Mielessäni on kaksikin amerikkalaista maallikkojulistajaa, jotka ovat kertoneet omasta elämästään hyvin ihmeellisiä asioita. En mainitse nimiä, mutta molemmat ovat kuitenkin nyt kuolleet, että heiltä itseltään asiaa ei saadakaan selvitettyä ja joltisetkit ryhmät ihmisiä pitää heitä miltei profeettoina, ainakin Jumalan ihmeellisesti johdattamina ihmisinä. Itse arvelen, että heidän ihmeelliset kertomuksensa ovat heidän mielikuvituksensa tuotetta ainakin suurelta osalta. Näkemäni todisteet ovat vääriä tulkintoja tai todisteita ei ole ollenkaan.
Jotenkin en oiken jaksa uskoa, että kyse olisi tietoisesta valehtelusta, vaan enemminkin sellaisesta henkisestä häiriöstä, jossa ihminen itsekin uskoo kertomaansa. Ehkä joku suuruudenhulluus ja itsetehostus on lisänä?
Menemättä sen enempää näihin tämän viestin synnyttäneisiin ihmisiin, niin minua vähän ahdistaa ajatus, että joku hurmaava ihminen puhuu paljon palturia, kertoo myös uskonasioista ja saa vilpittömät ihmiset uskomaan henkilökohtaiseen tarinaansa ja ehkä joku tulee uskoonkin em. tilaisuuksissa. Mutta ei kait tuohonkaan ole mitään takuuvarmaa vastalääkettä? Ehkäpä Raamatun sanat siitä, että opettajat joutuvat enempi vastuuseen, lohduttavat? Että tämäkin vääryys oikeaa sitten lopullisella tuomiolla? Eikä tietenkään minun ole tehtävä parannusta muiden synneistä, vaan omistani. Jeesus meitä syntisiä armahtakoon.
Jotenkin en oiken jaksa uskoa, että kyse olisi tietoisesta valehtelusta, vaan enemminkin sellaisesta henkisestä häiriöstä, jossa ihminen itsekin uskoo kertomaansa. Ehkä joku suuruudenhulluus ja itsetehostus on lisänä?
Menemättä sen enempää näihin tämän viestin synnyttäneisiin ihmisiin, niin minua vähän ahdistaa ajatus, että joku hurmaava ihminen puhuu paljon palturia, kertoo myös uskonasioista ja saa vilpittömät ihmiset uskomaan henkilökohtaiseen tarinaansa ja ehkä joku tulee uskoonkin em. tilaisuuksissa. Mutta ei kait tuohonkaan ole mitään takuuvarmaa vastalääkettä? Ehkäpä Raamatun sanat siitä, että opettajat joutuvat enempi vastuuseen, lohduttavat? Että tämäkin vääryys oikeaa sitten lopullisella tuomiolla? Eikä tietenkään minun ole tehtävä parannusta muiden synneistä, vaan omistani. Jeesus meitä syntisiä armahtakoon.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Joo mutta kun on niitä ihmisiä, joilla on kerrottavaa Jeesuksesta, jotka haluavat kertoa miksi he itse tulivat uskoon, ja minua itseänikin uskovaisena kiinnostaa toistenkin elämäntarinat.
Lähetyssaarnaajia on kiinnostavaa kuunnella, jos satut olemaan kuulolla kun he kertovat miten he tulivat uskoon, ja kaikenlaisista uskoon liittyvistä ihmeellisistäkin asioista. Myös vanhojen ihmisten elämäntarinoissa on joskus erittäin kiinnostavia asioita, joita itse kuuntelen mielelläni.
Jotenkin kun tässä vielä ajattelen, niin mitä se jollekkin toiselle kuuluu, mitä toisen ihmisen uskonasioihin kuuluu? Omassakin uskossa on niin paljon tutkittavaa, jos on sydämmenuskossa, eikä kuulu pelkkiin käyttäytyjiin, mitä syytä on olla huolissaan jonkun toisen asioista, jos ne eivät ole huonosti vaan ihan ok?
Ehkä alla tarkemmin esitetyssä tapauksessa minun olisi pitänyt lähettää korjaava viesti ko. saarnaajalle, mutta se oli ollut jotenkin vaivalloista edes saada selville, mikä on oikea osoite jne. Niinpä vähän kuin varoituksena tuon asian esille tässä:
http://www.answersingenesis.org/docs/1117.asp
http://www.truthorfiction.com/rumors/j/joshuaday.htm
http://www.netikka.net/mpeltonen/virhetietoa.htm
Kyse on siis Raamatun puuttuvan päivän "todistamisesta".
Historiaa lyhyesti: Tarina alkanee tohtoriksi tituleeratun saarnamiehen, Harry Rimmerin teoksesta The Harmony of Science and Scripture 1930-luvulta, jossa esiintyy kertomus, että Yalen (kristittyjen perustaman) yliopiston Professori C.A. Totten teki joskus 1800-luvun lopulla laskelman, jossa esiintyi yhden viikonpäivän ero luomispäivälle Raamattuun verrattuna (sunnuntai vs. maanantai). Tämän korjaukseksi oli ehdotettu Joosuan pitkää päivää, jolloin aurinko seisoi pitempään taivaalla. Tätä kertomus ei ole voitu vahvistaa asiakirjoista.
http://en.wikipedia.org/wiki/Harry_Rimmer
Itse kuulin tuon kertomuksen tietokonemuunnelman joskus 80-luvulla, jolloin se herätti suurta epäuskoa minussa (-; Tämä kertomus oli tuolloin ilmeisestikin Harold Hillin versio NASA:n löytämästä vahvistuksesta Joosuan pitkälle päivälle. Tätä kertomusta ei ole voitu vahvistaa asiakirjoilla.
Kuulin saman kertomuksen vast'ikään TV7:ltä vantteran ja vakuuttavan saarnamiehen esittämänä (nimi ei jäänyt mieleen, valkoihoinen, puhui englantia). Yleisönjoukosta suurin osa näytti taputtavan, vaan kiinnitti huomiota joku "epäilyttävän" näköisen mies, joka ei taputtanut. Minulle tämän kertomuksen NASA/tietokoneversion esittäminen vielä nykypäivänä oli yllätys. Milteipä voisin väittää, ettei ko. saarnamies tietänyt parempaa kertomusta Raamatun virheettömyyden todistamiseksi, koska muutoin hän olisi varmaankin esittänyt sen paremman ja jättänyt tämän melko lähes varmasti perättömän kertomuksen kertomatta.
Ihan suoraan en kehtaa ketään tässä mainittuakaan väittää tietoiseksi valehtelijaksi, koska ensiksikään minulla ei ole kaikkea tietoa ja toisekseen minulla ei ole tietoa kertomuksen esittäjien tietämättömyyden antamasta vilpittömyydestä. Mutta luotettavuus vaje osaltani on tässä viitattujen "todistavien" kertomusten osalta sen verran suuri, että nimenomaan kaipaan niiden tueksi esitettäviä asiakirjatodisteita. Mikäs todiste se sellainen on, jolla ei ole pohjaa eikä näyttöä?
Koska ilmeisestikin tällä kertomuksella variaatioineen on ollut "edullinen" vaikutus sen levittäjien mielestä, sitä on levitetty. Täydellistä vastatodistettakin on vaikea esittää jne. NASA:n ja tietokoneen yhdistelmä antaa vähemmän koulutetulle kuulijalle todella vakuuttavan kuvan sen lisäksi, että seurakunnat ovat "luottamusyhteisöjä", joissa ei aleta joka asiaa tarkistamaan.
Paras toistaiseksi keksimäni "puolustus" Hillin esittämälle tarinalle olisi dieselkonemiehen väärinkäsitys ja ehkä ohjelmistovika, jossa tuloksessa olisi ollut vuorokauden virhe johonkin toiseen kalenteriin/ohjelmaan verrattuna. Tähän olisi sitten ollut "sopiva" selitys ko. Raamatun kohdat. Kyse ei siis tässäkään olisi Raamatun vahvistamisesta aina epävarmoilla tietokonelaskelmilla, vaan ihmeellisestä yhteensattumasta. En toki moiti niitäkään, jotka pitävät koko tarinaa aina 1930-luvulta alkaen täysin keksittynä lööperinä. Siltähän se nyt kuitenkin rehellisesti tarkastellen näyttää.
Ja mitä tästä opimme? Pahoin pelkään, ettemme juuri mitään. Tuskinpa on täydellistä kontrollia, täydellistä virheettömyyttä tästä eteenkään päin inhimillisessä toiminnassa.
"Jotenkin en oiken jaksa uskoa, että kyse olisi tietoisesta valehtelusta..."
- Joskus on kyse myös "Tarkoitus pyhittää keinot" - moraalista. Eli sillä ei ole väliä onko tarina ainakaan kokonaan totta, vaan sillä että sen kertomisen uskotaan ajavan hyvää asiaa. Näinollen tällaisen moraalin omaaville henkilöille sen kertominen on oikeutettua.
Kun nyt mainitsit kyseisten heppujen olevan amerikkalaisia, niin amerikkalaisen kulttuurin ymmärtäminen auttaa myös hiukan ymmärtämään näitä amerikoista tulevia outoja saarnaajia/profeettoja jne. Verrattuna suomalaisten rehellisyyteen, amerikkalaisilla on vahva show- ja yrityskulttuuri. Vähän liioitellusti sanottuna: Optimismi ja uskottavasti esiintyminen on siellä paljon kovemmassa arvossa kuin todenpuhuminen. Tämä näkyy myös kristillisyydessä. Suomalaisessa kristillisyydessä ovat kokemani mukaan aika harvinaisia tietoiset huijarit, usein kyse on enemmänkin itsepetoksesta joka on kääntynyt sitten myöhemmin myös toisten pettämiseksi. Jenkkilästä kaikuvissa tarinoissa kerrotaan kyllä paljon ihan ilmiselvistä huijauksista, esim. "profetoidaan" paljonko rahaa pitää antaa kolehtiin jne.
Tunnen internetin kautta joitakin amerikkalaisia ja suomalaisnäkökulmasta he ovat hiukan pinnallisia, mutta jos siitä pääsee yli niin mukavaa porukkaa. esim. Juhlaseuraksi tai johonkin ei-niin-vakavaan touhuun erittäin kivaa väkeä.
Positiiviselta kannalta amerikkalaiset taas ovat erittäin käytännöllistä ja turhia ujostelematonta väkeä. "Just do it" - mentaliteetilla on monen monta hyvää puolta.
Tuo "Just do it" on vähän sitä, että toimiva tarina on tosi. Vaikka se haiskahtaisi vähän samalta kuin "Tie, valkoinen valhe ja elämä".
Mutta esittämäsi kulttuuriero voisi olla tässä osin selittävänä tekijänä. "Toimivien tarinoiden" esittäjät, joihin aiemmissa viesteissäni viittaan, näyttäisivät olevan kaikki pohjoisamerikkalaisia.
Kuten raamattu. puppua koko kirja.
Olet Tuttumies aika tapaus, ensiksi olet Anti-Ateistinen sitten Anti-islam ja nyt lopullisesti Anti-Kristillinenkin.
Olet aika epeli, vai pyritkö vaan pätemään?