Suomi ylivertainen

Ensinäkin suuri osa siitä mitä on meidän kultuuria on yhteistä Ruotsin kanssa, koska elimme jakamattomina 600 vuotta. Jos Ruotsilla ei ole mitään niin sitten meiltäkin katoaa paljon.

Kieletkin ovat kytkeytyneet yhteen koska suomen kirjakielen perustan laatinut Agricola loi sen sellaisena kuin hän hurrina suomenkieliset sanat lausui. Kirjakielemme lausuntaperusta tulee siis siitä miten ruotsiksi kirjaimet lausuttiin, hiukan saksaan sekoitettuna. Suomenkielen kieliopinkin laatineet olivat suurilta osin hurreja.

Kirjoitusasu ja kielioppi ovat tärkeitä jotta saadaan yhtenäinen kieli, eikä vain joukko enemmän tai vähemmän toisiaan muistuttavia murteita. En ole lainkaan varma siitä että savolainen olisi ymmärtänyt turkulaista 200 vuotta sitten. Ja kumpikaan heistä ei olisi ymmärtänyt karjalan murretta. Sama tilanne oli toki valtakunnan ruotsinkielisillä alueilla. Taalainmaalainen tuskin olisi ymmärtänyt pohjanmaalaista.

Kielikultuurimmekin luotiin 1800-luvulla pitkälti hurrien toimesta Kalevalaisineen ja Seitsemine veljeineen. Toki osa näistä oli kätevästi kaksikielisiä luoden pohjaa maamme kaksikielisyydelle, nostamalla suomenkielen toiseksi viralliseksi kieleksi ja sivistyskieleiksi. Mutta esim. Snellman oli kohtalaisen heikko suomenkielentaidoiltaan, ja silti hän teki sen eteen duunia hartiavoimin.

Eli ennen muuta meidän kultuuriamme kielellisesti kuvastaa kaksikielisyys. Tämä jurppii gfennoja niin paljon että he jopa sepittävän historiankin uusiksi.

rautaako? kirjoitti:

Ensinäkin suuri osa siitä mitä on meidän kultuuria on yhteistä Ruotsin kanssa, koska elimme jakamattomina 600 vuotta. Jos Ruotsilla ei ole mitään niin sitten meiltäkin katoaa paljon.

Kieletkin ovat kytkeytyneet yhteen koska suomen kirjakielen perustan laatinut Agricola loi sen sellaisena kuin hän hurrina suomenkieliset sanat lausui. Kirjakielemme lausuntaperusta tulee siis siitä miten ruotsiksi kirjaimet lausuttiin, hiukan saksaan sekoitettuna. Suomenkielen kieliopinkin laatineet olivat suurilta osin hurreja.

Kirjoitusasu ja kielioppi ovat tärkeitä jotta saadaan yhtenäinen kieli, eikä vain joukko enemmän tai vähemmän toisiaan muistuttavia murteita. En ole lainkaan varma siitä että savolainen olisi ymmärtänyt turkulaista 200 vuotta sitten. Ja kumpikaan heistä ei olisi ymmärtänyt karjalan murretta. Sama tilanne oli toki valtakunnan ruotsinkielisillä alueilla. Taalainmaalainen tuskin olisi ymmärtänyt pohjanmaalaista.

Kielikultuurimmekin luotiin 1800-luvulla pitkälti hurrien toimesta Kalevalaisineen ja Seitsemine veljeineen. Toki osa näistä oli kätevästi kaksikielisiä luoden pohjaa maamme kaksikielisyydelle, nostamalla suomenkielen toiseksi viralliseksi kieleksi ja sivistyskieleiksi. Mutta esim. Snellman oli kohtalaisen heikko suomenkielentaidoiltaan, ja silti hän teki sen eteen duunia hartiavoimin.

Eli ennen muuta meidän kultuuriamme kielellisesti kuvastaa kaksikielisyys. Tämä jurppii gfennoja niin paljon että he jopa sepittävän historiankin uusiksi.

Lue lisää

HURRI- KIRJOTAT TUUBAA!!
En haluaisi edes kommentoida moista basaa mutta yleisen tiedonjaon kannata on tärkeää ettet pääse levittämään disinformatiotasi liian vapaasti.


"Ensinäkin suuri osa siitä mitä on meidän kultuuria on yhteistä Ruotsin kanssa, koska elimme jakamattomina 600 vuotta."
----- Kun hurri kirjoittaa suomeksi hän lisää turhia sanoja (Ensinnäkin) aloitukseksi ja kirjoittaa sen vielä väärin.

Me olemme jakautuneita. Meillä oli ja on edelleen suomenkielinen ja ruotsinkielinen asutus eri alueilla. Meillä on eri kulttuuri ja eri kieli. Olemme jakautuneita edelleen emmekä me suomenkieliset ole olleet kaksikielisiä ikinä. Hurrit ovat kyllä muuttuneet kaksikielisiksi.

Tämä seuraava väite kiinnostaa minua. Mitä edes tarkoitat? Suomenkieliselle lause on epälooginen ja ilman perusteluja vähintäänkin ihmeellinen.

"Jos Ruotsilla ei ole mitään niin sitten meiltäkin katoaa paljon."


"Kieletkin ovat kytkeytyneet yhteen koska suomen kirjakielen perustan laatinut Agricola loi sen sellaisena kuin hän hurrina suomenkieliset sanat lausui. Kirjakielemme lausuntaperusta tulee siis siitä miten ruotsiksi kirjaimet lausuttiin, hiukan saksaan sekoitettuna. Suomenkielen kieliopinkin laatineet olivat suurilta osin hurreja."

----------- Kielet ovat aina olleet kytköksissä toisiinsa. Ruotsi on saksan murre yhdessä norjan ja tanskan kanssa. Agrocola oli identiteetiltään suomalainen. Agricola asui ruotsinkielisellä alueella eikä olisi voinut oppia suomea muualta kuin kotonaan. Agricola tietysti otti mallia osaamistaan kielistä koska pyörää ei kannata keksiä uudestaan.

Nykyinen kirjoitusasu ei ole Agricolan keksimää vaan se on muuttunut paljonkin jälkeen päin. Kieliopin ovat laatineet suomenkieliset ja kaksikieliset, ei ikinä hurrit. Hurrit eivät osaa suomea niin paljon että voisivat laatia kielioppeja.


"Kirjoitusasu ja kielioppi ovat tärkeitä jotta saadaan yhtenäinen kieli, eikä vain joukko enemmän tai vähemmän toisiaan muistuttavia murteita. En ole lainkaan varma siitä että savolainen olisi ymmärtänyt turkulaista 200 vuotta sitten. Ja kumpikaan heistä ei olisi ymmärtänyt karjalan murretta. Sama tilanne oli toki valtakunnan ruotsinkielisillä alueilla. Taalainmaalainen tuskin olisi ymmärtänyt pohjanmaalaista." ---- itsestäänselvyyksiä, jaarittelua siis väitteitä ilman perusteluja ja valmistelua seuraavaan valheeseen


"Kielikultuurimmekin luotiin 1800-luvulla pitkälti hurrien toimesta Kalevalaisineen ja Seitsemine veljeineen. Toki osa näistä oli kätevästi kaksikielisiä luoden pohjaa maamme kaksikielisyydelle, nostamalla suomenkielen toiseksi viralliseksi kieleksi ja sivistyskieleiksi. Mutta esim. Snellman oli kohtalaisen heikko suomenkielentaidoiltaan, ja silti hän teki sen eteen duunia hartiavoimin."
------ valheita oikein jonossa. .

Suomenkielinen kulttuuri on ollut aina olemassa, paljon ennen kuin ruotsinkieliset edes tulivat maahan. Osa suomenkielisestä kulttuurista kirjattiin joidenkin kaksikielisten toimesta kirjalliseen muotoon. Kuitenkin suurin osa ruotsinkielisistä yritti estää suomenkielen kehitystä ja onnistuivatkin sulkea suomalaiset ulos omasta valtiostaan Suomenkielinen kirjallisuus oli kielletty v.1860 asti ja pakkoruotsin vaatimus oli ehdoton, koska maa toimi vain ruotsinkielellä. Se aiheutti sen että suomenkieliset suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle täydellisesti. Samaa aiheuttaa nykyinen pakkoruotsi kouluissamme.


"Eli ennen muuta meidän kultuuriamme kielellisesti kuvastaa kaksikielisyys. Tämä jurppii gfennoja niin paljon että he jopa sepittävän historiankin uusiksi. "

---- Tähän asti valloittajat ovat kirjoittaneet suomalaisten historian ja siksi on tärkeää että suomalaiset saavat kirjata oman historiansa uudestaan. Kaksikielisiä emme ole olleet mutta hurrit ovat muuttuneet kaksikielisksi. Siksi heikentyneen ja ohentuneen identiteetin vastapainoksi saavat tyydytystä kun pääsevät kukkoilemaan enemmistölle muka hienomalla kielellä ja historialla.

huusianna kirjoitti:

HURRI- KIRJOTAT TUUBAA!!
En haluaisi edes kommentoida moista basaa mutta yleisen tiedonjaon kannata on tärkeää ettet pääse levittämään disinformatiotasi liian vapaasti.


"Ensinäkin suuri osa siitä mitä on meidän kultuuria on yhteistä Ruotsin kanssa, koska elimme jakamattomina 600 vuotta."
----- Kun hurri kirjoittaa suomeksi hän lisää turhia sanoja (Ensinnäkin) aloitukseksi ja kirjoittaa sen vielä väärin.

Me olemme jakautuneita. Meillä oli ja on edelleen suomenkielinen ja ruotsinkielinen asutus eri alueilla. Meillä on eri kulttuuri ja eri kieli. Olemme jakautuneita edelleen emmekä me suomenkieliset ole olleet kaksikielisiä ikinä. Hurrit ovat kyllä muuttuneet kaksikielisiksi.

Tämä seuraava väite kiinnostaa minua. Mitä edes tarkoitat? Suomenkieliselle lause on epälooginen ja ilman perusteluja vähintäänkin ihmeellinen.

"Jos Ruotsilla ei ole mitään niin sitten meiltäkin katoaa paljon."


"Kieletkin ovat kytkeytyneet yhteen koska suomen kirjakielen perustan laatinut Agricola loi sen sellaisena kuin hän hurrina suomenkieliset sanat lausui. Kirjakielemme lausuntaperusta tulee siis siitä miten ruotsiksi kirjaimet lausuttiin, hiukan saksaan sekoitettuna. Suomenkielen kieliopinkin laatineet olivat suurilta osin hurreja."

----------- Kielet ovat aina olleet kytköksissä toisiinsa. Ruotsi on saksan murre yhdessä norjan ja tanskan kanssa. Agrocola oli identiteetiltään suomalainen. Agricola asui ruotsinkielisellä alueella eikä olisi voinut oppia suomea muualta kuin kotonaan. Agricola tietysti otti mallia osaamistaan kielistä koska pyörää ei kannata keksiä uudestaan.

Nykyinen kirjoitusasu ei ole Agricolan keksimää vaan se on muuttunut paljonkin jälkeen päin. Kieliopin ovat laatineet suomenkieliset ja kaksikieliset, ei ikinä hurrit. Hurrit eivät osaa suomea niin paljon että voisivat laatia kielioppeja.


"Kirjoitusasu ja kielioppi ovat tärkeitä jotta saadaan yhtenäinen kieli, eikä vain joukko enemmän tai vähemmän toisiaan muistuttavia murteita. En ole lainkaan varma siitä että savolainen olisi ymmärtänyt turkulaista 200 vuotta sitten. Ja kumpikaan heistä ei olisi ymmärtänyt karjalan murretta. Sama tilanne oli toki valtakunnan ruotsinkielisillä alueilla. Taalainmaalainen tuskin olisi ymmärtänyt pohjanmaalaista." ---- itsestäänselvyyksiä, jaarittelua siis väitteitä ilman perusteluja ja valmistelua seuraavaan valheeseen


"Kielikultuurimmekin luotiin 1800-luvulla pitkälti hurrien toimesta Kalevalaisineen ja Seitsemine veljeineen. Toki osa näistä oli kätevästi kaksikielisiä luoden pohjaa maamme kaksikielisyydelle, nostamalla suomenkielen toiseksi viralliseksi kieleksi ja sivistyskieleiksi. Mutta esim. Snellman oli kohtalaisen heikko suomenkielentaidoiltaan, ja silti hän teki sen eteen duunia hartiavoimin."
------ valheita oikein jonossa. .

Suomenkielinen kulttuuri on ollut aina olemassa, paljon ennen kuin ruotsinkieliset edes tulivat maahan. Osa suomenkielisestä kulttuurista kirjattiin joidenkin kaksikielisten toimesta kirjalliseen muotoon. Kuitenkin suurin osa ruotsinkielisistä yritti estää suomenkielen kehitystä ja onnistuivatkin sulkea suomalaiset ulos omasta valtiostaan Suomenkielinen kirjallisuus oli kielletty v.1860 asti ja pakkoruotsin vaatimus oli ehdoton, koska maa toimi vain ruotsinkielellä. Se aiheutti sen että suomenkieliset suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle täydellisesti. Samaa aiheuttaa nykyinen pakkoruotsi kouluissamme.


"Eli ennen muuta meidän kultuuriamme kielellisesti kuvastaa kaksikielisyys. Tämä jurppii gfennoja niin paljon että he jopa sepittävän historiankin uusiksi. "

---- Tähän asti valloittajat ovat kirjoittaneet suomalaisten historian ja siksi on tärkeää että suomalaiset saavat kirjata oman historiansa uudestaan. Kaksikielisiä emme ole olleet mutta hurrit ovat muuttuneet kaksikielisksi. Siksi heikentyneen ja ohentuneen identiteetin vastapainoksi saavat tyydytystä kun pääsevät kukkoilemaan enemmistölle muka hienomalla kielellä ja historialla.

Lue lisää

"Meillä oli ja on edelleen suomenkielinen ja ruotsinkielinen asutus eri alueilla. "

Miten se vaikuttaa siihen että valtiona olimme jakamattomasti ja tasaarvoisesti yhtä - hyvässä ja pahassa, myötä ja vastoinkäymisissä. Ruotsissa eleli aika paljon suomenkielistä kantaväestöä.

"Olemme jakautuneita edelleen emmekä me suomenkieliset ole olleet kaksikielisiä ikinä."

Ehkä suuri osa meistä ei ole/ollut, mutta maamme oli/on. Virallisesti kaksikieliseksi maamme muuttui vasta 1870-luvulla kun suomenkieli nostettiin toiseksi viralliseksi kieleksi.

""Jos Ruotsilla ei ole mitään niin sitten meiltäkin katoaa paljon." "

Tarkoittaa siis sitä että koska suuri osa kultuuristamme ja yhteiskuntamallistamme on yhdessä rakennettu, niin väite etti Ruotsilla olisi mitään tarkoittaisi myös ettei meillä ole juuri mitään. Vain se mitä 1809 jälkeen olemme muuttaneet siitä mitä olimme olisi muuta. Koko poinntti 1809 oli saada pitää Ruotsin mallimme, ja siitä väännettiin Venäjän kanssa seuraavat 110 vuotta. Me halusimme pitää rakentamamme Ruotsin mallia ja rysy halusi muuta. Yhä tänä päivänä Ruotsi ja Suomi ovat hyvin samankaltaisia.

"Agrocola oli identiteetiltään suomalainen."

Suomea ei ollut, eikä hän ollut suomenkielinen. Mitä siis tarkoittaa se että hän oli identiteetiltään suomalainen? Hän ei tainut olla edes sen ajan Suomsesta nyk. (varsinais-Suomi) vaan jostain Porvoon seudulta. Kyllä me kaikki olimme silloin identiteetiltämme ruotsalaisia. Mutta ruotsalaisista löyti savolaisia, smoolantilaisia, hämäläisiä, ja värmlantilaisia.

"Agricola tietysti otti mallia osaamistaan kielistä koska pyörää ei kannata keksiä uudestaan. "

Ja juuri siksi kielemme ovat nivoutuneet yhteen. Jos Agricola olisi ollut Venäläinen tilanne olisi tänään toinen.

"Suomenkielinen kulttuuri on ollut aina olemassa"

Aina? Maapallokaan ei ole ollut aina olemassa. Ainahan kaikki ihmiset jotain kieltä ovat puhuneet ja kultuuria luoneet. Ei suomenkieliset ole siinä muita parempia tai huonompia. Mutta kultuuri on niin paljon muuta kuin vain kieli. Kyllä meillä on enemmän yhteistä kultuuria ruotsalaisten kanssa kuin Venäjällä asuvien heimoveljiemme kanssa.

"Kuitenkin suurin osa ruotsinkielisistä yritti estää suomenkielen kehitystä"

Jos näin olisi maame ei olisi kaksikielinen vaan yksikielisesti ruotsinkielinen - mutta kun ei totisesti ollut. Ainoa suurempi kiista syntyi siitä että pitikö maamme olla fanaattisesti yksikielinen (yksi kieli - yksi mieli) tai kaksikielinen, kuten esim Freudenthal esitti.

"Suomenkielinen kirjallisuus oli kielletty v.1860 asti "

Johtui ryssän sensuurista. Tsaari ei halunut että rahvas oppisi lukemaan ja voisi lukea esim. ranskan vallankomuoksesta ja muusta mullistavasta. Juuri tästä syystä yläluokkamme teki kaikkensa jotta kansa oppisi lukemnaan ja ymmärtäisi millaisia malleja maailmalla oli. Pyrimme vimmatusti poliittisesti länteen. Suomenkielen pönkittäminen ja nostaminen sivistyskieleksi oli osa tätä politiikkaa. Politiikka -myös kielipolitiikka - ohjasi tämä suurempi kuvio.

"---- Tähän asti valloittajat ovat kirjoittaneet suomalaisten historian ja siksi on tärkeää että suomalaiset saavat kirjata oman historiansa uudestaan."

Meidät on valloitettu kahdesti. 1809 saimme pitää autonomian emmekä olleet rähmällään siten että olsimme kirjoittaneet historiamme valloittajan mieleiseksi. Toisen kerran meidät valloitettiin 1944, ja siitä seurasi "vapaaehtoista" historianväärennöstä jota vasta 1989 jälkeen olemme voineet korjata.

Muilta osiihan maamme historiankirjoitus on jossain määrin ollut kansallisromanttisesti väritetty, mutta siitäkin olemme päässeet eroon, ja korjailtu pahimmat kansallispaatoksen tuottamat lapsellisuudet.

rautaako? kirjoitti:

"Meillä oli ja on edelleen suomenkielinen ja ruotsinkielinen asutus eri alueilla. "

Miten se vaikuttaa siihen että valtiona olimme jakamattomasti ja tasaarvoisesti yhtä - hyvässä ja pahassa, myötä ja vastoinkäymisissä. Ruotsissa eleli aika paljon suomenkielistä kantaväestöä.

"Olemme jakautuneita edelleen emmekä me suomenkieliset ole olleet kaksikielisiä ikinä."

Ehkä suuri osa meistä ei ole/ollut, mutta maamme oli/on. Virallisesti kaksikieliseksi maamme muuttui vasta 1870-luvulla kun suomenkieli nostettiin toiseksi viralliseksi kieleksi.

""Jos Ruotsilla ei ole mitään niin sitten meiltäkin katoaa paljon." "

Tarkoittaa siis sitä että koska suuri osa kultuuristamme ja yhteiskuntamallistamme on yhdessä rakennettu, niin väite etti Ruotsilla olisi mitään tarkoittaisi myös ettei meillä ole juuri mitään. Vain se mitä 1809 jälkeen olemme muuttaneet siitä mitä olimme olisi muuta. Koko poinntti 1809 oli saada pitää Ruotsin mallimme, ja siitä väännettiin Venäjän kanssa seuraavat 110 vuotta. Me halusimme pitää rakentamamme Ruotsin mallia ja rysy halusi muuta. Yhä tänä päivänä Ruotsi ja Suomi ovat hyvin samankaltaisia.

"Agrocola oli identiteetiltään suomalainen."

Suomea ei ollut, eikä hän ollut suomenkielinen. Mitä siis tarkoittaa se että hän oli identiteetiltään suomalainen? Hän ei tainut olla edes sen ajan Suomsesta nyk. (varsinais-Suomi) vaan jostain Porvoon seudulta. Kyllä me kaikki olimme silloin identiteetiltämme ruotsalaisia. Mutta ruotsalaisista löyti savolaisia, smoolantilaisia, hämäläisiä, ja värmlantilaisia.

"Agricola tietysti otti mallia osaamistaan kielistä koska pyörää ei kannata keksiä uudestaan. "

Ja juuri siksi kielemme ovat nivoutuneet yhteen. Jos Agricola olisi ollut Venäläinen tilanne olisi tänään toinen.

"Suomenkielinen kulttuuri on ollut aina olemassa"

Aina? Maapallokaan ei ole ollut aina olemassa. Ainahan kaikki ihmiset jotain kieltä ovat puhuneet ja kultuuria luoneet. Ei suomenkieliset ole siinä muita parempia tai huonompia. Mutta kultuuri on niin paljon muuta kuin vain kieli. Kyllä meillä on enemmän yhteistä kultuuria ruotsalaisten kanssa kuin Venäjällä asuvien heimoveljiemme kanssa.

"Kuitenkin suurin osa ruotsinkielisistä yritti estää suomenkielen kehitystä"

Jos näin olisi maame ei olisi kaksikielinen vaan yksikielisesti ruotsinkielinen - mutta kun ei totisesti ollut. Ainoa suurempi kiista syntyi siitä että pitikö maamme olla fanaattisesti yksikielinen (yksi kieli - yksi mieli) tai kaksikielinen, kuten esim Freudenthal esitti.

"Suomenkielinen kirjallisuus oli kielletty v.1860 asti "

Johtui ryssän sensuurista. Tsaari ei halunut että rahvas oppisi lukemaan ja voisi lukea esim. ranskan vallankomuoksesta ja muusta mullistavasta. Juuri tästä syystä yläluokkamme teki kaikkensa jotta kansa oppisi lukemnaan ja ymmärtäisi millaisia malleja maailmalla oli. Pyrimme vimmatusti poliittisesti länteen. Suomenkielen pönkittäminen ja nostaminen sivistyskieleksi oli osa tätä politiikkaa. Politiikka -myös kielipolitiikka - ohjasi tämä suurempi kuvio.

"---- Tähän asti valloittajat ovat kirjoittaneet suomalaisten historian ja siksi on tärkeää että suomalaiset saavat kirjata oman historiansa uudestaan."

Meidät on valloitettu kahdesti. 1809 saimme pitää autonomian emmekä olleet rähmällään siten että olsimme kirjoittaneet historiamme valloittajan mieleiseksi. Toisen kerran meidät valloitettiin 1944, ja siitä seurasi "vapaaehtoista" historianväärennöstä jota vasta 1989 jälkeen olemme voineet korjata.

Muilta osiihan maamme historiankirjoitus on jossain määrin ollut kansallisromanttisesti väritetty, mutta siitäkin olemme päässeet eroon, ja korjailtu pahimmat kansallispaatoksen tuottamat lapsellisuudet.

Lue lisää

Tuli niin härskisti paskaa että vastaan sulle vain esitelläkseni muille lukijoille että hekin huomaavat millainen mäntti voi syntyä koska sun faija ei tajunnut kayttää kondomia.

Sanoin näin mutta poistit perustelut:"Agrocola oli identiteetiltään suomalainen."

Sinä vastasit:
"Suomea ei ollut, eikä hän ollut suomenkielinen. Mitä siis tarkoittaa se että hän oli identiteetiltään suomalainen? Hän ei tainut olla edes sen ajan Suomsesta nyk. (varsinais-Suomi) vaan jostain Porvoon seudulta. Kyllä me kaikki olimme silloin identiteetiltämme ruotsalaisia. Mutta ruotsalaisista löyti savolaisia, smoolantilaisia, hämäläisiä, ja värmlantilaisia."


Minä taas:
Kartta jossa on merkitty Suomi merkitty alueena osana Ruotsia.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/0a/Charta_öfver_Svea_och_Göta_Riken_med_Finland_och_Norland.jpg

Wikipedia-Suomen kielen historiaa

Itämerensuomalaisten kielten, joihin suomikin kuuluu, yhteistä oletettua kantamuotoa, kantasuomea, puhuttiin Suomenlahden molemmin puolin jo ennen ajanlaskumme alkua. Kantasuomi ja saamelaiskielet puolestaan voidaan palauttaa yhteiseen kantamuotoon, jota nimitetään varhaiskantasuomeksi tai suomalais-saamelaiseksi kantakieleksi. Itämerensuomalaiset kielet (myöhäiskantasuomi) ja saamelaiset kielet alkoivat erota toisistaan noin 1000[4]-1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Suomen kieli eriytyi myöhäiskantasuomesta omaksi kielekseen ajanlaskun alun jälkeen

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli

katso animaatiosta onko Porvoo Suomessa v.1323
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rajamuutokset



Ei ole ollut ruotsiakaan kuin hetken. Tukholman alueella on ollut asutusta vasta 1000-luvun jälkeen. Ei ruotsalaiset ole Suomessa olleet kuin pienen tovin. Ruotsalaiset ovat maahanmuuttajia Pohjolassa ja erityisesti Suomessa.

Wikipediassa:
Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.[5]

1300-luvulla Tukholmasta oli tullut alueen tärkein kaupunki, ja sen suojaksi rakennettiin tuolloin muurit. Tukholman kautta vietiin etupäässä rautaa Bergslagenista Saksaan. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyään nimellä "Vanha kaupunki", ruots. Gamla Stan. Stadsholmenin nykyinen pinta-ala on kaksinkertainen alkuperäiseen saareen verrattuna.

1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5000 ihmistä, joista suuri osa oli saksalaisia kauppiaita.[6] Saksalaisten asemasta kaupungissa kertoo se, että puolet kaupungin kuusihenkisestä raadista tuli olla saksalaisia. Tukholma mainitaan Ruotsin pääkaupunkina virallisissa asiakirjoissa vuonna 1436.

1430-luvulta lähtien osassa Ruotsia alkoi esiintyä pyrkimyksiä irtautua Kalmarin unionista. 10. lokakuuta vuonna 1471 Sten Sture vanhemman johtamat ruotsalaiset kukistivat tanskalaiset ja näiden ruotsalaiset liittolaiset Brunkebergin taistelussa Tukholman ulkopuolella.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholma

Esimerkisi on svetisismi. Suomeksi asia sanotaan 'tehdä läpimurto.'

huusianna kirjoitti:

Esimerkisi on svetisismi. Suomeksi asia sanotaan 'tehdä läpimurto.'

Mutta "lyödä läpi" on yleisesti käytössä. Vastaavia esimerkkejä, varsinkin samantapaisia arkikielen sanontatapoja löytää runsaasti - ei tietenkään, jos rupeaa varta vasten etsimään mielestään ... En tosiaan löytänyt parempaa esimerkkiä.

"Mitäköhän tarkoittaa sanat fram-ställä, hålla på, in-gripa, upp-ställä, på-hitta????
Näitä sanoja on SATOJA eikä niiden merkitystä voi mitenkään käsittää, vaikka ymmärtäisit kummankin sanan erikseen, niin tarkoitus muuttuu yhdistelmässä kokonaan".

Koululainenkin harjaantuu nopeasti tajuamaan ruotsinkieliset sanayhdistelmät oikein. Siinä auttaa monesti asiayhteys. Yksittäisinä sanoina täytyy vähän miettiä.

huusianna kirjoitti:

Esimerkisi on svetisismi. Suomeksi asia sanotaan 'tehdä läpimurto.'

tuo tehdä läpimurto taitaa olla anglismi, breakthrough.

muuan fenno kirjoitti:

Mutta "lyödä läpi" on yleisesti käytössä. Vastaavia esimerkkejä, varsinkin samantapaisia arkikielen sanontatapoja löytää runsaasti - ei tietenkään, jos rupeaa varta vasten etsimään mielestään ... En tosiaan löytänyt parempaa esimerkkiä.

"Mitäköhän tarkoittaa sanat fram-ställä, hålla på, in-gripa, upp-ställä, på-hitta????
Näitä sanoja on SATOJA eikä niiden merkitystä voi mitenkään käsittää, vaikka ymmärtäisit kummankin sanan erikseen, niin tarkoitus muuttuu yhdistelmässä kokonaan".

Koululainenkin harjaantuu nopeasti tajuamaan ruotsinkieliset sanayhdistelmät oikein. Siinä auttaa monesti asiayhteys. Yksittäisinä sanoina täytyy vähän miettiä.

Lue lisää

"Koululainenkin harjaantuu nopeasti tajuamaan ruotsinkieliset sanayhdistelmät oikein. Siinä auttaa monesti asiayhteys. Yksittäisinä sanoina täytyy vähän miettiä. "

Ihme jaarittelua. Olisihan se ihme kieli jos ei koululainen sitä oppisi. Kouluainen kuuluu kansan valveutuneimpaan osaan kieltenopiskelussa.

päinvastoin varsinkin nykypäivän riikinruotsiin on lainattu englannista paljon enemmän sanastoa kuin suomeen
koskaan, mutta ymmärtäähän syynkin sillä ruotsihan on hyvin läheistä sukua englannille kielenä ja pienempi germaaninen kieli imee tietenkin sanastoonsa vaikutteita isommasta germaanisesta kielestä aivan
luonnollisesti eiväthän ruotsalaisetkaan elä missään tyhjiössä, jossa he eivät olisi kosketuksissa englannin
kielen kanssa varsinkin nuoriso on lähes jokaisessa Euroopan maassa kosketuksissa englannin kielen kanssa
päivittäin internetin, videopelien, lehtien sekä myös television englanninkielisten sarjojen kautta.

svekojen vedätystä kirjoitti:

päinvastoin varsinkin nykypäivän riikinruotsiin on lainattu englannista paljon enemmän sanastoa kuin suomeen
koskaan, mutta ymmärtäähän syynkin sillä ruotsihan on hyvin läheistä sukua englannille kielenä ja pienempi germaaninen kieli imee tietenkin sanastoonsa vaikutteita isommasta germaanisesta kielestä aivan
luonnollisesti eiväthän ruotsalaisetkaan elä missään tyhjiössä, jossa he eivät olisi kosketuksissa englannin
kielen kanssa varsinkin nuoriso on lähes jokaisessa Euroopan maassa kosketuksissa englannin kielen kanssa
päivittäin internetin, videopelien, lehtien sekä myös television englanninkielisten sarjojen kautta.

Lue lisää

Eikö sitten mielestäsi, sitä suuremmalla syyllä, olisi aika puhdistaa suomenkieltä. Eikö sinulle merkitse mitään, että meidän ainutlaatuinen ja kaunis kielemme katoaa kokonaan? Sehän on esi-isiemme perintö meille, jonka olemme velvollisia säilyttämään jäkipolvillemme. Vai onko sinulle täkeämpää täyttää sitä omaa pätemisentarvettasi, esittämällä jotain "suurenmaailan-miestä", joka et viestiesi perusteella tosiaankaan ole?

että silleen kirjoitti:

Eikö sitten mielestäsi, sitä suuremmalla syyllä, olisi aika puhdistaa suomenkieltä. Eikö sinulle merkitse mitään, että meidän ainutlaatuinen ja kaunis kielemme katoaa kokonaan? Sehän on esi-isiemme perintö meille, jonka olemme velvollisia säilyttämään jäkipolvillemme. Vai onko sinulle täkeämpää täyttää sitä omaa pätemisentarvettasi, esittämällä jotain "suurenmaailan-miestä", joka et viestiesi perusteella tosiaankaan ole?

Lue lisää

Suomenkielessä EI OLE YHTÄÄN SANAA RUOTSINKIELESTÄ !

Luultiin kauan että pojke "poika" olisi tällainen mutta ....tiede hylkäs lopulta tämänkin !!

Slangi-sanat ovat jotain muuta !

Kalle-vaari kirjoitti:

Suomenkielessä EI OLE YHTÄÄN SANAA RUOTSINKIELESTÄ !

Luultiin kauan että pojke "poika" olisi tällainen mutta ....tiede hylkäs lopulta tämänkin !!

Slangi-sanat ovat jotain muuta !

Lue lisää

ainakaan, jos "dosentilta" kysytään. Kaikkihan on tuotu jenkeistä. Surettaa vain, että nuo hampuusit rapauttavat meidän kauniin kielemme "jenkkienkku-kaljakalle"-kieleen.

Kalle-vaari kirjoitti:

Suomenkielessä EI OLE YHTÄÄN SANAA RUOTSINKIELESTÄ !

Luultiin kauan että pojke "poika" olisi tällainen mutta ....tiede hylkäs lopulta tämänkin !!

Slangi-sanat ovat jotain muuta !

Lue lisää

"Suomenkielessä EI OLE YHTÄÄN SANAA RUOTSINKIELESTÄ !"

Suomen kielessä lasketaan olevan yli 4000 lainasanaa ruotsin kielestä.

"Professori Kaisa Häkkisen mukaan ruotsalaisia lainasanoja on suomen kielessä ainakin 4 000. Suomalaisia lainasanoja taas on ruotsin kielessä vain n. 10"

http://wapedia.mobi/fi/Ruotsin_kieli?p=1

että silleen kirjoitti:

Eikö sitten mielestäsi, sitä suuremmalla syyllä, olisi aika puhdistaa suomenkieltä. Eikö sinulle merkitse mitään, että meidän ainutlaatuinen ja kaunis kielemme katoaa kokonaan? Sehän on esi-isiemme perintö meille, jonka olemme velvollisia säilyttämään jäkipolvillemme. Vai onko sinulle täkeämpää täyttää sitä omaa pätemisentarvettasi, esittämällä jotain "suurenmaailan-miestä", joka et viestiesi perusteella tosiaankaan ole?

Lue lisää

"Eikö sinulle merkitse mitään, että meidän ainutlaatuinen ja kaunis kielemme katoaa kokonaan?"--
Kyllä se merkitsee mutta suomen kieli ei ole ei ole katoamassa vielä aikoihin. Mikään ei viittaa siihen.

huusianna kirjoitti:

"Eikö sinulle merkitse mitään, että meidän ainutlaatuinen ja kaunis kielemme katoaa kokonaan?"--
Kyllä se merkitsee mutta suomen kieli ei ole ei ole katoamassa vielä aikoihin. Mikään ei viittaa siihen.

Lue lisää

Pitäisiköhän sinun mennä välillä ihmisten pariin ja kuunnella, millaista "suomenkieltä" kuulet. Tai kun luet lehtiä, jopa asiatekstejä, pitäisi sinunkin jo huomata, miten huonoissa kantimissa kielemme on. Kuinka kauan luulet sen säilyvän, edes puhekielenä, selaisena, että sitä voi nimittää ylpeästi suomenkieleksi?

Herää hessu kirjoitti:

Pitäisiköhän sinun mennä välillä ihmisten pariin ja kuunnella, millaista "suomenkieltä" kuulet. Tai kun luet lehtiä, jopa asiatekstejä, pitäisi sinunkin jo huomata, miten huonoissa kantimissa kielemme on. Kuinka kauan luulet sen säilyvän, edes puhekielenä, selaisena, että sitä voi nimittää ylpeästi suomenkieleksi?

Lue lisää

Parasta suomen kieltä tällä palstalla kirjoittavat Rautalapio ja svekkodaami Ankdam.
Aika noloa nettifennoille joista juuri kukaan ei kunnolla hallitse sitä kieltä mitä he väittävät puolustavansa. Tärveleekö pakkoruotsi myös äidinkielen?

Herää hessu kirjoitti:

Pitäisiköhän sinun mennä välillä ihmisten pariin ja kuunnella, millaista "suomenkieltä" kuulet. Tai kun luet lehtiä, jopa asiatekstejä, pitäisi sinunkin jo huomata, miten huonoissa kantimissa kielemme on. Kuinka kauan luulet sen säilyvän, edes puhekielenä, selaisena, että sitä voi nimittää ylpeästi suomenkieleksi?

Lue lisää

Koskaan eivät ihmiset ole kirjoittaneet niin paljon kuin nykyään. Jopa nuoret pojat viestivät paljon kirjoittamalla kännyköillään tekstiviestejä ja tietokoneillaan blogeja emeilejä ym.

huuusianna kirjoitti:

Koskaan eivät ihmiset ole kirjoittaneet niin paljon kuin nykyään. Jopa nuoret pojat viestivät paljon kirjoittamalla kännyköillään tekstiviestejä ja tietokoneillaan blogeja emeilejä ym.

Lue lisää

Mutta onko se oikeata suomenkieltä?

Herää hessu kirjoitti:

Mutta onko se oikeata suomenkieltä?

EI se kaikki ole oikeata suomen kieltä mutta nuoret hallitsevat kirjoittamisen siitä huolimatta paremmin kuin aiemmat sukupolvet.

Onpas epäselvä kirjoitus. Oikea plöräys omiin pöksyihin.

"Jos osaisit ruotsia ja kääntäisit ruotsinkielistä tekstiä suomeksi, huomaisit, kuinka köyhää suomenkielemme nykyään on. Kyllä suoraa asiaa saa selitellä paljon monisanaisemmin suomeksi."

Osaan ruotsia mutta en ole sitä huomannut. Miten se kielen köyhyys ilmenee vain käänettäessä ruotsia suomen kielelle?

huusianna kirjoitti:

Onpas epäselvä kirjoitus. Oikea plöräys omiin pöksyihin.

"Jos osaisit ruotsia ja kääntäisit ruotsinkielistä tekstiä suomeksi, huomaisit, kuinka köyhää suomenkielemme nykyään on. Kyllä suoraa asiaa saa selitellä paljon monisanaisemmin suomeksi."

Osaan ruotsia mutta en ole sitä huomannut. Miten se kielen köyhyys ilmenee vain käänettäessä ruotsia suomen kielelle?

Lue lisää

"Miten se kielen köyhyys ilmenee vain käänettäessä ruotsia suomen kielelle? "

Siten, että köyhä suomi ei kykene ilmaisemaan rikasta ruotsia oikein :)

76335633773565 kirjoitti:

"Miten se kielen köyhyys ilmenee vain käänettäessä ruotsia suomen kielelle? "

Siten, että köyhä suomi ei kykene ilmaisemaan rikasta ruotsia oikein :)

Ongelma syntyy kyllä toisin päin käännettäessä. Suomea ei voi kääntää tarkasti ruotsiksi koska suomi on joustavampi sanajärjestyksen sääntöjen suhteen.

Ruotsinkielen sanajärjestys on sidotumpi kuin suomenkielessä. Suomenkielessä sanajärjestystä ei ole sidottu yhteen ja ainoaan oikeaan järjestykseen.

huusianna kirjoitti:

Ongelma syntyy kyllä toisin päin käännettäessä. Suomea ei voi kääntää tarkasti ruotsiksi koska suomi on joustavampi sanajärjestyksen sääntöjen suhteen.

Ruotsinkielen sanajärjestys on sidotumpi kuin suomenkielessä. Suomenkielessä sanajärjestystä ei ole sidottu yhteen ja ainoaan oikeaan järjestykseen.

Lue lisää

Ruotsia ei voi kääntää tarkasti suomeksi.

Jos olet toista mieltä käännä tarkasti suomeksi: Så reven heller!

663784684532 kirjoitti:

Ruotsia ei voi kääntää tarkasti suomeksi.

Jos olet toista mieltä käännä tarkasti suomeksi: Så reven heller!

Se on käännettynä että "hurrilta meni hermot" Buahahaaahahaaa.....!!!

huusianna kirjoitti:

Se on käännettynä että "hurrilta meni hermot" Buahahaaahahaaa.....!!!

Käännös oli epätarkka. M.o.t. Case closed.

"Buahahaaahahaaa.....!!! "

Keneltäkähän tuossa nyt meni hermot?

663784684532 kirjoitti:

Ruotsia ei voi kääntää tarkasti suomeksi.

Jos olet toista mieltä käännä tarkasti suomeksi: Så reven heller!

On erinomainen käännös.

huusianna kirjoitti:

Onpas epäselvä kirjoitus. Oikea plöräys omiin pöksyihin.

"Jos osaisit ruotsia ja kääntäisit ruotsinkielistä tekstiä suomeksi, huomaisit, kuinka köyhää suomenkielemme nykyään on. Kyllä suoraa asiaa saa selitellä paljon monisanaisemmin suomeksi."

Osaan ruotsia mutta en ole sitä huomannut. Miten se kielen köyhyys ilmenee vain käänettäessä ruotsia suomen kielelle?

Lue lisää

...suomalaisia. Etkö tiennyt?

rautaako? kirjoitti:

...suomalaisia. Etkö tiennyt?

Sinä et tiennyt että hurrit ovat suomenmaalaisia eivätkä suomalaisia. Finne = suomalainen
finländare= suomenmaalainen

775375787 kirjoitti:

Käännös oli epätarkka. M.o.t. Case closed.

"Buahahaaahahaaa.....!!! "

Keneltäkähän tuossa nyt meni hermot?

Kysyitkö minulta? No - sinulta meni hermot!

Buahaahahaa...!!

huusianna kirjoitti:

Kysyitkö minulta? No - sinulta meni hermot!

Buahaahahaa...!!

Kysymys oli siis keneltä meni hermot ja huusiannan vastaus kyllä paljastaa keneltä ne meni:

"Buahaahahaa...!! "

Niinkuin huusiannalta on ketjun myötä mennyt ihan kaikki: jokainen huusiannan "teoria" on osoittautunut tuulesta temmatuksi ja argumentti kestämättömäksi.

M.o.t. Case closed. Game over.

Otsikon sana "ylivertainen" on muodostettu juuri tuolla ruotsista tutulla menetelmällä --> yli - vertainen

yli vertainen kirjoitti:

Otsikon sana "ylivertainen" on muodostettu juuri tuolla ruotsista tutulla menetelmällä --> yli - vertainen

Sillä erolla että ylivertainen kuvaa asiaa oivasti eikä muuta merkitystään kuten ruotsin kielessä esiintyvät yhdistelmäsanat.

huusianna kirjoitti:

Sillä erolla että ylivertainen kuvaa asiaa oivasti eikä muuta merkitystään kuten ruotsin kielessä esiintyvät yhdistelmäsanat.

Yli vertainen.. Vertainen tarkoittaa samanveroista ja jos joku on ylivertainen niin se on tietysti aivan erityisen samanveroinen!

Ei sanalainat kieltä huonommaksi tee. Ruotsihan olisi surkein kieli maailmassa siinä tapauksessa. Ruotsiin tulleet sanalainat ovat usein säilyttäneet ulkomaisen kirjoitusasun. Suomen kieleen tulleet sanalainat on suomalaistuneet eli noudattavat suomen kielen kirjoitus- ja äänneasua.

Suomenkielen elivoima ja ylivoimaisuus perustuu kieliopilliseen paremmuuteen ja kirjoittamisen helppouteen koska ääntäminen ja kirjoitusasu ovat yhtenevät.

Suomen kielen lainasanat ovat usein tulleet saksan kielestä, eikä niin paljon ruotsin kielestä kuten väität. Sen lisäksi monet sanat ovat tulleet saksan kielestä ruotsin kielen kautta.

On sitä paitsi ymmärrettävää että suomen kielessä on ruotsin kielestä lainoja, koska maa toimi ruotsin kielellä kun suomen kieli oli kehittymässä. Eli ei vieraslainat kielen paremmuutta tai alemmuutta mittaa millään tavalla, vaikka niin väität. Ei ole suomalaisten syy että ruotsin kieli ja Ruotsin valtio esti suomen kielen kehitystä.

Eikä ruotsin kieli niin paljon aiemmin ole kehittynyt kuin suomen kieli. Uusi Testamentti käännettiin ruotsiksi vain 20 vuotta enen kuin suomeksi.


http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/eldny.htm

1526 var ett historiskt årtal. Nya testamentet översattes nu för första gången helt till svenska. Något senare kom hela bibeln. Gustav Vasa lät, med hjälp av den nu existerande boktryckarkonsten, trycka upp bibeln i c:a 2000 exemplar och gav en till varje kyrka i landet. Tack vare denna bibel fick det svenska folket för första gången ett gemensamt förråd av ord och uttryck. Till och med de som inte kunde läsa fick nytta av denna bibel eftersom den gjorde, att gudstjänsten kunde hållas på svenska.

Ja ruotsinkielessähän ei lainasanoja englannista, saksasta ja ranskasta ole NIINKÖ!?

Ei ole omia murteita joihin on sekoittunut suomalaisia, venäläisiä ja saamelaisia sanoja.

sonoo vai miten kirjoitti:

Ja ruotsinkielessähän ei lainasanoja englannista, saksasta ja ranskasta ole NIINKÖ!?

Ei ole omia murteita joihin on sekoittunut suomalaisia, venäläisiä ja saamelaisia sanoja.

Lue lisää

"Ja ruotsinkielessähän ei lainasanoja englannista, saksasta ja ranskasta ole NIINKÖ!? "

On toki, vaikka millä mitalla mutta nyt oli puhe suomen kielen "ylivertaisuudesta".
ref: Nimimerkki "huusianna" ketjun aloitusviestissä: "Meidän rakas suomen kielemme ei muistuttaa muiden kieliä, koska kielemme on ylivertainen muihin kieliin verrattuna."

Asiasta toiseen..
Viestisi otsikkoon viitaten tuli mieleeni että mahdatko sairastaa Touretten oireyhtymää? Touretten oireyhtymän sen yksi oire on koprolalia eli pakonomainen tarve kirjoilla ja puhua törkeyksiä. Tourette saattaisi selittää kielenkäyttösi vai onko se vain osoitus huonosta kotikasvatuksesta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Koprolalia

Kun minä olin lapsi olisi omassa kodissani tuollaisesta kielenkäytöstä olisi rangaistu pesemällä suu saippualla.

Ankdam kirjoitti:

"Ja ruotsinkielessähän ei lainasanoja englannista, saksasta ja ranskasta ole NIINKÖ!? "

On toki, vaikka millä mitalla mutta nyt oli puhe suomen kielen "ylivertaisuudesta".
ref: Nimimerkki "huusianna" ketjun aloitusviestissä: "Meidän rakas suomen kielemme ei muistuttaa muiden kieliä, koska kielemme on ylivertainen muihin kieliin verrattuna."

Asiasta toiseen..
Viestisi otsikkoon viitaten tuli mieleeni että mahdatko sairastaa Touretten oireyhtymää? Touretten oireyhtymän sen yksi oire on koprolalia eli pakonomainen tarve kirjoilla ja puhua törkeyksiä. Tourette saattaisi selittää kielenkäyttösi vai onko se vain osoitus huonosta kotikasvatuksesta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Koprolalia

Kun minä olin lapsi olisi omassa kodissani tuollaisesta kielenkäytöstä olisi rangaistu pesemällä suu saippualla.

Lue lisää

Ja mitäs sitten? Tekstissäsi selvästi yritit vihjaila että ruotsinkieli on jotenkin parempaa. Nekin lainasanat mitä virheellisesti väität suomen saaneen ruotsista ovat todella vain saksalaisia sanoja.

Tai sitten latinan. Ruotsi ei todellakaan ole mikään omaperäinen ylivertainen kieli. Suomessa sen sijaan on paljon vanhoja sanoja kuten "sauna".

Esimerkiksi ruotsinkielen sana "Hus" tulee saksankielen sanasta "Haus". Mutta talo on suomenkielen oma sana jota ei ole mistään muusta kielestä kopioitu.

Kaikki kulttuurille keskeiset sanat ruotsalaiset ovat kopioineet saksalaisilta. Talo, aseet, liikkumisvälineet ja tyylli.

Jos väität että ruotsalaiset levittivät näitä sanoja Saksaan niin puhut varmasti paskaa. Saksa oli Pyhän Rooman Keisarikunnassa mahtava alue sillä aikaa kun koko Ruotsi oli pelkkää paskaa maaseutua.

On mmärrettävää että suomen kielessä on ruotsin kielestä lainoja, koska maa toimi ruotsin kielellä kun suomen kieli oli kehittymässä. Suomeen on tullut monia lainoja muista kielistä ja myös ruotsista. Monet lainat ovat tulleet saksan kielestä ruotsin kielen kautta koska ruotsi on saksan kielen murre.

Suomalaiset joutuivat kärsimään alistetusta asemasta maassaan koska maa toimi ruotsin kielellä eikä edes koulutusta saanut suomeksi. Vuoteen 1860 asti ruotsinkieliset tahot onnistuivat estämään suomen kielisten julkaisujen painamisen, joiden painaminen vihdoin vapautui Venäjän avulla.

Ei vieraslainat kielen paremmuutta tai alemmuutta enää mittaa millään tavalla, vaikka niin väität. Ei ole suomalaisten syy että ruotsin kieli ja Ruotsin valtio esti suomen kielen kehitystä.

Ei ruotsin kieli niin paljon aiemmin ole kehittynyt kuin suomen kieli. Uusi Testamentti käännettiin ruotsiksi vain 20 vuotta enen kuin suomeksi. vasta silloin ruotsiinkin saatiin yhtenevä sanasto ja keksittiin uusille termeille ruotsin kielisiä vastineita.


http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/eldny.htm

1526 var ett historiskt årtal. Nya testamentet översattes nu för första gången helt till svenska. Något senare kom hela bibeln. Gustav Vasa lät, med hjälp av den nu existerande boktryckarkonsten, trycka upp bibeln i c:a 2000 exemplar och gav en till varje kyrka i landet. Tack vare denna bibel fick det svenska folket för första gången ett gemensamt förråd av ord och uttryck. Till och med de som inte kunde läsa fick nytta av denna bibel eftersom den gjorde, att gudstjänsten kunde hållas på svenska.

huusianna kirjoitti:

On mmärrettävää että suomen kielessä on ruotsin kielestä lainoja, koska maa toimi ruotsin kielellä kun suomen kieli oli kehittymässä. Suomeen on tullut monia lainoja muista kielistä ja myös ruotsista. Monet lainat ovat tulleet saksan kielestä ruotsin kielen kautta koska ruotsi on saksan kielen murre.

Suomalaiset joutuivat kärsimään alistetusta asemasta maassaan koska maa toimi ruotsin kielellä eikä edes koulutusta saanut suomeksi. Vuoteen 1860 asti ruotsinkieliset tahot onnistuivat estämään suomen kielisten julkaisujen painamisen, joiden painaminen vihdoin vapautui Venäjän avulla.

Ei vieraslainat kielen paremmuutta tai alemmuutta enää mittaa millään tavalla, vaikka niin väität. Ei ole suomalaisten syy että ruotsin kieli ja Ruotsin valtio esti suomen kielen kehitystä.

Ei ruotsin kieli niin paljon aiemmin ole kehittynyt kuin suomen kieli. Uusi Testamentti käännettiin ruotsiksi vain 20 vuotta enen kuin suomeksi. vasta silloin ruotsiinkin saatiin yhtenevä sanasto ja keksittiin uusille termeille ruotsin kielisiä vastineita.


http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/eldny.htm

1526 var ett historiskt årtal. Nya testamentet översattes nu för första gången helt till svenska. Något senare kom hela bibeln. Gustav Vasa lät, med hjälp av den nu existerande boktryckarkonsten, trycka upp bibeln i c:a 2000 exemplar och gav en till varje kyrka i landet. Tack vare denna bibel fick det svenska folket för första gången ett gemensamt förråd av ord och uttryck. Till och med de som inte kunde läsa fick nytta av denna bibel eftersom den gjorde, att gudstjänsten kunde hållas på svenska.

Lue lisää

Olipa outo juttu. Otsikossa väitettiin Ruotsin valtion estäneen suomen kielen kehitystä, mutta jutussa asiasta ei sitten ollutkaan enää mitään.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Olipa outo juttu. Otsikossa väitettiin Ruotsin valtion estäneen suomen kielen kehitystä, mutta jutussa asiasta ei sitten ollutkaan enää mitään.

Hei svekohörhö- mikset kommentoi kansanedustaja Lyly Rajalan puhetta, joka osoittaa miten paljon jatkuvasti valehtelet ja vääristelet, hörhö ?

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Olipa outo juttu. Otsikossa väitettiin Ruotsin valtion estäneen suomen kielen kehitystä, mutta jutussa asiasta ei sitten ollutkaan enää mitään.

Suomalaiset joutuivat kärsimään alistetusta asemasta maassaan koska maa toimi ruotsin kielellä eikä edes koulutusta saanut suomeksi. Vuoteen 1860 asti ruotsinkieliset tahot onnistuivat estämään suomen kielisten julkaisujen painamisen, joiden painaminen vihdoin vapautui Venäjän avulla.

Ei vieraslainat kielen paremmuutta tai alemmuutta enää mittaa millään tavalla, vaikka niin väität. Ei ole suomalaisten syy että ruotsin kieli ja Ruotsin valtio esti suomen kielen kehitystä.

makalös humor kirjoitti:

Yli vertainen.. Vertainen tarkoittaa samanveroista ja jos joku on ylivertainen niin se on tietysti aivan erityisen samanveroinen!

Vertainen ei tarkoita samanveroista. Vertainen-sanan kanta on verbistä verrata. Ylivertainen on siis jokin ei- samanveroinen.

" Juoksentelisitteko" kan man översätta såhär : Skall vi springa. (3 sanaa ) ja ainoastaan 14 kirjainta."

EI voi kääntää noin!

'Skall vi springa' on suomeksi 'juoksemmeko? Käytät väärää persoonamuotoa ja väärää verbiä. Juosta ja juoksennella on eri sanoja. ' Kyseessä on juoksennella sanan monikon 2.persoona muoto, eikä monikon 1. persoona jota käytät.

yhtään sen enempää kuin suomen kieltäkään. Ruotsissa on niin valtavasti mamuja (myös suomalaisia ) jotka kaikki puhuvat omia kieliään , näin ollen oikeasti ruotsinkielisiä ei ole läheskään koko Ruotsin väestön vertaa.

Suomen kieli on todella ainutlaatuinen , se ei ole murre mistään muusta kielestä , kuten ruotsin kieli on.
Molemmat ovat kuitenkin marginaalikieliä ; joten pitäköön kumpikin maa omasta kielestään kiinni.
Mutta kielilait on Suomessa saatava yhtäläisiksi Ruotsin kielilakien kanssa !

Oikeutta kielellemme kirjoitti:

yhtään sen enempää kuin suomen kieltäkään. Ruotsissa on niin valtavasti mamuja (myös suomalaisia ) jotka kaikki puhuvat omia kieliään , näin ollen oikeasti ruotsinkielisiä ei ole läheskään koko Ruotsin väestön vertaa.

Suomen kieli on todella ainutlaatuinen , se ei ole murre mistään muusta kielestä , kuten ruotsin kieli on.
Molemmat ovat kuitenkin marginaalikieliä ; joten pitäköön kumpikin maa omasta kielestään kiinni.
Mutta kielilait on Suomessa saatava yhtäläisiksi Ruotsin kielilakien kanssa !

Lue lisää

Paskakieli on suomi! PAKKOSUOMI pois nyt jo syksyllä!

"Riikinruotslainen Mikael Agricola väsäs tämän kirjakielen 1550 luvulla koska kielellä ei voinut edes kirjoittaa. Siis tämä "urotyö" oli uuden kirjakielen tekeminen EIKÄ AINOASTAAN SEN AAPISEN JA RUOTSINKIELISEN RAAMATUN KÄÄNTÄMINEN KUTEN KOULUISSA OPETETAAN TÄNÄÄN TÄSSÄ MAASSA. Ja tämän maan historia ei ala 1809 ! "

Vääristelet asioita. Agricola oli suomalainen identiteetiltään. Suomen kielen historia alkaa ennen vuotta 1550.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti

" Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa. "

Taas jälleen ruotsinkielinen esti jälleen suomen kielen kehityksen monella vuodella.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola

" Agricolan suurena tavoitteena oli kääntää koko Raamattu, mutta urakka tyrehtyi rahoituksen puutteeseen. Hän suomensi kuitenkin osia Vanhasta testamentista teoksissa Dauidin Psalttari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ja Ne Prophetat. Haggai. SacharJa. Maleachi. "

Rahoituksen puute ei vaivannut kun ruotsin kielistä raamattua käännettiin ja painettiin, kuitenkin suomalaiset ovat olleet maksamassa veroillaan ruotsin kielistä Raamattua Ruotsin kuningaskunnassa. Suomenkieliset maksoivat ruotsinkielisen Raamatun käännöksen mutta eivät saaneetkaan rahoja omankieliseen Raamatun käännökseen.

Tässä on selitys sille miksi raamattu käännettiin kokonaisuudessaan suomeksi vasta 101 vuotta myöhemmin kuin ruotsin kielelle. Suomenkieliset kustansivat raamatun käännöksen ruotsiksi mutta kuningas epäsi rahoituksen 101 vuotta suomenkieliselle käännökselle.

huusianna kirjoitti:

"Riikinruotslainen Mikael Agricola väsäs tämän kirjakielen 1550 luvulla koska kielellä ei voinut edes kirjoittaa. Siis tämä "urotyö" oli uuden kirjakielen tekeminen EIKÄ AINOASTAAN SEN AAPISEN JA RUOTSINKIELISEN RAAMATUN KÄÄNTÄMINEN KUTEN KOULUISSA OPETETAAN TÄNÄÄN TÄSSÄ MAASSA. Ja tämän maan historia ei ala 1809 ! "

Vääristelet asioita. Agricola oli suomalainen identiteetiltään. Suomen kielen historia alkaa ennen vuotta 1550.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti

" Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa. "

Taas jälleen ruotsinkielinen esti jälleen suomen kielen kehityksen monella vuodella.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola

" Agricolan suurena tavoitteena oli kääntää koko Raamattu, mutta urakka tyrehtyi rahoituksen puutteeseen. Hän suomensi kuitenkin osia Vanhasta testamentista teoksissa Dauidin Psalttari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ja Ne Prophetat. Haggai. SacharJa. Maleachi. "

Rahoituksen puute ei vaivannut kun ruotsin kielistä raamattua käännettiin ja painettiin, kuitenkin suomalaiset ovat olleet maksamassa veroillaan ruotsin kielistä Raamattua Ruotsin kuningaskunnassa. Suomenkieliset maksoivat ruotsinkielisen Raamatun käännöksen mutta eivät saaneetkaan rahoja omankieliseen Raamatun käännökseen.

Tässä on selitys sille miksi raamattu käännettiin kokonaisuudessaan suomeksi vasta 101 vuotta myöhemmin kuin ruotsin kielelle. Suomenkieliset kustansivat raamatun käännöksen ruotsiksi mutta kuningas epäsi rahoituksen 101 vuotta suomenkieliselle käännökselle.

Lue lisää

"Reformationen och det finska skriftspråkets uppkomst

Utvecklingen mot en starkare och mer centraliserad kungamakt medförde också en uppgörelse med kyrkan, som samtidigt skakades av interna lärostrider. Gustav Vasa återupprättade ett politiskt oberoende Sverige, och eftersträvade samtidigt ekonomiskt handlingsfrihet i förhållande till de tyska hansastäderna. Detta lyckades han också, fast vi bör minnas att han även kallats "Lübecks dräng", ty han inledningsvis stöddes ekonomiskt och politiskt av Hansan i kampen mot den dansk-dominerade unionen, som hotade tyskarnas handel i Östersjön. I denna politik passade den lutherska läran in, som i sin politiska tillämpning gjorde konungen till kyrkans överhuvud, och vars ideologi blev ett brukbart instrument för stärkandet av riksenheten.

I den östra rikshalvan fick Mikael Agricolas (ca 1510-57, biskop i Åbo) arbete med att till finska översätta delar av Bibeln och kyrkliga handböcker officiell sanktion och uppmuntran. Agricola baserade det skriftspråket på dialekten i Åbotrakten, där förmodligen något av en bildad talspråksform hunnit utvecklas. Medvetet har emellertid vid behov också språkbruket i andra landsänder beaktats, inte minst östfinska dialekter för att skapa en av alla förståelig överdialektal språkform. Det säger sig självt, att språket trots detta står i stark beroende på de svenska, tyska och latinska förlagorna, även om Agricola i ordförrådet sökte undvika onödiga utländska lån och annat främmande gods. Uppenbarligen skapade han själv en mängd också för dagens finska centrala termer, och därmed lade grunden för den puritanska traditionen i finsk språkutveckling.

Den första på finska tryckta boken, troligen utgiven 1543, var en enkel ABC-bok (ABC-kiria) innehållande läsningens grunder kompletterade med tio guds bud och ett antal centrala böner. Boken var inte avsedd att brukas av allmogen, utan härur skulle prästerskapet inhämta grunderna i det nya skriftspråket. Denna den finska litteraturens förstling följdes i rask takt av översättningar av en rad bibelböcker, kyrkliga handböcker och det monumentala verket Rucouskiria Bibliasta på hela 875 sidor, och redan år 1548 utkom Se Wsi Testamentti eller Nya testamentet på finska.

Agricola hann inte fullborda en fullständig bibelöversättning, utan det skulle dröja till 1642 innan Biblia. Se On: Coco pyhä Ramattu suomexi, hela bibeln på finska utkom, i en för sin tid stor upplaga om 1200 exemplar"

http://finnpro2000.netfirms.com/Fstallning.htm#Språk i medeltidens Sverige

Ankdam kirjoitti:

"Reformationen och det finska skriftspråkets uppkomst

Utvecklingen mot en starkare och mer centraliserad kungamakt medförde också en uppgörelse med kyrkan, som samtidigt skakades av interna lärostrider. Gustav Vasa återupprättade ett politiskt oberoende Sverige, och eftersträvade samtidigt ekonomiskt handlingsfrihet i förhållande till de tyska hansastäderna. Detta lyckades han också, fast vi bör minnas att han även kallats "Lübecks dräng", ty han inledningsvis stöddes ekonomiskt och politiskt av Hansan i kampen mot den dansk-dominerade unionen, som hotade tyskarnas handel i Östersjön. I denna politik passade den lutherska läran in, som i sin politiska tillämpning gjorde konungen till kyrkans överhuvud, och vars ideologi blev ett brukbart instrument för stärkandet av riksenheten.

I den östra rikshalvan fick Mikael Agricolas (ca 1510-57, biskop i Åbo) arbete med att till finska översätta delar av Bibeln och kyrkliga handböcker officiell sanktion och uppmuntran. Agricola baserade det skriftspråket på dialekten i Åbotrakten, där förmodligen något av en bildad talspråksform hunnit utvecklas. Medvetet har emellertid vid behov också språkbruket i andra landsänder beaktats, inte minst östfinska dialekter för att skapa en av alla förståelig överdialektal språkform. Det säger sig självt, att språket trots detta står i stark beroende på de svenska, tyska och latinska förlagorna, även om Agricola i ordförrådet sökte undvika onödiga utländska lån och annat främmande gods. Uppenbarligen skapade han själv en mängd också för dagens finska centrala termer, och därmed lade grunden för den puritanska traditionen i finsk språkutveckling.

Den första på finska tryckta boken, troligen utgiven 1543, var en enkel ABC-bok (ABC-kiria) innehållande läsningens grunder kompletterade med tio guds bud och ett antal centrala böner. Boken var inte avsedd att brukas av allmogen, utan härur skulle prästerskapet inhämta grunderna i det nya skriftspråket. Denna den finska litteraturens förstling följdes i rask takt av översättningar av en rad bibelböcker, kyrkliga handböcker och det monumentala verket Rucouskiria Bibliasta på hela 875 sidor, och redan år 1548 utkom Se Wsi Testamentti eller Nya testamentet på finska.

Agricola hann inte fullborda en fullständig bibelöversättning, utan det skulle dröja till 1642 innan Biblia. Se On: Coco pyhä Ramattu suomexi, hela bibeln på finska utkom, i en för sin tid stor upplaga om 1200 exemplar"

http://finnpro2000.netfirms.com/Fstallning.htm#Språk i medeltidens Sverige

Lue lisää

Tuolta löytyy kans mielenkiintoista tarinaa suomenkielen ylivoimaisuuteen liittyen, ettei vain olisi sukua heprealle, mutta tätähän svekot eivät ole koskaan voineet sulattaa... heh heh.

http://www.seemi.julkaisee.fi/

213451234 kirjoitti:

Tuolta löytyy kans mielenkiintoista tarinaa suomenkielen ylivoimaisuuteen liittyen, ettei vain olisi sukua heprealle, mutta tätähän svekot eivät ole koskaan voineet sulattaa... heh heh.

http://www.seemi.julkaisee.fi/

Lue lisää

ja tässä vähän lainausta tuolta sivustolta


"Hänen virkaanastujaisesitelmänsä vuonna 1712 kielten professorin virkaan käsitteli suomen kielen sukulaisuutta heprean ja kreikan kielten kanssa ("De convenientia lingvae Fennicae cum Hebraea et Graeca). Jusleniuksen teki huomioita mm. heprean kielen verbien hifil-nifil-pual muotojen samankaltaisuudesta suomen kielelle ominaisiin johdannaisverbeihin esim: nousta, nostaa, nostella, nostattaa, nostatuttaa, nosteskella jne. sekä esitti yhtäläisyyksiä kielten sanojen välillä. On sanottu että niitä löydetyt n. 600 sanaa. Ruotsin kielen ja kulttuurin asema oli siihen aikaan Suomessa hyvin vahva, ja suomen kielen asema sitävastoin heikko ja ilman arvonantoa, ja niinpä Juslenius sai ajatuksillensa vastaansa vain ivaa ja pilkkaamista. Ja tämä vallitseva suunta on varmasti jatkanut vahvana näihin päiviin asti.Jusleniuksen lisäksi muita kieltemme yhtäläisyyksien esilletuojia historiassa ovat olleet mm. Enevaldus Svenovius (1617-1688) sekä Eric Cajanus, joista lisätietoa löytyy "

213451234 kirjoitti:

ja tässä vähän lainausta tuolta sivustolta


"Hänen virkaanastujaisesitelmänsä vuonna 1712 kielten professorin virkaan käsitteli suomen kielen sukulaisuutta heprean ja kreikan kielten kanssa ("De convenientia lingvae Fennicae cum Hebraea et Graeca). Jusleniuksen teki huomioita mm. heprean kielen verbien hifil-nifil-pual muotojen samankaltaisuudesta suomen kielelle ominaisiin johdannaisverbeihin esim: nousta, nostaa, nostella, nostattaa, nostatuttaa, nosteskella jne. sekä esitti yhtäläisyyksiä kielten sanojen välillä. On sanottu että niitä löydetyt n. 600 sanaa. Ruotsin kielen ja kulttuurin asema oli siihen aikaan Suomessa hyvin vahva, ja suomen kielen asema sitävastoin heikko ja ilman arvonantoa, ja niinpä Juslenius sai ajatuksillensa vastaansa vain ivaa ja pilkkaamista. Ja tämä vallitseva suunta on varmasti jatkanut vahvana näihin päiviin asti.Jusleniuksen lisäksi muita kieltemme yhtäläisyyksien esilletuojia historiassa ovat olleet mm. Enevaldus Svenovius (1617-1688) sekä Eric Cajanus, joista lisätietoa löytyy "

Lue lisää

sen havaitsee käydessään Tukholmassa jo katukuvasta.
Nämä Hintarstanin ritarit petkelletään ritareiksi nahkanuijalla.

Hyi olkoon ! kirjoitti:

sen havaitsee käydessään Tukholmassa jo katukuvasta.
Nämä Hintarstanin ritarit petkelletään ritareiksi nahkanuijalla.

voisi auttaa sinuakin. Viestisi kun ei liity mitenkää ed. tekstiin.
Oikeasti ajatellen, ainakin maamme ruotsinkielisestä väestöstä löytyy tuota samaista yritteliäisyyttä, jolla
juutalaiset ovat kautta aikojen pärjänneet maailmassa. Ei olisi pahitteeksi "fennoillekaan", omata edes hitunen siitä.

D)): D)): kirjoitti:

voisi auttaa sinuakin. Viestisi kun ei liity mitenkää ed. tekstiin.
Oikeasti ajatellen, ainakin maamme ruotsinkielisestä väestöstä löytyy tuota samaista yritteliäisyyttä, jolla
juutalaiset ovat kautta aikojen pärjänneet maailmassa. Ei olisi pahitteeksi "fennoillekaan", omata edes hitunen siitä.

Lue lisää

Puhutussa Suomen kielessä on pasaatituulen lempeää voimaa ja laulettuna se soi kuin parhaiten viritetty Stradivarius.

"Normaalipuheessa käytetään tänään n. 10-13000 sanaa ja hänellä oli n. 400 käytettävänä. Uusia sanoja oli siis pakko löytää jostain. Hän otti esim. ruotsinkielestä yli 4200 sanaa ja loput on enemmän tai vähemmän muista kielistä ja "tuulesta temmattuja!" Ollaan tietenkin erittäin kiitollisia tästä UUDESTA kielestä mutta,mutta....sitä ei siis käytetä missään ja maailmalla se on täysin tuntematon."

Höpö höpö - Ruotsin kieli on nuorempi kieli ja se on saanut kirjakielen ainostaan 20v aiemmin kuin suomenkieli. Ruotsin kielleenkin piti keksiä uusia ja siihen lainattiin tuhansia sanoja saksasta raamatun käänöksen yhteydessä ja se tapahtui vain 20v ennen kuin Uusi Testamentti käännettiin suomen kielelle.

http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/eldny.htm

1526 var ett historiskt årtal. Nya testamentet översattes nu för första gången helt till svenska. Något senare kom hela bibeln. Tack vare denna bibel fick det svenska folket för första gången ett gemensamt förråd av ord och uttryck. Till och med de som inte kunde läsa fick nytta av denna bibel eftersom den gjorde, att gudstjänsten kunde hållas på svenska.

hyvä. Jos kieleemme aletaan suhtautua noin pessimistisesti, niin tottahan se häviää etenkin, kun annetaan suomen vihollisille valtaa, kuten nyt on taasen tekeillä Virkkusen/et.al ryhmän taholla.

Jokaisen suomalaislapsen tulisi saada hyvä oman äidinkielen pohja ja vasta sitten opetetaan vieraita kieliä. Liian varhain annettu vieraan kielen opetus sotkee kielen perusteet. Onhan noita kielivammaisia, joilla on lähes joka toinen sana ruotsia ja toinen suomea.

Järki on sitä, että pidetään omastamme huolta, eikä annetan kaiken -Ruotsin käskyläisten- sanella kielipolitiikkaamme. Opiskellaan saksaa, venäjää ym. ruotsiakin vapaaehtoisena. Ainoa pakollinen tässä maassa on suomi. Jos kuka ei sitä halua opiskella, menköön vaikka Kiinaan. Ei täällä ole pakko asua.

mitä hä? kirjoitti:

Paskakieli on suomi! PAKKOSUOMI pois nyt jo syksyllä!

Älä sekaannu aikuisten keskusteluun svekko nulikka!

D)): D)): kirjoitti:

voisi auttaa sinuakin. Viestisi kun ei liity mitenkää ed. tekstiin.
Oikeasti ajatellen, ainakin maamme ruotsinkielisestä väestöstä löytyy tuota samaista yritteliäisyyttä, jolla
juutalaiset ovat kautta aikojen pärjänneet maailmassa. Ei olisi pahitteeksi "fennoillekaan", omata edes hitunen siitä.

Lue lisää

Ja miten tämä yritteliäisyys näkyy käytännössä? Sitten että Nalle junailee hyvä veli stallari verkoston avulla itselleen pankin? :D

Juutalaiset ovat lähinnä pärjänneet koronkiskonnalla ja muilla ilkitöillä. Sopivia idoleita ällöttävälle svekko tumpelolle.

25 miljoonaa ihmistä muiden kuin svekomaanihörhöjen mielestä, jotka laskevat ruotsinkieleksi norjan, tanskan ja pahimmassa tapauksessa jopa islannin, vaikka siitä ei mitään selvää saakaan ruotsin avulla.Ruotsia puhuu äidinkielenään noin 9 miljoonaa, vaikka koettaisitkin vääristellä lukuja omien svekouskomuksiesi mukaisiksi.

"Me asutaan Pohjolassa ja meitä ympäröi suuret kielet ja englanninkielen lisäksi voidaan varmuudella sanoa pian koitta se aika kun raja tulee vastaan ja heikot tipahtaa pois."

Sana Pohjola on pelkkää svekomaanien propagandasanastoa ja Ruotsissa raja tulee vastaan paljon
nopeammin kuin Suomessa jo kyseisen maan holtittoman maahanmuuttopolitiikan seurauksena ja myös ruotsinkieli häviää takuulla ainakin hieman pidemmällä aikavälillä hyvinkin nopeasti.

"Että ruosinkieltä ei "tarvita" täällä on vale se onkin juuri yksi näistä mitä tarvitaan ja kipeästi. Sillä on monenlaista voimaa ja n. 25.000.000 puhuu sitä tänään ja vielä läheisyydessämme."


Valitettavasti kyseessä on tosiasia, vaikka koettaisitkin sen kieltää ja ruotsin kielessä itsessään ei ole mitään
"maagista" voimaa eikä sitä todellakaan puhu 25 miljoonaa ihmistä.Ruotsilla ei pärjää Ruotsin ja Suomen
ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella tämä on vain RKP:n ja svekojärjestöjen suoltamaa propagandaa,
jolla perustellaa mm. koulujen pakkoruotsia.

Ankdam kirjoitti:

"Reformationen och det finska skriftspråkets uppkomst

Utvecklingen mot en starkare och mer centraliserad kungamakt medförde också en uppgörelse med kyrkan, som samtidigt skakades av interna lärostrider. Gustav Vasa återupprättade ett politiskt oberoende Sverige, och eftersträvade samtidigt ekonomiskt handlingsfrihet i förhållande till de tyska hansastäderna. Detta lyckades han också, fast vi bör minnas att han även kallats "Lübecks dräng", ty han inledningsvis stöddes ekonomiskt och politiskt av Hansan i kampen mot den dansk-dominerade unionen, som hotade tyskarnas handel i Östersjön. I denna politik passade den lutherska läran in, som i sin politiska tillämpning gjorde konungen till kyrkans överhuvud, och vars ideologi blev ett brukbart instrument för stärkandet av riksenheten.

I den östra rikshalvan fick Mikael Agricolas (ca 1510-57, biskop i Åbo) arbete med att till finska översätta delar av Bibeln och kyrkliga handböcker officiell sanktion och uppmuntran. Agricola baserade det skriftspråket på dialekten i Åbotrakten, där förmodligen något av en bildad talspråksform hunnit utvecklas. Medvetet har emellertid vid behov också språkbruket i andra landsänder beaktats, inte minst östfinska dialekter för att skapa en av alla förståelig överdialektal språkform. Det säger sig självt, att språket trots detta står i stark beroende på de svenska, tyska och latinska förlagorna, även om Agricola i ordförrådet sökte undvika onödiga utländska lån och annat främmande gods. Uppenbarligen skapade han själv en mängd också för dagens finska centrala termer, och därmed lade grunden för den puritanska traditionen i finsk språkutveckling.

Den första på finska tryckta boken, troligen utgiven 1543, var en enkel ABC-bok (ABC-kiria) innehållande läsningens grunder kompletterade med tio guds bud och ett antal centrala böner. Boken var inte avsedd att brukas av allmogen, utan härur skulle prästerskapet inhämta grunderna i det nya skriftspråket. Denna den finska litteraturens förstling följdes i rask takt av översättningar av en rad bibelböcker, kyrkliga handböcker och det monumentala verket Rucouskiria Bibliasta på hela 875 sidor, och redan år 1548 utkom Se Wsi Testamentti eller Nya testamentet på finska.

Agricola hann inte fullborda en fullständig bibelöversättning, utan det skulle dröja till 1642 innan Biblia. Se On: Coco pyhä Ramattu suomexi, hela bibeln på finska utkom, i en för sin tid stor upplaga om 1200 exemplar"

http://finnpro2000.netfirms.com/Fstallning.htm#Språk i medeltidens Sverige

Lue lisää

Luuletko tosiaan että minä tai kukaan muukaan lukisi kopioimaasi ruotsinkielistä propagandistista Freudenthal- mitalisti Mikael Reuterin tekstiä?

Herää jo!

Suomi on suomenkielinen eikä Freudenthal- mitalisti Mikael Reuterin teksti ei ole kovinkaan objektiivista lähdeaineistoa.

""Suomiko muka ylivertainen?!" "

Is Finnish incomparable?
Är finskan makalös?

makalös igen kirjoitti:

""Suomiko muka ylivertainen?!" "

Is Finnish incomparable?
Är finskan makalös?

Hahaaa.... Hurrit eivät taaskaan ymmärrä suomen kielen nyansseja.

huusianna kirjoitti:

Hahaaa.... Hurrit eivät taaskaan ymmärrä suomen kielen nyansseja.

Finnish really incomparable?
Finskan verkligen makalös?

makalös once more kirjoitti:

Finnish really incomparable?
Finskan verkligen makalös?

Käännöksesi on kieliopillisesti virheellinen molemmilla kielillä, koska niistä puuttuu kysymyssana Is ja Är.
Kieli on niin sanottua lööppikieltä.

Finnish really incomparable? = Suomi todella ylivertainen?
Finskan verkligen makalös?

Wikipediassa:

Adverbi muka

1. väittämänsä mukaan, ilmaisee yleensä ironiaa, pilaa tai epäuskoa.

Käännökset

* englanti: as if, supposedly
* ranska: soi-disant, sans blague, vous dites (väitätte te), tu dis (väität sinä)

http://fi.wiktionary.org/wiki/muka

huusianna kirjoitti:

Käännöksesi on kieliopillisesti virheellinen molemmilla kielillä, koska niistä puuttuu kysymyssana Is ja Är.
Kieli on niin sanottua lööppikieltä.

Finnish really incomparable? = Suomi todella ylivertainen?
Finskan verkligen makalös?

Wikipediassa:

Adverbi muka

1. väittämänsä mukaan, ilmaisee yleensä ironiaa, pilaa tai epäuskoa.

Käännökset

* englanti: as if, supposedly
* ranska: soi-disant, sans blague, vous dites (väitätte te), tu dis (väität sinä)

http://fi.wiktionary.org/wiki/muka

Lue lisää

Oma otsikointisi oli lööppikieltä.

huusianna kirjoitti:

Käännöksesi on kieliopillisesti virheellinen molemmilla kielillä, koska niistä puuttuu kysymyssana Is ja Är.
Kieli on niin sanottua lööppikieltä.

Finnish really incomparable? = Suomi todella ylivertainen?
Finskan verkligen makalös?

Wikipediassa:

Adverbi muka

1. väittämänsä mukaan, ilmaisee yleensä ironiaa, pilaa tai epäuskoa.

Käännökset

* englanti: as if, supposedly
* ranska: soi-disant, sans blague, vous dites (väitätte te), tu dis (väität sinä)

http://fi.wiktionary.org/wiki/muka

Lue lisää

"Käännöksesi on kieliopillisesti virheellinen molemmilla kielillä, koska niistä puuttuu kysymyssana Is ja Är. "

Lisätään ne sinne. Ja verrataan:

"Suomiko muka ylivertainen?" 3 sanaa, 10 tavua, 22 kirjainta. (Lause on tosin lööppikielinen eli teonsana puuttuu)


"Is Finnish really incomparable?" 4 sanaa, 10 tavua, 27 kirjainta
"Är Finskan verkligen makalös? " 4 sanaa, 9 tavua, 25 kirjainta.

Eipä ole kummoista eroa. Mukaan sattui vielä englannista erityisen pitkä sana.

567876567 kirjoitti:

Oma otsikointisi oli lööppikieltä.

Aivan - sehän on otsikko. Se saakin olla lööppikieltä koska kentän pituus on rajoitettu.

Kaikkea ne hurrit ihmettelee... Matematiikka on logiikan äiti ja se kehittää loogista ajattelukykyä ja antaa työkalut tekemään monimutkaisia loogisia päätelmiä. Loogisesta ajattelukyvystä on hyötyä pakkoruotsikeskustelussakin ja sitä toivoisin enemmän pakkoruotsittajille.

557655887587587 kirjoitti:

"Käännöksesi on kieliopillisesti virheellinen molemmilla kielillä, koska niistä puuttuu kysymyssana Is ja Är. "

Lisätään ne sinne. Ja verrataan:

"Suomiko muka ylivertainen?" 3 sanaa, 10 tavua, 22 kirjainta. (Lause on tosin lööppikielinen eli teonsana puuttuu)


"Is Finnish really incomparable?" 4 sanaa, 10 tavua, 27 kirjainta
"Är Finskan verkligen makalös? " 4 sanaa, 9 tavua, 25 kirjainta.

Eipä ole kummoista eroa. Mukaan sattui vielä englannista erityisen pitkä sana.

Lue lisää

Hahaaa.... Hurrit eivät vieläkään ymmärrä suomen kielen nyansseja.
Unohditko muka sanan vai etkö vain ymmärrä sitä? Käännä se mukaan lauseisiisi

Wikipediassa:

Adverbi muka
1. väittämänsä mukaan, ilmaisee yleensä ironiaa, pilaa tai epäuskoa.

Käännökset
* englanti: as if, supposedly
* ranska: soi-disant, sans blague, vous dites (väitätte te), tu dis (väität sinä)

http://fi.wiktionary.org/wiki/muka

huusianna kirjoitti:

Hahaaa.... Hurrit eivät vieläkään ymmärrä suomen kielen nyansseja.
Unohditko muka sanan vai etkö vain ymmärrä sitä? Käännä se mukaan lauseisiisi

Wikipediassa:

Adverbi muka
1. väittämänsä mukaan, ilmaisee yleensä ironiaa, pilaa tai epäuskoa.

Käännökset
* englanti: as if, supposedly
* ranska: soi-disant, sans blague, vous dites (väitätte te), tu dis (väität sinä)

http://fi.wiktionary.org/wiki/muka

Lue lisää

No kokeillaan:

As if Finnish was incomparable?

Nyt viisi sanaa, 26 kirjainta, 10 tavua. Mukana edelleen englannin kielelle harvinaisen pitkä sana. Eipä kummoista eroa. Muistetaan, että suomenkielinen lause oli kaiken lisäksi lööppikielinen eli teonsana puuttui.

huusianna kirjoitti:

Aivan - sehän on otsikko. Se saakin olla lööppikieltä koska kentän pituus on rajoitettu.

Kaikkea ne hurrit ihmettelee... Matematiikka on logiikan äiti ja se kehittää loogista ajattelukykyä ja antaa työkalut tekemään monimutkaisia loogisia päätelmiä. Loogisesta ajattelukyvystä on hyötyä pakkoruotsikeskustelussakin ja sitä toivoisin enemmän pakkoruotsittajille.

Lue lisää

Eikö sitä sitten olisi saanut kääntää lööppikieliseksi? Nettifennoilla on eri säännöt eri kielille, koska he eivät saa muuten todisteltua väitöksiään.

557655887587587 kirjoitti:

"Käännöksesi on kieliopillisesti virheellinen molemmilla kielillä, koska niistä puuttuu kysymyssana Is ja Är. "

Lisätään ne sinne. Ja verrataan:

"Suomiko muka ylivertainen?" 3 sanaa, 10 tavua, 22 kirjainta. (Lause on tosin lööppikielinen eli teonsana puuttuu)


"Is Finnish really incomparable?" 4 sanaa, 10 tavua, 27 kirjainta
"Är Finskan verkligen makalös? " 4 sanaa, 9 tavua, 25 kirjainta.

Eipä ole kummoista eroa. Mukaan sattui vielä englannista erityisen pitkä sana.

Lue lisää

"Suomiko muka ylivertainen?" 3 sanaa, 10 tavua, 22 kirjainta. (Lause on tosin lööppikielinen eli teonsana puuttuu)"

Lause ei ole lööppikieltä. OnKO suomi muka ylivertainen? = SuomiKO muka ylivertainen?
Siellä on se kysymyssana jota hurri ei huomaa. SuomiKO?

Tajuu jo se, että sä olet tyhjä svedu Pelle etkä kykyne koskaan keskusteluun samalla tasolla älykkäämpiesi kanssa.

68768768768 kirjoitti:

Eikö sitä sitten olisi saanut kääntää lööppikieliseksi? Nettifennoilla on eri säännöt eri kielille, koska he eivät saa muuten todisteltua väitöksiään.

Kyllä myös sen saa kääntää mutta etkö seurannut keskustelua? Voisitko pysyä asiassa? Nasevaa kirjoitti lauseesta "Suomiko muka ylivertainen?" Se on oikeaa kieltä ja siihen lauseeseen muut kirjoittajat ottivat kantaa.

huusianna kirjoitti:

"Suomiko muka ylivertainen?" 3 sanaa, 10 tavua, 22 kirjainta. (Lause on tosin lööppikielinen eli teonsana puuttuu)"

Lause ei ole lööppikieltä. OnKO suomi muka ylivertainen? = SuomiKO muka ylivertainen?
Siellä on se kysymyssana jota hurri ei huomaa. SuomiKO?

Tajuu jo se, että sä olet tyhjä svedu Pelle etkä kykyne koskaan keskusteluun samalla tasolla älykkäämpiesi kanssa.

Lue lisää

hahaa, netti fenno ei taaskaan tajua:

As if Finnish was incomparable?

Nyt viisi sanaa, 26 kirjainta, 10 tavua. Mukana edelleen englannin kielelle harvinaisen pitkä sana.

Ei siltikään olennaista eroa.

Ja sivumennen, "äiti" on germaaninen lainasana.

785676447 kirjoitti:

hahaa, netti fenno ei taaskaan tajua:

As if Finnish was incomparable?

Nyt viisi sanaa, 26 kirjainta, 10 tavua. Mukana edelleen englannin kielelle harvinaisen pitkä sana.

Ei siltikään olennaista eroa.

Ja sivumennen, "äiti" on germaaninen lainasana.

Lue lisää

Olisi parempi sanoa "As if Finnish were incomparable", mutta siitä puuttuu tärkeä osa - "muka".

Tässä sananselitystä:
Muka: osoittaa ilmauksen jonkun toisen ajatukseksi tai väitteeksi, jonka totuudellisuutta epäillään tai joka ainakin jätetään esittäjänsä vastuulle.
as if: with the appearance of (Oxford advanced); sekä .. used to say that something is definitely not true (Longman).

"Suomiko muka ylivertainen" ei ole niinkään lööppikieltä vaan tokaisu, jossa takerrutaan toisen esittämään ajatukseen. Esimerkki:

Huusianna Avesanille: Suomi on ylivertainen kieli!
Avesan kertoo vaimolleen mitä Huusianna sanoi, ja vaimo tokaisee: "Suomiko muka ylivertainen!"

Avesan kirjoitti:

Olisi parempi sanoa "As if Finnish were incomparable", mutta siitä puuttuu tärkeä osa - "muka".

Tässä sananselitystä:
Muka: osoittaa ilmauksen jonkun toisen ajatukseksi tai väitteeksi, jonka totuudellisuutta epäillään tai joka ainakin jätetään esittäjänsä vastuulle.
as if: with the appearance of (Oxford advanced); sekä .. used to say that something is definitely not true (Longman).

"Suomiko muka ylivertainen" ei ole niinkään lööppikieltä vaan tokaisu, jossa takerrutaan toisen esittämään ajatukseen. Esimerkki:

Huusianna Avesanille: Suomi on ylivertainen kieli!
Avesan kertoo vaimolleen mitä Huusianna sanoi, ja vaimo tokaisee: "Suomiko muka ylivertainen!"

Lue lisää

Kyllähän se "muka" on mukana siinä ilmaisussa "as if."

Nyt on jo osoittautunut, että muka ainutlaatuisella suomella onkin sitä muistuttavia kieliä toisin kuin huusianna väitti ja esimerkkilause kääntyy kielelle kuin kielelle ihan samat asiat ilmaisten toisin kuin huusianna väitti ja sekin vielä, että "äiti" on germaaninen lainasana - toisin kuin huusianna yrittää inkuttaa!

Avesan kirjoitti:

Olisi parempi sanoa "As if Finnish were incomparable", mutta siitä puuttuu tärkeä osa - "muka".

Tässä sananselitystä:
Muka: osoittaa ilmauksen jonkun toisen ajatukseksi tai väitteeksi, jonka totuudellisuutta epäillään tai joka ainakin jätetään esittäjänsä vastuulle.
as if: with the appearance of (Oxford advanced); sekä .. used to say that something is definitely not true (Longman).

"Suomiko muka ylivertainen" ei ole niinkään lööppikieltä vaan tokaisu, jossa takerrutaan toisen esittämään ajatukseen. Esimerkki:

Huusianna Avesanille: Suomi on ylivertainen kieli!
Avesan kertoo vaimolleen mitä Huusianna sanoi, ja vaimo tokaisee: "Suomiko muka ylivertainen!"

Lue lisää

"Avesan kertoo vaimolleen mitä Huusianna sanoi, ja vaimo tokaisee: "Suomiko muka ylivertainen!" "

Juuri tuollaisessa tilanteessa voitaisiin esittää myös vastakysymys "Finnish incomparable?", jossa intonaatio ilmaisee voimakkaasti kysymystä. Laiskasti ja veltosti kieltään ääntävät suomalaisethan eivät juuri intonaatiota käytä.

6587585875 kirjoitti:

"Avesan kertoo vaimolleen mitä Huusianna sanoi, ja vaimo tokaisee: "Suomiko muka ylivertainen!" "

Juuri tuollaisessa tilanteessa voitaisiin esittää myös vastakysymys "Finnish incomparable?", jossa intonaatio ilmaisee voimakkaasti kysymystä. Laiskasti ja veltosti kieltään ääntävät suomalaisethan eivät juuri intonaatiota käytä.

Lue lisää

Huusiannan väitteeseen että suomen kieli muka olisi ylivertainen kaikkiin muihin verrattuna on vain yksi täsmävastaus:
Fuck you! it is NOT!

På svenska skulle vi säga: Så reven heller!

Englannin ja ruotsin ylivertaisuudesta kertoo se että kumpaakaan lausetta ei pysty suoraan kääntämään huusiannan ylivertaiselle suomen kielelle. MOT

Svekko kirjoitti:

Huusiannan väitteeseen että suomen kieli muka olisi ylivertainen kaikkiin muihin verrattuna on vain yksi täsmävastaus:
Fuck you! it is NOT!

På svenska skulle vi säga: Så reven heller!

Englannin ja ruotsin ylivertaisuudesta kertoo se että kumpaakaan lausetta ei pysty suoraan kääntämään huusiannan ylivertaiselle suomen kielelle. MOT

Lue lisää

Vastaansanomaton perustelu :D

Myönnettäköön, että huusianna astui omaan miinaansa....

5765585875858 kirjoitti:

Kyllähän se "muka" on mukana siinä ilmaisussa "as if."

Nyt on jo osoittautunut, että muka ainutlaatuisella suomella onkin sitä muistuttavia kieliä toisin kuin huusianna väitti ja esimerkkilause kääntyy kielelle kuin kielelle ihan samat asiat ilmaisten toisin kuin huusianna väitti ja sekin vielä, että "äiti" on germaaninen lainasana - toisin kuin huusianna yrittää inkuttaa!

Lue lisää

Minä en väittänyt mitään esimerkkilauseesta. Ihmettelin ja naureskelin hurrien yrityksille (ainakin 5 yritystä) kääntää esimerkkilausetta englannille ja kerroin jos se ei ollut oikein. Vieläkään se ei ole oikein. Siitä puuttuu kysymyssana. "Suomiko muka ylivertainen?" on kysymys. Englannin käännös ei ole kysymys tai se ei ole valmis lause.

On naivia tarkoituksellisesti ymmärtää väitteeni suomen kielen ainutlaatuisuudesta väärin. Tottakai kaikki maailman kielet muistuttavat toisiaan, niissähän on vähintään yhteisiä äänteitä jokaisessa. Ja tietysti sukulaiskielet muistuttavat ainakin jollakin tavalla toisiaan. Mikään muu kieli ei kuitenkaan täytä niitä ominaisuuksia joita luettelin aloituksessani.

- mielleyhtymä ilmaisuun vahva päinvastoin kuin monissa muissa kielissä
- sopiva konsonanttien ja vokaalien suhde tekee sanoista selkeitä ja siten hyvin erottuvia joista saa melussakin helposti selvää
- mahdollistanut meidän rallikuljettajamme menestyksen
- Suomen kielessä on useimmiten aina konsonantin tai tuplakonsonantin jälkeen vokaali
- on konsonantteja ja vokaaleja vuorotellen (vokaalien ja konsonanttien suhde sama kuin italiassa)
- Lisäksi suomen kielessä sanat päättyvät usein vokaaliin
- tekevät suomen kielestä laulun omaista

Vertasin tietysti suomea ja Suomessa yleisesti opiskeltavia vieraita kieliä ja siihen kuuluvaa ruotsia, koska ne muistuttavat toisiaan, päinvastoin kuin suomen kieli joka ei muistuta muita koulussa opiskeltavia kieliä.

huusianna kirjoitti:

Minä en väittänyt mitään esimerkkilauseesta. Ihmettelin ja naureskelin hurrien yrityksille (ainakin 5 yritystä) kääntää esimerkkilausetta englannille ja kerroin jos se ei ollut oikein. Vieläkään se ei ole oikein. Siitä puuttuu kysymyssana. "Suomiko muka ylivertainen?" on kysymys. Englannin käännös ei ole kysymys tai se ei ole valmis lause.

On naivia tarkoituksellisesti ymmärtää väitteeni suomen kielen ainutlaatuisuudesta väärin. Tottakai kaikki maailman kielet muistuttavat toisiaan, niissähän on vähintään yhteisiä äänteitä jokaisessa. Ja tietysti sukulaiskielet muistuttavat ainakin jollakin tavalla toisiaan. Mikään muu kieli ei kuitenkaan täytä niitä ominaisuuksia joita luettelin aloituksessani.

- mielleyhtymä ilmaisuun vahva päinvastoin kuin monissa muissa kielissä
- sopiva konsonanttien ja vokaalien suhde tekee sanoista selkeitä ja siten hyvin erottuvia joista saa melussakin helposti selvää
- mahdollistanut meidän rallikuljettajamme menestyksen
- Suomen kielessä on useimmiten aina konsonantin tai tuplakonsonantin jälkeen vokaali
- on konsonantteja ja vokaaleja vuorotellen (vokaalien ja konsonanttien suhde sama kuin italiassa)
- Lisäksi suomen kielessä sanat päättyvät usein vokaaliin
- tekevät suomen kielestä laulun omaista

Vertasin tietysti suomea ja Suomessa yleisesti opiskeltavia vieraita kieliä ja siihen kuuluvaa ruotsia, koska ne muistuttavat toisiaan, päinvastoin kuin suomen kieli joka ei muistuta muita koulussa opiskeltavia kieliä.

Lue lisää

Huusianna väitti ettei mikään kieli muistuta suomea. Kuitenkin esimerkiksi viro, karjala, inkeroinen ja monet muut muistuttavat.

Konsonanttien ja vokaalien vuorottelu johtaa velttoon ja epäselvään ääntämykseen, jonka vuoksi ei-suomenkielisten on vaikea ymmärtää natiivisuomalaisen puhetta. Kommunikaativisuus siis heikko.

Suomea pitävät laulun omaisena ne, joiden omassa kielessä on suomalaisen laskevan intonaation sijaan nouseva intonaatio. Suomalaisilla taas on taipumus pitää nousevaa intonaatiota laulunomaisena, esimerkkinä riikinruotsi.

Mielleyhtymä ilmaisuun on kielenpuhujan omassa päässä. Suomenkieliselle oman kielen ilmaisut tuntuvat erityisen ilmaisevilta, mutta niin tuntuvat oman kielen ilmaisut muiden kielten puhujien mielestä.

Suomen kielen ja rallimenestyksen välinen yhteys tuntuu varsin haetulta. Kuskihan tuntee reitin, kartanlukijan lukemat nuotit ovat kuskin itse tekemät.

Aivan tyhjää jaarittelua, huusianna

678575765 kirjoitti:

Huusianna väitti ettei mikään kieli muistuta suomea. Kuitenkin esimerkiksi viro, karjala, inkeroinen ja monet muut muistuttavat.

Konsonanttien ja vokaalien vuorottelu johtaa velttoon ja epäselvään ääntämykseen, jonka vuoksi ei-suomenkielisten on vaikea ymmärtää natiivisuomalaisen puhetta. Kommunikaativisuus siis heikko.

Suomea pitävät laulun omaisena ne, joiden omassa kielessä on suomalaisen laskevan intonaation sijaan nouseva intonaatio. Suomalaisilla taas on taipumus pitää nousevaa intonaatiota laulunomaisena, esimerkkinä riikinruotsi.

Mielleyhtymä ilmaisuun on kielenpuhujan omassa päässä. Suomenkieliselle oman kielen ilmaisut tuntuvat erityisen ilmaisevilta, mutta niin tuntuvat oman kielen ilmaisut muiden kielten puhujien mielestä.

Suomen kielen ja rallimenestyksen välinen yhteys tuntuu varsin haetulta. Kuskihan tuntee reitin, kartanlukijan lukemat nuotit ovat kuskin itse tekemät.

Aivan tyhjää jaarittelua, huusianna

Lue lisää

Vieläkään esimerkkilause ei ole oikein. Siitä puuttuu kysymyssana. "Suomiko muka ylivertainen?" on kysymys. Englannin käännös ei ole kysymys tai se on epätäydellinen lause.

"Huusianna väitti ettei mikään kieli muistuta suomea. Kuitenkin esimerkiksi viro, karjala, inkeroinen ja monet muut muistuttavat."

Kyseiset kielet ovat mikrokieliä tai eivät täytä aloituksessa mainitsemiani ominaisuuksia. On naivia tarkoituksellisesti ymmärtää väitteeni suomen kielen ainutlaatuisuudesta väärin. Tottakai kaikki maailman kielet muistuttavat toisiaan, niissähän on vähintään yhteisiä äänteitä jokaisessa. Ja tietysti sukulaiskielet muistuttavat ainakin jollakin tavalla toisiaan. Mikään muu kieli ei kuitenkaan täytä niitä ominaisuuksia joita luettelin aloituksessani.


"Konsonanttien ja vokaalien vuorottelu johtaa velttoon ja epäselvään ääntämykseen, jonka vuoksi ei-suomenkielisten on vaikea ymmärtää natiivisuomalaisen puhetta. Kommunikaativisuus siis heikko."

Aivan tuulesta temmattu väite, varsinkin kun suomenkieliset tuppaavat puhumaan vieraitakin kieliä liian selvästi johtuen äidinkielsestämme. Ääntämisemme on kaikkea muuta kuin velttoa. Tossa sulle velttoa konsonanttitubaa.

Sveriges skönaste dialekter runt om i landet
http://www.youtube.com/watch?v=xDAm3Rbt9Aw&NR=1

Ruotsalaiset itsekin ovat huomannet kuinka epäselvä heidän kielensä on.
http://www.youtube.com/watch?v=I44QieOjBXk&feature=related

Carl Bildt pratar IT 1995
http://www.youtube.com/watch?v=Y5bYUpuU4p0

Kuinka lausut Carl Bildt nimen? caRL ja biLDT!! RL ja LDT !!?? Hohoijaaa.....


"Suomea pitävät laulun omaisena ne, joiden omassa kielessä on suomalaisen laskevan intonaation sijaan nouseva intonaatio. Suomalaisilla taas on taipumus pitää nousevaa intonaatiota laulunomaisena, esimerkkinä riikinruotsi."

En tarkoittanut pelkästään ääntämystä, vaan juuri konsonanttien ja vokaalien suhdetta, joka on sama kuin italian kielessä. Oopperan kielessä.


"Mielleyhtymä ilmaisuun on kielenpuhujan omassa päässä. Suomenkieliselle oman kielen ilmaisut tuntuvat erityisen ilmaisevilta, mutta niin tuntuvat oman kielen ilmaisut muiden kielten puhujien mielestä."

Tarkoitin kielellisesti rikasta sanastoa jossa sanoille on oma sana eikä mikään yhdistelmä jossa merkitys muuttuu.

Ruotsinkieli on köyhä kieli koska siinä ei monilla ilmaisuille ole edes omaa sanaa. Ruotsin sanat eivät muodosta mielleyhtymää ilmaisuun kuten suomen kieli tekee. Siksi sanat eivät kuvaa asioita tarkasti. Ruotsin kielen rakenne on aivan järjetön ja se on kopioitu toisesta kielestä - saksasta. Saksan ja ruotsin kielessä verbi prepositio (tms.) muuttaa verbin merkitystä niin ettei sitä voi mitenkään loogisesti päätellä.

Ruotsiksi 'se upp'
se = nähdä, katsoa
upp = ylös, ylhäällä, mutta se upp = varoa

Miten ruotsinkielinen sanoo jos han haluaa sanoa 'katsoa ylös'? Merkityshän muuttuu ja tarkoittaa 'varoa'!

inställä - in = sisään ja ställä = asettaa. Kuitenkin merkitys = lopettaa, keskeyttää
hakkuu = avverkning

Mitäköhän tarkoittaa sanat fram-ställä, hålla på, in-gripa, upp-ställä, på-hitta????
Näitä sanoja on SATOJA eikä niiden merkitystä voi mitenkään käsittää, vaikka ymmärtäisit kummankin sanan erikseen, niin tarkoitus muuttuu yhdistelmässä kokonaan.

"Suomen kielen ja rallimenestyksen välinen yhteys tuntuu varsin haetulta. Kuskihan tuntee reitin, kartanlukijan lukemat nuotit ovat kuskin itse tekemät."

Jos kuski tuntisi reitin niin silloin ei nuotteja tarvitsisi. Ne ovat tärkeä osa rallia ja niiden kielellä näyttää olevan merkitystä.

Mikään muu kieli ei täytä näitä vaatimuksia jotka esitin, joten kielemme on siltä osin ainutkertainen.

huusianna kirjoitti:

Vieläkään esimerkkilause ei ole oikein. Siitä puuttuu kysymyssana. "Suomiko muka ylivertainen?" on kysymys. Englannin käännös ei ole kysymys tai se on epätäydellinen lause.

"Huusianna väitti ettei mikään kieli muistuta suomea. Kuitenkin esimerkiksi viro, karjala, inkeroinen ja monet muut muistuttavat."

Kyseiset kielet ovat mikrokieliä tai eivät täytä aloituksessa mainitsemiani ominaisuuksia. On naivia tarkoituksellisesti ymmärtää väitteeni suomen kielen ainutlaatuisuudesta väärin. Tottakai kaikki maailman kielet muistuttavat toisiaan, niissähän on vähintään yhteisiä äänteitä jokaisessa. Ja tietysti sukulaiskielet muistuttavat ainakin jollakin tavalla toisiaan. Mikään muu kieli ei kuitenkaan täytä niitä ominaisuuksia joita luettelin aloituksessani.


"Konsonanttien ja vokaalien vuorottelu johtaa velttoon ja epäselvään ääntämykseen, jonka vuoksi ei-suomenkielisten on vaikea ymmärtää natiivisuomalaisen puhetta. Kommunikaativisuus siis heikko."

Aivan tuulesta temmattu väite, varsinkin kun suomenkieliset tuppaavat puhumaan vieraitakin kieliä liian selvästi johtuen äidinkielsestämme. Ääntämisemme on kaikkea muuta kuin velttoa. Tossa sulle velttoa konsonanttitubaa.

Sveriges skönaste dialekter runt om i landet
http://www.youtube.com/watch?v=xDAm3Rbt9Aw&NR=1

Ruotsalaiset itsekin ovat huomannet kuinka epäselvä heidän kielensä on.
http://www.youtube.com/watch?v=I44QieOjBXk&feature=related

Carl Bildt pratar IT 1995
http://www.youtube.com/watch?v=Y5bYUpuU4p0

Kuinka lausut Carl Bildt nimen? caRL ja biLDT!! RL ja LDT !!?? Hohoijaaa.....


"Suomea pitävät laulun omaisena ne, joiden omassa kielessä on suomalaisen laskevan intonaation sijaan nouseva intonaatio. Suomalaisilla taas on taipumus pitää nousevaa intonaatiota laulunomaisena, esimerkkinä riikinruotsi."

En tarkoittanut pelkästään ääntämystä, vaan juuri konsonanttien ja vokaalien suhdetta, joka on sama kuin italian kielessä. Oopperan kielessä.


"Mielleyhtymä ilmaisuun on kielenpuhujan omassa päässä. Suomenkieliselle oman kielen ilmaisut tuntuvat erityisen ilmaisevilta, mutta niin tuntuvat oman kielen ilmaisut muiden kielten puhujien mielestä."

Tarkoitin kielellisesti rikasta sanastoa jossa sanoille on oma sana eikä mikään yhdistelmä jossa merkitys muuttuu.

Ruotsinkieli on köyhä kieli koska siinä ei monilla ilmaisuille ole edes omaa sanaa. Ruotsin sanat eivät muodosta mielleyhtymää ilmaisuun kuten suomen kieli tekee. Siksi sanat eivät kuvaa asioita tarkasti. Ruotsin kielen rakenne on aivan järjetön ja se on kopioitu toisesta kielestä - saksasta. Saksan ja ruotsin kielessä verbi prepositio (tms.) muuttaa verbin merkitystä niin ettei sitä voi mitenkään loogisesti päätellä.

Ruotsiksi 'se upp'
se = nähdä, katsoa
upp = ylös, ylhäällä, mutta se upp = varoa

Miten ruotsinkielinen sanoo jos han haluaa sanoa 'katsoa ylös'? Merkityshän muuttuu ja tarkoittaa 'varoa'!

inställä - in = sisään ja ställä = asettaa. Kuitenkin merkitys = lopettaa, keskeyttää
hakkuu = avverkning

Mitäköhän tarkoittaa sanat fram-ställä, hålla på, in-gripa, upp-ställä, på-hitta????
Näitä sanoja on SATOJA eikä niiden merkitystä voi mitenkään käsittää, vaikka ymmärtäisit kummankin sanan erikseen, niin tarkoitus muuttuu yhdistelmässä kokonaan.

"Suomen kielen ja rallimenestyksen välinen yhteys tuntuu varsin haetulta. Kuskihan tuntee reitin, kartanlukijan lukemat nuotit ovat kuskin itse tekemät."

Jos kuski tuntisi reitin niin silloin ei nuotteja tarvitsisi. Ne ovat tärkeä osa rallia ja niiden kielellä näyttää olevan merkitystä.

Mikään muu kieli ei täytä näitä vaatimuksia jotka esitin, joten kielemme on siltä osin ainutkertainen.

Lue lisää

Huusianna väitti ettei mikään kieli muistuta suomea. Kuitenkin esimerkiksi viro, karjala, inkeroinen ja monet muut muistuttavat.

Konsonanttien ja vokaalien vuorottelu johtaa velttoon ja epäselvään ääntämykseen, jonka vuoksi ei-suomenkielisten on vaikea ymmärtää natiivisuomalaisen puhetta. Kommunikaativisuus siis heikko.

Suomea pitävät laulun omaisena ne, joiden omassa kielessä on suomalaisen laskevan intonaation sijaan nouseva intonaatio. Suomalaisilla taas on taipumus pitää nousevaa intonaatiota laulunomaisena, esimerkkinä riikinruotsi.

Mielleyhtymä ilmaisuun on kielenpuhujan omassa päässä. Suomenkieliselle oman kielen ilmaisut tuntuvat erityisen ilmaisevilta, mutta niin tuntuvat oman kielen ilmaisut muiden kielten puhujien mielestä.

Suomen kielen ja rallimenestyksen välinen yhteys tuntuu varsin haetulta. Kuskihan tuntee reitin, kartanlukijan lukemat nuotit ovat kuskin itse tekemät.

Aivan tyhjää jaarittelua, huusianna.

Voisitko kääntää oikein suomeksi lauseet

"Fuck you! it is NOT!" ja "Så reven heller!"

huusianna kirjoitti:

Vieläkään esimerkkilause ei ole oikein. Siitä puuttuu kysymyssana. "Suomiko muka ylivertainen?" on kysymys. Englannin käännös ei ole kysymys tai se on epätäydellinen lause.

"Huusianna väitti ettei mikään kieli muistuta suomea. Kuitenkin esimerkiksi viro, karjala, inkeroinen ja monet muut muistuttavat."

Kyseiset kielet ovat mikrokieliä tai eivät täytä aloituksessa mainitsemiani ominaisuuksia. On naivia tarkoituksellisesti ymmärtää väitteeni suomen kielen ainutlaatuisuudesta väärin. Tottakai kaikki maailman kielet muistuttavat toisiaan, niissähän on vähintään yhteisiä äänteitä jokaisessa. Ja tietysti sukulaiskielet muistuttavat ainakin jollakin tavalla toisiaan. Mikään muu kieli ei kuitenkaan täytä niitä ominaisuuksia joita luettelin aloituksessani.


"Konsonanttien ja vokaalien vuorottelu johtaa velttoon ja epäselvään ääntämykseen, jonka vuoksi ei-suomenkielisten on vaikea ymmärtää natiivisuomalaisen puhetta. Kommunikaativisuus siis heikko."

Aivan tuulesta temmattu väite, varsinkin kun suomenkieliset tuppaavat puhumaan vieraitakin kieliä liian selvästi johtuen äidinkielsestämme. Ääntämisemme on kaikkea muuta kuin velttoa. Tossa sulle velttoa konsonanttitubaa.

Sveriges skönaste dialekter runt om i landet
http://www.youtube.com/watch?v=xDAm3Rbt9Aw&NR=1

Ruotsalaiset itsekin ovat huomannet kuinka epäselvä heidän kielensä on.
http://www.youtube.com/watch?v=I44QieOjBXk&feature=related

Carl Bildt pratar IT 1995
http://www.youtube.com/watch?v=Y5bYUpuU4p0

Kuinka lausut Carl Bildt nimen? caRL ja biLDT!! RL ja LDT !!?? Hohoijaaa.....


"Suomea pitävät laulun omaisena ne, joiden omassa kielessä on suomalaisen laskevan intonaation sijaan nouseva intonaatio. Suomalaisilla taas on taipumus pitää nousevaa intonaatiota laulunomaisena, esimerkkinä riikinruotsi."

En tarkoittanut pelkästään ääntämystä, vaan juuri konsonanttien ja vokaalien suhdetta, joka on sama kuin italian kielessä. Oopperan kielessä.


"Mielleyhtymä ilmaisuun on kielenpuhujan omassa päässä. Suomenkieliselle oman kielen ilmaisut tuntuvat erityisen ilmaisevilta, mutta niin tuntuvat oman kielen ilmaisut muiden kielten puhujien mielestä."

Tarkoitin kielellisesti rikasta sanastoa jossa sanoille on oma sana eikä mikään yhdistelmä jossa merkitys muuttuu.

Ruotsinkieli on köyhä kieli koska siinä ei monilla ilmaisuille ole edes omaa sanaa. Ruotsin sanat eivät muodosta mielleyhtymää ilmaisuun kuten suomen kieli tekee. Siksi sanat eivät kuvaa asioita tarkasti. Ruotsin kielen rakenne on aivan järjetön ja se on kopioitu toisesta kielestä - saksasta. Saksan ja ruotsin kielessä verbi prepositio (tms.) muuttaa verbin merkitystä niin ettei sitä voi mitenkään loogisesti päätellä.

Ruotsiksi 'se upp'
se = nähdä, katsoa
upp = ylös, ylhäällä, mutta se upp = varoa

Miten ruotsinkielinen sanoo jos han haluaa sanoa 'katsoa ylös'? Merkityshän muuttuu ja tarkoittaa 'varoa'!

inställä - in = sisään ja ställä = asettaa. Kuitenkin merkitys = lopettaa, keskeyttää
hakkuu = avverkning

Mitäköhän tarkoittaa sanat fram-ställä, hålla på, in-gripa, upp-ställä, på-hitta????
Näitä sanoja on SATOJA eikä niiden merkitystä voi mitenkään käsittää, vaikka ymmärtäisit kummankin sanan erikseen, niin tarkoitus muuttuu yhdistelmässä kokonaan.

"Suomen kielen ja rallimenestyksen välinen yhteys tuntuu varsin haetulta. Kuskihan tuntee reitin, kartanlukijan lukemat nuotit ovat kuskin itse tekemät."

Jos kuski tuntisi reitin niin silloin ei nuotteja tarvitsisi. Ne ovat tärkeä osa rallia ja niiden kielellä näyttää olevan merkitystä.

Mikään muu kieli ei täytä näitä vaatimuksia jotka esitin, joten kielemme on siltä osin ainutkertainen.

Lue lisää

"Kyseiset kielet ovat mikrokieliä tai eivät täytä aloituksessa mainitsemiani ominaisuuksia. "

Viro mikrokieli? Ei täytä huusiannan mainitsemiea ominaisuuksia? Mitä väliä yleensäkään huusiannan väitteiden kannalta on sillä onko kyseessä mikrokieli?


"Aivan tuulesta temmattu väite, varsinkin kun suomenkieliset tuppaavat puhumaan vieraitakin kieliä liian selvästi johtuen äidinkielsestämme. Ääntämisemme on kaikkea muuta kuin velttoa. Tossa sulle velttoa konsonanttitubaa. "

Suomenkielinen luulee puhuvansa vierasta kieltä selvästi kun ääntää sitä suomalaisittain. Todellisuudessa väärin sijoittuneet painot tekevät suomalaisen puhumasta vieraastakin kielestä usein epäselvää. Huusiannan ylistämä konsonanttien ja vokaalien vaihtelu tekee velton ja epäselvän puhetavan mahdolliseksi. Tämän saat selville kysymällä asiaa keneltä hyvänsä ulkomaalaiselta.

"Ruotsinkieli on köyhä kieli koska siinä ei monilla ilmaisuille ole edes omaa sanaa. Ruotsin sanat eivät muodosta mielleyhtymää ilmaisuun kuten suomen kieli tekee. Siksi sanat eivät kuvaa asioita tarkasti."

Eikö itseasiassa juuri sanayhdistelmistä tule pikemminkin mielleyhtymä ilmaisuun? Kaksi entuudestaan tuttua sanaa antaa mielleyhtymän siihen, mitä pitäisi tehdä.

"Mitäköhän tarkoittaa sanat fram-ställä, hålla på, in-gripa, upp-ställä, på-hitta????
Näitä sanoja on SATOJA eikä niiden merkitystä voi mitenkään käsittää, vaikka ymmärtäisit kummankin sanan erikseen, niin tarkoitus muuttuu yhdistelmässä kokonaan. "

Miksi olisi jotenkin helpompi käsittää ulkoaopeteltavat yksittäiset sana?

"Jos kuski tuntisi reitin niin silloin ei nuotteja tarvitsisi. Ne ovat tärkeä osa rallia ja niiden kielellä näyttää olevan merkitystä. "

Kuski tuntee reitin ja on itse huolellisesti kirjoittanut nuottinsa.

8536363464 kirjoitti:

"Kyseiset kielet ovat mikrokieliä tai eivät täytä aloituksessa mainitsemiani ominaisuuksia. "

Viro mikrokieli? Ei täytä huusiannan mainitsemiea ominaisuuksia? Mitä väliä yleensäkään huusiannan väitteiden kannalta on sillä onko kyseessä mikrokieli?


"Aivan tuulesta temmattu väite, varsinkin kun suomenkieliset tuppaavat puhumaan vieraitakin kieliä liian selvästi johtuen äidinkielsestämme. Ääntämisemme on kaikkea muuta kuin velttoa. Tossa sulle velttoa konsonanttitubaa. "

Suomenkielinen luulee puhuvansa vierasta kieltä selvästi kun ääntää sitä suomalaisittain. Todellisuudessa väärin sijoittuneet painot tekevät suomalaisen puhumasta vieraastakin kielestä usein epäselvää. Huusiannan ylistämä konsonanttien ja vokaalien vaihtelu tekee velton ja epäselvän puhetavan mahdolliseksi. Tämän saat selville kysymällä asiaa keneltä hyvänsä ulkomaalaiselta.

"Ruotsinkieli on köyhä kieli koska siinä ei monilla ilmaisuille ole edes omaa sanaa. Ruotsin sanat eivät muodosta mielleyhtymää ilmaisuun kuten suomen kieli tekee. Siksi sanat eivät kuvaa asioita tarkasti."

Eikö itseasiassa juuri sanayhdistelmistä tule pikemminkin mielleyhtymä ilmaisuun? Kaksi entuudestaan tuttua sanaa antaa mielleyhtymän siihen, mitä pitäisi tehdä.

"Mitäköhän tarkoittaa sanat fram-ställä, hålla på, in-gripa, upp-ställä, på-hitta????
Näitä sanoja on SATOJA eikä niiden merkitystä voi mitenkään käsittää, vaikka ymmärtäisit kummankin sanan erikseen, niin tarkoitus muuttuu yhdistelmässä kokonaan. "

Miksi olisi jotenkin helpompi käsittää ulkoaopeteltavat yksittäiset sana?

"Jos kuski tuntisi reitin niin silloin ei nuotteja tarvitsisi. Ne ovat tärkeä osa rallia ja niiden kielellä näyttää olevan merkitystä. "

Kuski tuntee reitin ja on itse huolellisesti kirjoittanut nuottinsa.

Lue lisää

Suomalaiset ääntävät italiaa hyvin, vaikka turhan pehmeästi. Samoin italialaiset ääntävät suomea erinomaisen hyvin.

Kymmenisen vuotta sitten, englantilaisessa yliopistossa pidettiin suomalaisten vaihto-oppilaiden kielitaitoa poikkeuksellisen hyvänä verrattuna muihin vaihto-oppilaisiin. - Englantilaisten kunniaksi on sanottava, etteivät he nauraneet, kun jouduin lukemaan pitkän pätkän Shakespearea, Englannissa nimittäin on totuttu monenlaiseen ääntämiseen, ja tärkeintä on, että asiat tulevat ymmärretyiksi. Muuan kielitieteilijä pyrki aivan Sherlock Holmesin tavoin päätelemään ääntämyksen perusteella, mistä päin Englantia joku britti on. Myös sosiaalinen luokka kuuluu britin ääntämyksestä, mutta ulkomaalaiselle kaikki tuo on vaikeaa. Toki ruotsalaisen, ranskalaisen, saksalaisen (ja suomalaisen) korostuksen panee heti merkille, meikäläinenkin.

Suomenruotsalaisiksi syntyneet ymmärtävät riikinruotsia ja kenties norjaa ja tanskaakin. Siitä ei pidä päätellä, että myös suomenkieliset jotka ovat koulussa oppineet ruotsin, ymmärtäisivät Skandinaaviassa puhuttuja kieliä. Rikssvenska ja Tukholman ruotsi käyvät, mutta Lundin yliopiston kasvatit puhuvat varmasti korrektia, mutta suomalaisen korvissa kopvin vierasta ruotsia. Ei, kouluruotsi on eri asia kuin äidinkielenä oleva ruotsi.

467397539735 kirjoitti:

Huusianna väitti ettei mikään kieli muistuta suomea. Kuitenkin esimerkiksi viro, karjala, inkeroinen ja monet muut muistuttavat.

Konsonanttien ja vokaalien vuorottelu johtaa velttoon ja epäselvään ääntämykseen, jonka vuoksi ei-suomenkielisten on vaikea ymmärtää natiivisuomalaisen puhetta. Kommunikaativisuus siis heikko.

Suomea pitävät laulun omaisena ne, joiden omassa kielessä on suomalaisen laskevan intonaation sijaan nouseva intonaatio. Suomalaisilla taas on taipumus pitää nousevaa intonaatiota laulunomaisena, esimerkkinä riikinruotsi.

Mielleyhtymä ilmaisuun on kielenpuhujan omassa päässä. Suomenkieliselle oman kielen ilmaisut tuntuvat erityisen ilmaisevilta, mutta niin tuntuvat oman kielen ilmaisut muiden kielten puhujien mielestä.

Suomen kielen ja rallimenestyksen välinen yhteys tuntuu varsin haetulta. Kuskihan tuntee reitin, kartanlukijan lukemat nuotit ovat kuskin itse tekemät.

Aivan tyhjää jaarittelua, huusianna.

Voisitko kääntää oikein suomeksi lauseet

"Fuck you! it is NOT!" ja "Så reven heller!"

Lue lisää

Vitussa on; så fittan heller
Paskan marjat; bull shit

Huusianna on mielestäni oikeassa mutta suhtautumisensa juuri ruotsinkieleen (joka kuuluu germaaniseen perheeseen siinä missä muut pohjoismaan kielet, englanti, saksa, ja muutama muu) on hiukam oireilevaa.

Juuri ruotsinkielei kytkeytyy hyvin selvästi suomenkieleen ja sen yhtenäiseksi sivistyskieleksi rakentamisen historiaan.

Ilman ruotsikytköstä kieli olisi luultavasti kehitetty kyrillisin, tai vielä pahempaa, omalla merkistöllään. Me emme ymmärtäisi tuosta kielestä mitään. Sama pätee muuten Vironkieleen.

8536363464 kirjoitti:

"Kyseiset kielet ovat mikrokieliä tai eivät täytä aloituksessa mainitsemiani ominaisuuksia. "

Viro mikrokieli? Ei täytä huusiannan mainitsemiea ominaisuuksia? Mitä väliä yleensäkään huusiannan väitteiden kannalta on sillä onko kyseessä mikrokieli?


"Aivan tuulesta temmattu väite, varsinkin kun suomenkieliset tuppaavat puhumaan vieraitakin kieliä liian selvästi johtuen äidinkielsestämme. Ääntämisemme on kaikkea muuta kuin velttoa. Tossa sulle velttoa konsonanttitubaa. "

Suomenkielinen luulee puhuvansa vierasta kieltä selvästi kun ääntää sitä suomalaisittain. Todellisuudessa väärin sijoittuneet painot tekevät suomalaisen puhumasta vieraastakin kielestä usein epäselvää. Huusiannan ylistämä konsonanttien ja vokaalien vaihtelu tekee velton ja epäselvän puhetavan mahdolliseksi. Tämän saat selville kysymällä asiaa keneltä hyvänsä ulkomaalaiselta.

"Ruotsinkieli on köyhä kieli koska siinä ei monilla ilmaisuille ole edes omaa sanaa. Ruotsin sanat eivät muodosta mielleyhtymää ilmaisuun kuten suomen kieli tekee. Siksi sanat eivät kuvaa asioita tarkasti."

Eikö itseasiassa juuri sanayhdistelmistä tule pikemminkin mielleyhtymä ilmaisuun? Kaksi entuudestaan tuttua sanaa antaa mielleyhtymän siihen, mitä pitäisi tehdä.

"Mitäköhän tarkoittaa sanat fram-ställä, hålla på, in-gripa, upp-ställä, på-hitta????
Näitä sanoja on SATOJA eikä niiden merkitystä voi mitenkään käsittää, vaikka ymmärtäisit kummankin sanan erikseen, niin tarkoitus muuttuu yhdistelmässä kokonaan. "

Miksi olisi jotenkin helpompi käsittää ulkoaopeteltavat yksittäiset sana?

"Jos kuski tuntisi reitin niin silloin ei nuotteja tarvitsisi. Ne ovat tärkeä osa rallia ja niiden kielellä näyttää olevan merkitystä. "

Kuski tuntee reitin ja on itse huolellisesti kirjoittanut nuottinsa.

Lue lisää

Tuubaa ja huttua kirjoitteleva huusianna on seinää vasten kyvyttömänä. Suomi ei ollutkaan sen ainutlaatuisempi kuin mikään muu kieli, ei sen ilmaisuvoimaisempi ja loppujen lopuksi suomalaiset ääntävät ja artikuloivat kieltään veltosti ja ponnettomasti. M.o.t. Case closed. Game over.

M.o.t. Case closed. kirjoitti:

Tuubaa ja huttua kirjoitteleva huusianna on seinää vasten kyvyttömänä. Suomi ei ollutkaan sen ainutlaatuisempi kuin mikään muu kieli, ei sen ilmaisuvoimaisempi ja loppujen lopuksi suomalaiset ääntävät ja artikuloivat kieltään veltosti ja ponnettomasti. M.o.t. Case closed. Game over.

Lue lisää

Ainahan hurrit ovat yrittäneet estää keskustelua kun ovat jääneet alakynteen.

Me äännämme veltosti tai ei, siitä huolimatta kielemme ei puuroudu ymmärtämätömäksi sopivan vokaali konsonantti-suhteen takia.

Tässä esimerkki ruotsin vokaali konsonantti-suheesta.


Kuinka lausut Carl Bildt nimen? caRL ja biLDT!! RL ja LDT !!?? Hohoijaaa.....


Vertaa ruotsin ääntämykseen.

Sveriges skönaste dialekter runt om i landet
http://www.youtube.com/watch?v=xDAm3Rbt9Aw&NR=1

Ruotsalaiset itsekin ovat huomannet kuinka epäselvä heidän kielensä on.
http://www.youtube.com/watch?v=I44QieOjBXk&feature=related

Carl Bildt pratar IT 1995
http://www.youtube.com/watch?v=Y5bYUpuU4p0

huusianna kirjoitti:

Ainahan hurrit ovat yrittäneet estää keskustelua kun ovat jääneet alakynteen.

Me äännämme veltosti tai ei, siitä huolimatta kielemme ei puuroudu ymmärtämätömäksi sopivan vokaali konsonantti-suhteen takia.

Tässä esimerkki ruotsin vokaali konsonantti-suheesta.


Kuinka lausut Carl Bildt nimen? caRL ja biLDT!! RL ja LDT !!?? Hohoijaaa.....


Vertaa ruotsin ääntämykseen.

Sveriges skönaste dialekter runt om i landet
http://www.youtube.com/watch?v=xDAm3Rbt9Aw&NR=1

Ruotsalaiset itsekin ovat huomannet kuinka epäselvä heidän kielensä on.
http://www.youtube.com/watch?v=I44QieOjBXk&feature=related

Carl Bildt pratar IT 1995
http://www.youtube.com/watch?v=Y5bYUpuU4p0

Lue lisää

Huusianna yrittää estää keskustelun kun teolriansa toisen perään osoittautuivat kestämättömiksi. Veltosti puhuttua suomea on muiden kuin syntyperäistem vaikea ymmärtää, vertaa vaikka italian ääntämykseen.nousevine intonaatiooineen. Suomeksi ei pystytä tarkasti kääntämään muunkielisiä lauseita. Kielet, joissa on enemmän konsonantteja pakottavat tarmokkaaseen ääntämykseen.

M.o.t. Case closed. Game over, huusianna, hävisit.

6485943658 kirjoitti:

Huusianna yrittää estää keskustelun kun teolriansa toisen perään osoittautuivat kestämättömiksi. Veltosti puhuttua suomea on muiden kuin syntyperäistem vaikea ymmärtää, vertaa vaikka italian ääntämykseen.nousevine intonaatiooineen. Suomeksi ei pystytä tarkasti kääntämään muunkielisiä lauseita. Kielet, joissa on enemmän konsonantteja pakottavat tarmokkaaseen ääntämykseen.

M.o.t. Case closed. Game over, huusianna, hävisit.

Lue lisää

"Veltosti puhuttua suomea on muiden kuin syntyperäisten vaikea ymmärtää,"

ja Huusiannalle terveisiä että veltosti ajateltu on veltosti puhuttu ja että huusiannaa ymmärtävät vain syntyperäiset fennot.

Onneksi sinua, Börjersson, ei voi vahingossakaan luulla suomalaiseksi. Katsopa kieltäsi - jos nyt huomaat siinä mitään vikaa.

muuan fenno kirjoitti:

Onneksi sinua, Börjersson, ei voi vahingossakaan luulla suomalaiseksi. Katsopa kieltäsi - jos nyt huomaat siinä mitään vikaa.

En ole äidinkielenopettaja joka näpertelee. Tärkeintä on asia, ei kielioppi ja tyhjän jauhaminen. Meillä aatelisilla tuppaa olemaan sotilastausta ja hyvät taktikointi taidot kuinka suuria massoja ohjataan ja voitetaan sotia.

"Suomenkielessä syntyy mielleyhtymä ilmaisuun päinvastoin kuin monissa muissa kielissä. Monissa muissa kielissä sanat eivät osaa kuvailla asiaa yhtä hyvin kuin suomen kieli.

Esimerkikisi äiti on monessa muussa kielessä mama tms. Vauva itkiessään ääntelehtii Äää.. äää.. kun se kutsuu äitiään. "


Suomen sanojen alkuperä -teos vuodelta 1999:

"< germ, vrt. goot aithei 'äiti', mys eidh1, kys eide, mn eitha"

germ tarkoittaa germaaninen ja goot tarkoittaa goottilainen. Sana on siis ilmeisesti lainaa.

7575765765765 kirjoitti:

"Suomenkielessä syntyy mielleyhtymä ilmaisuun päinvastoin kuin monissa muissa kielissä. Monissa muissa kielissä sanat eivät osaa kuvailla asiaa yhtä hyvin kuin suomen kieli.

Esimerkikisi äiti on monessa muussa kielessä mama tms. Vauva itkiessään ääntelehtii Äää.. äää.. kun se kutsuu äitiään. "


Suomen sanojen alkuperä -teos vuodelta 1999:

"< germ, vrt. goot aithei 'äiti', mys eidh1, kys eide, mn eitha"

germ tarkoittaa germaaninen ja goot tarkoittaa goottilainen. Sana on siis ilmeisesti lainaa.

Lue lisää

Sana 'äiti' ei ole puhdas laina koska se on eri sana kuin 'aithei' tms. Sanan 'äiti' alkuperä voi hyvinkin olla lainaa mutta sanathan eivät ole samoja. Ruotsissa on paljon samoja sanoja jotka ovat täysin puhtaita lainoja eli muuttumattomia lainoja muista germaanisista kielistä.

Todistat puolestani oikeaksi väitteeni että suomenkielellä syntyy paremmin mielleyhtymä kohteeseen koska suomenkielinen versio äiti-sanasta kuvaa paremmin äitiä kuin 'aithei'.

Vauvat puhuvat suomea jo luonnostaan.

http://www.youtube.com/watch?v=qS7nqwGt4-I

huusianna kirjoitti:

Sana 'äiti' ei ole puhdas laina koska se on eri sana kuin 'aithei' tms. Sanan 'äiti' alkuperä voi hyvinkin olla lainaa mutta sanathan eivät ole samoja. Ruotsissa on paljon samoja sanoja jotka ovat täysin puhtaita lainoja eli muuttumattomia lainoja muista germaanisista kielistä.

Todistat puolestani oikeaksi väitteeni että suomenkielellä syntyy paremmin mielleyhtymä kohteeseen koska suomenkielinen versio äiti-sanasta kuvaa paremmin äitiä kuin 'aithei'.

Vauvat puhuvat suomea jo luonnostaan.

http://www.youtube.com/watch?v=qS7nqwGt4-I

Lue lisää

Lainahan se kuitenkin on vaikka onkin sopeutunut suomalaiseen ääntämistapaan kuten useimmat lainasanat. Todistin vääräksi väitettäsi "ainutlaatuisuudesta".

viro, karjala, lyydi, vepsä, inkeroinen, mansi, ersa, moksa jne...

Ei se ole äännevika jos puheesta saa selvää.

Sopiva konsonanttien ja vokaalien suhde tekee sanoista selkeitä ja siten hyvin erottuvia joista saa melussakin helposti selvää. Kartanlukijan ja ajajan kommunikointi onnistuu virheettömästi ja tarkasti suomen kielellä. Marcus Grönholmillekin luetaan nuotit suomeksi ja hän voitti maailmanmestaruuden aina suomen kielellä.

Tässä sulle vähän äännevikoja:

Ruotsissa on satoja tuhansia ihmisiä jotka puhuvat yhtä rumaa ja vielä epäselvempää kieltä kuin Carl Bildt.

Carl Bildt - en ärans man (ironi)
http://www.youtube.com/watch?v=9Bd6PpIhWwU&feature=related

Carl Bildt pratar IT 1995
http://www.youtube.com/watch?v=Y5bYUpuU4p0


Tanska on rumaa ruotsalaistenkin mielestä, mutta jostain ihmeen syystä he eivät pidä omaa kieltään ollenkaan rumana, vaikka tanskan ja ruotsin ääntämys ovat poikkeuksellisen lähellä toisiaan. Ruotsalainen skånen murre on jopa enemmän tanskalaista kuin tanskan kieli itse. Yhteistä riikinruotsin murteille on että ne muistuttavat tanskaa ja ovat yleensäkin erittäin epäselviä kieliä.

Kielen tarkoitus on olla informaation välittäjä, mutta ruotsi ei siinä onnistu hyvin jos esim. puhelinlinja on huono tai ympäristö on meluinen. Tämän kuulee/näkee siinä että hurrit joutuu huutamaan 3:sen ratikassakin että pystyvät kommunikoimaan vierustoverin kanssa.

Alla näytteitä ruotsin kielen rumuudesta ja epäselvyydestä YouTubesta. Näissä ruotsalaisten tekemissä näytteissä on oleellisena osana ruotsin kielen epäselvyys jota käsitellään osana aihetta. Tällaista kielen epäselvyyttä ei suomen kielen kohdalla tule mieleenkään käsitellä, koska kielen epäselvyys ei ole mikään ongelma suomen kielessä.

lyhyt näyte 18sek.
http://www.youtube.com/watch?v=PXlEpsasPG4

Skånska 21sek.
http://www.youtube.com/watch?v=B7mbE3OFVyg&NR=1

Skånska 37sek. maanviljelijä viljelee perunaa (suomeksi) ?? (päron)
http://www.youtube.com/watch?v=AkQ-tcX8LGo

Tarviiko skånea tekstittää ruotsalaisille? - Tarvii jos vain pystyy --- HAHAA!
http://www.youtube.com/watch?v=GcWUhtvCrnI


Esimerkki kuinka epäselvä kieli ruotsi on.

Sveriges skönaste dialekter runt om i landet
http://www.youtube.com/watch?v=xDAm3Rbt9Aw&NR=1

Ruotsalaiset itsekin ovat huomannet kuinka epäselvä heidän kielensä on.
http://www.youtube.com/watch?v=I44QieOjBXk&feature=related

Skånelaisia murteita - alkaa näytteellä 54sek. kohdalla.
Pang Prego - Skånska dialekter
http://www.youtube.com/watch?v=Wc3-AyPLa6I

Koska se on omaperäinen kieli eikä mikään kopio saksasta kuten ruotsi. Vitun typerä svekko urpo!

karjalan kieli...

Ja mikäköhän mahtaa olla svekon pointti? Sekö että viro ja suomi ovat kielisukulaisia kuten saksa ja ruotsi?

ei muistuta kirjoitti:

karjalan kieli...

Jos svekko jotain tietäisi niin ymmärtäisi sen että nykyinen karjala on lähinnä ryssää sekoitettuna joihinkin ugri sanoihin. Tiedät varmaan varsin hyvin mistä tämä johtuu.

Tietääkseni ne jopa karjalankieltä kirjoittaa nykyisin kyrillisillä kirjaimilla.

Väärin. Nettifenno tai fenno ei halua tehdä ruotsilla/ruotsille mitään erityistä koska ruotsin osaaminen ei ole erityisen hyödyllistä Suomessa muualla kuin joillakin rannikkoalueilla. Pääkaupunkiseudullakin ruotsin osaamisesta on harvoin hyötyä. Kielivapaus monipuolistaisi suomalaisten kieliosaamista. Ihan niinkuin Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa... etc. etc. etc. Shall I continue?

Närpesläiset ja ålantilaisethan ne itse ovat valinneet sekoittaa suomenkielisiä sanoja omaan murteeseensa. Närpesläiset lisäksi itse valitsevat kirjoittaa sanansa latinalaisilla kirjaimilla.

hohoijaat5 kirjoitti:

Ja mikäköhän mahtaa olla svekon pointti? Sekö että viro ja suomi ovat kielisukulaisia kuten saksa ja ruotsi?

Varmaankin se, että huusianna höpötti väittäessään, ettei mikään kieli muistuta suomea.