Moni ajaa nykyään 100 - 120 km/h vaunun kanssa. Olen kyllä itsekin kokeillut, että nykyinen autoni linkoaa vaunun (ohituksissa) kevyesti moisiin nopeuksiin, mutta en minä jatkuvasti aja tuota nopeutta.
Mitä mieltä olette näistä nykyajan vaunukaahareista?
Mitä mieltä olette näistä nykyajan vaunukaahareista?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Se auttaa kun kortti otetaan aina pois ylinopeudesta vaunun kanssa.
Vielä paremmin auttaisi jos otettaisiin aina kortti pois kun joku tavataan vaunun kanssa. Oli nopeus ihan mikä tahansa.
vaunun kanssa 80 km/h on jo riittävästi. nopeassa tilanteessa,esim väistö, vaunu ei tahdo pysyä vetoauton mukana jos tullaan satasen vaudissa. miksei lähes mikä tahansa auto jaksaisi vetää vaunua vaikka 160, toisaalta ei se siltikään ole järkevää saati turvallista.
Viime kesänä nauratti pohjoisessa, kun yksi vessanvetäjä paineli kapealla tiellä (rajoitus 80) karkuun 90-100 km/h, onnistuen vetämään aina pienen kaulan & katoamaan parin mutkan tai nyppylän taakse ... ja hetken kuluttua sama yhdistelmä tuli vastaan vaunun lierottaessa kirjaimellisesti tien laidasta laitaan & jarruvalojen loistaessa. Näytti "mopo" lähteneen käsistä aina, kun tiessä sattui olemaan pari peräkkäistä routaheittoa.
Ei vaan uskonut vessanvetäjä kerrasta, vaan aina uudelleen sama toistui -> 100 lasiin -> seuraavan routapompun jälkeen vaunu meinaa taas kiskoa vetoauton ojaan -> jarrutus ja vähän matkaa köröttelyä (tientukkona) 60 km/h ja sitten taas uusi yritys...
kun laittaa autoon matalaprofiiliset kesärenkaat ja 3 bar painetta. Siis jos auto ja vaunu ovat muuten ehjiä.
Vetoautossa pitää olla todellakin maksimipaineet ja vaunussa pakurenkaat (esim. 175 R 13 C), niin meno on huomattavasti tukevampaa kuin tavallisilla renkailla. Myös vaunun jousitus, iskarit ja erityisesti painonjakautuma pitää olla kohdallaan. JOs painoa pitää siirtää, niin olen yleensä pitänyt vaatteet parissa isossa urheilukassissa, joita on helppo siirtää lattiatasossa eteen, keskelle tai taakse.
Aerodynaamiset ominaisuudet rajaavat huippunopeuksia tehokkaasti. Matkaajakin alkaa huojumaan 100-110 vauhdissa, joten pidän suht turvallisena ylärajana tuota 90-100. TUosta 1-akselisten huojumisesta lempinimi "vatkaaja". Siiren auttaa vain reipas jarrutus tai roima kaasu, jos on värkeissä varaa. Jollakin kevyellä vanhalla solikalla olen päässyt 120 vauhtii, mitä kulki ihan mukavasti.
Kovemmat vauhdit vaativat jo alustan virityksiä tai 2-akselista avaunua. Matalaprofiilisilla renkailla ja tuuliohjaimilla voisi päästä 150 vauhtiin, tosin ennen sitä jo kaasupullon kotelon kansi saattaa lommahtaa sisäänpäin, joskaan ei irtoa. Myös etuikkuna on kovilla. Vauhti vaatii veturilta todella kovat tehot.
Farmari tai paku tuuliohjain olisi paras vaihtoehto tuulenvastuksen kannalta.
Ennätysvetäjät ovat tavallisesta ulkoalustaan huolimatta alustastaan melkoisesti viriteltyjä , joku Viper pieni vinokeulainen vaunu on kulkenut 210 vauhtia (lentokentällä ?)
Hyvä kun on saatu karavaanareihinkin upeita sportti-ihmisiä, eivät ole tientukkoja. Olenkin innolla odottanut, että koska nuo sporttiset muovikorttimiljonäärit tajuavat tunkea tämän harrastuksen pariin, joka paikassahan heidän täytyy olla pätemässä, kunnes luottolimiitit on käytetty loppuun ja ulosotto alkaa.
Ite oon vaunun kanssa ohitellut jopa autojonoja. Kun kukaan ei uskaltanut lähteä autoletkaa ohittelemaan, niin polkasin pienempää pykälää silmään ja letkan ohitse. Hyvällä tiellä tulee ajeltua mukaavaa vauhtia, ja jos viellä on myötätuuli, niin helposti menee sen 100km/h.