Valtiovallan tulisi olla katsomusneutraali, tunnustukseton ns. uskonasioissa. Se ei saisi suosia mitään uskontoa eikä uskonnollisuutta uskonnottomuuden kustannuksella. Kirkon ja valtion lainsäädännöllinen erityissuhde tulisi vihdoin lopettaa. Tämän tulisi näkyä myös symbolisissa eleissä.
Valtiopäivien avajaisten virallisen ohjelmaan ei tule kuulua jumalanpalveluksia. Valtiopäivien avajaiset ja muut vastaavat valtiolliset juhlatilaisuudet ovat helposti järjestettävissä ilman uskonnollisia menoja, esimerkiksi siten, että virallisen ohjelman jälkeen halukkaat voivat siirtyä kirkon itsensä järjestämään jumalanpalvelukseen. Kirkkojen keskusvirastoilta tulisi poistaa valtiolipun käyttöoikeus. Valtion ei tule symbolisestikaan pitää kirkkoja valtiovallan osana.
Perustuslaki kieltää syrjinnän sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Professori Juha Sihvola kirjoitti (Helsingin Sanomat 15.1.2007), että "julkisen vallan uskonnollinen toiminta leimaa uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat ja uskonnottomat toisen luokan kansalaisiksi".
Esimerkkeinä Sihvola mainitsi valtiopäivien ja yliopistojen avajaisiin liittyvät jumalanpalvelukset sekä virrenveisuun koulun ja kaupungin juhlissa. Ne ovat ongelmallisia uskonnonvapauden kannalta.
Vuonna 2004 voimaan tullut Yhdenvertaisuuslaki täsmentää näihin liittyviä ihmisoikeuksia vain ammatin, työelämän, koulutuksen tai ammatillisten järjestöjen osalta. Sen sijaan muissa asioissa (sosiaaliset palvelut ja turva, asevelvollisuus, asuminen ja yleisölle tarjottavat palvelut) Yhdenvertaisuuslaki tarjoaa erityistä turvaa vain etnisen alkuperän eikä katsomusten perusteella tapahtuvalta syrjinnältä.
Toisaalta Perustuslain syrjintäkielto koskee kaikkia tilanteita. Näin ollen ihmisten tulee myös itse pitää kiinni oikeuksistaan ja reagoida kokemaansa syrjintään: kääntyä uskonnottomien etujärjestöjen puoleen, tuoda asia julkisuuteen ja/tai ryhtyä oikeustoimiin.
Kirkon verotusoikeus ja valtion verokoneiston käyttö siinä tulee lopettaa; kirkko voisi hoitaa jäsenmaksujensa kannon vaikkapa pankkien kanssa tehdyillä palvelusopimuksilla. Yhteisövero kohdistuu myös uskonnottomiin; yhteisöveron osan luovuttaminen kirkolle tulee lopettaa. Muut mahdolliset julkiset avustukset olkoot harkinnanvaraisia. http://www.uskomaton.fi/main/tapakulttuuri
Valtiopäivien avajaisten virallisen ohjelmaan ei tule kuulua jumalanpalveluksia. Valtiopäivien avajaiset ja muut vastaavat valtiolliset juhlatilaisuudet ovat helposti järjestettävissä ilman uskonnollisia menoja, esimerkiksi siten, että virallisen ohjelman jälkeen halukkaat voivat siirtyä kirkon itsensä järjestämään jumalanpalvelukseen. Kirkkojen keskusvirastoilta tulisi poistaa valtiolipun käyttöoikeus. Valtion ei tule symbolisestikaan pitää kirkkoja valtiovallan osana.
Perustuslaki kieltää syrjinnän sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Professori Juha Sihvola kirjoitti (Helsingin Sanomat 15.1.2007), että "julkisen vallan uskonnollinen toiminta leimaa uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat ja uskonnottomat toisen luokan kansalaisiksi".
Esimerkkeinä Sihvola mainitsi valtiopäivien ja yliopistojen avajaisiin liittyvät jumalanpalvelukset sekä virrenveisuun koulun ja kaupungin juhlissa. Ne ovat ongelmallisia uskonnonvapauden kannalta.
Vuonna 2004 voimaan tullut Yhdenvertaisuuslaki täsmentää näihin liittyviä ihmisoikeuksia vain ammatin, työelämän, koulutuksen tai ammatillisten järjestöjen osalta. Sen sijaan muissa asioissa (sosiaaliset palvelut ja turva, asevelvollisuus, asuminen ja yleisölle tarjottavat palvelut) Yhdenvertaisuuslaki tarjoaa erityistä turvaa vain etnisen alkuperän eikä katsomusten perusteella tapahtuvalta syrjinnältä.
Toisaalta Perustuslain syrjintäkielto koskee kaikkia tilanteita. Näin ollen ihmisten tulee myös itse pitää kiinni oikeuksistaan ja reagoida kokemaansa syrjintään: kääntyä uskonnottomien etujärjestöjen puoleen, tuoda asia julkisuuteen ja/tai ryhtyä oikeustoimiin.
Kirkon verotusoikeus ja valtion verokoneiston käyttö siinä tulee lopettaa; kirkko voisi hoitaa jäsenmaksujensa kannon vaikkapa pankkien kanssa tehdyillä palvelusopimuksilla. Yhteisövero kohdistuu myös uskonnottomiin; yhteisöveron osan luovuttaminen kirkolle tulee lopettaa. Muut mahdolliset julkiset avustukset olkoot harkinnanvaraisia. http://www.uskomaton.fi/main/tapakulttuuri
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.