhteiskunta. Ideana on vapaus ja mahdollisuus toimia omaa hyvää ajatellen, siten ettei samalla loukkaa toisten vastaavia oikeuksia. Sopimusyhteiskunnassa on mahdollisuus myös sopia siitä, kenestä, millä ehdoin ja miten yhteiskunta huolehtii jäsenistään. tämän vuoksi on ollut mahdollista perustaa mm. ammattiliittoja ja niiden kansainvälisiä kattojärjestöjä.

Marx vastusti sellaista ihmisten riistoa joka muistutti orjuutta, perheentulotaso oli niin matala ettei se mahdollistanut perustoimeentuloa, riittävää ravintoa, terveydenhuoltoa ja lasten koulutusta. Marxilla oli myöskin käsitys siitä, että on olemassa alempiarvoisia ihmisiä, mutta heidän sortamista hän ei suvainnut, heidän mahdollisen tappamisensa hän hyväksyi kyllä. Havaitsen Sinullakin olevan hieman Marxilaista ajattelutapaa, se ei ole kunniaksi kenellekään.

Alueen imagon huononeminen on väitteenä hupaisa, siihen ei ole järkevää ottaa kantaa.
---------

Niinpä niin kirjoitti:

Sinulla on -ikävä kyllä- hieman hakuisessa sekä historian että yhteiskuntajärjestelmien tuntemus. Mikäli ajatellaan kapitalismia sen perusmääritelmän mukaisesti, tämä Wikipediasta lainaamani lienee niistä käytetyin:
--
Kapitalismi on ideologia, josta pohjautuu talousjärjestelmä, jossa omaisuus ja sen tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa ja hallinnassa eivätkä valtion omistuksessa ja hallinnassa. Kapitalismissa maa, työvoima ja pääoma ovat luonnollisten- tai oikeushenkilöiden (yritykset, yhteisöt) omistamia ja myymiä. Investoinnit, jakelu, tulot, tuotanto, hinnoittelu, kysyntä ja tarjonta ovat vapaaehtoisia, yksityisiä päätöksiä markkinataloudessa. Nimensä mukaisesti kapitalismi pyrkii pääoman (kapitaalin) kasvattamiseen ja materiaalisen omistuksen keskittämiseen. Kaiken toiminnan ja päätöksenteon motiivina on yksinomaan taloudellisen voiton kasvattaminen.
-----

Kuinka maatalous voisi olla irrallaan tästä rakenteesta? Mikäli ajatellaan riistoa sen syvimmässä merkityksessä, silloin orjuus on sellaista, tämä ihmistyövoimankäyttö on maaviljely-yhteiskunnissa ollut tavallinen tapa. Voidaan sanoa maaorjuuden olleen eräässä muodossa myös meillä, näin jos ajatellaan torpparilaitosta. Merkillistä on se, että työväkeä voidaan kutsua joutoväeksi vieläkin, vaikka varsin hyvin on tiedossa, mitkä olivat aikoinaan kaupungistumisen syyt.

Vapaata markkinataloutta ei sen puhtaimmassa muodossa harjoiteta missään, ei edelleenkään. Osassa maissa pyritään kapitalistiseen yhteiskuntamuotoon, suojelemalla jos olevia yrityksiä kilpailulta, suomessa mm. kauppojen tilanne on tämän tapainen. Liberalismi on eräs valistusajan filosofian sovellus ja se perustuu siihen ajatukseen, että on olemassa mahdollista luoda sopimusyhteiskunta. Ideana on vapaus ja mahdollisuus toimia omaa hyvää ajatellen, siten ettei samalla loukkaa toisten vastaavia oikeuksia. Sopimusyhteiskunnassa on mahdollisuus myös sopia siitä, kenestä, millä ehdoin ja miten yhteiskunta huolehtii jäsenistään. tämän vuoksi on ollut mahdollista perustaa mm. ammattiliittoja ja niiden kansainvälisiä kattojärjestöjä.

Marx vastusti sellaista ihmisten riistoa joka muistutti orjuutta, perheentulotaso oli niin matala ettei se mahdollistanut perustoimeentuloa, riittävää ravintoa, terveydenhuoltoa ja lasten koulutusta. Marxilla oli myöskin käsitys siitä, että on olemassa alempiarvoisia ihmisiä, mutta heidän sortamista hän ei suvainnut, heidän mahdollisen tappamisensa hän hyväksyi kyllä. Havaitsen Sinullakin olevan hieman Marxilaista ajattelutapaa, se ei ole kunniaksi kenellekään.

Alueen imagon huononeminen on väitteenä hupaisa, siihen ei ole järkevää ottaa kantaa.
---------

Lue lisää

Samalla kun teollinen vallankumous alkoi Isossa-Britanniassa, nousivat ensimmäiset liberalismin näkemykset. Ensimmäinen liberaalinen filosofi oli John Locke (1632-1704). Locke on vastuussa käsitteen "luonnolliset oikeudet" esittämisestä, jonka hän yksilöi "henki, vapaus ja omaisuus". Luonnonoikeusteoria oli nykyaikaisen ihmisoikeuskäsityksen edeltäjä. Lockelle omaisuus oli tärkeämpi luonnollinen oikeus kuin oikeus osallistua yhteiseen päätöksentekoon: hän ei antanut varauksetonta hyväksyntäänsä demokratian käytölle hallitsemisessa, sillä hän pelkäsi, että "enemmistön tyrannia" etsiytyisi eväämään ihmisiltä heidän oikeuksiaan omaisuuteen.

Klassisen liberalismin tunnetuin ekonomisti on ollut skottilainen moraalifilosofi Adam Smith (1723-1790), joka ajoi suurin piirtein laissez-faire -opin asiaa eli vähintä mahdollista hallituksen sekaantumista talouselämän toimintaan. Adam Smith kehitti motivaatioteorian, joka pyrki sovittamaan inhimillisen omaneduntavoittelun sääntelemättömään yhteiskunnalliseen järjestyksen (pääasiassa teoksessa The Theory of Moral Sentiments (1759)). Hänen kuuluisin teoksensa The Wealth of Nations (1776) pyrki selittämään, kuinka sääntelemättömät markkinat luonnollista kautta ohjaisivat itse itseään aggregoitujen yksilöllisten päätösten muodostaman "näkymättömän käden" voimasta.

Teollistuminen toimi ensimmäisenä lähtölaukauksena ns. modernille kapitalismille ja sen kehittyminen aiheutti varallisuuden ja tuotantokapasiteetin valtavan nousun. Nopeat muutokset teknologiassa jättivät monet työläiset työttömiksi, kun maataloudelliset ja tuotannolliset toimet yksi toisensa jälkeen koneellistettiin. Miljoonien uusien työttömäksi jääneiden ihmisten pako maalta tai pienistä kaupungeista suuriin kasvukeskuksiin johti ennennäkemättömään köyhyyteen, slummiutumiseen ja asumisen ahtautumiseen kaikkeen tähän liittyneine sosiaalisine ongelmineen. Samaan aikaan porvarisluokka, joka oli kooltaan vain murto-osa työväenluokasta, vaurastui ennennäkemättömiin mittoihin. Marxin mukaan teollisuustyöväenluokka lopulta kehittää luokkatietoisuuden ja nousee kapinaan porvaristoa vastaan. Tämä prosessi johtaa lopulta tasa-arvoisempaan sosialistiseen ja lopulta kommunistiseen valtioon, jossa työläiset itse omistavat tuotantovälineensä.

Teollistuminen merkitsi feodalismin loppumista ja porvariston nousua yhteiskunnan johtavaksi luokaksi. Ranskan vallankumouksen alla, 1700 -luvun lopussa, sydän-Euroopan yhteiskunnista löytyi seuraavanlainen luokkajako: talonpoikaisto, aatelisto-papisto, porvaristo proletaareineen sekä maaorjien luokka. Porvaristo oli valtansa alussa erittäin radikaali luokka ja se kävi säälittä kaiken sen kimppuun, mikä oli kuulunut feodaaliyhteiskunnan rakenteisiin. Tekninen kehitys, kaupungistuminen, suurteollisuus, kauppa, tieteet ja taiteet kokivat voimakkaan nousun juuri porvariston ansiosta.

Porvariston edistyksellisyys ei kuitenkaan johtanut tämän pitemmälle. Taloudellisten lainalaisuuksien ja yksityisomistuksen säätelemättömän vaikutuksen seurauksena porvaristosta tuli toisten ihmisten hyväksikäyttäjä, riistäjä, sortaja ja vanhoillinen kehityksen jarruttaja. Sen jälkeen kun porvaristo oli murskannut kaikki vanhan yhteiskunnan rakenteet, se halusi pysähdyttää kehityksen porvariston etuja vastaavalle tasolle.

Porvariston syntyminen johti kansallisvaltioiden syntymiseen. Kansallisvaltioiden koskemattomuus ja itsenäisyys pyhitettiin, koska se tarkoitti porvariston koskemattomuutta ja itsenäisyyttä. Kun porvaristo kasvoi, ts. kun pääomat kasvoivat ulos kansallisten rajojen sisältä, kansallisvaltiot kävivät tarpeettomiksi. Elämme juuri nyt tätä historian vaihetta. Jos globalisoituneen pääoman edut vaativat jonkin maan sisällä olevien esimerkiksi energialähteiden haltuun ottoa, ne otetaan, vaikka sodan avulla.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Samalla kun teollinen vallankumous alkoi Isossa-Britanniassa, nousivat ensimmäiset liberalismin näkemykset. Ensimmäinen liberaalinen filosofi oli John Locke (1632-1704). Locke on vastuussa käsitteen "luonnolliset oikeudet" esittämisestä, jonka hän yksilöi "henki, vapaus ja omaisuus". Luonnonoikeusteoria oli nykyaikaisen ihmisoikeuskäsityksen edeltäjä. Lockelle omaisuus oli tärkeämpi luonnollinen oikeus kuin oikeus osallistua yhteiseen päätöksentekoon: hän ei antanut varauksetonta hyväksyntäänsä demokratian käytölle hallitsemisessa, sillä hän pelkäsi, että "enemmistön tyrannia" etsiytyisi eväämään ihmisiltä heidän oikeuksiaan omaisuuteen.

Klassisen liberalismin tunnetuin ekonomisti on ollut skottilainen moraalifilosofi Adam Smith (1723-1790), joka ajoi suurin piirtein laissez-faire -opin asiaa eli vähintä mahdollista hallituksen sekaantumista talouselämän toimintaan. Adam Smith kehitti motivaatioteorian, joka pyrki sovittamaan inhimillisen omaneduntavoittelun sääntelemättömään yhteiskunnalliseen järjestyksen (pääasiassa teoksessa The Theory of Moral Sentiments (1759)). Hänen kuuluisin teoksensa The Wealth of Nations (1776) pyrki selittämään, kuinka sääntelemättömät markkinat luonnollista kautta ohjaisivat itse itseään aggregoitujen yksilöllisten päätösten muodostaman "näkymättömän käden" voimasta.

Teollistuminen toimi ensimmäisenä lähtölaukauksena ns. modernille kapitalismille ja sen kehittyminen aiheutti varallisuuden ja tuotantokapasiteetin valtavan nousun. Nopeat muutokset teknologiassa jättivät monet työläiset työttömiksi, kun maataloudelliset ja tuotannolliset toimet yksi toisensa jälkeen koneellistettiin. Miljoonien uusien työttömäksi jääneiden ihmisten pako maalta tai pienistä kaupungeista suuriin kasvukeskuksiin johti ennennäkemättömään köyhyyteen, slummiutumiseen ja asumisen ahtautumiseen kaikkeen tähän liittyneine sosiaalisine ongelmineen. Samaan aikaan porvarisluokka, joka oli kooltaan vain murto-osa työväenluokasta, vaurastui ennennäkemättömiin mittoihin. Marxin mukaan teollisuustyöväenluokka lopulta kehittää luokkatietoisuuden ja nousee kapinaan porvaristoa vastaan. Tämä prosessi johtaa lopulta tasa-arvoisempaan sosialistiseen ja lopulta kommunistiseen valtioon, jossa työläiset itse omistavat tuotantovälineensä.

Teollistuminen merkitsi feodalismin loppumista ja porvariston nousua yhteiskunnan johtavaksi luokaksi. Ranskan vallankumouksen alla, 1700 -luvun lopussa, sydän-Euroopan yhteiskunnista löytyi seuraavanlainen luokkajako: talonpoikaisto, aatelisto-papisto, porvaristo proletaareineen sekä maaorjien luokka. Porvaristo oli valtansa alussa erittäin radikaali luokka ja se kävi säälittä kaiken sen kimppuun, mikä oli kuulunut feodaaliyhteiskunnan rakenteisiin. Tekninen kehitys, kaupungistuminen, suurteollisuus, kauppa, tieteet ja taiteet kokivat voimakkaan nousun juuri porvariston ansiosta.

Porvariston edistyksellisyys ei kuitenkaan johtanut tämän pitemmälle. Taloudellisten lainalaisuuksien ja yksityisomistuksen säätelemättömän vaikutuksen seurauksena porvaristosta tuli toisten ihmisten hyväksikäyttäjä, riistäjä, sortaja ja vanhoillinen kehityksen jarruttaja. Sen jälkeen kun porvaristo oli murskannut kaikki vanhan yhteiskunnan rakenteet, se halusi pysähdyttää kehityksen porvariston etuja vastaavalle tasolle.

Porvariston syntyminen johti kansallisvaltioiden syntymiseen. Kansallisvaltioiden koskemattomuus ja itsenäisyys pyhitettiin, koska se tarkoitti porvariston koskemattomuutta ja itsenäisyyttä. Kun porvaristo kasvoi, ts. kun pääomat kasvoivat ulos kansallisten rajojen sisältä, kansallisvaltiot kävivät tarpeettomiksi. Elämme juuri nyt tätä historian vaihetta. Jos globalisoituneen pääoman edut vaativat jonkin maan sisällä olevien esimerkiksi energialähteiden haltuun ottoa, ne otetaan, vaikka sodan avulla.

Lue lisää

Kertaus on opintojen äiti, näinhän sitä sanotaan. Vaikkakin olisi hyvä jotain johtopäätöksiäkin pystyä omista kirjoituksistaan vetämään, niin keskustelun pohjaksi nyt kirjoittamasi viesti sopii varsin hyvin siitä kiitos.

Teollistumisen alku merkitsi feodalismin loppumista, tämä johtuu myös siitä, että maaseudulla ei enää työväkeä niin paljon tarvittu. Kaupungit pystyivät paremmin tarjoamaan elämäsinen edellytyksiä. Ahne porvari ei siis ilkeyttään vienyt maaseudulta ihmisiä sorrettavaksi, muutto tapahtui olosuhteiden pakosta. Koska kuitenkin keskustelemme kapitalismista, silloin on hyvä muistaa myös se, että ennen modernia kapitalismia oli olemassa aivan samanlainen omistamisen suoja ja aivan samoin etuoikeutettujen luokka pyrki omaisuuttaan lisäämään. Erona moderniin kapitalismiin (liberalismin aatteisiin) omistavaan luokkaan siirtyminen oli muille mahdotonta. Asema perittiin ja luokkarajat pitivät huolta siitä, ettei sininen veri päässyt liiaksi punastumaan. Oli varsin suuret varallisuuserot ja niiden jyrkkyydestä pidettiin huolta myös valtion ja lainsäädännön keinoin.

Porvariston radikaalisuus johtui juuri niistä rakenteista, joiden tarkoitus oli estää maanomistajien ja aateliston etujen vaarantuminen. Voisi sanoa aivan hyvin myös näin, porvaristo kävi ensimmäisen luokkataistelun teollistumisen alussa. Aateliston ja maanomistajienluokan etujen turvaaminen ei ollut enää kansantaloudellisesti järkevää, niinpä porvaristo sai pitää asemansa. Porvariston keskiluokkaistuessa liberalismi sai yhteiskuntafilosofiana tuulta siipiensä alle, porvaristolla ei ollut tarvetta estää toisia rikastumasta ja heillä ei myöskään ollut sellaisia perinnöllisiä oikeuksia, joita olisi pitänyt puolustaa. Talous oli mahdollista vapauttaa.

Ihan oikeasti, missä olet puuhastellut historiantunneilla? Kyllähän valtioita on ollut aina ja valtioiden itsenäisyyden vuoksi on sotia käyty. Kansallisvaltioita on ollut tosin vasta demokratian kehittymisen myötä, mutta harva näkee tämän suuntauksen olleen väärän. Historian vaiheista sen verran, että sotia on aina käyty sen vuoksi, että toisilta pyritään ottamaan jotakin itselle tarpeellista pois, aikoinaan orjat olivat tämän tyyppinen luonnonvara.

Niinpä niin kirjoitti:

Kertaus on opintojen äiti, näinhän sitä sanotaan. Vaikkakin olisi hyvä jotain johtopäätöksiäkin pystyä omista kirjoituksistaan vetämään, niin keskustelun pohjaksi nyt kirjoittamasi viesti sopii varsin hyvin siitä kiitos.

Teollistumisen alku merkitsi feodalismin loppumista, tämä johtuu myös siitä, että maaseudulla ei enää työväkeä niin paljon tarvittu. Kaupungit pystyivät paremmin tarjoamaan elämäsinen edellytyksiä. Ahne porvari ei siis ilkeyttään vienyt maaseudulta ihmisiä sorrettavaksi, muutto tapahtui olosuhteiden pakosta. Koska kuitenkin keskustelemme kapitalismista, silloin on hyvä muistaa myös se, että ennen modernia kapitalismia oli olemassa aivan samanlainen omistamisen suoja ja aivan samoin etuoikeutettujen luokka pyrki omaisuuttaan lisäämään. Erona moderniin kapitalismiin (liberalismin aatteisiin) omistavaan luokkaan siirtyminen oli muille mahdotonta. Asema perittiin ja luokkarajat pitivät huolta siitä, ettei sininen veri päässyt liiaksi punastumaan. Oli varsin suuret varallisuuserot ja niiden jyrkkyydestä pidettiin huolta myös valtion ja lainsäädännön keinoin.

Porvariston radikaalisuus johtui juuri niistä rakenteista, joiden tarkoitus oli estää maanomistajien ja aateliston etujen vaarantuminen. Voisi sanoa aivan hyvin myös näin, porvaristo kävi ensimmäisen luokkataistelun teollistumisen alussa. Aateliston ja maanomistajienluokan etujen turvaaminen ei ollut enää kansantaloudellisesti järkevää, niinpä porvaristo sai pitää asemansa. Porvariston keskiluokkaistuessa liberalismi sai yhteiskuntafilosofiana tuulta siipiensä alle, porvaristolla ei ollut tarvetta estää toisia rikastumasta ja heillä ei myöskään ollut sellaisia perinnöllisiä oikeuksia, joita olisi pitänyt puolustaa. Talous oli mahdollista vapauttaa.

Ihan oikeasti, missä olet puuhastellut historiantunneilla? Kyllähän valtioita on ollut aina ja valtioiden itsenäisyyden vuoksi on sotia käyty. Kansallisvaltioita on ollut tosin vasta demokratian kehittymisen myötä, mutta harva näkee tämän suuntauksen olleen väärän. Historian vaiheista sen verran, että sotia on aina käyty sen vuoksi, että toisilta pyritään ottamaan jotakin itselle tarpeellista pois, aikoinaan orjat olivat tämän tyyppinen luonnonvara.

Lue lisää

elämme Suomi nimisessä Tasavallassa ja tuo historian roskatynnörien tonkiminen tympii

jauhaminen kirjoitti:

elämme Suomi nimisessä Tasavallassa ja tuo historian roskatynnörien tonkiminen tympii

Turha jauhaa talousteorioita ja ylistää kuuluisia parrankasvattajia, joiden teorioista ei tullut lasta ei paskaa.

Niinpä niin kirjoitti:

Kertaus on opintojen äiti, näinhän sitä sanotaan. Vaikkakin olisi hyvä jotain johtopäätöksiäkin pystyä omista kirjoituksistaan vetämään, niin keskustelun pohjaksi nyt kirjoittamasi viesti sopii varsin hyvin siitä kiitos.

Teollistumisen alku merkitsi feodalismin loppumista, tämä johtuu myös siitä, että maaseudulla ei enää työväkeä niin paljon tarvittu. Kaupungit pystyivät paremmin tarjoamaan elämäsinen edellytyksiä. Ahne porvari ei siis ilkeyttään vienyt maaseudulta ihmisiä sorrettavaksi, muutto tapahtui olosuhteiden pakosta. Koska kuitenkin keskustelemme kapitalismista, silloin on hyvä muistaa myös se, että ennen modernia kapitalismia oli olemassa aivan samanlainen omistamisen suoja ja aivan samoin etuoikeutettujen luokka pyrki omaisuuttaan lisäämään. Erona moderniin kapitalismiin (liberalismin aatteisiin) omistavaan luokkaan siirtyminen oli muille mahdotonta. Asema perittiin ja luokkarajat pitivät huolta siitä, ettei sininen veri päässyt liiaksi punastumaan. Oli varsin suuret varallisuuserot ja niiden jyrkkyydestä pidettiin huolta myös valtion ja lainsäädännön keinoin.

Porvariston radikaalisuus johtui juuri niistä rakenteista, joiden tarkoitus oli estää maanomistajien ja aateliston etujen vaarantuminen. Voisi sanoa aivan hyvin myös näin, porvaristo kävi ensimmäisen luokkataistelun teollistumisen alussa. Aateliston ja maanomistajienluokan etujen turvaaminen ei ollut enää kansantaloudellisesti järkevää, niinpä porvaristo sai pitää asemansa. Porvariston keskiluokkaistuessa liberalismi sai yhteiskuntafilosofiana tuulta siipiensä alle, porvaristolla ei ollut tarvetta estää toisia rikastumasta ja heillä ei myöskään ollut sellaisia perinnöllisiä oikeuksia, joita olisi pitänyt puolustaa. Talous oli mahdollista vapauttaa.

Ihan oikeasti, missä olet puuhastellut historiantunneilla? Kyllähän valtioita on ollut aina ja valtioiden itsenäisyyden vuoksi on sotia käyty. Kansallisvaltioita on ollut tosin vasta demokratian kehittymisen myötä, mutta harva näkee tämän suuntauksen olleen väärän. Historian vaiheista sen verran, että sotia on aina käyty sen vuoksi, että toisilta pyritään ottamaan jotakin itselle tarpeellista pois, aikoinaan orjat olivat tämän tyyppinen luonnonvara.

Lue lisää

Kansallisvaltiolla tarkoitetaan moderniin aikakauteen kuuluvaa ja hallintonsa puolesta keskiaikaisesta feodaalivaltiosta eroavaa valtiota. Näin ollen kansallisvaltio on sangen uusi keksintö. Tokipa valtioita on muodossa tai toisessa ollut ennenkin, mutta tässä puhutaan nyt valtiosta feodaaliajan jälkeen.

Se kyllä, ettei väkeä olisi maaseudulla tarvittu, on selkeää potaskaa. Yhtä hyvin työvoimaa olisi voiti käyttää maaseudullakin, jos sinne olisi saatu tehtaita aikaiseksi. Tämä osoittaa sen, että yksinomaan porvariston sijainti määräsi sen, missä koneet otettiin käyttöön. Porvarithan olivan alunalkaen kaupunkien käsityöläisiä ja kauppiaita. Teollistuminen ei lähtenyt liikkeelle maalaiskartanoista, vaan kaupungeista.

Ja kuten sanoin porvariston rikkaudet houkuttelivat kaupunkeihin väkeä eri puolilta ja kun joutilasta väkeä oli tarjolla, niin porvarihan oitis kaupankäyntiin tottuneena keksi käyttää köyhää ja varatonta väestönosaa hyväkseen, kuten vielä nykyäänkin kaikesta evoluutiosta ja muusta näennäisen sivistyksen kasvusta huolimatta. Luonnontieteen edistysaskeleet olivat oiva apu tässä porvarien pyrkimyksessä kasvattaa vaurauttaan ja mahtiaan yhteiskunnan johtavana luokkana.

Tokipa omistusta on ollut kautta aikojen, mutta ennen porvareita ei kumminkaan ollut porvareita, vaan aivan muunlaisia mahtiherroja ja jopa naisia, mikä näin feminismin kultaisina aikoina tuppaa unohtumaan.

turiset kirjoitti:

Turha jauhaa talousteorioita ja ylistää kuuluisia parrankasvattajia, joiden teorioista ei tullut lasta ei paskaa.

Ymmärrän hyvin, että tieto lisää tuskaa, mutta ei voi mitään.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Kansallisvaltiolla tarkoitetaan moderniin aikakauteen kuuluvaa ja hallintonsa puolesta keskiaikaisesta feodaalivaltiosta eroavaa valtiota. Näin ollen kansallisvaltio on sangen uusi keksintö. Tokipa valtioita on muodossa tai toisessa ollut ennenkin, mutta tässä puhutaan nyt valtiosta feodaaliajan jälkeen.

Se kyllä, ettei väkeä olisi maaseudulla tarvittu, on selkeää potaskaa. Yhtä hyvin työvoimaa olisi voiti käyttää maaseudullakin, jos sinne olisi saatu tehtaita aikaiseksi. Tämä osoittaa sen, että yksinomaan porvariston sijainti määräsi sen, missä koneet otettiin käyttöön. Porvarithan olivan alunalkaen kaupunkien käsityöläisiä ja kauppiaita. Teollistuminen ei lähtenyt liikkeelle maalaiskartanoista, vaan kaupungeista.

Ja kuten sanoin porvariston rikkaudet houkuttelivat kaupunkeihin väkeä eri puolilta ja kun joutilasta väkeä oli tarjolla, niin porvarihan oitis kaupankäyntiin tottuneena keksi käyttää köyhää ja varatonta väestönosaa hyväkseen, kuten vielä nykyäänkin kaikesta evoluutiosta ja muusta näennäisen sivistyksen kasvusta huolimatta. Luonnontieteen edistysaskeleet olivat oiva apu tässä porvarien pyrkimyksessä kasvattaa vaurauttaan ja mahtiaan yhteiskunnan johtavana luokkana.

Tokipa omistusta on ollut kautta aikojen, mutta ennen porvareita ei kumminkaan ollut porvareita, vaan aivan muunlaisia mahtiherroja ja jopa naisia, mikä näin feminismin kultaisina aikoina tuppaa unohtumaan.

Lue lisää

Totta kai voimme katkaista historiallisen keskustelun mistä vaiheesta tahansa, mutta on epärehellistä uskotella, että tämä tapa katkaisisi myös historiallisen jatkumon. Emme voi keskustella kansallisvaltioista vain siten, että järjestelmä olisi perustettu tyhjän päälle. Neuvostoliiton historiankirjoituksissa näin toki on tehty, mutta uskottavaa se ei edes sielläkään ole ollut.

Feodaaliajan hallinto oli hyvin keskittynyttä. Maanomistussuhteet oikeuttivat sekä oikeuden- ja myös vallan käyttöön niiden ihmisten yli jotka omistetulla maalla asuivat. Huvittavana ja samalla kohtalaisen tragikoomisena esimerkkinä englantilainen < ensiyön oikeusPassages from Antiquity to Feudalism> on Marxilaisuuden pohjalta lähtevänä kuvannut feodaaliaikaista järjestelmää näin. Feodaalisen tuotantotavan muoto oli, oli luontaistalous ja jossa työ tai työn hedelmät eivät kumpikaan olleet hyödykkeitä. Tämä johtui kehittymättömistä markkinoista. Tuotantomuotoon kuului myös maanviljelys maaorjatyövoimalla. Maata kontrolloivat omistavan luokan muodostaneet maanherrat, jotka oikeudellis-poliittisen pakottamisen avulla riistivät maaorjatalonpojilta näiden tuottaman lisäarvon. Kontrolli perustuessa taloudellisen hyväksikäyttöön ja oikeusvallan hyödyntämiseen ja poliittisen vallan yksipuoliseen käyttöön. Andersonin mukaisesti, juuri tämä järjestelmä mahdollisti keskiaikaisen riippumattoman kaupungin synnyn. Kaupunkivaltiot olivat keskiajalla aika itsenäisiä toimijoita ja ne oli perustettu feodaaliaikaisen järjestelmä luomalle pohjalle.

Jos vaihteeksi puhutaan Suomesta, silloin on huomattava se, että torpparijärjestelmän purkaminen johtui myös siitä, että maaseututyöväkeä ei tarvittu koska koneellistuminen oli alkanut. Maaseutu ei siis pystynyt elättämään sitä väkeä jota se tuotti.

Porvariston ei ole täällä, eikä muuallakaan tarvinnut houkutella väkeä kaupunkeihin. Ihmiset ovat muuttaneen elinolosuhteiden muuttumisen takia ja koska yhteiskunnanturvaverkot ovat puuttuneet, silloin muuttaminen on ollut pakonsanelemaa. Työn tarjoaminen ei ole riistoa, mikäli myös työntekijöillä on oikeus sanella omat ehtonsa, tämä on se tärkein pointti mitä nykyaikainen moderni liberalismi on tuonut yhteiskuntaamme. Sosialismi loi riistävän luokan poliittisenhallintomekanismin kautta ja jätti työväen tämän järjestelmän armoille. Liberalismi ja moderni markkinatalousmalli mahdollisti ensimmäisenä järjestelmänä sen, ettei työväestö ollut riiston kohteena, koska työväestöllä oli mahdollisuus tasapuolisiin sopimusjärjestelmiin.

Tehtaita perustetaan sinne jossa ne kannattavat, tämä tarkoittaa jo rakennettua infrakutsutuuria ja mahdollisuutta kehittää sitä lisää. Maaseutu ei tarjoa niitä etuja, mitä kaupunki ympäristö tekee. jos Suomalaista kehitystä on vähänkään seurannut, niin aivan selvästi on nähtävissä se, että huolimatta maaseudulle annetuista tukitoimista tuotanto siellä ei kannata.

Niinpä niin kirjoitti:

Totta kai voimme katkaista historiallisen keskustelun mistä vaiheesta tahansa, mutta on epärehellistä uskotella, että tämä tapa katkaisisi myös historiallisen jatkumon. Emme voi keskustella kansallisvaltioista vain siten, että järjestelmä olisi perustettu tyhjän päälle. Neuvostoliiton historiankirjoituksissa näin toki on tehty, mutta uskottavaa se ei edes sielläkään ole ollut.

Feodaaliajan hallinto oli hyvin keskittynyttä. Maanomistussuhteet oikeuttivat sekä oikeuden- ja myös vallan käyttöön niiden ihmisten yli jotka omistetulla maalla asuivat. Huvittavana ja samalla kohtalaisen tragikoomisena esimerkkinä englantilainen < ensiyön oikeusPassages from Antiquity to Feudalism> on Marxilaisuuden pohjalta lähtevänä kuvannut feodaaliaikaista järjestelmää näin. Feodaalisen tuotantotavan muoto oli, oli luontaistalous ja jossa työ tai työn hedelmät eivät kumpikaan olleet hyödykkeitä. Tämä johtui kehittymättömistä markkinoista. Tuotantomuotoon kuului myös maanviljelys maaorjatyövoimalla. Maata kontrolloivat omistavan luokan muodostaneet maanherrat, jotka oikeudellis-poliittisen pakottamisen avulla riistivät maaorjatalonpojilta näiden tuottaman lisäarvon. Kontrolli perustuessa taloudellisen hyväksikäyttöön ja oikeusvallan hyödyntämiseen ja poliittisen vallan yksipuoliseen käyttöön. Andersonin mukaisesti, juuri tämä järjestelmä mahdollisti keskiaikaisen riippumattoman kaupungin synnyn. Kaupunkivaltiot olivat keskiajalla aika itsenäisiä toimijoita ja ne oli perustettu feodaaliaikaisen järjestelmä luomalle pohjalle.

Jos vaihteeksi puhutaan Suomesta, silloin on huomattava se, että torpparijärjestelmän purkaminen johtui myös siitä, että maaseututyöväkeä ei tarvittu koska koneellistuminen oli alkanut. Maaseutu ei siis pystynyt elättämään sitä väkeä jota se tuotti.

Porvariston ei ole täällä, eikä muuallakaan tarvinnut houkutella väkeä kaupunkeihin. Ihmiset ovat muuttaneen elinolosuhteiden muuttumisen takia ja koska yhteiskunnanturvaverkot ovat puuttuneet, silloin muuttaminen on ollut pakonsanelemaa. Työn tarjoaminen ei ole riistoa, mikäli myös työntekijöillä on oikeus sanella omat ehtonsa, tämä on se tärkein pointti mitä nykyaikainen moderni liberalismi on tuonut yhteiskuntaamme. Sosialismi loi riistävän luokan poliittisenhallintomekanismin kautta ja jätti työväen tämän järjestelmän armoille. Liberalismi ja moderni markkinatalousmalli mahdollisti ensimmäisenä järjestelmänä sen, ettei työväestö ollut riiston kohteena, koska työväestöllä oli mahdollisuus tasapuolisiin sopimusjärjestelmiin.

Tehtaita perustetaan sinne jossa ne kannattavat, tämä tarkoittaa jo rakennettua infrakutsutuuria ja mahdollisuutta kehittää sitä lisää. Maaseutu ei tarjoa niitä etuja, mitä kaupunki ympäristö tekee. jos Suomalaista kehitystä on vähänkään seurannut, niin aivan selvästi on nähtävissä se, että huolimatta maaseudulle annetuista tukitoimista tuotanto siellä ei kannata.

Lue lisää

On helppoa teflonisoida riisto vapaalla sopimusoikeudella sanomalla samaan hengenvetoon, ettei porvari riistä ketään ja samanaikaisesti tuomalla julki, että maaseudulle oli kertynyt liikaa väkeä, joka sitten elääkseen lähti kaupunkiin tekemään vapaasta tahdostaan sopimusta porvarin kanssa. Kyllä tässä neuvottelijoilla on sangen epätasainen neuvottelupositio. Oikein kauhistuttaa.

Suomen maatalouden mittava koneellistuminen ennen 50 ja 60-lukua kuulostaa epäuskottavalta. Esimerkiksi laajamittainen traktorien käyttö yleistyi vasta 1950-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1920 traktoreita oli vaivaiset 147 kappaletta. Väestön suurimittaiset kaupunkiinmuttamiset tapahtuivat vasta 60-luvulla ja sen jälkeen. Maastamuuttajia on tietysti ollut kautta maailman sivu, mutta eiväthän he Suomen tilanteeseen ole vaikuttaneet juuri sitä eikä tätä muutoin kuin saapumismaassaan, jossa ovat sitten mitä todennöisimmin joutuneet kapitalistisen riiston kohteiksi. Ennen mainittuja vuosikymmeniä ei täällä edes kaupunkeja juuri ollut. Nyttemmin sitten ovat käpykylätkin saaneet kaupungin statuksen, tiedä sitten mistä syystä.

Kyllä Suomessakin tehtaat syntyivät ensin ja loihtivat kuvitelmia rikastumisesta, mikä sitten houkutteli väestöä muuttamaan tehdaspaikkakunnille. Tämä taas loi entistä suotuisammat riisto-olosuhteet tuotantovälineitä hallinneille liikemiehille, patruunoille yms, joita voi nyt sitten kutsua vaikka porvareiksi.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

On helppoa teflonisoida riisto vapaalla sopimusoikeudella sanomalla samaan hengenvetoon, ettei porvari riistä ketään ja samanaikaisesti tuomalla julki, että maaseudulle oli kertynyt liikaa väkeä, joka sitten elääkseen lähti kaupunkiin tekemään vapaasta tahdostaan sopimusta porvarin kanssa. Kyllä tässä neuvottelijoilla on sangen epätasainen neuvottelupositio. Oikein kauhistuttaa.

Suomen maatalouden mittava koneellistuminen ennen 50 ja 60-lukua kuulostaa epäuskottavalta. Esimerkiksi laajamittainen traktorien käyttö yleistyi vasta 1950-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1920 traktoreita oli vaivaiset 147 kappaletta. Väestön suurimittaiset kaupunkiinmuttamiset tapahtuivat vasta 60-luvulla ja sen jälkeen. Maastamuuttajia on tietysti ollut kautta maailman sivu, mutta eiväthän he Suomen tilanteeseen ole vaikuttaneet juuri sitä eikä tätä muutoin kuin saapumismaassaan, jossa ovat sitten mitä todennöisimmin joutuneet kapitalistisen riiston kohteiksi. Ennen mainittuja vuosikymmeniä ei täällä edes kaupunkeja juuri ollut. Nyttemmin sitten ovat käpykylätkin saaneet kaupungin statuksen, tiedä sitten mistä syystä.

Kyllä Suomessakin tehtaat syntyivät ensin ja loihtivat kuvitelmia rikastumisesta, mikä sitten houkutteli väestöä muuttamaan tehdaspaikkakunnille. Tämä taas loi entistä suotuisammat riisto-olosuhteet tuotantovälineitä hallinneille liikemiehille, patruunoille yms, joita voi nyt sitten kutsua vaikka porvareiksi.

Lue lisää

Riisto on riistoa vaikka kenen tekemänä, maaseudulla aikoinaan riistettiin ihmisiä varsin raskaasti, järjestelmä oli vieläpä luotu siten, ettei syntymäoikeutena riistetyksi tulevalla ollut mitään mahdollisuutta asioihin vaikuttaa. Porvariston aloittama luokkataistelu vapautti kansan, tämän historiallisen totuuden kiistäminen on epärehellisyyttä.

Liberalismi loi ensimmäisen kerran ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa omiin elinolosuhteisiinsa. Sosialismi ei sitä ole pystynyt tekemään ja kapitalismi epäonnistui tässä prosessissa myös, syynä oli feodaaliajan pohjarakenteet.

Maaseudulla tarvittiin työväkeä aika harvakseltaan, jo pelkästään hevosten vetämä niitto kone teki osan torppareista tarpeettomiksi. Miestyövoimaa ei tarvittu, hevosen vetämä niittokone teki 6-7 seitsemän niittäjän työn. Maalta muutettiin pois monestakin syystä eräs oli elinolojen ahtaus ja kulttuuritraditio joka vaati : "suutaria pysymään lestissään". (Ukilta kysyisinkin, tarkoittaako lesti tässä kengänmuottia, vai onko sanalla muitakin merkityksiä?) Maaseudulla on edelleenkin varsin vaikea vaikuttaa olosuhteisiinsa, kaupungissa mahdollisuudet ovat paremmat.

Mikäli haluaa nähdä historian toistavan itseään, niin silloin kannattaa seurata kehitysmaiden tilannetta ja kuinka valtaisaa on muuttoliike näiden maiden sisällä. Tietenkin kehitysmaiden tilanteeseen vaikuttaa kehittyneiden maiden mittavat maataloustuet, jotka luovat imperialistisen tilanteen. Maaseudulla ei ole elinmahdollisuuksia koska elintarvikkeita dumpataan alle maailmanmarkkinahintojen näihin maihin. Maaseutua autioitetaan tarkoituksella siellä, jossa kaupunkilaistuminen on tuhoisaa, koska näillä mailla ei ole toimivaa yhteiskuntajärjestelmää. Porvaristo puuttuu ja ihmisten todelliset vaikuttamismahdollisuudet ovat olemattomat, koska vapaata sopimusjärjestelmää ei ole. Tuulahdus liberalismia romahduttaisi sortojärjestelmän ja tekisi mahdottomaksi myös länsimaitten harjoittaman hyväksikäytön ts. nykyaikaisen imperialismin.

Missään tapauksessa riistoa ei ole porvaristo aloittanut, tämä luokka omalla esimerkillään vapautti yhteiskuntarakennetta. Juuri tämän vuoksi porvaristoa vastaan on tunnettu ennakkoluuloja, koska heidän vuokseen elitistisen luokan on ollut pakko luopua osasta oikeuksistaan. Liberaalisopimusyhteiskunta on mahdollistanut työväenluokan keskiluokkaistumisen, näin on tapahtunut kaikkialla länsimaissa.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, että tieto lisää tuskaa, mutta ei voi mitään.

kuolleita, nälkää, hätää, alistamista, vankileirejä, teloituksia mielivaltaisista syistä, tiedetään paremmin kuin arvaatkaan

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

On helppoa teflonisoida riisto vapaalla sopimusoikeudella sanomalla samaan hengenvetoon, ettei porvari riistä ketään ja samanaikaisesti tuomalla julki, että maaseudulle oli kertynyt liikaa väkeä, joka sitten elääkseen lähti kaupunkiin tekemään vapaasta tahdostaan sopimusta porvarin kanssa. Kyllä tässä neuvottelijoilla on sangen epätasainen neuvottelupositio. Oikein kauhistuttaa.

Suomen maatalouden mittava koneellistuminen ennen 50 ja 60-lukua kuulostaa epäuskottavalta. Esimerkiksi laajamittainen traktorien käyttö yleistyi vasta 1950-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1920 traktoreita oli vaivaiset 147 kappaletta. Väestön suurimittaiset kaupunkiinmuttamiset tapahtuivat vasta 60-luvulla ja sen jälkeen. Maastamuuttajia on tietysti ollut kautta maailman sivu, mutta eiväthän he Suomen tilanteeseen ole vaikuttaneet juuri sitä eikä tätä muutoin kuin saapumismaassaan, jossa ovat sitten mitä todennöisimmin joutuneet kapitalistisen riiston kohteiksi. Ennen mainittuja vuosikymmeniä ei täällä edes kaupunkeja juuri ollut. Nyttemmin sitten ovat käpykylätkin saaneet kaupungin statuksen, tiedä sitten mistä syystä.

Kyllä Suomessakin tehtaat syntyivät ensin ja loihtivat kuvitelmia rikastumisesta, mikä sitten houkutteli väestöä muuttamaan tehdaspaikkakunnille. Tämä taas loi entistä suotuisammat riisto-olosuhteet tuotantovälineitä hallinneille liikemiehille, patruunoille yms, joita voi nyt sitten kutsua vaikka porvareiksi.

Lue lisää

ei tosiaankaan johtunut viljelijöistä siihen oli aivan muut syyt

Lohengrin kirjoitti:

Täysin järjetöntä, että tuet ovat Pohjois-Suomessa suurimmat. Valtio siis tekohengittää maataloutta alueilla, joissa sen harjoittaminen on kaikkein typerintä.

Ruotsissa maatalouden tulosta vain 25 % tulee tukiaisista. Suomessa luku on 66 %. Hollannissa luku on vain 5 % ja se pitää olla Suomessakin tavoitteena.

Lue lisää

tukitilastoa, mikä ihme teitä oikein vaivaa..

hassu aina kirjoitti:

huomioon vielä lisäksi Valtion maksama maatalouden piilotuki

ihmeen piilotuki

miljoonia. kirjoitti:

kuolleita, nälkää, hätää, alistamista, vankileirejä, teloituksia mielivaltaisista syistä, tiedetään paremmin kuin arvaatkaan

Siinäpä sitä on pohdittavaa.

rutto. kirjoitti:

ei tosiaankaan johtunut viljelijöistä siihen oli aivan muut syyt

Ilmaisusi on sangen lyhytsanainen, joten viestisi merkityksen selville saaminen tuottanee monelle vaikeuksia ilman, että järjessä sinänsä olisi mitään vikaa.

Niinpä niin kirjoitti:

Riisto on riistoa vaikka kenen tekemänä, maaseudulla aikoinaan riistettiin ihmisiä varsin raskaasti, järjestelmä oli vieläpä luotu siten, ettei syntymäoikeutena riistetyksi tulevalla ollut mitään mahdollisuutta asioihin vaikuttaa. Porvariston aloittama luokkataistelu vapautti kansan, tämän historiallisen totuuden kiistäminen on epärehellisyyttä.

Liberalismi loi ensimmäisen kerran ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa omiin elinolosuhteisiinsa. Sosialismi ei sitä ole pystynyt tekemään ja kapitalismi epäonnistui tässä prosessissa myös, syynä oli feodaaliajan pohjarakenteet.

Maaseudulla tarvittiin työväkeä aika harvakseltaan, jo pelkästään hevosten vetämä niitto kone teki osan torppareista tarpeettomiksi. Miestyövoimaa ei tarvittu, hevosen vetämä niittokone teki 6-7 seitsemän niittäjän työn. Maalta muutettiin pois monestakin syystä eräs oli elinolojen ahtaus ja kulttuuritraditio joka vaati : "suutaria pysymään lestissään". (Ukilta kysyisinkin, tarkoittaako lesti tässä kengänmuottia, vai onko sanalla muitakin merkityksiä?) Maaseudulla on edelleenkin varsin vaikea vaikuttaa olosuhteisiinsa, kaupungissa mahdollisuudet ovat paremmat.

Mikäli haluaa nähdä historian toistavan itseään, niin silloin kannattaa seurata kehitysmaiden tilannetta ja kuinka valtaisaa on muuttoliike näiden maiden sisällä. Tietenkin kehitysmaiden tilanteeseen vaikuttaa kehittyneiden maiden mittavat maataloustuet, jotka luovat imperialistisen tilanteen. Maaseudulla ei ole elinmahdollisuuksia koska elintarvikkeita dumpataan alle maailmanmarkkinahintojen näihin maihin. Maaseutua autioitetaan tarkoituksella siellä, jossa kaupunkilaistuminen on tuhoisaa, koska näillä mailla ei ole toimivaa yhteiskuntajärjestelmää. Porvaristo puuttuu ja ihmisten todelliset vaikuttamismahdollisuudet ovat olemattomat, koska vapaata sopimusjärjestelmää ei ole. Tuulahdus liberalismia romahduttaisi sortojärjestelmän ja tekisi mahdottomaksi myös länsimaitten harjoittaman hyväksikäytön ts. nykyaikaisen imperialismin.

Missään tapauksessa riistoa ei ole porvaristo aloittanut, tämä luokka omalla esimerkillään vapautti yhteiskuntarakennetta. Juuri tämän vuoksi porvaristoa vastaan on tunnettu ennakkoluuloja, koska heidän vuokseen elitistisen luokan on ollut pakko luopua osasta oikeuksistaan. Liberaalisopimusyhteiskunta on mahdollistanut työväenluokan keskiluokkaistumisen, näin on tapahtunut kaikkialla länsimaissa.

Lue lisää

Hiljennä nyt vähäsen. Ei kehitysmaiden ongelmat porvariston puuttumisen syytä ole. Kyllä näissäkin maissa porvareita on, tosin jokseenkin harvakseltaan, mutta sitäkin hyvinvoivempia.

Myöskään viljelemäsi ilmaus porvariston luokkataistelu ei kuulosta ortodoksiselta, koska luokkataistelu rinnastuu lähinnä marxilaisuuteen. Kapitalismi puolestaan perustuu valistusajan oppeihin, jotka korostavat järjen ja tiedon merkitystä kulttuurin ja yhteiskuntaelämän eri aloilla. Kapitalismille loivat perustan muutamat ajan suuret ajattelijat, jotka asettivat irrationaalisuuden ja taikauskon kysymyksenalaisiksi ja loivat siten tietä uudenlaisille yhteiskunnallisille järjestelyille. Myös liberalismi syntyi valistusajalla ja se loi puitteet niin Amerikan kuin Ranskan vallankumoukselle ja kapitalismin synnylle.

Porvarit sen sijaan toteuttivat nämä uudet ajatukset ja keksinnöt. Porvareille oli kertynyt käsityön ja kaupan tuloksena ynnä ulkomaanrosvouksen seurauksena mittava varallisuus, joten valta-asema lankesi heille ikäänkuin luonnostaan ilman sen suurempia taisteluja. Kapitalismi puolestaan lihotti porvarit entisestään niin että vastakohtaisuudet alkoivat vähitellen kärjistyä ja polarisoituivat sitten lopulta väkivaltaisiin yhteenottoihin asti. Ilman sosialismin syntyä mitään nykymuotoista hyvinvointivaltiota tuskin olisi olemassa.

Paitsi sosialismin paine, niin myös ahneus on pakottanut porvarit luopumaan osasta mahdistaan, sillä tokihan porvari voi myös luopua jostakin, jos hän vastaavasti saa jotakin enemmän tilalle. Esimerkkinä tästä on juuri talouksien integraatio, jossa porvaristo luovuttaa suuren osan perinteisestä valtiollisesta suvereniteetistaan saadakseen sijalle aikaisempaa enemmän taloudellisia palkintoja.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Hiljennä nyt vähäsen. Ei kehitysmaiden ongelmat porvariston puuttumisen syytä ole. Kyllä näissäkin maissa porvareita on, tosin jokseenkin harvakseltaan, mutta sitäkin hyvinvoivempia.

Myöskään viljelemäsi ilmaus porvariston luokkataistelu ei kuulosta ortodoksiselta, koska luokkataistelu rinnastuu lähinnä marxilaisuuteen. Kapitalismi puolestaan perustuu valistusajan oppeihin, jotka korostavat järjen ja tiedon merkitystä kulttuurin ja yhteiskuntaelämän eri aloilla. Kapitalismille loivat perustan muutamat ajan suuret ajattelijat, jotka asettivat irrationaalisuuden ja taikauskon kysymyksenalaisiksi ja loivat siten tietä uudenlaisille yhteiskunnallisille järjestelyille. Myös liberalismi syntyi valistusajalla ja se loi puitteet niin Amerikan kuin Ranskan vallankumoukselle ja kapitalismin synnylle.

Porvarit sen sijaan toteuttivat nämä uudet ajatukset ja keksinnöt. Porvareille oli kertynyt käsityön ja kaupan tuloksena ynnä ulkomaanrosvouksen seurauksena mittava varallisuus, joten valta-asema lankesi heille ikäänkuin luonnostaan ilman sen suurempia taisteluja. Kapitalismi puolestaan lihotti porvarit entisestään niin että vastakohtaisuudet alkoivat vähitellen kärjistyä ja polarisoituivat sitten lopulta väkivaltaisiin yhteenottoihin asti. Ilman sosialismin syntyä mitään nykymuotoista hyvinvointivaltiota tuskin olisi olemassa.

Paitsi sosialismin paine, niin myös ahneus on pakottanut porvarit luopumaan osasta mahdistaan, sillä tokihan porvari voi myös luopua jostakin, jos hän vastaavasti saa jotakin enemmän tilalle. Esimerkkinä tästä on juuri talouksien integraatio, jossa porvaristo luovuttaa suuren osan perinteisestä valtiollisesta suvereniteetistaan saadakseen sijalle aikaisempaa enemmän taloudellisia palkintoja.

Lue lisää

Näkökulmani on ilmeisesti Sinulle uusi, tästä ei kuitenkaan kannata vetää sitä johtopäätöstä, että olisin väärässä. Viestisi ei tuonut mitään lisää tähän keskusteluun ja argumentaatiosi ei pystynyt väitteitäni kumoamaan. kerrataan siis vielä.

Kehitysmaiden yhteiskuntarakenne on feodalistista, tämä on varsin luonnollista koska siirtomaavallan aikoina nimenomaan tämän tyyppisiä yhteiskuntamalleja pyrittiin vakiinnuttamaan. Harvalukuinen yläluokka ja heille kasattu valta, teki siirtomaan hallinnan helpoksi. Hyvinvoiva porvaristo ei tähän olisi pystynyt, Yksityisyrittämisen tukeminen ja vapaus siihen olisi nostanut uuden ryhmän vallanpitäjiä uhkamaan. Raha on varsin voimakas väline, se on sitä vaikka varallisuus olisi jakaantunut laajemallekin. Vallankumoukset ovat aina alkaneet keskiluokasta.

Aivan, ortodoksisuus on minulle aika vieras ajattelutapa, ei ole järkevää sitoa ajatteluaan dogmaattiseksi. Luokkataistelu on sitä, että eri luokat taistelevat asemistaan. Porvaristo taisteli vapaudestaan ja oikeudestaan yrittää ja jos tämä ei ole luokkataistelua, haluaisinpa tietää miksi ei?

Käsityksesi historiasta on varsin omalaatuinen. Etenkin ajatus siitä, että vastakohtaisuuden kärjistyivät sen vuoksi, koska kurjuus olisi lisääntynyt. Näinhän asianlaita ei ole, vastakohtaisuudet kärjistyivät aikoinaan sen vuoksi, koska työväestön elinolot paranivat. Tieto lisääntyi ja työnteko ei vienyt kaikkia voimia, oli mahdollista pyrkiä auttamaan itseään. Nimenomaan liberaalien ajatusten ja niiden aiheuttaman ilmapiirin vuoksi oli mahdollista haaveilla paremmasta. feodaali ajan yhteiskuntahan oletti ihmisten olevan luonnollisen järjestyksen mukaisesti siinä asemassa joka heille kuuluikin. Maaorjan ei ollut mahdollista haaveilla muusta.

Sosialismin syntyyn vaikuttaneita tekijöitä on monta ja aivan selvää on sekin, että sosialismi on vaikuttanut Eurooppalaiseen hyvinvointivaltion käsitteeseen. Vaikutus ei kuitenkaan ole yksinomaan sosialismin ansiota, jos tarkastellaan Yhdysvaltojen kehitystä, silloin voi havaita, että ilman sosialismiakin voi valtio asukkaidensa oloja parantaa. Yhdysvallat onkin varsin hyvä esimerkki liberalististen aatteiden vaikutuksesta.

Sopimusyhteiskunta palvelee porvareiden etuja, se toimii myös työväen eduksi, varsinkin jos äänestysaktiivisuus on vahvaa. Sosialismin paineen vaikutusta en ole havainnut, en elinaikanani tämä vaihe on mennyt jo aikoja sitten.

Niinpä niin kirjoitti:

Näkökulmani on ilmeisesti Sinulle uusi, tästä ei kuitenkaan kannata vetää sitä johtopäätöstä, että olisin väärässä. Viestisi ei tuonut mitään lisää tähän keskusteluun ja argumentaatiosi ei pystynyt väitteitäni kumoamaan. kerrataan siis vielä.

Kehitysmaiden yhteiskuntarakenne on feodalistista, tämä on varsin luonnollista koska siirtomaavallan aikoina nimenomaan tämän tyyppisiä yhteiskuntamalleja pyrittiin vakiinnuttamaan. Harvalukuinen yläluokka ja heille kasattu valta, teki siirtomaan hallinnan helpoksi. Hyvinvoiva porvaristo ei tähän olisi pystynyt, Yksityisyrittämisen tukeminen ja vapaus siihen olisi nostanut uuden ryhmän vallanpitäjiä uhkamaan. Raha on varsin voimakas väline, se on sitä vaikka varallisuus olisi jakaantunut laajemallekin. Vallankumoukset ovat aina alkaneet keskiluokasta.

Aivan, ortodoksisuus on minulle aika vieras ajattelutapa, ei ole järkevää sitoa ajatteluaan dogmaattiseksi. Luokkataistelu on sitä, että eri luokat taistelevat asemistaan. Porvaristo taisteli vapaudestaan ja oikeudestaan yrittää ja jos tämä ei ole luokkataistelua, haluaisinpa tietää miksi ei?

Käsityksesi historiasta on varsin omalaatuinen. Etenkin ajatus siitä, että vastakohtaisuuden kärjistyivät sen vuoksi, koska kurjuus olisi lisääntynyt. Näinhän asianlaita ei ole, vastakohtaisuudet kärjistyivät aikoinaan sen vuoksi, koska työväestön elinolot paranivat. Tieto lisääntyi ja työnteko ei vienyt kaikkia voimia, oli mahdollista pyrkiä auttamaan itseään. Nimenomaan liberaalien ajatusten ja niiden aiheuttaman ilmapiirin vuoksi oli mahdollista haaveilla paremmasta. feodaali ajan yhteiskuntahan oletti ihmisten olevan luonnollisen järjestyksen mukaisesti siinä asemassa joka heille kuuluikin. Maaorjan ei ollut mahdollista haaveilla muusta.

Sosialismin syntyyn vaikuttaneita tekijöitä on monta ja aivan selvää on sekin, että sosialismi on vaikuttanut Eurooppalaiseen hyvinvointivaltion käsitteeseen. Vaikutus ei kuitenkaan ole yksinomaan sosialismin ansiota, jos tarkastellaan Yhdysvaltojen kehitystä, silloin voi havaita, että ilman sosialismiakin voi valtio asukkaidensa oloja parantaa. Yhdysvallat onkin varsin hyvä esimerkki liberalististen aatteiden vaikutuksesta.

Sopimusyhteiskunta palvelee porvareiden etuja, se toimii myös työväen eduksi, varsinkin jos äänestysaktiivisuus on vahvaa. Sosialismin paineen vaikutusta en ole havainnut, en elinaikanani tämä vaihe on mennyt jo aikoja sitten.

Lue lisää

Luokkataistelu tarkoittaa eri yhteiskuntaluokkien välistä valtataistelua. Termi on lähtöisin Karl Marxin ja Friedrich Engelsin kirjoittamasta Kommunistisesta manifestista ja perustuu teoriaan porvariston eli omistavan luokan ja proletariaatin eli työtätekevän luokan luokkaristiriidasta ja taistelusta. Ortotodoksisuudella (puhdasoppinen, oikeaoppinen) tarkoitan yksinkertaisesti vakiintunutta tapaa ajatella.

Feodalismi tai feodaalinen järjestelmä on uudella ajalla keksitty termi keskiajalle tyypilliselle sotilaalliselle, hallinnolliselle ja taloudelliselle järjestelmälle. Feodalismi kehittyi Euroopassa 900- ja 1400-lukujen välillä kun karolinginen keisarikunta oli hajonnut. Järjestelmä perustuu läänitysperiaatteelle, joka on tunnettu myös muualla maailmassa: Aasiassa sekä Afrikassa.

Feodalismi voidaan määritellä joukoksi instituutioita, jotka luovat ja säätelevät vapaan miehen, "vasallin", kuuliaisuuden ja erityisesti sotilaallisen palveluksen velvoitteita toista vapaata miestä, "herraa", kohtaan sekä "herran" suojelu- ja ylläpitovelvollisuuksia "vasallia" kohtaan. Ylläpitovelvollisuus ilmeni useimmiten niin, että herra antoi vasallilleen maa-alueen, joka tunnetaan "läänityksenä". (http://www.helsinki.fi/hum/hist/gradut/nurmiain/luku3.html). Tällaisia järjestelyjä ei tiettävästi tänä päivänä enää esiinny missään.

Kehitysmaiden yhteiskuntarakenne ei ole feodalistinen, vaan kehitysmaissa on aivan oma ja itsenäinen valtiollinen rakenteensa. Moni kehitysmaa itsenäistyi nimenomaan porvarillisen siirtomaaikeen alaisuudesta. Monessa kehitysmaassa vallitsee sen sijaan aitoporvarillinen meininki, jossa pieni eliitti hallitsee resurssien käyttöä lähinnä omiin tarpeisiinsa ja pyrkii tukahduttamaan kaikki muutokset, jotka tätä satus quota pyrkivät muuttamaan.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Luokkataistelu tarkoittaa eri yhteiskuntaluokkien välistä valtataistelua. Termi on lähtöisin Karl Marxin ja Friedrich Engelsin kirjoittamasta Kommunistisesta manifestista ja perustuu teoriaan porvariston eli omistavan luokan ja proletariaatin eli työtätekevän luokan luokkaristiriidasta ja taistelusta. Ortotodoksisuudella (puhdasoppinen, oikeaoppinen) tarkoitan yksinkertaisesti vakiintunutta tapaa ajatella.

Feodalismi tai feodaalinen järjestelmä on uudella ajalla keksitty termi keskiajalle tyypilliselle sotilaalliselle, hallinnolliselle ja taloudelliselle järjestelmälle. Feodalismi kehittyi Euroopassa 900- ja 1400-lukujen välillä kun karolinginen keisarikunta oli hajonnut. Järjestelmä perustuu läänitysperiaatteelle, joka on tunnettu myös muualla maailmassa: Aasiassa sekä Afrikassa.

Feodalismi voidaan määritellä joukoksi instituutioita, jotka luovat ja säätelevät vapaan miehen, "vasallin", kuuliaisuuden ja erityisesti sotilaallisen palveluksen velvoitteita toista vapaata miestä, "herraa", kohtaan sekä "herran" suojelu- ja ylläpitovelvollisuuksia "vasallia" kohtaan. Ylläpitovelvollisuus ilmeni useimmiten niin, että herra antoi vasallilleen maa-alueen, joka tunnetaan "läänityksenä". (http://www.helsinki.fi/hum/hist/gradut/nurmiain/luku3.html). Tällaisia järjestelyjä ei tiettävästi tänä päivänä enää esiinny missään.

Kehitysmaiden yhteiskuntarakenne ei ole feodalistinen, vaan kehitysmaissa on aivan oma ja itsenäinen valtiollinen rakenteensa. Moni kehitysmaa itsenäistyi nimenomaan porvarillisen siirtomaaikeen alaisuudesta. Monessa kehitysmaassa vallitsee sen sijaan aitoporvarillinen meininki, jossa pieni eliitti hallitsee resurssien käyttöä lähinnä omiin tarpeisiinsa ja pyrkii tukahduttamaan kaikki muutokset, jotka tätä satus quota pyrkivät muuttamaan.

Lue lisää

Luokkataistelu on eriyhteiskuntaluokkien välistä taistelua, jonka tarkoituksena on muuttaa valtasuhteita. Porvariston taistelu aateliston valtaa vastaan oli siis luokkataistelu. On oikeastaan samantekevää kuka ja missä on ensimmäisenä tätä termiä käyttänyt, se ei muuta sen sisältöä. Vakiintunut tapa ajatella ei ole kovinkaan pragmaattinen, se pitää usein sisällään ajatusluutumia, joista olisi hyvä päästä eroon.

Aivan niin, jälkeenpäinhän se termi keksitty on. Yhteiskuntia, joissa ei ole vakiintunutta valtiollista infrastruktuuria ts. kaikkialla samoin toimivaa oikeus- ja kurinpitojärjestelmää ja yhtenäistä sotavoimaa, voidaan kutsua edelleenkin feodalistisiksi, tämä johtuu tämän valtiomuodon antamasta vallasta sille luokalle, joka valtaa alueidensa sisällä pitää. Vallankäyttäjinä ovat usein juuri suurimmat maanomistajat ja yläluokka, mikä se missäkin maassa sitten onkin. Tämän tyyppisten valtioiden ongelmana on se, että maan sisäiset oikeudenkäyttötavat voivat erota varsin suuresti toisistaan ja myös se, ettei edistymistä ja yhteiskunnallista rakentamista nähdä tarpeelliseksi, koska valtasuhteita ei haluta heilutella. Mikäli olet seurannut uutisointia kehitysmaiden sisäisistä konflikteista, niin tämän rakenteen ongelmat ovat helposti hahmotettavissa. Feodaaliyhteiskunnan näkeminen pelkästään läänitysherran ja vasallien välisinä suhteina -unohtaa kansan, tämä on tosin varsin tyypillistä nykyajanhistoriankirjoitusta.

Minä olen varsin paljon seuraillut vasemmistotaustaisten ihmisten teoretisointia ja aina se jaksaa yllättää, koska siinä valtasuhteet nähdään niin yksipuolisina porvaristo-työväki akselina. Historialliset ja nykyisetkin vakavammat alistussuhteet, pyritään häivyttämään näkyvistä. Tosi asia on kuitenkin se, että vasta porvaristonluokkataistelun myötä myös työväen asema on korjaantunut ja syynä ovat liberalismin aatteet, eivät niinkään sosialistiset. Varsinkin Leninin ajatusrakennelmat olivat olleet hyvinkin merkillisiä, eihän hän ole voinut olla tietämätön oman maansa historiasta.

Niinpä niin kirjoitti:

Luokkataistelu on eriyhteiskuntaluokkien välistä taistelua, jonka tarkoituksena on muuttaa valtasuhteita. Porvariston taistelu aateliston valtaa vastaan oli siis luokkataistelu. On oikeastaan samantekevää kuka ja missä on ensimmäisenä tätä termiä käyttänyt, se ei muuta sen sisältöä. Vakiintunut tapa ajatella ei ole kovinkaan pragmaattinen, se pitää usein sisällään ajatusluutumia, joista olisi hyvä päästä eroon.

Aivan niin, jälkeenpäinhän se termi keksitty on. Yhteiskuntia, joissa ei ole vakiintunutta valtiollista infrastruktuuria ts. kaikkialla samoin toimivaa oikeus- ja kurinpitojärjestelmää ja yhtenäistä sotavoimaa, voidaan kutsua edelleenkin feodalistisiksi, tämä johtuu tämän valtiomuodon antamasta vallasta sille luokalle, joka valtaa alueidensa sisällä pitää. Vallankäyttäjinä ovat usein juuri suurimmat maanomistajat ja yläluokka, mikä se missäkin maassa sitten onkin. Tämän tyyppisten valtioiden ongelmana on se, että maan sisäiset oikeudenkäyttötavat voivat erota varsin suuresti toisistaan ja myös se, ettei edistymistä ja yhteiskunnallista rakentamista nähdä tarpeelliseksi, koska valtasuhteita ei haluta heilutella. Mikäli olet seurannut uutisointia kehitysmaiden sisäisistä konflikteista, niin tämän rakenteen ongelmat ovat helposti hahmotettavissa. Feodaaliyhteiskunnan näkeminen pelkästään läänitysherran ja vasallien välisinä suhteina -unohtaa kansan, tämä on tosin varsin tyypillistä nykyajanhistoriankirjoitusta.

Minä olen varsin paljon seuraillut vasemmistotaustaisten ihmisten teoretisointia ja aina se jaksaa yllättää, koska siinä valtasuhteet nähdään niin yksipuolisina porvaristo-työväki akselina. Historialliset ja nykyisetkin vakavammat alistussuhteet, pyritään häivyttämään näkyvistä. Tosi asia on kuitenkin se, että vasta porvaristonluokkataistelun myötä myös työväen asema on korjaantunut ja syynä ovat liberalismin aatteet, eivät niinkään sosialistiset. Varsinkin Leninin ajatusrakennelmat olivat olleet hyvinkin merkillisiä, eihän hän ole voinut olla tietämätön oman maansa historiasta.

Lue lisää

Kehitysmaat ovat lähes poikkeuksetta muutaman johtavan läntisen porvarisvaltion siirtomaita. Tottakai teollistuminen ja kapitalismi sai hyvän startin, kun resursseja saatiin lähes laivaamalla käyttöön. Se taas, että muutama suurmies loi edellytykset porvaristiselle kapitalismille ei tee porvareista hengenjättiläisiä saati kapitalismista mitään ideaalia. Esierkiksi sosialismi on muuttanut kapitalismin luonnetta melkoisesti. Nyt vain sosialismi on siirtynyt vaikuttavaksi voimaksi kapitalismin sisälle. Talousliitot, valtioliitot oikeastaan, koska kehitys Euroopaskkin on kohti liittovaltiota, ovat tästä oiva esimerkki. Nehän ovat luotu suitsimattomien markkinavoimien hillitsemiseksi, mutta ennen kaikkea maatalouden pystyssä pitämiseksi. Julkisevan vallan sääntely siis kasvaa, mikä on esimerkki siitä, etteivät markkinat toimi tarkoitetulla tavalla ilman rationaalista ohjausta. Sen sijaan feodaaliaika on ollut ja mennyt, jopa kehitysmaista.

Maa- ja metsätalouden merkityksen säilyminen ja niiden merkitys eurooppalaisessa politiikassa korostaa myös Suomen Keskustan merkitystä. Samoin väestön kasvu ja ruokaongelma maailmanlaajuisesti. Kapitalismi sen sijaan alkaa vedellä viimeisiään.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Kehitysmaat ovat lähes poikkeuksetta muutaman johtavan läntisen porvarisvaltion siirtomaita. Tottakai teollistuminen ja kapitalismi sai hyvän startin, kun resursseja saatiin lähes laivaamalla käyttöön. Se taas, että muutama suurmies loi edellytykset porvaristiselle kapitalismille ei tee porvareista hengenjättiläisiä saati kapitalismista mitään ideaalia. Esierkiksi sosialismi on muuttanut kapitalismin luonnetta melkoisesti. Nyt vain sosialismi on siirtynyt vaikuttavaksi voimaksi kapitalismin sisälle. Talousliitot, valtioliitot oikeastaan, koska kehitys Euroopaskkin on kohti liittovaltiota, ovat tästä oiva esimerkki. Nehän ovat luotu suitsimattomien markkinavoimien hillitsemiseksi, mutta ennen kaikkea maatalouden pystyssä pitämiseksi. Julkisevan vallan sääntely siis kasvaa, mikä on esimerkki siitä, etteivät markkinat toimi tarkoitetulla tavalla ilman rationaalista ohjausta. Sen sijaan feodaaliaika on ollut ja mennyt, jopa kehitysmaista.

Maa- ja metsätalouden merkityksen säilyminen ja niiden merkitys eurooppalaisessa politiikassa korostaa myös Suomen Keskustan merkitystä. Samoin väestön kasvu ja ruokaongelma maailmanlaajuisesti. Kapitalismi sen sijaan alkaa vedellä viimeisiään.

Lue lisää

Puhdasta kapitalismia ei ole länsimaissa. Kapitalismille on tyypillistä se, että pyritään rakentamaan sellaiset rakenteet, jossa rahavarojen keskittyminen olisi mahdollista. Kapitalismi on siis porvarien etuja ajava järjestelmä. Kapitalismin ongelmana on se, että se vie kilpailuedellytykset uusilta yrittäjiltä. Voisi siis sanoa, vapaan markkinatalouden vienee kapitalistiset valtiomallit. Kapitalismin ongelmat ovat saman tyyppiset kuin sosialisminkin, molemmat valtiomallit ovat huonosti tuottavia, koska kunnolliset kannustimet puuttuvat.

Sosialismi ei ole siirtynyt sisäiseksi järjestelmäksi, kyllä sopimusoikeus ja tasa-arvoisuus ovat yhteiskuntia enemmän muuttaneet ja kuten muistat, nämä ovat liberaaleja arvoja. Unioni luotiin aikanaan nimenomaan markkinavoimien etuja ajamaan, sikäli suitsimoisesta on aika hankala puhua. Mitä enemmän julkinen valta markkinoita sotkee omilla toimillaan, sitä sotkuisemmaksi ne käyvät. Politiikantekijät eivät mitään järjenjättiläisiä ole, tämä on helppo havaita vaikkapa Pekkarisen linjanvetoja seuraamalla.

Jos Sinua häiritsee termi feodaaliyhteiskunta, sitä voidaan nimittää jollakin toisella nimellä, voit keksiä vaikka sen itse. Kuitenkin yhteiskuntamuoto joka perustuu luokkajakoon ja jossa luokkanousut ovat mahdottomia ja jossa lainsäädäntövaltaa vahvempi on alueellinen vallankäyttö, tämä on yhteiskuntamalli, jonka pohjalle on kapitalismi luotu. Porvaristo oli aikoinaan se luokka, joka pystyi tämän järjestelmän muuttamaan, ei sosialistiset aatteet eikä työväestö. Vasta myöhemmin työväestön nousu oli mahdollinen, tämä johtui resursseista ja tietotason noususta.

Vaikea on nähdä Keskusta merkityksen korostuvan, koska puolueelta puuttuu linja valinta agraariyhteiskunnan ja liberaalisten arvojen välillä näyttää tuottavan liiaksi vaikeuksia, molempien valintahan ei ole mahdollista.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Kuten jo taisin kertoakin, kitiseminen maataloustuesta on lähinnä huonoa huumoria. Jos nyt vähänkin ajattelee aivoiksi kutsutuilla elimillään, niin havaitsee, että maatalouden tukeminen on monessa suhteessa edullinen ja jopa kannattava toimenpide. Maa pysyy asuttuna, ympäristö hoidettuna, elintarvikkeiden hinnat kohtuullisina, omavaraisuus säilyy erilaisten kriisien varalle ja tuki jää kotimaahan hyödyttämään kansantaloutta.

Sen sijaan jos tuki lopetetaan ja siirrytään tuontielintarvikkeisiin, niin rahat pakenevat maasta, epävarmuus lisääntyy, kun ei koskaan tiedetä, mikä katastrofi missäkin uhkaa ja jos jotakin säästöä syntyy, niin suomalainenhan lähtee oitis ulkomaille turisteeraaman ja rahat katoavat sen sileän tien.

Tuen lopettaminen hävittää myös asutuksen, väki pakkautuu etelään, jossa hintataso nousee vastaavasti, ahtaus lisääntyy, saastuminen kiihtyy jne. Sosiaaliset ongemat lisääntyvät ja maataloustuesta säästyneistä varoista suuri osa menee soiaalisten ongelmien korjaamiseen.

Väestön siirtyminen etelään luo valtakuntaan myös sotilaspoliittisen tyhjiön, eräänlaisen joutomaan, jota naapurit alkavat pitää virkistysalueenaan. Osa suomalaisista on arvelujeni mukaan niin tyhmiä, ettei heitä kiinnosta muu kuin se, ettei maataloustukia pidä maksaa. Ei vaikka tuloksena olisi perikato. Onneksi keskimääräinen älykkyytemme ei ole kovin korkea, sillä jos olisi, niin moinen menettely olisi todella suuri häpeä. Nythän sitä eivät kaikki edes häpeäksi ymmärrä.

Lue lisää

samalla syyllä voidaan puolustaa jalkine ja vaate teollisuutta, mutta ei miksi? Itse lähdin aikanaan maalta töihin,ei kukaan pidätellyt ja sanonut että älä lähde sillä maa seutua täytyy asuttaa.

Niinpä niin kirjoitti:

Yhteiskuntaa voidaan tarkastella varsin monella tavalla. Tyypillisin jako on ns. Hegelin yhteiskuntamallin ja liberaalinmallin mukainen.

Hegel jakoi yhteiskunnan kansalisiin ja valtioon: kansalaiset olivat siis erillisiä valtiosta, joka on virkamieskuntansa ja politiikkojensa avulla kansalaisia ylempänä. Valtiolliseen eliittiin kuuluminen tarkoittaa myös sitä, ettei kritiikki kansalaisten taholta ole luvallista ja vaikuttaminen on mahdollista vain vaalien kautta. Vaalien merkitystä vähentää huomattavasti se, että virkamieskunta ei voi erottaa ja sen valta on suhteettoman suuri. Näin valtio on erillään kansasta ja kansalaiset alamaisen asemassa.

Liberaalivaltiomalli perustuu yhteiskuntasopimusten varaan. Katsotaan, että on olemassa erilaisia intressipiirejä, jotka voivat tehdä sopimuksia valtion kanssa ja vaikuttaa yhteiskuntajärjestykseen vaalien avulla. Tämä demokraattinen näkemys pitää sisällään myös sen, ettei eliitin edut ole koskemattomia.

Koska maamme on asenteiltaan ja kulttuuriltaan käymässä yhä länsimaisemmaksi ja näin ollen liberaaliyhteiskuntakäsitys on yhä merkittävämpi kehitystekijä, silloin on tarpeen pohtia myös tämän aatteen mukaisia yhteiskuntasopimusten periaatteita.

Yhteiskunta jakaa tukea muutaman periaatteen mukaisesti. Käytän tuesta ilmausta "yhteinen hyvä", joka on vakiintunut käsite niistä eduista, jota yhteiskunta jäsenilleen takaa. Yhteistä hyvää jaetaan usein oikeudenmukaisuus periaatteiden mukaisesti. Annetaan siis heille jotka ovat tuen tarpeessa ja ilman tätä apua eivät tulisi kohtuullisesti toimeen. Oikeudenmukaisuus on yhteiskunnallisista eettisistä arvoista vaikeimmin arvioitavissa, koska siihen liittyy vahvoja tunteita. Utilitaristinen yhteisen hyvän jakaminen perustuu yksinkertaiseen periaatteeseen, annetaan tukea siten, että siitä hyötyy mahdollisimman moni. Teollisuudelle annettavat tuet perustuvat tähän periaatteeseen, samoin asumistuet, lapsiperheiden edut ja osin sosiaali- ja eläketurva.

Maataloudelle annettava tuki ei perustu mihinkään kategoriaan, jos ajatellaan yhteiskuntasopimuksen mukaisesti asioita. Sen perustalla onkin Hegelin käsitys yhteiskunnasta. ruuan tuottamiseen liittyy niin paljon kulttuuritraditioita ja myös näkemys elitistisestä etuoikeutettujen luokasta (maanomistajista), joille ilman muuta kuuluu paremmat edut kuin muille. Suomessa tämä näkemys ei ole niin vahvana kuin muualla Euroopassa, täällä kun on niin matalat luokkakynnykset. Suomessakin on kuitenkin tämä näkemys maataloustukikeskustelujen taustalla, siksi maataloustukija ei voida käsitellä liberaalin näkemyksen mukaisesti. Yhteiskuntasopimuksen kannalta tuissa ei ole mitään järkeä. Pragmaattisesti ajatellen, maamme kriisihuolto tulisi hyvin turvatuksi pelkästään sillä, että jättäisimme kansalliset tuet vähäksi aikaa maksamatta. Säästyneillä varoilla voisimme aivan hyvin ostaa ruokamme muualta, vaikka hinta olisi kovakin. sellaista kriisiä ei tule, että ruokaa ei rahalla saisi. Koko maan asuttuna pitäminen ei ole ekologisesti, sotilaspoliittisesti, eikä taloudellisesti järkevää.

Perikato ei siis uhkaa vaikka tuista luovuttaisiinkin. Maataloustukien aito arviointi vaatii sitä, että pyritään näkemään niiden yhteiskuntapoliittinen merkitys ja takana oleva traditio. Muiden perustelujen esittäminen vaikuttaa vähintäänkin naivilta.

Lue lisää

Luin hegeliläisen ja liberaalin valtiokäsityksesi osuuden mielenkiinnolla. Omasta mielestäni olemme vahvasti siirtymässä - ja jo isolta osin siirtyneet - hegeliläisestä, itsenäisyytemme alkuajan ja vahvojen presidenttien valtiokäsityksestä liberaalimpaan ja samalla demokraattisempaaqn suuntaan. Tämä näkyy minun mielestäni myös siinä, että hyvinvointiyhteiskunnan idea ei ole enää pelkästään vasemmiston ajama "yhteisen hyvän" konsepti, vaan sen ovat jo hyväksyneet kaikki puolueet ja pitävät itsestään selvänä, että mm. hyvinvointipalvelujen rahoituspohja tulee säilyttää valtion harjoittaman talouspolitiikan avulla.

Maataloudesta ja maataloustuista haluan kuitenkin sanoa, että itse kannatan sellaista maatalouden tukemista, joka takaa meille elintarvikkeiden huoltovarmuuden esim. mahdollisen energiakriisin (polttoainepula) tai panepidemian (matkustuskiellot) ajaksi. Tämä varmistettraisi parhaiten sillä, että maataloustuotannon kotimainen tuki kohdistettaisi elintarvikkeiden lähituotantoon; siihen, että ruoka jalostettaisi ja kulutettaisi mahdollisimman lähellä sitä, missä ruoan raaka-ainekin on tuotettu.

Keskusta on paljon puhunut elintarvikkeiden lähituotannon puolesta. Tämä "pellolta pöytään"-ideologia sietäisi jo saada tuekseen jotain käytännön toimia.

Transit_mies kirjoitti:

Luin hegeliläisen ja liberaalin valtiokäsityksesi osuuden mielenkiinnolla. Omasta mielestäni olemme vahvasti siirtymässä - ja jo isolta osin siirtyneet - hegeliläisestä, itsenäisyytemme alkuajan ja vahvojen presidenttien valtiokäsityksestä liberaalimpaan ja samalla demokraattisempaaqn suuntaan. Tämä näkyy minun mielestäni myös siinä, että hyvinvointiyhteiskunnan idea ei ole enää pelkästään vasemmiston ajama "yhteisen hyvän" konsepti, vaan sen ovat jo hyväksyneet kaikki puolueet ja pitävät itsestään selvänä, että mm. hyvinvointipalvelujen rahoituspohja tulee säilyttää valtion harjoittaman talouspolitiikan avulla.

Maataloudesta ja maataloustuista haluan kuitenkin sanoa, että itse kannatan sellaista maatalouden tukemista, joka takaa meille elintarvikkeiden huoltovarmuuden esim. mahdollisen energiakriisin (polttoainepula) tai panepidemian (matkustuskiellot) ajaksi. Tämä varmistettraisi parhaiten sillä, että maataloustuotannon kotimainen tuki kohdistettaisi elintarvikkeiden lähituotantoon; siihen, että ruoka jalostettaisi ja kulutettaisi mahdollisimman lähellä sitä, missä ruoan raaka-ainekin on tuotettu.

Keskusta on paljon puhunut elintarvikkeiden lähituotannon puolesta. Tämä "pellolta pöytään"-ideologia sietäisi jo saada tuekseen jotain käytännön toimia.

Lue lisää

uupuu, muusta sen verran että enpä tiedä puoluetta tai kansanliikettä joka olisi vastustanut hyvinvointia, ainoa joka vastustaa on vasemmisto, heidän aatteeltaan putoaa pohja hyvinvoinnin lisääntyessä..

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Ilmaisusi on sangen lyhytsanainen, joten viestisi merkityksen selville saaminen tuottanee monelle vaikeuksia ilman, että järjessä sinänsä olisi mitään vikaa.

tuota kommunisti skeidaa joka paikkaan, kommunismi on kuollut ja hyvä niin..

metsiin, kun suomalaiset eivät viitsi poimia niitä.. tarvitaan ulkomaalaisia marjanpoimijoita. Sitten valitetaan, että ruoka on kallista. Tottakai ruoka on kallista, jos kaikki täytyy saada valmiina pöytään.
Yksistään leipienkin ja pullapitkojenkin täytyy olla valmiiksi siivutettuja, kun ihmiset eivät osaa itse siivuttaa.

Maataloustuki itsessään ei vielä velkaannuta Suomea kohtuuttomasti, vaikka onkin tarpeettomana rikkana rokassa. Se mikä sen sijaan köyhdyttää meitä suomalaisia on se kokonaisuus, jonka yksi osanen tämä maataloustuki on. Se on joidenkin suomalaisten usko haja-asutuksen tarpeellisuuteen ja suoranaiseen välttämättömyyteen. Kun asutus on levinnyt kuin haulikolla ampuen, tämä aiheuttaa kaikenlaisia lisäkustannuksia. Tarvitaan pitempiä teitä, pitempiä johdotuksia, omat kunnanrakennukset, oimat uimahallit ja ennen kaikkea omat kepulaiset päätöksentekijät joka niemeen, notkoon, rotkoon ja saarelmaan. Maataloustuilla ylläpidetään tätä järjestelmää ja siksi ne ovat vielä paljon suurempi paha kuin se 3 miljardia, mikä niihin menee vuosittain. Toki silläkin rahalla lyhennetäisiin velkaa vuodessa se 3 mijardia eli varsin paljon.

Mielipidepankki kirjoitti:

Maataloustuki itsessään ei vielä velkaannuta Suomea kohtuuttomasti, vaikka onkin tarpeettomana rikkana rokassa. Se mikä sen sijaan köyhdyttää meitä suomalaisia on se kokonaisuus, jonka yksi osanen tämä maataloustuki on. Se on joidenkin suomalaisten usko haja-asutuksen tarpeellisuuteen ja suoranaiseen välttämättömyyteen. Kun asutus on levinnyt kuin haulikolla ampuen, tämä aiheuttaa kaikenlaisia lisäkustannuksia. Tarvitaan pitempiä teitä, pitempiä johdotuksia, omat kunnanrakennukset, oimat uimahallit ja ennen kaikkea omat kepulaiset päätöksentekijät joka niemeen, notkoon, rotkoon ja saarelmaan. Maataloustuilla ylläpidetään tätä järjestelmää ja siksi ne ovat vielä paljon suurempi paha kuin se 3 miljardia, mikä niihin menee vuosittain. Toki silläkin rahalla lyhennetäisiin velkaa vuodessa se 3 mijardia eli varsin paljon.

Lue lisää

Asioiden tarkastelun arviointi riippuu aina siitä, mihin viiteryhmään vertailua suoritetaan.
Kun vertaan tässä tapauksessa sinua juntalla ahdettuun taajamaan, jossa olet nauttinut elämisen laadusta 122% veronmaksajien rahoittamalla toimeentulolla, jossa kaikki riskit on langetettu veronmaksajille.
Oikeastaan 122% on täysin riittämätön arvo kuvaamaan kaikkea sitä tukea, josta hyvinvointisi muodostuu. Mukaan on laskettava kadun, sähkö- ja viemäriverkoston ja laajakaistakaapelin vetäminen veronmaksajan kustannuksella, sekä tietysti talviauraus, jolloin päädytään jo yli 200% tukeen.
Kun oletetaan, että kesäkalastuksella (mato-ongella) hankit tuesta riippumatonta ns. omakustanteista toimeentuloa, silti kaikkiin nauttimiisi tukiin nähden se merkitsee promillen jäännösosia.
Täytyy myös huomioida vapaa-ajan tarkoituksiin rakennettu infrastruktuuri, jota voidaan pitää suorana tai vähintäin epäsuorana tukena henkilökohtaisia menoja tarkasteltaessa, sekä paikallisliikenteen (julkinen liikenne) tuet ovat osa ns. piilotukea. Tällöin päästään tukien osalta yli 300%, joka monesti jää huomaamatta muita viiteryhmiä tarkasteltaessa. Mielelläni käyttäisin sanontaa tässä tapauksessa, että; se lehmä joka huutaa eniten, lypsää vähiten.

On syytä muistuttaa etteivät edellä mainitut piilotuet kosketa minun haulikolla haja-asutukseen ammuttua asumista ja sitä paitsi, minä lakaisen vielä raput itse.

Mielipidepankki kirjoitti:

Maataloustuki itsessään ei vielä velkaannuta Suomea kohtuuttomasti, vaikka onkin tarpeettomana rikkana rokassa. Se mikä sen sijaan köyhdyttää meitä suomalaisia on se kokonaisuus, jonka yksi osanen tämä maataloustuki on. Se on joidenkin suomalaisten usko haja-asutuksen tarpeellisuuteen ja suoranaiseen välttämättömyyteen. Kun asutus on levinnyt kuin haulikolla ampuen, tämä aiheuttaa kaikenlaisia lisäkustannuksia. Tarvitaan pitempiä teitä, pitempiä johdotuksia, omat kunnanrakennukset, oimat uimahallit ja ennen kaikkea omat kepulaiset päätöksentekijät joka niemeen, notkoon, rotkoon ja saarelmaan. Maataloustuilla ylläpidetään tätä järjestelmää ja siksi ne ovat vielä paljon suurempi paha kuin se 3 miljardia, mikä niihin menee vuosittain. Toki silläkin rahalla lyhennetäisiin velkaa vuodessa se 3 mijardia eli varsin paljon.

Lue lisää

Suomessa Keskusta haluaa roiskia vähät rahamme ympäri maata pieninä rippusina. On ollut aivan järjestöntä mm. rakentaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja joka niemeen, laaksoon ja notkelmaan.

Hauska juttu muuten, että ministeri Mauri Pekkarinen tilasi ulkomaisilta huippuasiantuntijoilta tutkimuksen suomalaisesta innovaatiojärjestelmästä. Tutkijaryhmän tulos oli, että hajasijoittaminen on erittäin tuhoisaa jos halutaan todella luoda merkittäviä innovaatioita. Tutkijaryhmä moitti pieniä tutkimusyksiköitä sekä pieniä korkeakouluja. Ei voi syntyä huippututkimusta, jos ei ole rahaa eikä ole riittävästi henkilöresursseja. Tämä tulos oli tietysti täyttä myrkkyä Pekkariselle ja Pekkarinen lähti heti kyseenalaistamaan tuloksia.

Nyt kun ministeri Sirkka-Liisa Anttilalta kyseltiin miksi Suomessa tukiaisten osuus maatalouden tuloista on kaikkein korkein EU:ssa, Anttila kakoi e-ettei vo-voi o-olla to-totta. :)

Aikoinaan sanottiin, että Suomessa on vain kolme henkilöä, jotka ymmärtävät maatalouden koko tukipolitiikan. Tämä taitaa olla valitettavasti totta.

Totuudentuoja kirjoitti:

Suomessa Keskusta haluaa roiskia vähät rahamme ympäri maata pieninä rippusina. On ollut aivan järjestöntä mm. rakentaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja joka niemeen, laaksoon ja notkelmaan.

Hauska juttu muuten, että ministeri Mauri Pekkarinen tilasi ulkomaisilta huippuasiantuntijoilta tutkimuksen suomalaisesta innovaatiojärjestelmästä. Tutkijaryhmän tulos oli, että hajasijoittaminen on erittäin tuhoisaa jos halutaan todella luoda merkittäviä innovaatioita. Tutkijaryhmä moitti pieniä tutkimusyksiköitä sekä pieniä korkeakouluja. Ei voi syntyä huippututkimusta, jos ei ole rahaa eikä ole riittävästi henkilöresursseja. Tämä tulos oli tietysti täyttä myrkkyä Pekkariselle ja Pekkarinen lähti heti kyseenalaistamaan tuloksia.

Nyt kun ministeri Sirkka-Liisa Anttilalta kyseltiin miksi Suomessa tukiaisten osuus maatalouden tuloista on kaikkein korkein EU:ssa, Anttila kakoi e-ettei vo-voi o-olla to-totta. :)

Aikoinaan sanottiin, että Suomessa on vain kolme henkilöä, jotka ymmärtävät maatalouden koko tukipolitiikan. Tämä taitaa olla valitettavasti totta.

Lue lisää

Eikös sinne pääkaupunkiseudulle tule jatkuvasti innovatiivistä porukkaa Somaliasta, luulisi sen jossakin vaiheessa muuttuvan positiiviseksi vaikuttamiseksi pääkaupunkiseudun kehityksessä.

Ne kolme viisasta maatalouden tietäjää voisi hyvinkin olla sinä vasemmistolaisen totuudentuoja, mpp, sekä Rautavaaran korvesta lähtöisin oleva persu Kapi evp. Tuntomerkit sopii erittäin hyvin ja tähti loistaa jo yllänne.

Totuudentuoja kirjoitti:

Suomessa Keskusta haluaa roiskia vähät rahamme ympäri maata pieninä rippusina. On ollut aivan järjestöntä mm. rakentaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja joka niemeen, laaksoon ja notkelmaan.

Hauska juttu muuten, että ministeri Mauri Pekkarinen tilasi ulkomaisilta huippuasiantuntijoilta tutkimuksen suomalaisesta innovaatiojärjestelmästä. Tutkijaryhmän tulos oli, että hajasijoittaminen on erittäin tuhoisaa jos halutaan todella luoda merkittäviä innovaatioita. Tutkijaryhmä moitti pieniä tutkimusyksiköitä sekä pieniä korkeakouluja. Ei voi syntyä huippututkimusta, jos ei ole rahaa eikä ole riittävästi henkilöresursseja. Tämä tulos oli tietysti täyttä myrkkyä Pekkariselle ja Pekkarinen lähti heti kyseenalaistamaan tuloksia.

Nyt kun ministeri Sirkka-Liisa Anttilalta kyseltiin miksi Suomessa tukiaisten osuus maatalouden tuloista on kaikkein korkein EU:ssa, Anttila kakoi e-ettei vo-voi o-olla to-totta. :)

Aikoinaan sanottiin, että Suomessa on vain kolme henkilöä, jotka ymmärtävät maatalouden koko tukipolitiikan. Tämä taitaa olla valitettavasti totta.

Lue lisää

Hajasijoituksessa ei ole mitään järkeä. Keskusta haluaisi viedä rahat sinne missä ei ole ihmisiä. Jos jaetaan rippusia, niiden vaikutus jää olemattomaksi. Jos halutaan esim. tieteen huippuyksiköitä, se tarkoittaa rahoituksen keskittämistä potentiaalisimpiin yksiköihin. Ne eivät todellakaan sijaitse jossain Hevonperällä.

Suomi nousuun kirjoitti:

Hajasijoituksessa ei ole mitään järkeä. Keskusta haluaisi viedä rahat sinne missä ei ole ihmisiä. Jos jaetaan rippusia, niiden vaikutus jää olemattomaksi. Jos halutaan esim. tieteen huippuyksiköitä, se tarkoittaa rahoituksen keskittämistä potentiaalisimpiin yksiköihin. Ne eivät todellakaan sijaitse jossain Hevonperällä.

Lue lisää

Jos halutaan korkeatasoista osaamista, niin kannattaa sijoittaa sinunlaisiin ihmisiin, ei Hevonperälle vaan suoraan hevon perseeseen, jolloin Iso-Iitasi kanssa pontentiaalinen tieto-taito ovat huippuluokkaa. Miksi kukaan ei ole tätä aikaisemmin huomannut, että vasemmistolaisen turkismuokkaamossa pesii näinkin innovatiivinen ajatushautomo-potentiaali?

Mielipidepankki kirjoitti:

Maataloustuki itsessään ei vielä velkaannuta Suomea kohtuuttomasti, vaikka onkin tarpeettomana rikkana rokassa. Se mikä sen sijaan köyhdyttää meitä suomalaisia on se kokonaisuus, jonka yksi osanen tämä maataloustuki on. Se on joidenkin suomalaisten usko haja-asutuksen tarpeellisuuteen ja suoranaiseen välttämättömyyteen. Kun asutus on levinnyt kuin haulikolla ampuen, tämä aiheuttaa kaikenlaisia lisäkustannuksia. Tarvitaan pitempiä teitä, pitempiä johdotuksia, omat kunnanrakennukset, oimat uimahallit ja ennen kaikkea omat kepulaiset päätöksentekijät joka niemeen, notkoon, rotkoon ja saarelmaan. Maataloustuilla ylläpidetään tätä järjestelmää ja siksi ne ovat vielä paljon suurempi paha kuin se 3 miljardia, mikä niihin menee vuosittain. Toki silläkin rahalla lyhennetäisiin velkaa vuodessa se 3 mijardia eli varsin paljon.

Lue lisää

Haja-asutus syntyi aikana, jolloin ihmiset hankkivat elantonsa omavaraisesti viljelemällä maatilkkujaan, kaitsemalla karjaansa sekä kalastamalla ja metsästämällä. Työssä käytiin sen verran, että saatiin rahaa ostotavaroihin. Kansa kuitenkin sikisi ja väestö kasvoi; tekniikkakin kehittyi, kun insinöörit keksivät vempaimia, joilla tavaroiden (myös ruoan) sarjatuotanto kävi mahdolliseksi.

Tästä seurasi työnjaon syveneminen: tiloilla ruvettiin tuottamaan ruokaa enemmän kuin perheen omiksi tarpeiksi ja tuotantoa myytiin osuusmyllyille, -meijereille ja -teurastamoille, jotka oli perustettu yhdessä muiden maataloustuottajien kanssa.

Sitten keksittiin suuruuden ekonomia: mitä isompi tila, sitä parempi tuotto, mitä keskittyneempi tuotanto, sitä enemmän tuottoja. Tätä ruvettiin tukemaan maataloustuilla, maalaisliiton ja MTK:n vauhdittamana. Seuraus oli, että maaseutu alkoi tyhjetä, kun tilojen koko kasvoi ja lukumäärä väheni, ja tuotanto samalla ke3skittyi, koneellistui ja tehostui.

Kun kuntarakenne aikanaan syntyi, pystyi jokainen kunta keräämään veronsa ja tuottamaan palvelunsa omarahoitteisesti. kuntia ei tarvinnut tukea. Kun väki alkoi muuttaa pois maataloustuotannon keskittymisen myötä, veronmaksajien lukumäärä aleni ja kuntien verotulot pienenivät. Niinpä ryhdyttiin tulemaan maataloustuotannon lisäksi myös kuntia, jotka rakensivat peltihalleja pitkin peltoja ja koettivat houkutella niihin yrittäjiä lupaamalla verohelpotuksia ja halpoja vuokria.

Ei se onnistunut. Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Niinpä kepu nyt edelleen vaatii, että veropohjansa menettäneiden kuntien asukkaille pitäisi tuuottaa samat palvelut kuin veropohjaansa kasvatteneille kunnille maksattamalla palvelut kokonaan muilla kuin oman kunnan asukkailla.

Eihän tuo ole oikeudenmukaista. Kyllä kuntien pitää pystyä hankkimaan palvelujensa rahoitus niiltä, joille palvelut tuotetaan, tai sitten kunnalla ei ole oikeutta itsenäiseen päätöksentekoon, ei verojen keräämiseen eikä menojen budjetointiin, jos tulopuolella pitää vaatia muiden rahaa menojen maksamiseksi.

Haja-asutuksen syntyminen on siis historiallinen juttu, mistä seuraa, että kuntarakenteenkin on muututtava vastaavasti. Se nimittäin ei käy, että kunnat eläisivtä muiden kustannuksella tai velkaantuisivat "itsenäisesti" ottamalla lainaa menojensa peittämiseksi.

Maataloustuki on sitten eri asia. Kun joka tapauksessa on niin, että sitä tuotetaan, mitä tuetaan, niin olisi mietittävä, mitä halutaan tuottaa. keskusta vannoo puheissaan lähiruoan ja puhtaiden elintarvikkeiden nimiin, mutta tekee hyvin vähän puheidensa toteuttamiseksi. Lähiruoka olisi saatava normaaliin elintarvikkeiden markkinointikanavaan, eli kaupan keskusliikkeiden hallinnoimiin marketteihin. Luomua olisi alettava suosia ja tehomaatalouden bulkkituotanto jätettävä vähemmälle tukemiselle. Me emme koskaan näillä leveysasteilla pysty tuottamaan elintarvikkeiden suurteollisuuden raaka-aineita halvemmalla kuin muu Eurooppa niitä tuottaa, joten sellaisesta tulisi jo luopua.

Transit_mies kirjoitti:

Haja-asutus syntyi aikana, jolloin ihmiset hankkivat elantonsa omavaraisesti viljelemällä maatilkkujaan, kaitsemalla karjaansa sekä kalastamalla ja metsästämällä. Työssä käytiin sen verran, että saatiin rahaa ostotavaroihin. Kansa kuitenkin sikisi ja väestö kasvoi; tekniikkakin kehittyi, kun insinöörit keksivät vempaimia, joilla tavaroiden (myös ruoan) sarjatuotanto kävi mahdolliseksi.

Tästä seurasi työnjaon syveneminen: tiloilla ruvettiin tuottamaan ruokaa enemmän kuin perheen omiksi tarpeiksi ja tuotantoa myytiin osuusmyllyille, -meijereille ja -teurastamoille, jotka oli perustettu yhdessä muiden maataloustuottajien kanssa.

Sitten keksittiin suuruuden ekonomia: mitä isompi tila, sitä parempi tuotto, mitä keskittyneempi tuotanto, sitä enemmän tuottoja. Tätä ruvettiin tukemaan maataloustuilla, maalaisliiton ja MTK:n vauhdittamana. Seuraus oli, että maaseutu alkoi tyhjetä, kun tilojen koko kasvoi ja lukumäärä väheni, ja tuotanto samalla ke3skittyi, koneellistui ja tehostui.

Kun kuntarakenne aikanaan syntyi, pystyi jokainen kunta keräämään veronsa ja tuottamaan palvelunsa omarahoitteisesti. kuntia ei tarvinnut tukea. Kun väki alkoi muuttaa pois maataloustuotannon keskittymisen myötä, veronmaksajien lukumäärä aleni ja kuntien verotulot pienenivät. Niinpä ryhdyttiin tulemaan maataloustuotannon lisäksi myös kuntia, jotka rakensivat peltihalleja pitkin peltoja ja koettivat houkutella niihin yrittäjiä lupaamalla verohelpotuksia ja halpoja vuokria.

Ei se onnistunut. Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Niinpä kepu nyt edelleen vaatii, että veropohjansa menettäneiden kuntien asukkaille pitäisi tuuottaa samat palvelut kuin veropohjaansa kasvatteneille kunnille maksattamalla palvelut kokonaan muilla kuin oman kunnan asukkailla.

Eihän tuo ole oikeudenmukaista. Kyllä kuntien pitää pystyä hankkimaan palvelujensa rahoitus niiltä, joille palvelut tuotetaan, tai sitten kunnalla ei ole oikeutta itsenäiseen päätöksentekoon, ei verojen keräämiseen eikä menojen budjetointiin, jos tulopuolella pitää vaatia muiden rahaa menojen maksamiseksi.

Haja-asutuksen syntyminen on siis historiallinen juttu, mistä seuraa, että kuntarakenteenkin on muututtava vastaavasti. Se nimittäin ei käy, että kunnat eläisivtä muiden kustannuksella tai velkaantuisivat "itsenäisesti" ottamalla lainaa menojensa peittämiseksi.

Maataloustuki on sitten eri asia. Kun joka tapauksessa on niin, että sitä tuotetaan, mitä tuetaan, niin olisi mietittävä, mitä halutaan tuottaa. keskusta vannoo puheissaan lähiruoan ja puhtaiden elintarvikkeiden nimiin, mutta tekee hyvin vähän puheidensa toteuttamiseksi. Lähiruoka olisi saatava normaaliin elintarvikkeiden markkinointikanavaan, eli kaupan keskusliikkeiden hallinnoimiin marketteihin. Luomua olisi alettava suosia ja tehomaatalouden bulkkituotanto jätettävä vähemmälle tukemiselle. Me emme koskaan näillä leveysasteilla pysty tuottamaan elintarvikkeiden suurteollisuuden raaka-aineita halvemmalla kuin muu Eurooppa niitä tuottaa, joten sellaisesta tulisi jo luopua.

Lue lisää

Tämänhän tietää Erkkikin. Mutta miksi olet huolissasi pääkaupunkiseudun asutuksen hitaudesta, eikö tulijoita ole enemmän kuin pystyt ottamaan vastaan? Luulempa ettei ilman pääkaupunkiseudun juntta-asuttaminen onnistu ilman rahaa, siis veronmaksajan rahaa. Kaipaatko massamuuttoa mantujesi varrelle vai mistä pelko?

Transit_mies kirjoitti:

Haja-asutus syntyi aikana, jolloin ihmiset hankkivat elantonsa omavaraisesti viljelemällä maatilkkujaan, kaitsemalla karjaansa sekä kalastamalla ja metsästämällä. Työssä käytiin sen verran, että saatiin rahaa ostotavaroihin. Kansa kuitenkin sikisi ja väestö kasvoi; tekniikkakin kehittyi, kun insinöörit keksivät vempaimia, joilla tavaroiden (myös ruoan) sarjatuotanto kävi mahdolliseksi.

Tästä seurasi työnjaon syveneminen: tiloilla ruvettiin tuottamaan ruokaa enemmän kuin perheen omiksi tarpeiksi ja tuotantoa myytiin osuusmyllyille, -meijereille ja -teurastamoille, jotka oli perustettu yhdessä muiden maataloustuottajien kanssa.

Sitten keksittiin suuruuden ekonomia: mitä isompi tila, sitä parempi tuotto, mitä keskittyneempi tuotanto, sitä enemmän tuottoja. Tätä ruvettiin tukemaan maataloustuilla, maalaisliiton ja MTK:n vauhdittamana. Seuraus oli, että maaseutu alkoi tyhjetä, kun tilojen koko kasvoi ja lukumäärä väheni, ja tuotanto samalla ke3skittyi, koneellistui ja tehostui.

Kun kuntarakenne aikanaan syntyi, pystyi jokainen kunta keräämään veronsa ja tuottamaan palvelunsa omarahoitteisesti. kuntia ei tarvinnut tukea. Kun väki alkoi muuttaa pois maataloustuotannon keskittymisen myötä, veronmaksajien lukumäärä aleni ja kuntien verotulot pienenivät. Niinpä ryhdyttiin tulemaan maataloustuotannon lisäksi myös kuntia, jotka rakensivat peltihalleja pitkin peltoja ja koettivat houkutella niihin yrittäjiä lupaamalla verohelpotuksia ja halpoja vuokria.

Ei se onnistunut. Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Niinpä kepu nyt edelleen vaatii, että veropohjansa menettäneiden kuntien asukkaille pitäisi tuuottaa samat palvelut kuin veropohjaansa kasvatteneille kunnille maksattamalla palvelut kokonaan muilla kuin oman kunnan asukkailla.

Eihän tuo ole oikeudenmukaista. Kyllä kuntien pitää pystyä hankkimaan palvelujensa rahoitus niiltä, joille palvelut tuotetaan, tai sitten kunnalla ei ole oikeutta itsenäiseen päätöksentekoon, ei verojen keräämiseen eikä menojen budjetointiin, jos tulopuolella pitää vaatia muiden rahaa menojen maksamiseksi.

Haja-asutuksen syntyminen on siis historiallinen juttu, mistä seuraa, että kuntarakenteenkin on muututtava vastaavasti. Se nimittäin ei käy, että kunnat eläisivtä muiden kustannuksella tai velkaantuisivat "itsenäisesti" ottamalla lainaa menojensa peittämiseksi.

Maataloustuki on sitten eri asia. Kun joka tapauksessa on niin, että sitä tuotetaan, mitä tuetaan, niin olisi mietittävä, mitä halutaan tuottaa. keskusta vannoo puheissaan lähiruoan ja puhtaiden elintarvikkeiden nimiin, mutta tekee hyvin vähän puheidensa toteuttamiseksi. Lähiruoka olisi saatava normaaliin elintarvikkeiden markkinointikanavaan, eli kaupan keskusliikkeiden hallinnoimiin marketteihin. Luomua olisi alettava suosia ja tehomaatalouden bulkkituotanto jätettävä vähemmälle tukemiselle. Me emme koskaan näillä leveysasteilla pysty tuottamaan elintarvikkeiden suurteollisuuden raaka-aineita halvemmalla kuin muu Eurooppa niitä tuottaa, joten sellaisesta tulisi jo luopua.

Lue lisää

Auttaisiko asiaa jos kaikki kokoomuslaiset karkotettaisiin Kepulandiasta?

uudelleen järjestely kirjoitti:

Auttaisiko asiaa jos kaikki kokoomuslaiset karkotettaisiin Kepulandiasta?

Odotan demareiden ehdottavan asumistuista luopumista eteenkin pääkaupunkiseudulla.. Kaikki tuet ovat pahasta.

Transit_mies kirjoitti:

Haja-asutus syntyi aikana, jolloin ihmiset hankkivat elantonsa omavaraisesti viljelemällä maatilkkujaan, kaitsemalla karjaansa sekä kalastamalla ja metsästämällä. Työssä käytiin sen verran, että saatiin rahaa ostotavaroihin. Kansa kuitenkin sikisi ja väestö kasvoi; tekniikkakin kehittyi, kun insinöörit keksivät vempaimia, joilla tavaroiden (myös ruoan) sarjatuotanto kävi mahdolliseksi.

Tästä seurasi työnjaon syveneminen: tiloilla ruvettiin tuottamaan ruokaa enemmän kuin perheen omiksi tarpeiksi ja tuotantoa myytiin osuusmyllyille, -meijereille ja -teurastamoille, jotka oli perustettu yhdessä muiden maataloustuottajien kanssa.

Sitten keksittiin suuruuden ekonomia: mitä isompi tila, sitä parempi tuotto, mitä keskittyneempi tuotanto, sitä enemmän tuottoja. Tätä ruvettiin tukemaan maataloustuilla, maalaisliiton ja MTK:n vauhdittamana. Seuraus oli, että maaseutu alkoi tyhjetä, kun tilojen koko kasvoi ja lukumäärä väheni, ja tuotanto samalla ke3skittyi, koneellistui ja tehostui.

Kun kuntarakenne aikanaan syntyi, pystyi jokainen kunta keräämään veronsa ja tuottamaan palvelunsa omarahoitteisesti. kuntia ei tarvinnut tukea. Kun väki alkoi muuttaa pois maataloustuotannon keskittymisen myötä, veronmaksajien lukumäärä aleni ja kuntien verotulot pienenivät. Niinpä ryhdyttiin tulemaan maataloustuotannon lisäksi myös kuntia, jotka rakensivat peltihalleja pitkin peltoja ja koettivat houkutella niihin yrittäjiä lupaamalla verohelpotuksia ja halpoja vuokria.

Ei se onnistunut. Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Niinpä kepu nyt edelleen vaatii, että veropohjansa menettäneiden kuntien asukkaille pitäisi tuuottaa samat palvelut kuin veropohjaansa kasvatteneille kunnille maksattamalla palvelut kokonaan muilla kuin oman kunnan asukkailla.

Eihän tuo ole oikeudenmukaista. Kyllä kuntien pitää pystyä hankkimaan palvelujensa rahoitus niiltä, joille palvelut tuotetaan, tai sitten kunnalla ei ole oikeutta itsenäiseen päätöksentekoon, ei verojen keräämiseen eikä menojen budjetointiin, jos tulopuolella pitää vaatia muiden rahaa menojen maksamiseksi.

Haja-asutuksen syntyminen on siis historiallinen juttu, mistä seuraa, että kuntarakenteenkin on muututtava vastaavasti. Se nimittäin ei käy, että kunnat eläisivtä muiden kustannuksella tai velkaantuisivat "itsenäisesti" ottamalla lainaa menojensa peittämiseksi.

Maataloustuki on sitten eri asia. Kun joka tapauksessa on niin, että sitä tuotetaan, mitä tuetaan, niin olisi mietittävä, mitä halutaan tuottaa. keskusta vannoo puheissaan lähiruoan ja puhtaiden elintarvikkeiden nimiin, mutta tekee hyvin vähän puheidensa toteuttamiseksi. Lähiruoka olisi saatava normaaliin elintarvikkeiden markkinointikanavaan, eli kaupan keskusliikkeiden hallinnoimiin marketteihin. Luomua olisi alettava suosia ja tehomaatalouden bulkkituotanto jätettävä vähemmälle tukemiselle. Me emme koskaan näillä leveysasteilla pysty tuottamaan elintarvikkeiden suurteollisuuden raaka-aineita halvemmalla kuin muu Eurooppa niitä tuottaa, joten sellaisesta tulisi jo luopua.

Lue lisää

Asialla on yleensä vähintäänkin kaksi puolta. Yleensä kumminkin muistetaan vain yksi ja sekin hyvin huonosti. Mainitsit, että kuntarakenne pitää muuttaa muuttuneita olosuhteista vastaavaksi. Nyt vain nousee kysymys, kenen pitää muuttaa kuntarakenteensa. Kirjoituksestasi voi päätellä, että niiden kuntien, joiden verotulot ovat vähentyneet. Tämä on kerrassaan oiva ratkaisu, jos unohdetaan se tosia-asia, että kunnissa asuu myös ihmisiä. Et näytä olevan kovinkaan huolissasi niiden kuntien ihmisten kohtalosta, joiden kunnan olet hävittämässä.

Ratkaisuhan sekin on, kuten moni palstan guru vaahtoaakin, että väki kootaan Etelä-Suomeen, jossa kuuleman mukaan heitä tarvitaan ja jossa kukoistus puhkeaisi täyteen mittaansa kunhan maaseutu saataisiin hävitetyksi ja etenkin maatalouden tuet poistetuksi. Nyt vain en ole nähnyt elettäkään Etelä-Suomen kuntien taholta tehdyksi siihen suuntaan, että siellä olisi joukkopakoon tai ylipäätään muuttamiseen mitenkään valmistauduttu. Pikemminkin on päivastoin, että tila alkaa olla loppumassa ja hintataso nousussa. Pitää myös panna merkille, että ihmisillä pitää olla tasa-arvo Etelä-Suomessakin. Näin ollen mielestäni on se ja sama, missä tasa-arvo totetuu. Kumminkin mielestäni tasa-arvoisempaa on se, että koko Suomi on tasa-arvoinen eikä vain osa siitä. Myös maantieteellisen asutuksenkin suhteen.

Myös se on sangen kysymyksenalainen väite, että Etelä-Suomi jotenkin erityisesti tukisi maaseutua. Tottakai näin myös tapahtuu, mutta myös maakunnissa on vireää elinkeinotoimintaa, joten asian esittäminen mustavalkoisena ei ole tarkalleen oikea ilmaisu. On myös pantava merkille sekin, että Etelä-Suomi imee koko ajan resursseja maakunnista, joten tukea tulee myös tätä kautta. Ja voi olla, että Etelä-Suomi itse asiassa hyötyy koko ajan maakunnan systemaattisesta riistämisestä, joten on vain oikeus ja kohtuus, että osa kootuista veroista koituu myös maakunnan hyväksi.

..ruokakorin hinnasta on siinä 7% paikkeilla, joten mietihän mistä ruuan kalleus johtuu.
Niissä Eu-maissa joissa palkkataso on alhaisinta on myöskin ruoka halvinta.
Älykkyysosamääräsi taitaa kuitenkin olla 50-60 luokkaa joten lienee turha odottaa muuta kuin paskapuhetta taholtasi.

HOH-Hoo--,,, kirjoitti:

..ruokakorin hinnasta on siinä 7% paikkeilla, joten mietihän mistä ruuan kalleus johtuu.
Niissä Eu-maissa joissa palkkataso on alhaisinta on myöskin ruoka halvinta.
Älykkyysosamääräsi taitaa kuitenkin olla 50-60 luokkaa joten lienee turha odottaa muuta kuin paskapuhetta taholtasi.

Lue lisää

Aloittajan älykyysosamäärä on sama, mikä on hänen ruumiinlämpötila, eli noin 37.

HOH-Hoo--,,, kirjoitti:

..ruokakorin hinnasta on siinä 7% paikkeilla, joten mietihän mistä ruuan kalleus johtuu.
Niissä Eu-maissa joissa palkkataso on alhaisinta on myöskin ruoka halvinta.
Älykkyysosamääräsi taitaa kuitenkin olla 50-60 luokkaa joten lienee turha odottaa muuta kuin paskapuhetta taholtasi.

Lue lisää

kepulaista laskuoppia.

Alkutuotannon osuus on tietysti paljon suurempi ruokakorin hinnasta juin 7 prosenttia. Se on vähintään saman verran lisää, koska maksamme maatasloustukiaisiana 3 miljardia euroa vuodessa. Alkutuottajan osuus koostuu siis kuluttajahintojen ja maataloustukien summasta.

Ruoka taitanee olla kaikissa EU-maissa halvempaa kuin Suomessa. Siis myös niissä, joissa palkkataso on Suomea korkeampi.

Lopultahan kysymys on aina siitä, kannattaako ihmisten Suomessa valmistaa huopatossuja vai high tech -tuotteita markkinoille. Olemme sen verran älynneet jo, että huopatossujen valmistus ei oikein lyö leiville. Tämä sama oppi ei ole kuitenkaan vielä mennyt perille maatalouden osalta.

Mielipidepankki kirjoitti:

kepulaista laskuoppia.

Alkutuotannon osuus on tietysti paljon suurempi ruokakorin hinnasta juin 7 prosenttia. Se on vähintään saman verran lisää, koska maksamme maatasloustukiaisiana 3 miljardia euroa vuodessa. Alkutuottajan osuus koostuu siis kuluttajahintojen ja maataloustukien summasta.

Ruoka taitanee olla kaikissa EU-maissa halvempaa kuin Suomessa. Siis myös niissä, joissa palkkataso on Suomea korkeampi.

Lopultahan kysymys on aina siitä, kannattaako ihmisten Suomessa valmistaa huopatossuja vai high tech -tuotteita markkinoille. Olemme sen verran älynneet jo, että huopatossujen valmistus ei oikein lyö leiville. Tämä sama oppi ei ole kuitenkaan vielä mennyt perille maatalouden osalta.

Lue lisää

että tuohon 3 miljardiin sisältyy maatilojen maksamat maataloudesta luopuneiden eläkkeet, luopumistuet ja lomittajien palkat.

Mielipidepankki kirjoitti:

kepulaista laskuoppia.

Alkutuotannon osuus on tietysti paljon suurempi ruokakorin hinnasta juin 7 prosenttia. Se on vähintään saman verran lisää, koska maksamme maatasloustukiaisiana 3 miljardia euroa vuodessa. Alkutuottajan osuus koostuu siis kuluttajahintojen ja maataloustukien summasta.

Ruoka taitanee olla kaikissa EU-maissa halvempaa kuin Suomessa. Siis myös niissä, joissa palkkataso on Suomea korkeampi.

Lopultahan kysymys on aina siitä, kannattaako ihmisten Suomessa valmistaa huopatossuja vai high tech -tuotteita markkinoille. Olemme sen verran älynneet jo, että huopatossujen valmistus ei oikein lyö leiville. Tämä sama oppi ei ole kuitenkaan vielä mennyt perille maatalouden osalta.

Lue lisää

..jälleen meni. Siis lopulla 93 prosentilla ruuan hinnassa ei ole niin mitään väliä. Siltä osin ruokaketjun tekijät saavat vapaasti ahmia osuuksiaan kuluttajan ruokapöydässä. Pääasiana on puhua paskaa maataloudesta.
Kustas tulee mistäs tulee-ei sitä kuule mistään tule sitä on jo punikin päässä. Kaikki näkyy läpi, sillä onhan Sirppiliiterin "tuomari" viuhautellut ilkosillaan tämän aiheen ympärillä vuosikausia.

Mielipidepankki kirjoitti:

kepulaista laskuoppia.

Alkutuotannon osuus on tietysti paljon suurempi ruokakorin hinnasta juin 7 prosenttia. Se on vähintään saman verran lisää, koska maksamme maatasloustukiaisiana 3 miljardia euroa vuodessa. Alkutuottajan osuus koostuu siis kuluttajahintojen ja maataloustukien summasta.

Ruoka taitanee olla kaikissa EU-maissa halvempaa kuin Suomessa. Siis myös niissä, joissa palkkataso on Suomea korkeampi.

Lopultahan kysymys on aina siitä, kannattaako ihmisten Suomessa valmistaa huopatossuja vai high tech -tuotteita markkinoille. Olemme sen verran älynneet jo, että huopatossujen valmistus ei oikein lyö leiville. Tämä sama oppi ei ole kuitenkaan vielä mennyt perille maatalouden osalta.

Lue lisää

Jos ilmatila sulkeutuu ja laivat eivät kulje, mistä saat mahasi täydennystä?

Kysehän alämän ja kuoleman asiasta. Tuitetaanko meille elintarvikkeita niin että ei kuolla nälkään mahdollisen kriisin aikana.

Kyse on siitä, kannattako tuosta varmuudesta maksaa, ja kuinka paljon.

Yksi tulivuori jo aiheutti lentoliikenteen sulkeutumisen. Entä jo samaan aikaan vaikka meri jäätyy umpeen niin että laivat ei pääse kulkemaan? Tai jos joku valtio hoksaa sulkea kaikki laiva- juna- ja lentoliikenteen Suomeen.

Tämäkään ei ole nykymaailmassa mahdotonta.

Huoltovarmuus kirjoitti:

Jos ilmatila sulkeutuu ja laivat eivät kulje, mistä saat mahasi täydennystä?

Kysehän alämän ja kuoleman asiasta. Tuitetaanko meille elintarvikkeita niin että ei kuolla nälkään mahdollisen kriisin aikana.

Kyse on siitä, kannattako tuosta varmuudesta maksaa, ja kuinka paljon.

Yksi tulivuori jo aiheutti lentoliikenteen sulkeutumisen. Entä jo samaan aikaan vaikka meri jäätyy umpeen niin että laivat ei pääse kulkemaan? Tai jos joku valtio hoksaa sulkea kaikki laiva- juna- ja lentoliikenteen Suomeen.

Tämäkään ei ole nykymaailmassa mahdotonta.

Lue lisää

On yksi osa yhteiskunnan kokonaisuutta, josta koko kansantalous hyötyy. Kun järjestäytyneen yhteiskunnan asiat hoidetaan hyvin ja tasapuolisesti, niin laajakaistan veto taajamiin on tällöin turvattu.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Asialla on yleensä vähintäänkin kaksi puolta. Yleensä kumminkin muistetaan vain yksi ja sekin hyvin huonosti. Mainitsit, että kuntarakenne pitää muuttaa muuttuneita olosuhteista vastaavaksi. Nyt vain nousee kysymys, kenen pitää muuttaa kuntarakenteensa. Kirjoituksestasi voi päätellä, että niiden kuntien, joiden verotulot ovat vähentyneet. Tämä on kerrassaan oiva ratkaisu, jos unohdetaan se tosia-asia, että kunnissa asuu myös ihmisiä. Et näytä olevan kovinkaan huolissasi niiden kuntien ihmisten kohtalosta, joiden kunnan olet hävittämässä.

Ratkaisuhan sekin on, kuten moni palstan guru vaahtoaakin, että väki kootaan Etelä-Suomeen, jossa kuuleman mukaan heitä tarvitaan ja jossa kukoistus puhkeaisi täyteen mittaansa kunhan maaseutu saataisiin hävitetyksi ja etenkin maatalouden tuet poistetuksi. Nyt vain en ole nähnyt elettäkään Etelä-Suomen kuntien taholta tehdyksi siihen suuntaan, että siellä olisi joukkopakoon tai ylipäätään muuttamiseen mitenkään valmistauduttu. Pikemminkin on päivastoin, että tila alkaa olla loppumassa ja hintataso nousussa. Pitää myös panna merkille, että ihmisillä pitää olla tasa-arvo Etelä-Suomessakin. Näin ollen mielestäni on se ja sama, missä tasa-arvo totetuu. Kumminkin mielestäni tasa-arvoisempaa on se, että koko Suomi on tasa-arvoinen eikä vain osa siitä. Myös maantieteellisen asutuksenkin suhteen.

Myös se on sangen kysymyksenalainen väite, että Etelä-Suomi jotenkin erityisesti tukisi maaseutua. Tottakai näin myös tapahtuu, mutta myös maakunnissa on vireää elinkeinotoimintaa, joten asian esittäminen mustavalkoisena ei ole tarkalleen oikea ilmaisu. On myös pantava merkille sekin, että Etelä-Suomi imee koko ajan resursseja maakunnista, joten tukea tulee myös tätä kautta. Ja voi olla, että Etelä-Suomi itse asiassa hyötyy koko ajan maakunnan systemaattisesta riistämisestä, joten on vain oikeus ja kohtuus, että osa kootuista veroista koituu myös maakunnan hyväksi.

Lue lisää

Ihmiset tietenkin kehittävät kuntarakennetta sen mukaan, miten kunnan budjetin tulopuolen, eli menopuolen vaatimien tulojen varmistaminen edellyttää. Kuntahan on vain hallintoa ja palvelutuotantoa varten eikä mikään kotiseutuaatteen historiallinen muistomerkki, jolla olisi jokin itseisarvo sellaisenaan.

Ihmisillä on tietenkin tasa-arvo ja Etelä-Suomeen mahtuu vielä paljon lisää, jos tarve on. Hollannissakin asuu 2-3 kertaa Suomen kokoinen väestö suunnilleen Uudenmaan läänin kokoisella maatilkulla ja maatalous kukoistaa.

Maakuntien ennen niin vireä elinkeinotoiminta on puolestaan tuhottu juuri sen seurauksena, että maataloustuotanto ja elintarviketeollisuus on keskitetty hyvin yksipuolisesti vain elintarvikkeiden suurteollisuuden palvelukseen nja ruoan lähituotanto on tallottu täysin jalkoihin. Lähituotanto saisi maaseudun jälleen eläväksi, mutta sen hyväksi kepu ei ole tehnyt mitään muuta kuin pitänyt juhlapuheita vaalien alla.

Maajussi saa vain 66% tukea, sinä 100%. Työtehoseuran mukaan sinun työtehosta ei ole mitään näyttöä, tosin olet muutaman kerran kuullut sanan työ mutta et ymmärtänyt mitä se tarkoittaa.
Tämän takia sinun ei kannata käyttää sanaa työ kertoessasi tarinoita maataloudesta.

Mr Mirrinkaulus kirjoitti:

Maajussi saa vain 66% tukea, sinä 100%. Työtehoseuran mukaan sinun työtehosta ei ole mitään näyttöä, tosin olet muutaman kerran kuullut sanan työ mutta et ymmärtänyt mitä se tarkoittaa.
Tämän takia sinun ei kannata käyttää sanaa työ kertoessasi tarinoita maataloudesta.

Lue lisää

Hauska seurata demareiden romahdusta. Luulisi heidän olevan omilla sivuilla kehumassa omiaan, mutta kun ei voi niin ei voi. Purkavat korvikkeeksi pahaa oloaan täällä.

Heinäluomaan ei luota kukaan ja päästi vielä näistä maahanmuuuttajista sammakkoja persujen pelossa. Paljastuikin SDP:n olevan maahanmuuton kannalla. On siinä Eeron naama punainen.

Urpilainen tunnetaan lähinnä vekkosukistaan. Taulukaupat voivat vielä viedä käräjille. Aika näyttää.

Jungner on kokoomusnuori, joka valittiin hädissään ideologiaa miettimättä. Nyt ainoaksi työksi on jäänyt jonkun oven repiminen. Kyllähän hänen sanotaan olevan demareiden paskakirjoitusten takana eli jatkaa Ylessä aloittamaansa toimintaa. Muuten oikein nauratti, kun paljastui hänen Ylen talouden kuntoonsaattaminen paljastui luvuilla peluuksi.

Keskusta sen sijaan on ottanut vastuuta tärekistä asioista ja hoitanut vähätruloistenkin asioista aivan toisella otteella kuin leikkaaja Lipponen

Saatiin 3 mrd jakajaksi 240 000 tuensaajaa ja 13000 euroa per/ nenä.
Hulppeat tuet maatiloille hupeni Euroopan parhaan yliopiston vertailussa olemattomiin.
Suomen maataloustuet ovatkin Euroopan pienimmät.

känä. kirjoitti:

Saatiin 3 mrd jakajaksi 240 000 tuensaajaa ja 13000 euroa per/ nenä.
Hulppeat tuet maatiloille hupeni Euroopan parhaan yliopiston vertailussa olemattomiin.
Suomen maataloustuet ovatkin Euroopan pienimmät.

Lue lisää

Näistä että tuet Euroopan pienimmät?

Tämä valhe tai puutteellinen tieto tänne palstalle oikein laitetaan? Tuokaan luku ei pidä paikkaansa kun tiloja on noin 63.000 ja EU-tukea maksetaan noin 750 miljoonaa niin se on noin 12.000 euroa per tila. Tuohon kun lisätään kansalliset tuet niin tukisumma on 1,1 miljardia eli tuosta tuleekin sitten jo 17.500 euroa per tila. Tästä yhteensä tulee siis 29.500 euroa per tila. Tämä vastaa aika hyvin tuolla
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
esitettyä sivun 67 taulukkoa otsikolla
"Kuvio 4.5. Kirjanpitotilojen keskimääräiset vuotuiset kokonaistuet vuosina 1997-1999, €/tila ja €/ha39 (FADN Standard Results)."

En tiedä mistä nuo edellisen viesti luvut on saatu mutta meillä on ainakin kokonaistuki per tila merkittävästi korkeampi, se on ihan helposti tarkistettavissa pelkästään kun ottaa nuo tukisummat budjetista ja jakaa tilamäärällä.

Lisäksi on huomattava että tosiaan tukijakauma on tuo 750 miljoonaa EU-tukia ja 1,1 miljardia kansallisia omasta budjetista verovaroista suoraan maksettavia tukia. Tukisummat kansallisista tuosta selviävät tuolta
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
ja tuolta
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/ymparistotuki_luonnonhaittakorvaus.html

Lisäksi on huomioitava tämän omista verovaroista maksettavan 1,1 miljardin tuen vaikutukset josta löytyy tietoa mm tuolta
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/

sama virhetieto? kirjoitti:

Näistä että tuet Euroopan pienimmät?

Tämä valhe tai puutteellinen tieto tänne palstalle oikein laitetaan? Tuokaan luku ei pidä paikkaansa kun tiloja on noin 63.000 ja EU-tukea maksetaan noin 750 miljoonaa niin se on noin 12.000 euroa per tila. Tuohon kun lisätään kansalliset tuet niin tukisumma on 1,1 miljardia eli tuosta tuleekin sitten jo 17.500 euroa per tila. Tästä yhteensä tulee siis 29.500 euroa per tila. Tämä vastaa aika hyvin tuolla
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
esitettyä sivun 67 taulukkoa otsikolla
"Kuvio 4.5. Kirjanpitotilojen keskimääräiset vuotuiset kokonaistuet vuosina 1997-1999, €/tila ja €/ha39 (FADN Standard Results)."

En tiedä mistä nuo edellisen viesti luvut on saatu mutta meillä on ainakin kokonaistuki per tila merkittävästi korkeampi, se on ihan helposti tarkistettavissa pelkästään kun ottaa nuo tukisummat budjetista ja jakaa tilamäärällä.

Lisäksi on huomattava että tosiaan tukijakauma on tuo 750 miljoonaa EU-tukia ja 1,1 miljardia kansallisia omasta budjetista verovaroista suoraan maksettavia tukia. Tukisummat kansallisista tuosta selviävät tuolta
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
ja tuolta
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/ymparistotuki_luonnonhaittakorvaus.html

Lisäksi on huomioitava tämän omista verovaroista maksettavan 1,1 miljardin tuen vaikutukset josta löytyy tietoa mm tuolta
http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/

Lue lisää

päse niistä kirjanpitotiloiste eroon. Ne ei kuvaa lähellekään normaalia tilannetta viljelijöiden keskuudessa. Ne ovat erikoisasemassa, olleet aina.

Kirjanpitotilan naapuri.

tyytyväisiä, kun olemme liittyneet EU:hun. Ruoka piti halventua ja ruoka halpeni. Nyt voimme ostaa ruokaa edullisemmin kuin ennen EU:ta.

olekaan ... kirjoitti:

tyytyväisiä, kun olemme liittyneet EU:hun. Ruoka piti halventua ja ruoka halpeni. Nyt voimme ostaa ruokaa edullisemmin kuin ennen EU:ta.

säilyi. Maksamme piilohintaa ruoasta veron muodossa. Maataloustuki on 1,9 miljardia josta 1,1 miljardia on kansallista tukea joka maksetaan suoraan verovaroista. Kun tuon 1,1 miljardia lisää ruokakauppalaskuun niin ei se ruoka sitten niin hirveästi halventunutkaan?

mutta verorasitus kirjoitti:

säilyi. Maksamme piilohintaa ruoasta veron muodossa. Maataloustuki on 1,9 miljardia josta 1,1 miljardia on kansallista tukea joka maksetaan suoraan verovaroista. Kun tuon 1,1 miljardia lisää ruokakauppalaskuun niin ei se ruoka sitten niin hirveästi halventunutkaan?

Lue lisää

halpeni kymmenkunta prosenttia ja liki 20 miljardin ruokalaskussamme se tekee 2 miljardin pintaan eli kuluttaja saa sen minkä maksaakin

ruoka. kirjoitti:

halpeni kymmenkunta prosenttia ja liki 20 miljardin ruokalaskussamme se tekee 2 miljardin pintaan eli kuluttaja saa sen minkä maksaakin

Ruokalasku ja verorasitus niin kuluttajan osuus ei vähentynyt yhtään? Sama summa menee edelleen kuin ennenkin, osa vaan maksetaan verojen muodossa.

lasketaan yhteen kirjoitti:

Ruokalasku ja verorasitus niin kuluttajan osuus ei vähentynyt yhtään? Sama summa menee edelleen kuin ennenkin, osa vaan maksetaan verojen muodossa.

niin että tulonsiirto liittyy kuvioihin, suurituloiset maksavat pienituloisten hinnanalennuksen

kuitenkin kirjoitti:

niin että tulonsiirto liittyy kuvioihin, suurituloiset maksavat pienituloisten hinnanalennuksen

jos rehellisiä ollaan niin kuluttajien kokonaisuudessaan ruuan hinnoissa veroina maksama kokonaislasku ei EUn myötä pienentynyt yhtään?

kuitenkaan oikeasti kirjoitti:

jos rehellisiä ollaan niin kuluttajien kokonaisuudessaan ruuan hinnoissa veroina maksama kokonaislasku ei EUn myötä pienentynyt yhtään?

ruoka ei koskaan ole ollut näin halpaa kuin nyt ja oleellinen osa siihen on tukitaloudella, viljelijät ovat joutuneet tinkimään palkastaan ja seuraukset voivat olla hyvinkin hankalia, merkkejä siitä on jo mm. viljan nykyinen hallitsematon hinnannousu

Maatiaiskissaksi olet aika söpö.

Eihän näihin kotimaisiin "tutkimustuloksiin" ole mitään luottamista.