en oikeasti enää vaan meinaa jaksaa, mulla on niin ruma iso nenä ja rumat silmät, kaikki pielessä kasvoissa.......näytän ihan eläimeltä
tahtoisin vaan kuolla ja saksilla leikata tämän nenän pois
tänään yritin koko päivän turhaan ottaa itsestäni työhakemukseen kuvaa, mutta näytän niin sairaan rumalta tämän pitkän kyömynenäni kanssa joka törröttää kasvoista kuin joku eläimen kärsä. Ja silmät on niin löysät ja väsyneen näköiset vaikka kuinka yritän kohottaa kulmia ja hymyillä...näytän sanoin kuvaamattoman oksettavalta..
Luovutan ihan oikeasti kohta. Eikä mulla ole mitään menetettävääkään...pian 27 en ole koskaan seurustellut, en voi koskaan seurustella tai saada perhettä...seuraan vaan vierestä ison pitkän kyömynenäni kanssa kun muut menee kihloihin ja saa lapsia...
Mä alan kohta olla taisteluni taistellut. En tuu koskaan saamaan niitä rahoja kasaan joita leikkauksiin tarvitsisin...
Olkaa onnellisia jos teillä on pieni sirjo nenä.
tahtoisin vaan kuolla ja saksilla leikata tämän nenän pois
tänään yritin koko päivän turhaan ottaa itsestäni työhakemukseen kuvaa, mutta näytän niin sairaan rumalta tämän pitkän kyömynenäni kanssa joka törröttää kasvoista kuin joku eläimen kärsä. Ja silmät on niin löysät ja väsyneen näköiset vaikka kuinka yritän kohottaa kulmia ja hymyillä...näytän sanoin kuvaamattoman oksettavalta..
Luovutan ihan oikeasti kohta. Eikä mulla ole mitään menetettävääkään...pian 27 en ole koskaan seurustellut, en voi koskaan seurustella tai saada perhettä...seuraan vaan vierestä ison pitkän kyömynenäni kanssa kun muut menee kihloihin ja saa lapsia...
Mä alan kohta olla taisteluni taistellut. En tuu koskaan saamaan niitä rahoja kasaan joita leikkauksiin tarvitsisin...
Olkaa onnellisia jos teillä on pieni sirjo nenä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
tarvitset apua vakavaan masennukseesi..mieti sitten vasta plastiikkakirurgiaa. Elämää on kuule yli 30-40-50 ja ylikin...Sinunkin aikasi tulee vielä! Tuo raha on aina se ikuisuuskysymys...oletko ollut töissä vai opiskellut? Olen itse kustantanut nenäoperaationo(kyömy madallettiin ja pienennettiin muutenkin) ja säästin siihen kaikkina opiskeluvuosina ja vielä myöhemmin työelämässä...mulla ei ollut kiire kun tiesin pystyväni säästämään vähän kerrassaan (mm siivosin kesät ja palkka ei päätä huimannut) Sain uuden nenäni siis aikuisena ja olen tyytyväinen! ja elämää oli sitä ennekin..opettelin meikkaamaan nenääni pienemmäksi ja korostin muita hyviä puoliani-en suinkaan murehtinut nenääni koko aikaa! Älä tee sinäkään vaan hanki apua masennukseesi ja jos pääset töihin-ala säästämään ja ota vaikka sitten lainaa. Valitus ei kanna pitkälle,,
en ole masentunut. Masentunut ei saa vuodessa kasaan gradua ja isoa kasaa muita kursseja, masentunut ei saa pidettyä asuntoaan siistinä, masentunut ei harrasta 5kertaa viikossa hikiliikuntaa...
Mulla on rumat kasvot ja elämäni on niiden takia pilalla. Kun katson peiliin tai valokuvia itsestäni näen sieltä naisen jonka kasvot muistuttaa eläintä. Nenä ja muut vialliset piirteeni kasvoissani saa mut näyttämään eläimelliseltä...ihmisen ja eläimen sekoitukselta. Jotain ihan sairasta.
Masennus on jotain ihan muuta. En muuten tahtoisi tappaa itseäni, mutta en vaan jaksa ihan oikeasti enää kasvojani. Kasvoni ovat jotain niin sairasta, niin sairaan rumat, että tahdon päästä niistä eroon vaikka sitten tappamalla itseni jos ei muuta vaihtoehtoa ole. Et voi ehkä ymmärtää, mutta en vaan kestä enää kasvojani. Mutta masennusta tämä ei ole. Muuten elämässä tuntuu kaikki kiinnostavalta ja tahtoisin kokea asioita, mutta kun en vaan voi kasvojeni takia.
Ja en vaan jaksa enää raataa ja odottaa että saan rahat kasaan. Siihen menisi liian kauan aikaa.. Oon jo jostain 12-vuotiaasta asti kärsinyt näitä kasvojani ja alan vaan olla niin loppu.
Sulla ei varmasti ollut niin viallinen nenä ja muut piirteet kasvoissa, että ne olis häirinnyt sun elämää. Mulla taas on ja sen takia mulla ei voi olla muuta elämää. Olen sen muun elämän alkamista tässä odotellut jo niin kauan ja päivä päivältä varmemmin tajunnut sen että vaikka kuinka hymyilen ja olen iloinen ja koitan tsempata mennä hyvällä fiiliksellä, niin....elämä on mulle vaan opettanut että kaikki tuo on turhaa kun on tällaiset kasvot mitkä mulla. Tapettavan rumat kasvot.
homma myös täällä. Kärsin koko lapsuuden ulkonäöstäni ja sain joka päivä koulussa kuulla kuinka ruma olin. Pääsin sitten 16-vuotiaana nenäleikkaukseen. Nyt olen 23-vuotias ja uskon, etten olisi enää elossa jos en olisi mennyt nenäleikkaukseen.
Itellä aivan samat mietteet. Minkä takia on pitäny saada tällänen nokka...kaikki asiat elämäs pitää miettiä sen ehdoilla...ärsyttää ihan sairaasti kaikki ihmiset joilla siro nenä...mulle on sanottu ettei sulla mikää iso nenä oo...tekis mieli tempasta turpii sellasia paskanpuhujia...hyvä muitten on sanoo keillä ei tätä ongelmaa. Hiuksiakin ois joskus kiva pitää kii mut ei pysty kun sivuprofiili ihan hirvee, kassatyötäkin vois kuvitella tekevänsä mut milläs pirulla kun ihmiset näkee sivusta. Juu ja oiskin sitä rahaa ni pääsis tosta eroo...kuitenkin kans alle kolmekymppinen, ni ois se hienoo jos vois elää ninkun muutkin:/
tsemppiä sulle! Sama juttu täällä että en tosiaan voi hiuksia pitää kiinni ja jouduin jättämään erään ystäväni isot juhlatkin väliin, kun mulle ei vaan sovi mikään siisti juhlava kampaus. Mun nenä on liian iso kauniiseen kampaukseen ja gaalajuhliin. Niin monet häätkin olen joutunut jättämään väliin kun en vaan kehtaa mennä sinne tukka auki laittamatta.
Toivottavasti sulla sentään on paremmin asiat kuin mulla, että sulla on vaan nenä sun ongelma. Mulla on nimittäin myös silmät, poskipäät, huulet ja leuka pielessä...mutta toi nenä ja lähellä toisiaan syvällä päässä olevat silmät on ehkä ne pahimmat.
voittaisinpa lotossa, niin maksaisin kyllä sillä rahalla muidenkin samassa tilanteessa olevien leikkaukset mielihyvin.
Nimittäin minäkin näytän eläimen ja ihmisen sekoitukselta. Just tuo on tuttua, ettei voi pitää tyttömäisesti tukkaa esim. ponnarilla. En minäkään jaksa enää.
Enkä minäkään ole masentunut. Minäkin käyn jumpassa ja olen muuten ihan tervehenkinen. Näytän vaan jonkinlaiselta eläimeltä ja sille täytyy tehdä jotain.
Tässä rupee ottamaan tämän asian jo huumorillakin, on tää niin kauhea trauma ollut. Mutta nenäleikkaukseen kyllä menen.
jos olette niin topakoita että jumppaatte 24/7 niin eikö energiaa riitä enää rahan säästämiseen vaan nenän vatvomiseen..kyllä toi aikasemman kirjoittaman ehdottama psykologi olis tarpeen teille! vaikka ei muka masennusta olekaan niin häiriintynyt minä-kuva..
Itsekin pidin itseäni aivan sairaan rumana, no eipähän nuo tuntemukset vieläkään ole täysin unohtuneet. Nyt kuitenkin näytän jo ihan ihmiseltä. Minulle kävi niin (vaikka kuvittelin että en ikinä kelpaisi kellekkään) että rohkaistuin baarissa juttelemaan miehen kanssa (alkoholilla oli osuutta asiaan). Mies rakastui minuun kaikista vioistani huolimatta ja olemme olleet kohta melkein 7 vuotta onnellisesti yhdessä. Kun tapasin hänet hän oli opiskelija, mutta muutama vuosi sitten pääsi työelämään ja "lainasi" minulle rahaa muutamaan korjaukseen sisältäen myös nenäleikkauksen. Nyt olen suht tyytyväinen itseeni, en mikään kaunotar mutta tunnen oloni normaaliksi! Olen saanut uudesta nenästä paljon itseluottamusta. Omakohtaiset kokemukset todistavat että kyllä sellaisiakin miehiä löytyy jotka eivät vaan näe toisen kasvoissa vikoja tai eivät välitä niistä. Ihmisten aivot vaan toimivat niin eri tavalla, kaikki eivät ymmärrä estetiikan päälle mitään. Rumilla on monesti jalostuneempi luonne joten käyttäkää sitä!
AP:lle - olen itse käynyt nenäleikkauksen läpi n. 2 vuotta sitten ja täytyy sanoa, että elämä on muuttunut. Aikaisemmin mietin lähes koko ajan miten päin pitää olla ihmisiin, että ei näyttäisi niin kauhealta.
Ja tämä ei ole omaa kuvitelmaa vaan myös minulle huomauteltiin nenästä, joka oli siis kammottava pysty ja iso perunanenä, joka pilasi muuten sopusuhtaiset kasvoni.
Nenä vielä kasvoi iän ja synnytysten myötä runsaasti, joten rohkaistuin yli nelikymppisenä leikkaukseen ja tulos on luonnollinen ja ihana. Ei tarvitse enää miettiä miten päin on valokuvissa, missä istuu metron penkillä tai voiko pitää hiuksia kiinni.
Suosittelen - lopullinen paraneminen voi viedä kauan niinkuin minulla (paksu, huokoinen iho) - 2 vuoden ja 3 kortisoniruiskeen jälkeen turvotus on vihdoin poissa ja tuloksena ihana nenä, joka sopii minulle.
Rahaa voi myös lainata ja sitä maksaa ilolla pois kun katsoo nättiä nenää peilistä.
hei! Kellä kävit leikkauksessa? Millä perusteella valitsit leikkaavan lääkärin? Kiitos paljon jos ehdit vielä vastailla!
Kävin Lehtosella Eirassa mutta hän on nyt jäänyt tänä kesänä eläkkeelle. Kaarlo Ståhlberg on hyvä Lehtosen oppipoika.
Valitsin Lehtosen hänen vuosikymmenien kokemuksen perusteella ja sen, että halusin luonnollisen tuloksen niin, että radikaalia muutosta ei tule vaan häiritsevä osuus nenästä vaan muutetaan. Lisäksi kävin konsultaatiossa kolmella eri nenäkirurgilla ja Lehtonen voitti luottamukseni ammattitaidollaan ja realistisella näkemyksellään.
Suosittelen Kaarloa nyt kun Lehtonen ei enää leikkaa.
ihan ku oisin lukenu ittestäni...mut sää oot sentään aikunen, pystyt tekeen töitä ja ottaan lainaa. koita jaksaa, et oo ainut jonka elämä on pilalla karsean pärstän takia!!!!
kehun Jukka Kostiaista...tekee kaunista jälkeä ja on rehellinen ja realistinen.Ainut miinus että on vähäpuheinen mutta niinhän ne suomimiehet yleensä...
mun mielestä kaikissa on jotain kaunista, mut ne piirteet pitää vaan löytää ja nauttia ja korostaa niitä :)
Itelläkin on huonoja puolia naamassa ja yleensä ottaen kropassa (finnejä, epätasaset hampaat, pienet tissit jne) mutta on mul paljon hyviiki puolii (tummat kulmat, kivan väriset silmät ja paksut huulet). Ja muutenkin pienet virheet tekee ihmisestä persoonallisen. Eli ihan varmasti teillä kaikilla on myös niitä mukaviakin puolia, mihin joku sitten rakastuu :) Ne pitää vaan löytää!