Outo tilanne

Urpoko

Ollaan oltu vaimon kanssa viisi vuotta naimisissa, sitä ennen pari vuotta seurusteltiin. Toisen lapsen syntymän jälkeen vaimo on muuttunut todella paljon. Ehkä se tapahtui jo esikoisen maailmaan tulon jälkeen. En vaan itse huomannut, kun olin niin onnesta sykkyrällä.

Tilanne on se, että vaimo ei halua ottaa vastaan minkäänlaista kosketusta, enkä nyt tarkoita mitään vonkaamista, vaan normaalia yhdessä olevan parin arkista toisen koskettamista. Seksihän meiltä on loppunut kokonaan, mutta se lienee aika tavallista. Sen sijaan epätavallisena pidän vaimoni täysin välinpitämätöntä ja kylmää käytöstä minua kohtaan. Toisinaan hän suorastaan peitellysti vittuilee ja itse koen hänen käytöksensä jotenkin oudolla tavalla ylimielisenä.

Olen paljon lasten kanssa. Nautin siitä. En juo. En juokse baareissa. Osallistun kotihommiin todella paljon. en tuijota jalkapalloa tai TV:tä muutenkaan. En roiku netissä. Työni takia olen joskus kyllä kotoa poissa, mutta kaikki vapaa-ajat olen kotona perheen kanssa, se on valinta, jonka olen tehnyt. Aika painostavalta vaan tuntuu, kun tietää olevansa "ei haluttu" omassa kodissaan.

Todella oudoksi tilanteen tekee se, että vaimoni on hyvin mustasukkainen. Hän ei missään nimessä hyväksyisi, että minulla olisi toisia naisia. Tämä tuntuu minusta erittäin oudolta. Jos kerran ei halua toista lähelleen. Ei halua keskustella tämän kanssa, eikä viettää lainkaan aikaa toisen ihmisen kanssa, niin miksi toinen pitää silti yrittää omistaa?

En voi ymmärtää tuollaista logiikkaa. Kun minut kerran on hylätty,katson olevani vapaa hankkimaan uuden suhteen. Lasten takia voin vielä muutaman vuoden asua minua hyljeksiväån vaimon kanssa samana katon alla. Kotimme on sen verran iso, että voin väistää toiseen huoneeseen ja säästää vaimoltani ne inhon tunteet, joita hänellä on, kun olen lähellä.

Onko naisella joku ihme toisen ihmisen omistamisen tarve, vaikka henkisesti olisi jo eronnutkin?

163

6670

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nainen Erilainen

      Onkohan vaimolla puhtaat jauhot pussissa? Yleensä tuollainen käytös viestii, että teerenpeliä on pidetty sinun selän takana.

      Epäily lisää käytös, jotka on.
      A) välinpitämmättömyys
      B) Ei seksi maistu enään
      C) Ei kiinnosta koskettelu
      D) Mustasukkaisuus

      - Miksi mustasukkainen, ehkä siksi, kun epäilee toista siitä mitä itse on tehnyt. Eli peilikuva omalle käytökseelleen.

      • niinp..

        Tuntui pahalta lukea tarinaasi..Niin välität lapsistasi ja muutenkin vaikutat hyvältä puolisolta ja lapsille hyvältä isältä, mutta sinulla itsellä on varmana tyhjä olo.. varmaan haluaisit läheisyyttä ja kosketusta kumppanisi kanssa joka on ihan normaalia.. jokainen tarvitsee välittämistä jos vielä olette yhdessä kodissanne mutta joka ei tunnu kodilta josta puuttuu lämpö.. sinulla on kaksi vaihtoehtoa ottaa asia reilusti puheeksi vaimosi kanssa ja yrittää löytää se puuttuva kipinä tai sitten tienne on kuljettu loppuun.. joka tuntuu varmaan pahalta ajatukselta mutta et ole varmaan onnellinen nykyisessäkään tilanteessa joka taas johtaa uuden suhteen etsimiseen mutta jos teet sitä vaimon selän takana petät häntä ja eikä se teidän tilannetta varmaan paranna joten salasuhdekaan ei varmaan onnea tuo pitemmällä ajalla vai oletko valmis hakemaan seksin muualta ja elää muuten onnellista perhe-elämää? No näitäkin on nähty että salasuhde ja sitten eletään muuten vaimon kanssa kun ei uskalleta erota tai ei haluta kun lapset kärsivät mutta varmasti on monia erolapsia jotka ovat selvinneet erosta kun vanhemmat muuten osaavat asiat hoitaa lasten asiat keskenään..ei helppoja valintoja mutta samalla voit löytää naisen joka rakastaa sinua ja antaa vastarakkautta mutta elämä on täynnä päätöksiä.. toiset uskaltavat ottaa relummin askeleen tuntemattomaan kuin toiset-valinnat jokainen tekee itse..


      • Faktansuoltaja
        niinp.. kirjoitti:

        Tuntui pahalta lukea tarinaasi..Niin välität lapsistasi ja muutenkin vaikutat hyvältä puolisolta ja lapsille hyvältä isältä, mutta sinulla itsellä on varmana tyhjä olo.. varmaan haluaisit läheisyyttä ja kosketusta kumppanisi kanssa joka on ihan normaalia.. jokainen tarvitsee välittämistä jos vielä olette yhdessä kodissanne mutta joka ei tunnu kodilta josta puuttuu lämpö.. sinulla on kaksi vaihtoehtoa ottaa asia reilusti puheeksi vaimosi kanssa ja yrittää löytää se puuttuva kipinä tai sitten tienne on kuljettu loppuun.. joka tuntuu varmaan pahalta ajatukselta mutta et ole varmaan onnellinen nykyisessäkään tilanteessa joka taas johtaa uuden suhteen etsimiseen mutta jos teet sitä vaimon selän takana petät häntä ja eikä se teidän tilannetta varmaan paranna joten salasuhdekaan ei varmaan onnea tuo pitemmällä ajalla vai oletko valmis hakemaan seksin muualta ja elää muuten onnellista perhe-elämää? No näitäkin on nähty että salasuhde ja sitten eletään muuten vaimon kanssa kun ei uskalleta erota tai ei haluta kun lapset kärsivät mutta varmasti on monia erolapsia jotka ovat selvinneet erosta kun vanhemmat muuten osaavat asiat hoitaa lasten asiat keskenään..ei helppoja valintoja mutta samalla voit löytää naisen joka rakastaa sinua ja antaa vastarakkautta mutta elämä on täynnä päätöksiä.. toiset uskaltavat ottaa relummin askeleen tuntemattomaan kuin toiset-valinnat jokainen tekee itse..

        Vain perverssit ja läheisriippuvaiset haluavat kosketella seksiaktin ulkopuolella.


      • heiluva heppi
        Faktansuoltaja kirjoitti:

        Vain perverssit ja läheisriippuvaiset haluavat kosketella seksiaktin ulkopuolella.

        sitä pikkuheppiäs minkä pornokuvien katselultas ehdit...


      • Teflonia
        Faktansuoltaja kirjoitti:

        Vain perverssit ja läheisriippuvaiset haluavat kosketella seksiaktin ulkopuolella.

        moloo, jota ei tartte käpäälöidä. Tarttis kuiteski olla kunnolla rasvattu ettei siihen paska pahemmin tarttuis. Eikö?


      • Hellyyttä!
        Faktansuoltaja kirjoitti:

        Vain perverssit ja läheisriippuvaiset haluavat kosketella seksiaktin ulkopuolella.

        Olipa melko perverttinen kommentti! Tottakai suhteeseen nimenomaan kuuluu muukin koskettelu kuin vain seksissä!!!!!!!!


    • se ratkaisi kaiken

      No eihän tuo normaalia oo, tottakai seksi kuuluu suhteeseen lasten jälkeenkin.
      Itse turhauduin aikoinaan siihen kotiäitiyteen ja ajatusmaailma pyöri suunnilleen vaippa,ruoka, tissi ja nukkumisen ympärillä, joten olisiko aika vaimon mennä töihin?
      Toiset naiset jää sinne äitimaailmaan liikaa ja sieltä ei pääse pois, jos ei toinen auta.
      Lapset hyvään hoitopaikkaan ja eukko töihin, ajtusmaailma kaipaa nyt tuuletusta! :)

      • turskanperkeet

        16 vuottta samaa selibaattia


    • Kylmä nainen

      Itse olen vähän vastaavassa tilanteessa, tosin olen itse se kylmä nainen.
      Meillä tosin tilanne on aika erilainen siinä mielessä, että mieheni mielestä kaikki
      kotityöt kuuluvat minulle, koska olen muutenkin kotona kahden lapsen kanssa.
      Lisäksi mieheni ei haluaisi tehdä niitä töitä, mitä tällä hetkellä tekee ja itse
      vastustan työttömäksi jättäytymistä ehdoin tahdoin ja uuden paikan etsimistä työttömänä.
      Olen kyllä sanonut, että mitä tahansa muita töitä voi tehdä ja hakea samalla kun on töissä.
      Lisäksi käytännössä olemme eläneet minun kustannuksellani lukuunottamatta nyt tätä jaksoa,
      kun olen puoli vuotta hoitovapaalla. Näistä asioista aiheutuu paljon kitkaa välillemme ja välillä
      tuntuu, että näkemyksemme ovat todella kaukana toisistaan. Itse koen jääneeni yksin liittoon,
      jossa lastenhoito, kaikki kotityöt ja vielä taloudellinen puoli jäävät yksin minun harteilleni.
      Tietenkään tilanne ei ole ihan näin mustavalkoinen, mutta koen sen itse näin.
      Minulla ei oikein riitä ymmärrystä mieheni katsantokantaa kohtaan sillä seurauksella, että en
      kykene pitämään yllä liittomme ihmissuhdepuolta yllä. Toisaalta itse kyllä uskon, että sen puolen
      retuperälle jättämisellä on omat vaikutukset liittoon ja eikä se ainakaan paranna asioita. Minusta
      kuitenkin henkinen ero on vielä eri asia kuin fyysinen pettäminen eli että fyysinen ero pitäisi edeltää
      fyysistä pettämistä. Tosin voin kuvitella ettei se useinkaan mene tämän kaavan mukaan. Henkinen ero
      ei kuitenkaan oikeuta mielestäni fyysiseen pettämiseen, ellei kumppani nyt sikaile ihan törkeästi.
      Toisin sanoen pahoinpitely tai jos itse pettää kyllä mielestäni jo oikeuttavat omaan pettämiseen.
      Henkisestä erosta on vielä mahdollista keskustelemalla ja tekemällä töitä saada suhde toimimaan ja
      kai sitä ensisijaisesti pitäisi yrittää.

      • AP

        Siis olet naisena sitä mieltä, että vaikka puoliso on kylmä, eikä häntä lainkaan kiinnosta seksi eikä ole edes halua läheisyyteen, niin silti toinen ei saisi pettää?

        Kuinka kauan toisen tulisi mielestäsi olla selibaatissa, väistellä puolisoaan omassa kodissaan ja suostua kylmään kohteluun. Ikuisestiko?


      • Kolmas nainen.
        AP kirjoitti:

        Siis olet naisena sitä mieltä, että vaikka puoliso on kylmä, eikä häntä lainkaan kiinnosta seksi eikä ole edes halua läheisyyteen, niin silti toinen ei saisi pettää?

        Kuinka kauan toisen tulisi mielestäsi olla selibaatissa, väistellä puolisoaan omassa kodissaan ja suostua kylmään kohteluun. Ikuisestiko?

        Ap. Sinä olet alistettu. Ei tuo ole normaalia.
        Sinun vaimosi alistaa sinua. Sinun pitää keskustella asiasta ja jos ette pääse hyvään lopputulokseen, sinun tulee harkita eroa.

        Seksi kuuluu normaaliin parisuhteeseen. Jos ei tuota ongelmaa saada ratkaistua, niin veikkaan että sinä ap olet pian henkisesti hyvin huonossa kunnossa.

        Vaimosi ei rakasta sinua. Ei tuollainen käytös ole osoitus rakkaudesta vaan lähinnä vallanhimosta.

        itse en vastaavanlaisen miehen kanssa suostuisi elämään.


      • Kylmä nainen
        AP kirjoitti:

        Siis olet naisena sitä mieltä, että vaikka puoliso on kylmä, eikä häntä lainkaan kiinnosta seksi eikä ole edes halua läheisyyteen, niin silti toinen ei saisi pettää?

        Kuinka kauan toisen tulisi mielestäsi olla selibaatissa, väistellä puolisoaan omassa kodissaan ja suostua kylmään kohteluun. Ikuisestiko?

        Mielestäni normaalissa ja terveessä parisuhteessa tällaista ei pitäisi syntyä.
        Toisin sanoen parisuhteen pitäisi täyttää suurimmaksi osaksi läheisyyden ja seksin tarpeet,
        ja siltä osin kun ei täytä, niin niistä pitää sitten parisuhteen takia luopua.
        Toisin sanoen yleensähän pettämättä jättäminen tehdään sen oman puolison tunteiden takia,
        vaikka siihen varmaan olisikin kiusaus.
        Periaatteessa tämä edellyttää, että puolisoiden läheisyyden ja seksin tarve ovat jotakuinkin samalla
        viivalla. Jos näin ei ole, niin ollaan jo ongelmissa.

        Jos toinen ei halua ollenkaan läheisyyttä tai seksiä, niin silloin on jotain pielessä.
        Jos syynä on joku muu parisuhteen osa-alue tai joku muu korjattavissa oleva asia,
        niin silloinhan tämä pitäisi keskustelemalla ja kompromisseilla korjaantua.
        Jos mitään ongelmaa ei selvästi ole, mutta toinen muuten ei halua läheisyyttä tai seksiä, niin
        sitten tilanne on hankalampi. Ei tietenkään kukaan voi elää kylmässä liitossa loputtomasti, mutta
        en tiedä onko pettäminen se oikea ratkaisu. Kai ainakin silloin, jos se puolisolle sopii.


      • Pettäminen vaiko ero
        Kylmä nainen kirjoitti:

        Mielestäni normaalissa ja terveessä parisuhteessa tällaista ei pitäisi syntyä.
        Toisin sanoen parisuhteen pitäisi täyttää suurimmaksi osaksi läheisyyden ja seksin tarpeet,
        ja siltä osin kun ei täytä, niin niistä pitää sitten parisuhteen takia luopua.
        Toisin sanoen yleensähän pettämättä jättäminen tehdään sen oman puolison tunteiden takia,
        vaikka siihen varmaan olisikin kiusaus.
        Periaatteessa tämä edellyttää, että puolisoiden läheisyyden ja seksin tarve ovat jotakuinkin samalla
        viivalla. Jos näin ei ole, niin ollaan jo ongelmissa.

        Jos toinen ei halua ollenkaan läheisyyttä tai seksiä, niin silloin on jotain pielessä.
        Jos syynä on joku muu parisuhteen osa-alue tai joku muu korjattavissa oleva asia,
        niin silloinhan tämä pitäisi keskustelemalla ja kompromisseilla korjaantua.
        Jos mitään ongelmaa ei selvästi ole, mutta toinen muuten ei halua läheisyyttä tai seksiä, niin
        sitten tilanne on hankalampi. Ei tietenkään kukaan voi elää kylmässä liitossa loputtomasti, mutta
        en tiedä onko pettäminen se oikea ratkaisu. Kai ainakin silloin, jos se puolisolle sopii.

        Ihan mielenkiinnosta kysyisin nim. kylmä nainen ja muilta vastaavalla tavalla ajattelevilta:

        Kumpi on siis parempi vaihtoehto seksittömässä liitossa?

        Pettäminen vaiko suoraan ero.

        Muita vaihtoehtojahan ei oikeasti ole. Tai sitten mies "kuolee pystyyn".

        Eli kumman valiset?


      • minäkin vaimo
        Pettäminen vaiko ero kirjoitti:

        Ihan mielenkiinnosta kysyisin nim. kylmä nainen ja muilta vastaavalla tavalla ajattelevilta:

        Kumpi on siis parempi vaihtoehto seksittömässä liitossa?

        Pettäminen vaiko suoraan ero.

        Muita vaihtoehtojahan ei oikeasti ole. Tai sitten mies "kuolee pystyyn".

        Eli kumman valiset?

        Tehän olette pari. Miksi et puhu vaimosi kanssa ongelmasta?
        Sehän se sun tärkein ihminen on?
        Mua ainakin ärsyttäisi, jos mies vain kähmisi, eikä kysyisi, mikä vaivaa, vaikka näkisi jonkin olevan vialla.
        Kysyppä suoraan, mikä suhteessanne mättää.


      • Ruusun kukka
        Pettäminen vaiko ero kirjoitti:

        Ihan mielenkiinnosta kysyisin nim. kylmä nainen ja muilta vastaavalla tavalla ajattelevilta:

        Kumpi on siis parempi vaihtoehto seksittömässä liitossa?

        Pettäminen vaiko suoraan ero.

        Muita vaihtoehtojahan ei oikeasti ole. Tai sitten mies "kuolee pystyyn".

        Eli kumman valiset?

        Itse valitsisin eron....Minusta kuollutta suhdetta on vaikea elvyttää millään terapialla. Tosin ei elämä ole ainaista seksiä, intohimoa, rakkautta ruusunpunaisten lasien läpi. Elämään kuuluu ylä- ja alamäkeä, niinkuin myös suhteisiin emme sentäs elä missään kauniit ja rohkeat elämässä varsinkaan se ei ole realistista. Moni ihminen etsii illuusiolla varustettua ihmissuhdetta ja ei kestetä arkea, kun se astuu kuvioon. Sellaisessa tilanteessa eli arjessa ihminen on realiteettinen :) Harva sen tajuaa. Jos suhde ei lämpee, niin miksi elämää jatkaa kurjassa suhteessa tai jos haluaa, niin peilin kautta katsominen riittää.


      • Kylmä nainen
        minäkin vaimo kirjoitti:

        Tehän olette pari. Miksi et puhu vaimosi kanssa ongelmasta?
        Sehän se sun tärkein ihminen on?
        Mua ainakin ärsyttäisi, jos mies vain kähmisi, eikä kysyisi, mikä vaivaa, vaikka näkisi jonkin olevan vialla.
        Kysyppä suoraan, mikä suhteessanne mättää.

        Minunkin mielestä se keskusteleminen ja asioiden korjaaminen on vaihtoehto pettämiselle ja
        erolle. Sitten jos ei asiat muutu keskusteluista ja muista parantamisyrityksistä, niin sitten ollaan vasta vaihtoehdoissa pettäminen ja ero. Ja tietenkin on otettava huomioon esim. sairaat ihmiset,
        jotka eivät pysty seksiä harrastamaan. Siinä tapauksessa voisi kuvitella että pettäminen on hienotunteisempaa ja parempi vaihtoehto kuin ero tai seinille hyppiminen. Muuten en voi sanoa olevani pettämisen kannalla. Se kuitenkin tuhoaa parisuhteesta jotain hyvin oleellista eli luottamuksen. Parin päivän selibaatti ei siinä kohtaan luulisi olevan mikään suuri uhraus.


      • HALOO!!
        Kylmä nainen kirjoitti:

        Minunkin mielestä se keskusteleminen ja asioiden korjaaminen on vaihtoehto pettämiselle ja
        erolle. Sitten jos ei asiat muutu keskusteluista ja muista parantamisyrityksistä, niin sitten ollaan vasta vaihtoehdoissa pettäminen ja ero. Ja tietenkin on otettava huomioon esim. sairaat ihmiset,
        jotka eivät pysty seksiä harrastamaan. Siinä tapauksessa voisi kuvitella että pettäminen on hienotunteisempaa ja parempi vaihtoehto kuin ero tai seinille hyppiminen. Muuten en voi sanoa olevani pettämisen kannalla. Se kuitenkin tuhoaa parisuhteesta jotain hyvin oleellista eli luottamuksen. Parin päivän selibaatti ei siinä kohtaan luulisi olevan mikään suuri uhraus.

        Eikös ole muuten kummallista, että mies ei ihmettele lainkaan keskustelujen loppumista vaan seksin loppumista suhteessa? Kertooko se miehistä jotain?
        Että kaikki hyvin, kunhan vain seksiä saa?


      • Kertoo se!
        HALOO!! kirjoitti:

        Eikös ole muuten kummallista, että mies ei ihmettele lainkaan keskustelujen loppumista vaan seksin loppumista suhteessa? Kertooko se miehistä jotain?
        Että kaikki hyvin, kunhan vain seksiä saa?

        HYVÄ KYSYMYS!


      • mies hämeestä
        HALOO!! kirjoitti:

        Eikös ole muuten kummallista, että mies ei ihmettele lainkaan keskustelujen loppumista vaan seksin loppumista suhteessa? Kertooko se miehistä jotain?
        Että kaikki hyvin, kunhan vain seksiä saa?

        Kun avioliitto on kestänyt pitkään niin liitto ajautuu ennemmin tai myöhemmin kriisiin. Näin asia on, koska elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista ja puolisoiden tarpeet vaan eivät useinkaan kohtaa ja kriisien aikana ei päästä edes kompromisseihin. Yli puolet liitoista päättyy eroon, mutta monissa tapauksissa kriisien yli päästään. Jos näin onnellisesti käy niin lopputulos voi olla, että huomaa rakastavansa puolisoaan entistä enemmän.

        Meillä oli aikoinaan yli vuoden mittainen seksitön kausi ja seksin puute tuntui siltä, että avioliiton loppu on vain ajan kysymys. Seksittömyyden vuoksi en olisi halunnut koskea edes pitkällä tikulla vaimooni, enkä ollut pätkääkään kiinnostunut siitä voiko vaimoni hyvin vain huonosti. Ajattelin, että jos vaimoni minua rankaisee noin julmasti pihtaamisella niin ihan sama miten hänellä menee. Onneksi pääsimme noidan kehästä ulos nyt liittoomme on palannut sekä seksi, että henkinen yhteys ja hellyys.

        Tilanne lähti purkautumaan sillä, että totesimme vaimon kanssa, että jokin muutos tarvitaan. Aloimme aktiivisesti miettimään asioita toistemme näkökulmasta. Itse pyrin työntämään oman pahan olon pois ja miettimään, mitä vaimoni haluaa. Tässä kohtaa kannattaa olla varovainen homma toimii vain jos molemmat osapuolet haluavat päästä eteenpäin. Muuten saattaa käydä niin, että toinen osapuoli vain vedättää toista saadakseen toisessa muutoksen muuttumatta itse mitenkään.


      • mk
        Ruusun kukka kirjoitti:

        Itse valitsisin eron....Minusta kuollutta suhdetta on vaikea elvyttää millään terapialla. Tosin ei elämä ole ainaista seksiä, intohimoa, rakkautta ruusunpunaisten lasien läpi. Elämään kuuluu ylä- ja alamäkeä, niinkuin myös suhteisiin emme sentäs elä missään kauniit ja rohkeat elämässä varsinkaan se ei ole realistista. Moni ihminen etsii illuusiolla varustettua ihmissuhdetta ja ei kestetä arkea, kun se astuu kuvioon. Sellaisessa tilanteessa eli arjessa ihminen on realiteettinen :) Harva sen tajuaa. Jos suhde ei lämpee, niin miksi elämää jatkaa kurjassa suhteessa tai jos haluaa, niin peilin kautta katsominen riittää.

        Vaan kun jaksaa harrastaa seksi 2-5 kertaa viikossa niin hyvin menee ja sehän on siitä kiinni miten on sitoutunut parisuhteeseen ja niin edelleen. Itse miehenä ne odottaisi vuotta vaan jos ei kuukauteen tapahtuisi mitään eikä keskustelemalla muutosta tule niin silloin seksiä haetaan muualta ja niin edelleen ja helpostihan siinä ero tulee jos seksi loppuu.


      • AP
        HALOO!! kirjoitti:

        Eikös ole muuten kummallista, että mies ei ihmettele lainkaan keskustelujen loppumista vaan seksin loppumista suhteessa? Kertooko se miehistä jotain?
        Että kaikki hyvin, kunhan vain seksiä saa?

        Niin, kerroin mielestäni aika selvästi, että ymmärrän seksin vähenevän toisen lapsen syntymän jälkeen. Se lienee aika normaalia siinä tilanteessa. Kirjoitin nimenomaan, että minua vaivaa vaimoni ylimielisyys ja suoranainen vittuilu. Omasta mielestäni en ole ansainnut sellaista kohtelua.

        Naiselle on näköjään aivan sama, mitä toinen ihminen kirjoittaa tai sanoo. Nainen näyttää aina ymmärtävän saamansa viestin tismalleen niin, kuin haluaa.


      • tosimies on erimies
        AP kirjoitti:

        Siis olet naisena sitä mieltä, että vaikka puoliso on kylmä, eikä häntä lainkaan kiinnosta seksi eikä ole edes halua läheisyyteen, niin silti toinen ei saisi pettää?

        Kuinka kauan toisen tulisi mielestäsi olla selibaatissa, väistellä puolisoaan omassa kodissaan ja suostua kylmään kohteluun. Ikuisestiko?

        "Kuinka kauan toisen tulisi mielestäsi olla selibaatissa, väistellä puolisoaan omassa kodissaan ja suostua kylmään kohteluun. Ikuisestiko?"

        Ei voi olla noin vaikeata!

        Oletko kuullut koskaan semmoisesta asiasta kuin AVIOERO!! Jos se teidän homma on tuota, niin minkä vitun takia ajattelit jäädä suhteeseen ja mennä pettämään? Jäät kumminkin jossain vaiheessa kiinni ja arvaa mitä sitten tapahtuu...?

        Jos liitto on paska niin sitten erotaan ja sillä sipuli. Ihan turha sitä on perustella millään lapsilla, ei todellakaan ole lasten etu että vanhemmat ajautuvat lopulta avoimeen sotaan keskenään.


      • tosimies on erimies
        Pettäminen vaiko ero kirjoitti:

        Ihan mielenkiinnosta kysyisin nim. kylmä nainen ja muilta vastaavalla tavalla ajattelevilta:

        Kumpi on siis parempi vaihtoehto seksittömässä liitossa?

        Pettäminen vaiko suoraan ero.

        Muita vaihtoehtojahan ei oikeasti ole. Tai sitten mies "kuolee pystyyn".

        Eli kumman valiset?

        "Kumpi on siis parempi vaihtoehto seksittömässä liitossa?

        Pettäminen vaiko suoraan ero.

        Muita vaihtoehtojahan ei oikeasti ole. Tai sitten mies "kuolee pystyyn". "

        Tottakai se ero on paras vaihtoehto, koska ei ne vaihtoehdot käytännössä ole nuo, vaan:

        Pettäminen, kärähtäminen, sota varallisuudesta ja huoltajuudesta ja lopulta ero vaiko suoraan ero?

        En ymmärrä minkä ihmeen takia nykyisen kylmän sodan vaihtuminen täydeksi maailmansodaksi ennen eroa olisi missään mielessä parempi kuin suoraan eroaminen. Kun ei sitä seksinpuutetta VOI korvata pettämällä, sitä kun pitäisi harrastaa aivan liikaa ja vuosikausien ajan, joten siitä jää aivan pakostakin kiinni.


      • sivusta kommentoija
        tosimies on erimies kirjoitti:

        "Kuinka kauan toisen tulisi mielestäsi olla selibaatissa, väistellä puolisoaan omassa kodissaan ja suostua kylmään kohteluun. Ikuisestiko?"

        Ei voi olla noin vaikeata!

        Oletko kuullut koskaan semmoisesta asiasta kuin AVIOERO!! Jos se teidän homma on tuota, niin minkä vitun takia ajattelit jäädä suhteeseen ja mennä pettämään? Jäät kumminkin jossain vaiheessa kiinni ja arvaa mitä sitten tapahtuu...?

        Jos liitto on paska niin sitten erotaan ja sillä sipuli. Ihan turha sitä on perustella millään lapsilla, ei todellakaan ole lasten etu että vanhemmat ajautuvat lopulta avoimeen sotaan keskenään.

        "Oletko kuullut koskaan semmoisesta asiasta kuin AVIOERO!! Jos se teidän homma on tuota, niin minkä vitun takia ajattelit jäädä suhteeseen ja mennä pettämään? Jäät kumminkin jossain vaiheessa kiinni ja arvaa mitä sitten tapahtuu...?"

        Jos oikein huonosti käy niin voi tulla AVIOERO. Ei siinä mitään sen kummempaa pääse tapahtumaan.


      • Elämän kysymyksiä
        mies hämeestä kirjoitti:

        Kun avioliitto on kestänyt pitkään niin liitto ajautuu ennemmin tai myöhemmin kriisiin. Näin asia on, koska elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista ja puolisoiden tarpeet vaan eivät useinkaan kohtaa ja kriisien aikana ei päästä edes kompromisseihin. Yli puolet liitoista päättyy eroon, mutta monissa tapauksissa kriisien yli päästään. Jos näin onnellisesti käy niin lopputulos voi olla, että huomaa rakastavansa puolisoaan entistä enemmän.

        Meillä oli aikoinaan yli vuoden mittainen seksitön kausi ja seksin puute tuntui siltä, että avioliiton loppu on vain ajan kysymys. Seksittömyyden vuoksi en olisi halunnut koskea edes pitkällä tikulla vaimooni, enkä ollut pätkääkään kiinnostunut siitä voiko vaimoni hyvin vain huonosti. Ajattelin, että jos vaimoni minua rankaisee noin julmasti pihtaamisella niin ihan sama miten hänellä menee. Onneksi pääsimme noidan kehästä ulos nyt liittoomme on palannut sekä seksi, että henkinen yhteys ja hellyys.

        Tilanne lähti purkautumaan sillä, että totesimme vaimon kanssa, että jokin muutos tarvitaan. Aloimme aktiivisesti miettimään asioita toistemme näkökulmasta. Itse pyrin työntämään oman pahan olon pois ja miettimään, mitä vaimoni haluaa. Tässä kohtaa kannattaa olla varovainen homma toimii vain jos molemmat osapuolet haluavat päästä eteenpäin. Muuten saattaa käydä niin, että toinen osapuoli vain vedättää toista saadakseen toisessa muutoksen muuttumatta itse mitenkään.

        Meillä minä olen se osapuoli jota ei kiinnosta läheisyys, yhteiset viikonloput, seksi kylläkin joskus, mutta miehen mielestä liian harvoin ja näin varmaan onkin. Olemme puhuneet asiasta monta kertaa ja siitä kuinka erilaisia olemme ym. Ero on hyvin monesti esillä etenkin mieheni mielessä koska hän ei mielestään saa tarpeeksi vastakaikua mikä onkin hyvin totta ja mistä asiasta koen huonoa omatuntoa, mutta en voi mitään sille että en haluakaan hänen läheisyyttään tai painostusta. Itsekseen tässä mietin, mihin se rakkaus on vuosien kuluessa kadonnut, kiintymystä löytyy jne. mutta parisuhteesta ei oikein voi puhuakaan. Tietenkin tämä asia tekee jo hallaa kaikelle perheessämme ja tuo katkeruutta. Onkohan vika minun päässä vai onko rakkaus vain haihtunut savuna ilmaan vai mistähän sen puuttuvan kipinän ja tunteen voisi löytää.


      • zpzpzpzpzpzpzpzpzp
        AP kirjoitti:

        Niin, kerroin mielestäni aika selvästi, että ymmärrän seksin vähenevän toisen lapsen syntymän jälkeen. Se lienee aika normaalia siinä tilanteessa. Kirjoitin nimenomaan, että minua vaivaa vaimoni ylimielisyys ja suoranainen vittuilu. Omasta mielestäni en ole ansainnut sellaista kohtelua.

        Naiselle on näköjään aivan sama, mitä toinen ihminen kirjoittaa tai sanoo. Nainen näyttää aina ymmärtävän saamansa viestin tismalleen niin, kuin haluaa.

        älä nyt vielä luovuta. Vähättelemättä tilannettasi, pahempaa olen omassa liitossani nähnyt, puolin ja toisin, ja pitkään kestäneenä, ja silti ollaan -toivottavasti- nyt selviämässä. On ollut ja on syviä ongelmia, mutta ei ole mitään muuta ulospääsyä kuin keskustelu. Vaikka ei aina ja enää jaksaisikaan. Ei se hellyys ja sen puutteen aiheellinen ihmettely auta yhtään mitään jos niitä sisäisiä sykkyröitä ei selvitä. Siinä ainoa keino on parisuhdeterapia, ette te tuosta kahdestaan selviä. Vaimo tarvii nyt kohtaamista. Kannattaa myös vilkaista vaimon lapsuuden perhettä, miten häntä siellä kohdeltiin ja miten vanhemmat on kohdelleet toisiaan. Ne kaikki vaikuttaa.

        Mieti tarkkaan myös sitä, mikä muuttuisi jos eroaisitte. Meillä on vanhempia lapsia kuin teillä ja silti ollaan puhuttu, että näin pienten lasten kanssa olisimme eron jälkeen kumminkin lähinnä puoliparisuhteessa. Meitä viisaammat on onneksi valistaneet, että pienten lasten kanssa pitää olla niin paljon yhteyksissä siihen exään, että helpommalla pääsee kun yrittää pitää liiton pystyssä.

        Ei voi mitään, että tuo on sitä vaihetta kriisiä, jossa ongelmavyyhtejä pitää vain lähteä kuukausia ja taas kuukausia pariterapiassa purkamaan. Vasta sitten tulee seksin ja muun hellyyden vuoro. Mitä pikemmin sitä parempi. Meillä se koitti vihdoin ja viimein.........


      • Kylmä nainen
        AP kirjoitti:

        Niin, kerroin mielestäni aika selvästi, että ymmärrän seksin vähenevän toisen lapsen syntymän jälkeen. Se lienee aika normaalia siinä tilanteessa. Kirjoitin nimenomaan, että minua vaivaa vaimoni ylimielisyys ja suoranainen vittuilu. Omasta mielestäni en ole ansainnut sellaista kohtelua.

        Naiselle on näköjään aivan sama, mitä toinen ihminen kirjoittaa tai sanoo. Nainen näyttää aina ymmärtävän saamansa viestin tismalleen niin, kuin haluaa.

        Itse voin sanoa kuuluvani tähän vittuilevaan naisjoukkoon.
        Mutta toisaalta kyllä minusta on mieheltäkin vittuilua, jos ei
        viitsi ja halua osallistua mihinkään kotitöihin tai muuten tarjota
        auttavaa käsivarttaan. Olen ihan samoilla linjoilla oikeastaan siinä,
        että loppujen lopuksi edes se mitä tekee (miten paljon vaikka auttaa
        kotitöissä) ei ole oleellista, vaan se että haluaa auttaa. Itse koen sen niin,
        että jos toinen ei halua minua auttaa, niin miksi minä haluaisin odottaa
        jotain ukkoa jalat harassa kotiin. Kai se on ihan normaalia, että nainen käyttää
        niitä aseita, joita on annettu. En voisi jättää kotia siivoomatta, lapsia hoitamatta
        tai ruokaa laittamatta, koska kärsisin siitä enemmän itse kuin se mies. Niinpä käytän
        niitä aseita, jotka yleensä tehoaa, jos tilanne on mielestäni niin paha.

        Myönnetään, että tilanne voi johtaa umpikujaan, jossa kumpikin osapuoli vain jatkaa
        omaa 'sikailuaan' ja mistään ei keskustella ja mitään kompromisseja ei synny. Toisaalta en
        ymmärrä mitä järkeä siinä vieraisiin säntäämisessä on, kun ei ne naiset sieltä baarista kotiin
        lähde ilman vaivannäköä ja panostusta. Niin, että miksi se pitäisi olla niin kotonakaan? Yhtä hyvin voi mies ottaa sen imurin sieltä kaapista ja auttaa siivoomisessa ja viedä vaimonsa vaikka ulos syömään. Kyllä varmasti lopputulos on paljon antoisampi kuin joku sivusuhde umpihumalassa...

        Super itsekästä on mennä vieraisiin eikä yrittää korjata välejä oman kumppanin kanssa, vaikka
        kuinka olisi millaisesta vittuilusta kyse. Miltä oikein kuvittelet, että omasta kumppanista tuntuu, jos käyt vieraissa? Turha mennä sen jälkeen hokemaan, että voi kun olet niin rakas yms. Pistäisin itse kyllä sellaista miestä paistinpannulla päähän ja lähtisin kävelemään. Kyllä se puolison pihtaaminen on hätähuuto sinulle, johon sinun pitää reagoida välittämisellä ja huomioimisella. Kyllä sinulla pitäisi olla konstit käytössä, jolla pystyt halutessasi palauttamaan tilanteen ennalleen. Eri asia sitten, jos ei halua sitä tehdä.


      • ..........
        AP kirjoitti:

        Niin, kerroin mielestäni aika selvästi, että ymmärrän seksin vähenevän toisen lapsen syntymän jälkeen. Se lienee aika normaalia siinä tilanteessa. Kirjoitin nimenomaan, että minua vaivaa vaimoni ylimielisyys ja suoranainen vittuilu. Omasta mielestäni en ole ansainnut sellaista kohtelua.

        Naiselle on näköjään aivan sama, mitä toinen ihminen kirjoittaa tai sanoo. Nainen näyttää aina ymmärtävän saamansa viestin tismalleen niin, kuin haluaa.

        Kysy siltä että mikä vituttaa. Asiat selviää kysymällä. Ja puhumalla. Jos lähdetään spekuloimaan, niin menee kuitenkin väärin. Kukaan ei lue ajatuksia... kai...


      • Voimia sulle!
        Kylmä nainen kirjoitti:

        Itse voin sanoa kuuluvani tähän vittuilevaan naisjoukkoon.
        Mutta toisaalta kyllä minusta on mieheltäkin vittuilua, jos ei
        viitsi ja halua osallistua mihinkään kotitöihin tai muuten tarjota
        auttavaa käsivarttaan. Olen ihan samoilla linjoilla oikeastaan siinä,
        että loppujen lopuksi edes se mitä tekee (miten paljon vaikka auttaa
        kotitöissä) ei ole oleellista, vaan se että haluaa auttaa. Itse koen sen niin,
        että jos toinen ei halua minua auttaa, niin miksi minä haluaisin odottaa
        jotain ukkoa jalat harassa kotiin. Kai se on ihan normaalia, että nainen käyttää
        niitä aseita, joita on annettu. En voisi jättää kotia siivoomatta, lapsia hoitamatta
        tai ruokaa laittamatta, koska kärsisin siitä enemmän itse kuin se mies. Niinpä käytän
        niitä aseita, jotka yleensä tehoaa, jos tilanne on mielestäni niin paha.

        Myönnetään, että tilanne voi johtaa umpikujaan, jossa kumpikin osapuoli vain jatkaa
        omaa 'sikailuaan' ja mistään ei keskustella ja mitään kompromisseja ei synny. Toisaalta en
        ymmärrä mitä järkeä siinä vieraisiin säntäämisessä on, kun ei ne naiset sieltä baarista kotiin
        lähde ilman vaivannäköä ja panostusta. Niin, että miksi se pitäisi olla niin kotonakaan? Yhtä hyvin voi mies ottaa sen imurin sieltä kaapista ja auttaa siivoomisessa ja viedä vaimonsa vaikka ulos syömään. Kyllä varmasti lopputulos on paljon antoisampi kuin joku sivusuhde umpihumalassa...

        Super itsekästä on mennä vieraisiin eikä yrittää korjata välejä oman kumppanin kanssa, vaikka
        kuinka olisi millaisesta vittuilusta kyse. Miltä oikein kuvittelet, että omasta kumppanista tuntuu, jos käyt vieraissa? Turha mennä sen jälkeen hokemaan, että voi kun olet niin rakas yms. Pistäisin itse kyllä sellaista miestä paistinpannulla päähän ja lähtisin kävelemään. Kyllä se puolison pihtaaminen on hätähuuto sinulle, johon sinun pitää reagoida välittämisellä ja huomioimisella. Kyllä sinulla pitäisi olla konstit käytössä, jolla pystyt halutessasi palauttamaan tilanteen ennalleen. Eri asia sitten, jos ei halua sitä tehdä.

        Jos ei mies puutu tuollaiseen suoraan hätähuutoon, on pelkkä luuseri koko ukko!
        Ei tartte edes miettiä, mikä mättää, kun vaimo noin suoraan sen sanoo!!
        HALOO!! Ukot, mikä teitä vaivaa!!!!


      • :P
        mk kirjoitti:

        Vaan kun jaksaa harrastaa seksi 2-5 kertaa viikossa niin hyvin menee ja sehän on siitä kiinni miten on sitoutunut parisuhteeseen ja niin edelleen. Itse miehenä ne odottaisi vuotta vaan jos ei kuukauteen tapahtuisi mitään eikä keskustelemalla muutosta tule niin silloin seksiä haetaan muualta ja niin edelleen ja helpostihan siinä ero tulee jos seksi loppuu.

        Minun makuun olisit liian pillun perässä juoksija.
        Saisit mennä menojasi!
        Ihanampi sellainen mies, jota ei munasta talutella!


      • Kylmä nainen
        .......... kirjoitti:

        Kysy siltä että mikä vituttaa. Asiat selviää kysymällä. Ja puhumalla. Jos lähdetään spekuloimaan, niin menee kuitenkin väärin. Kukaan ei lue ajatuksia... kai...

        mikä sitä puolisoa vituttaa. Enimmäkseen yritän tehdä kaiken itse, enkä useimmiten jaksa edes hirveesti apua pyydellä. Periaatteessa koen kuitenkin tilanteen epäreiluna ja jossain vaiheessa, kun olen vaikka 2 h huhkinut kuin hullu että saisin kämppään jotain järjestystä aikaan, niin toinen tulee silmät innosta hehkuen selittämään jostain uudesta telkkarista. Sitten minulla saattaa keittää kupoli niin sanotusti yli ja palaute ei välttämättä tule missään parhaassa muodossa ulos. Siinä toinen sitten seisoo suu auki, että mitä mä nyt taas oon tehnyt.

        Myönnän, että itsekin olen kuoppani kaivanut. Olisi pitänyt ottaa heti alussa tiukka linja, ja tehdä pelisäännöt selviksi, että miten kukakin osallistuu. Onhan se tavallaan ymmärrettävää, että kun niitä vaatimuksia rupee satelemaan monen vuoden yhdessäolon kuluttua, niin kai ne sitten yllätyksenä tulee. Toisaalta toivoisin, että jotain asioita voisi tapahtua oma-alotteisesti eikä niin että pitää jatkuvasti 'nalkuttaa'. Sitten kun se palaute tulee väärässä muodossa, niin siihen ei välttämättä saa sitä positiivista responsia.

        Asioista on kyllä keskusteltu, mutta eipä ole onnistuttu ristiriitoja ratkomaan. Mieheni on aika boheemi ja oman mittapuuni mukaan mieheksikin epäsiisti, vaikka on monessa mielessä fiksu ja mukava ihminen. Hänen mielestään varmastikin nalkutan jonnin joutavista asioista eikä näe niissä minkäänlaista ongelmaa. Itse nyt en sitten tietenkään ajattele samoin, mutta en nauti myöskään riitelystä. Joka kerta kun on joku positiivisempi jakso takana ja ajattelen, että voisimme olla jopa intiimeissä väleissä, tulee joku riita, joka vie taas fiilikset. Että sinänsä kylmä linja ei ole mikään periaatepäätös, vaan enemmän seurausta ratkaisemattomista ristiriidoista ja perustavanlaatuisista näkemyseroista. Minulla ei ole mitään mielenkiintoa mennä sanomaan, miten kenenkin pitäisi elämäänsä elää, mutta jokainen varmaan ymmärtää että pienessä lapsiperheessä boheemi elämäntapa on aika mahdoton. Ehkä lapsiperheen arki on monelle isälle muutenkin liikaa. Minusta kuitenkin pitää jaksaa elää myös sitä arkea ja saada se yhdessä toimimaan.


      • ............
        Kylmä nainen kirjoitti:

        mikä sitä puolisoa vituttaa. Enimmäkseen yritän tehdä kaiken itse, enkä useimmiten jaksa edes hirveesti apua pyydellä. Periaatteessa koen kuitenkin tilanteen epäreiluna ja jossain vaiheessa, kun olen vaikka 2 h huhkinut kuin hullu että saisin kämppään jotain järjestystä aikaan, niin toinen tulee silmät innosta hehkuen selittämään jostain uudesta telkkarista. Sitten minulla saattaa keittää kupoli niin sanotusti yli ja palaute ei välttämättä tule missään parhaassa muodossa ulos. Siinä toinen sitten seisoo suu auki, että mitä mä nyt taas oon tehnyt.

        Myönnän, että itsekin olen kuoppani kaivanut. Olisi pitänyt ottaa heti alussa tiukka linja, ja tehdä pelisäännöt selviksi, että miten kukakin osallistuu. Onhan se tavallaan ymmärrettävää, että kun niitä vaatimuksia rupee satelemaan monen vuoden yhdessäolon kuluttua, niin kai ne sitten yllätyksenä tulee. Toisaalta toivoisin, että jotain asioita voisi tapahtua oma-alotteisesti eikä niin että pitää jatkuvasti 'nalkuttaa'. Sitten kun se palaute tulee väärässä muodossa, niin siihen ei välttämättä saa sitä positiivista responsia.

        Asioista on kyllä keskusteltu, mutta eipä ole onnistuttu ristiriitoja ratkomaan. Mieheni on aika boheemi ja oman mittapuuni mukaan mieheksikin epäsiisti, vaikka on monessa mielessä fiksu ja mukava ihminen. Hänen mielestään varmastikin nalkutan jonnin joutavista asioista eikä näe niissä minkäänlaista ongelmaa. Itse nyt en sitten tietenkään ajattele samoin, mutta en nauti myöskään riitelystä. Joka kerta kun on joku positiivisempi jakso takana ja ajattelen, että voisimme olla jopa intiimeissä väleissä, tulee joku riita, joka vie taas fiilikset. Että sinänsä kylmä linja ei ole mikään periaatepäätös, vaan enemmän seurausta ratkaisemattomista ristiriidoista ja perustavanlaatuisista näkemyseroista. Minulla ei ole mitään mielenkiintoa mennä sanomaan, miten kenenkin pitäisi elämäänsä elää, mutta jokainen varmaan ymmärtää että pienessä lapsiperheessä boheemi elämäntapa on aika mahdoton. Ehkä lapsiperheen arki on monelle isälle muutenkin liikaa. Minusta kuitenkin pitää jaksaa elää myös sitä arkea ja saada se yhdessä toimimaan.

        Mistä sinä sen tiedät mikä toista vituttaa? Ei kai kukaan toisen ajatuksia lue...? Jos kerrot mikä sinua vituttaa, niin miten se auttaa alkuperäistä kirjoittajaa...? Ethän sinä hänen kanssaan elä.

        Piru kun ihmiset kysyis ja selvittäis asiat aina suoraan, eikä arvailis... Pääsis monta kertaa paljon helpommalla.


      • Uwali
        Voimia sulle! kirjoitti:

        Jos ei mies puutu tuollaiseen suoraan hätähuutoon, on pelkkä luuseri koko ukko!
        Ei tartte edes miettiä, mikä mättää, kun vaimo noin suoraan sen sanoo!!
        HALOO!! Ukot, mikä teitä vaivaa!!!!

        Naisten väkivaltaisuus on asia, josta ei vieläkään puhuta hirveämmin :(


      • jäähylle vaan
        Uwali kirjoitti:

        Naisten väkivaltaisuus on asia, josta ei vieläkään puhuta hirveämmin :(

        minusta urbaanilta legendalta, vaikka varmaan sitäkin esiintyy.
        Useimmiten riitatilanteissa nainen soittaa suutaan ja käy taistelua verbaalisti,
        kunnes mieheltä menee hermot ja nyrkit alkaa heilua.
        Itsenäinen ja rohkea nainen varmasti joutuu helpommin nyrkin tielle, kun
        hiljainen ja kaikkeen sopeutuvainen yksilö.
        Riitatilanteista ja niiden syistä ja aiheellisuuksista voidaan sitten kovastikin kiistellä,
        mutta mielestäni fyysinen vahingoittamisen suhteen pitäisi olla 0-toleranssi puolin ja toisin. Tästä syystä jos hermo menee, niin pitää kävellä tilanteesta ulos rauhoittumaan.


      • Sua kyykytetään
        Kolmas nainen. kirjoitti:

        Ap. Sinä olet alistettu. Ei tuo ole normaalia.
        Sinun vaimosi alistaa sinua. Sinun pitää keskustella asiasta ja jos ette pääse hyvään lopputulokseen, sinun tulee harkita eroa.

        Seksi kuuluu normaaliin parisuhteeseen. Jos ei tuota ongelmaa saada ratkaistua, niin veikkaan että sinä ap olet pian henkisesti hyvin huonossa kunnossa.

        Vaimosi ei rakasta sinua. Ei tuollainen käytös ole osoitus rakkaudesta vaan lähinnä vallanhimosta.

        itse en vastaavanlaisen miehen kanssa suostuisi elämään.

        Pettää sinua 6-0.

        Ero vetämään, nii tulee eukolle karu herätys.


      • jäkä jäkä jäkä

        mitäs vittua perustatte perheitä jossei yhteistyö pelaa etukäteen. Sen takia toiseen kannattaa ihan oikeasti tutustua ensin.


      • Höh65
        Kylmä nainen kirjoitti:

        mikä sitä puolisoa vituttaa. Enimmäkseen yritän tehdä kaiken itse, enkä useimmiten jaksa edes hirveesti apua pyydellä. Periaatteessa koen kuitenkin tilanteen epäreiluna ja jossain vaiheessa, kun olen vaikka 2 h huhkinut kuin hullu että saisin kämppään jotain järjestystä aikaan, niin toinen tulee silmät innosta hehkuen selittämään jostain uudesta telkkarista. Sitten minulla saattaa keittää kupoli niin sanotusti yli ja palaute ei välttämättä tule missään parhaassa muodossa ulos. Siinä toinen sitten seisoo suu auki, että mitä mä nyt taas oon tehnyt.

        Myönnän, että itsekin olen kuoppani kaivanut. Olisi pitänyt ottaa heti alussa tiukka linja, ja tehdä pelisäännöt selviksi, että miten kukakin osallistuu. Onhan se tavallaan ymmärrettävää, että kun niitä vaatimuksia rupee satelemaan monen vuoden yhdessäolon kuluttua, niin kai ne sitten yllätyksenä tulee. Toisaalta toivoisin, että jotain asioita voisi tapahtua oma-alotteisesti eikä niin että pitää jatkuvasti 'nalkuttaa'. Sitten kun se palaute tulee väärässä muodossa, niin siihen ei välttämättä saa sitä positiivista responsia.

        Asioista on kyllä keskusteltu, mutta eipä ole onnistuttu ristiriitoja ratkomaan. Mieheni on aika boheemi ja oman mittapuuni mukaan mieheksikin epäsiisti, vaikka on monessa mielessä fiksu ja mukava ihminen. Hänen mielestään varmastikin nalkutan jonnin joutavista asioista eikä näe niissä minkäänlaista ongelmaa. Itse nyt en sitten tietenkään ajattele samoin, mutta en nauti myöskään riitelystä. Joka kerta kun on joku positiivisempi jakso takana ja ajattelen, että voisimme olla jopa intiimeissä väleissä, tulee joku riita, joka vie taas fiilikset. Että sinänsä kylmä linja ei ole mikään periaatepäätös, vaan enemmän seurausta ratkaisemattomista ristiriidoista ja perustavanlaatuisista näkemyseroista. Minulla ei ole mitään mielenkiintoa mennä sanomaan, miten kenenkin pitäisi elämäänsä elää, mutta jokainen varmaan ymmärtää että pienessä lapsiperheessä boheemi elämäntapa on aika mahdoton. Ehkä lapsiperheen arki on monelle isälle muutenkin liikaa. Minusta kuitenkin pitää jaksaa elää myös sitä arkea ja saada se yhdessä toimimaan.

        Vaikutat aika hankalalta ihmiseltä. Onneksi en ole miehesi.


      • Mulla kylymä on
        mk kirjoitti:

        Vaan kun jaksaa harrastaa seksi 2-5 kertaa viikossa niin hyvin menee ja sehän on siitä kiinni miten on sitoutunut parisuhteeseen ja niin edelleen. Itse miehenä ne odottaisi vuotta vaan jos ei kuukauteen tapahtuisi mitään eikä keskustelemalla muutosta tule niin silloin seksiä haetaan muualta ja niin edelleen ja helpostihan siinä ero tulee jos seksi loppuu.

        se tarkoitti kansanomaisesti sanotuna K E K S I.


      • jossei
        jäkä jäkä jäkä kirjoitti:

        mitäs vittua perustatte perheitä jossei yhteistyö pelaa etukäteen. Sen takia toiseen kannattaa ihan oikeasti tutustua ensin.

        vittuakos sitä!


      • jgsdoöjgsod
        sivusta kommentoija kirjoitti:

        "Oletko kuullut koskaan semmoisesta asiasta kuin AVIOERO!! Jos se teidän homma on tuota, niin minkä vitun takia ajattelit jäädä suhteeseen ja mennä pettämään? Jäät kumminkin jossain vaiheessa kiinni ja arvaa mitä sitten tapahtuu...?"

        Jos oikein huonosti käy niin voi tulla AVIOERO. Ei siinä mitään sen kummempaa pääse tapahtumaan.

        minä en ole kyllä koskaan ymmärtänyt sellaista ihmistä, joka on tyytyväinen parisuhteeseensa, vaikka pettää siinä sivussa koko ajan. Mikäs hemmetin parisuhde se enää on? Miten ihminen voi saada täyttä henkistä tyydytystä parisuhteesta, jossa fyysistä tyydytystä haetaan muualta. Sitten tullaan huonon omantunnon kanssa kotiin ja esitetään, että kaikki on hyvin (tosin kaikille ei edes tule huono omatunto). Enkä edes ymmärrä miten joku voi olla parisuhteessa, jossa hakee samalla panoja muualta, mitä sellaisessa suhteessa on enää jäljellä, mitä siitä suhteesta se pettäjä enää saa tai mitä hän hyötyy? Mieluummin sitten eroaa ja on kavereita tämän ihmisen kanssa. Mielestäni parisuhteeseen kuuluu sekä henkinen syvyys että seksi, ja jos alkaa pettää toista, niin parisuhde on jo silloin kuollut.

        Niin yksinkertaista se on.


      • Ennakkoasennetta
        HALOO!! kirjoitti:

        Eikös ole muuten kummallista, että mies ei ihmettele lainkaan keskustelujen loppumista vaan seksin loppumista suhteessa? Kertooko se miehistä jotain?
        Että kaikki hyvin, kunhan vain seksiä saa?

        Mihin tuo ajatusmalli perustuu?
        Ihmettelyä oli muun kosketuksen ja läheisyyden kuin seksin puuttumisesta. Keskustelun
        päättymisestä ei ollut mainintaa.


      • Aseet
        Kylmä nainen kirjoitti:

        Itse voin sanoa kuuluvani tähän vittuilevaan naisjoukkoon.
        Mutta toisaalta kyllä minusta on mieheltäkin vittuilua, jos ei
        viitsi ja halua osallistua mihinkään kotitöihin tai muuten tarjota
        auttavaa käsivarttaan. Olen ihan samoilla linjoilla oikeastaan siinä,
        että loppujen lopuksi edes se mitä tekee (miten paljon vaikka auttaa
        kotitöissä) ei ole oleellista, vaan se että haluaa auttaa. Itse koen sen niin,
        että jos toinen ei halua minua auttaa, niin miksi minä haluaisin odottaa
        jotain ukkoa jalat harassa kotiin. Kai se on ihan normaalia, että nainen käyttää
        niitä aseita, joita on annettu. En voisi jättää kotia siivoomatta, lapsia hoitamatta
        tai ruokaa laittamatta, koska kärsisin siitä enemmän itse kuin se mies. Niinpä käytän
        niitä aseita, jotka yleensä tehoaa, jos tilanne on mielestäni niin paha.

        Myönnetään, että tilanne voi johtaa umpikujaan, jossa kumpikin osapuoli vain jatkaa
        omaa 'sikailuaan' ja mistään ei keskustella ja mitään kompromisseja ei synny. Toisaalta en
        ymmärrä mitä järkeä siinä vieraisiin säntäämisessä on, kun ei ne naiset sieltä baarista kotiin
        lähde ilman vaivannäköä ja panostusta. Niin, että miksi se pitäisi olla niin kotonakaan? Yhtä hyvin voi mies ottaa sen imurin sieltä kaapista ja auttaa siivoomisessa ja viedä vaimonsa vaikka ulos syömään. Kyllä varmasti lopputulos on paljon antoisampi kuin joku sivusuhde umpihumalassa...

        Super itsekästä on mennä vieraisiin eikä yrittää korjata välejä oman kumppanin kanssa, vaikka
        kuinka olisi millaisesta vittuilusta kyse. Miltä oikein kuvittelet, että omasta kumppanista tuntuu, jos käyt vieraissa? Turha mennä sen jälkeen hokemaan, että voi kun olet niin rakas yms. Pistäisin itse kyllä sellaista miestä paistinpannulla päähän ja lähtisin kävelemään. Kyllä se puolison pihtaaminen on hätähuuto sinulle, johon sinun pitää reagoida välittämisellä ja huomioimisella. Kyllä sinulla pitäisi olla konstit käytössä, jolla pystyt halutessasi palauttamaan tilanteen ennalleen. Eri asia sitten, jos ei halua sitä tehdä.

        Naisille ei ole suotu muuta asetta, miehillä sentään on useitakin keinoja.


      • Eronnut nainen

        Itse eronneena ja siitä kokemusta omaavana sanoisin sinullekin, että parisuhdeterapia olisi nyt teillä paikallaan eli puolueeton henkilö auttaa teitä avaamaan kipeitä solmuja. Kun on paha olla, tehdään helposti liian nopeita ratkaisuja, koska halutaan pian pahasta olosta pois. Mutta avioero on paljon kovempi juttu, mitä monet luulevat. On paljon syyllisyydentunteita jne. Eli kaikki minkä voi tehdä suhteen eteen kannattaa tehdä, kun on vielä lapsiakin. Seurakunnilla on perheasiainneuvottelukeskukset, joissa saa ilmaista pariterapiaa, sinne vain heti soittamaan! Uskontoa ei siellä tuoda esiin, jos ei itse asiakkaat sitä halua.
        Tsemppiä ja kärsivällisyyttä Sinulle!


      • miehet ruokaakin ;)
        HALOO!! kirjoitti:

        Eikös ole muuten kummallista, että mies ei ihmettele lainkaan keskustelujen loppumista vaan seksin loppumista suhteessa? Kertooko se miehistä jotain?
        Että kaikki hyvin, kunhan vain seksiä saa?

        Aviomieskauppa

        Miamissa on kauppa, jossa myydään aviomiehiä. Kaupan sisäänkäynnillä on ohje kaupan käytöstä:
        “Voit vierailla kaupassa vain yhden kerran. Kerroksia on kuusi ja eri kerroksissa miesten ominaisuudet ovat erilaisia. Voit valita miehen mistä tahansa kerroksesta, tai voit mennä ylöspäin, mutta et voi enää palata alempiin kerroksiin ostoksille!”

        Nainen menee kauppaan.

        Ensimmäisessä kerroksessa myydään miehiä, joilla on työ. Hän jatkaa ylöspäin.

        Toisessa kerroksessa myydään miehiä, joilla on työ ja jotka pitävät lapsista. Hän jatkaa edelleen ylöspäin.

        Kolmannessa kerroksessa myydään komeita miehiä, joilla on työ ja jotka pitävät lapsista. “Vau” nainen ajattelee, mutta jatkaa silti ylöspäin.

        Neljännessä kerroksessa myydään komeita miehiä, joilla on työ, jotka pitävät lapsista ja jotka auttavat kotitöissä. “Tämä vaikuttaa todella hyvältä” nainen ajattelee “Melkein tekisi mieli jäädä tänne”, mutta hän jatkaa silti ylöspäin.


        Viidennessä kerroksessa myydään komeita, romanttisia miehiä, joilla on työ, jotka pitävät lapsista ja jotka auttavat kotitöissä. Nainen tuntee suurta houkutusta jäädä, mutta toivoo ylemmässä kerroksessa olevan tarjolla jotain vielä parempaa, joten hän jatkaa ylöspäin.

        Kuudes kerros on tyhjä, lukuunottamatta kylttiä, jossa lukee “Olet 6. kerroksen 31 456 012. vierailija. Täällä ei ole miehiä. Tämän kerroksen olemassaolon tarkoitus on ainoastaan todistaa että naisia on mahdotonta miellyttää. Kiitos vierailustasi Aviomieskaupassa.”

        Aviomieskaupan naapurissa sijaitsee Vaimokauppa. Myös siinä on 6 kerrosta.

        Ensimmäisessä kerroksessa on tarjolla vaimoja jotka pitävät seksistä.

        Toisessa kerroksessa on tarjolla kauniita vaimoja jotka pitävät seksistä.

        Kukaan ei ole koskaan käynyt kerroksissa 3-6. ;)


      • Me muutkin
        Elämän kysymyksiä kirjoitti:

        Meillä minä olen se osapuoli jota ei kiinnosta läheisyys, yhteiset viikonloput, seksi kylläkin joskus, mutta miehen mielestä liian harvoin ja näin varmaan onkin. Olemme puhuneet asiasta monta kertaa ja siitä kuinka erilaisia olemme ym. Ero on hyvin monesti esillä etenkin mieheni mielessä koska hän ei mielestään saa tarpeeksi vastakaikua mikä onkin hyvin totta ja mistä asiasta koen huonoa omatuntoa, mutta en voi mitään sille että en haluakaan hänen läheisyyttään tai painostusta. Itsekseen tässä mietin, mihin se rakkaus on vuosien kuluessa kadonnut, kiintymystä löytyy jne. mutta parisuhteesta ei oikein voi puhuakaan. Tietenkin tämä asia tekee jo hallaa kaikelle perheessämme ja tuo katkeruutta. Onkohan vika minun päässä vai onko rakkaus vain haihtunut savuna ilmaan vai mistähän sen puuttuvan kipinän ja tunteen voisi löytää.

        Kaikki vian kuvittelevat, että muut pariskunnat ovat aina vain rakastuneita, vaikka suurin osa on samassa tilanteessa kuin tekin. Voi naimisissa olla ja yhdessä elää aivan hyvin, vaikka ei niin rakastunut olekaan.


      • haloohaloo12
        HALOO!! kirjoitti:

        Eikös ole muuten kummallista, että mies ei ihmettele lainkaan keskustelujen loppumista vaan seksin loppumista suhteessa? Kertooko se miehistä jotain?
        Että kaikki hyvin, kunhan vain seksiä saa?

        Ota tai jätä.

        Voit myös viettää loppuelämäsi keskenäsi.


      • hulluahommaa
        Kylmä nainen kirjoitti:

        Itse voin sanoa kuuluvani tähän vittuilevaan naisjoukkoon.
        Mutta toisaalta kyllä minusta on mieheltäkin vittuilua, jos ei
        viitsi ja halua osallistua mihinkään kotitöihin tai muuten tarjota
        auttavaa käsivarttaan. Olen ihan samoilla linjoilla oikeastaan siinä,
        että loppujen lopuksi edes se mitä tekee (miten paljon vaikka auttaa
        kotitöissä) ei ole oleellista, vaan se että haluaa auttaa. Itse koen sen niin,
        että jos toinen ei halua minua auttaa, niin miksi minä haluaisin odottaa
        jotain ukkoa jalat harassa kotiin. Kai se on ihan normaalia, että nainen käyttää
        niitä aseita, joita on annettu. En voisi jättää kotia siivoomatta, lapsia hoitamatta
        tai ruokaa laittamatta, koska kärsisin siitä enemmän itse kuin se mies. Niinpä käytän
        niitä aseita, jotka yleensä tehoaa, jos tilanne on mielestäni niin paha.

        Myönnetään, että tilanne voi johtaa umpikujaan, jossa kumpikin osapuoli vain jatkaa
        omaa 'sikailuaan' ja mistään ei keskustella ja mitään kompromisseja ei synny. Toisaalta en
        ymmärrä mitä järkeä siinä vieraisiin säntäämisessä on, kun ei ne naiset sieltä baarista kotiin
        lähde ilman vaivannäköä ja panostusta. Niin, että miksi se pitäisi olla niin kotonakaan? Yhtä hyvin voi mies ottaa sen imurin sieltä kaapista ja auttaa siivoomisessa ja viedä vaimonsa vaikka ulos syömään. Kyllä varmasti lopputulos on paljon antoisampi kuin joku sivusuhde umpihumalassa...

        Super itsekästä on mennä vieraisiin eikä yrittää korjata välejä oman kumppanin kanssa, vaikka
        kuinka olisi millaisesta vittuilusta kyse. Miltä oikein kuvittelet, että omasta kumppanista tuntuu, jos käyt vieraissa? Turha mennä sen jälkeen hokemaan, että voi kun olet niin rakas yms. Pistäisin itse kyllä sellaista miestä paistinpannulla päähän ja lähtisin kävelemään. Kyllä se puolison pihtaaminen on hätähuuto sinulle, johon sinun pitää reagoida välittämisellä ja huomioimisella. Kyllä sinulla pitäisi olla konstit käytössä, jolla pystyt halutessasi palauttamaan tilanteen ennalleen. Eri asia sitten, jos ei halua sitä tehdä.

        Käyttääkö ihmiset tosiaan pihtaamista aseena? Kai tuo on jo sairasta.

        Onneksi ei meillä. koskaan.


      • 17
        Kolmas nainen. kirjoitti:

        Ap. Sinä olet alistettu. Ei tuo ole normaalia.
        Sinun vaimosi alistaa sinua. Sinun pitää keskustella asiasta ja jos ette pääse hyvään lopputulokseen, sinun tulee harkita eroa.

        Seksi kuuluu normaaliin parisuhteeseen. Jos ei tuota ongelmaa saada ratkaistua, niin veikkaan että sinä ap olet pian henkisesti hyvin huonossa kunnossa.

        Vaimosi ei rakasta sinua. Ei tuollainen käytös ole osoitus rakkaudesta vaan lähinnä vallanhimosta.

        itse en vastaavanlaisen miehen kanssa suostuisi elämään.

        Jopa Raamattu sanoo, että pitää täyttää puolison tarpeet! Kumpikin rakkaudella huomaten ne tarpeet.
        Siellä kehotetaan alle 60 ikäisiä naisia menemään avioon haureuden syntien välttämiseksi. Eli seksi kuuluu avioon.
        Aika törkeää käytöstä vaimolta. Olet ilmeisen kiltti mies ja ottanut diktaattorin puolisoksi. Sano ilkeilystä huomanneesi sen ja pyydä lopettamaan. Näin itse tein puolisolleni ja tilanne muuttui, onneksi.

        Käykää parisuhdeterapiassa. Avioliittonne kaipaa perusteellista tuuletusta. Rakkaudessa on erilaisia vaiheita ja kiinnostus voi uudelleen herätä.


      • Sinilintu_82
        AP kirjoitti:

        Siis olet naisena sitä mieltä, että vaikka puoliso on kylmä, eikä häntä lainkaan kiinnosta seksi eikä ole edes halua läheisyyteen, niin silti toinen ei saisi pettää?

        Kuinka kauan toisen tulisi mielestäsi olla selibaatissa, väistellä puolisoaan omassa kodissaan ja suostua kylmään kohteluun. Ikuisestiko?

        "vaimoni on hyvin mustasukkainen. Hän ei missään nimessä hyväksyisi, että minulla olisi toisia naisia."

        Siis, mitä?! Pidät vaimosi mustasukkaisena sen takia, että hän ei hyväksyisi, että sinulla olisi toisia naisia? Yleensä se on ihan normaalia, ettei hyväksytä kolmansia osapuolia, vai mitä olette suhteen alussa keskustelleet tästä asiasta? Oletko ylipäätänsäkään keskustellut vaimosi kanssa ongelmasta? Ei niin, että sanot että "Mää haluun nyt seksiä!", vaan kysymällä mistä se johtuu, että hän ei halua läheisyyttä. Voi olla, että tulee huutoa, sen läpi täytyy yrittää nähdä toisen tarpeet, jos rakastaa toista.

        Tuttavapiirissämme yksi pariskunta juuri erosi (mies jätti). Tämä vaimo on sen varran rasittava, että minä en jaksa mennä heidän kotiinsa edes vieraana, vaikka on pyydetty monta kertaa. Mies on yrittänyt vuosia keskustella, riidellä, raahannut vaimon parisuhdeterapiaan, mutta mitään ei ole auttanut. SILTI mies ei ole ollut toisten naisten kanssa, vaan eronnut ENNEN sitä. Tätä miestä ymmärrän ja kunnoitan, sinua en.


      • Hombre -61

        "Tietenkään tilanne ei ole ihan näin mustavalkoinen, mutta koen sen itse näin. " Eli olet kotona, mies töissä. Silti taloudellinen puoli on muka sinun harteillasi, ja miehen pitäisi tehdä enemmän kotitöitä. Ei millään pahalla, mutta katoppa peiliin ja mieti vähän. Siis jätkä tekee töitä joista ei tykkää. Se on normaalia. Haluais vaihtaa. Se on selvä. Kaikki kotityöt - jos olisit mun muija, et olis kauaa.


      • AP kirjoitti:

        Niin, kerroin mielestäni aika selvästi, että ymmärrän seksin vähenevän toisen lapsen syntymän jälkeen. Se lienee aika normaalia siinä tilanteessa. Kirjoitin nimenomaan, että minua vaivaa vaimoni ylimielisyys ja suoranainen vittuilu. Omasta mielestäni en ole ansainnut sellaista kohtelua.

        Naiselle on näköjään aivan sama, mitä toinen ihminen kirjoittaa tai sanoo. Nainen näyttää aina ymmärtävän saamansa viestin tismalleen niin, kuin haluaa.

        Jospa hän on väsynyt ja lopullisesti kyllästynyt kotipiikana oloon.Tehkää jotain yhdessä,joku harrastus tai mikä vain.Muista kehua ja arvostaa häntä.Koti on hänen työpaikka.Puhukaa suoraan mikä on vialla.Miehet ja naiset on erilaisia,ei sitä vain voi toisen pään sisään nähdä.


      • Kylmä nainen
        Hombre -61 kirjoitti:

        "Tietenkään tilanne ei ole ihan näin mustavalkoinen, mutta koen sen itse näin. " Eli olet kotona, mies töissä. Silti taloudellinen puoli on muka sinun harteillasi, ja miehen pitäisi tehdä enemmän kotitöitä. Ei millään pahalla, mutta katoppa peiliin ja mieti vähän. Siis jätkä tekee töitä joista ei tykkää. Se on normaalia. Haluais vaihtaa. Se on selvä. Kaikki kotityöt - jos olisit mun muija, et olis kauaa.

        kommentoida tähän paljonkin, mutta en halua.
        Muistuttaisin vaan, että on aina niin helppo esittää mielipiteitä tilanteista,
        joista ei tiedä yhtään mitään.
        Olen itse vähän sitä mieltä, että avioliitto on kahden kauppa, ja on niin helppo
        sanoa kenen pitäisi tehdä ja mitä ulkopuolelta tietämättä koko kuvasta mitään.
        Sen verran voin sanoa, että parhaani olen yrittänyt tukea miestäni kaikissa hänen
        työhönsä liittyvissä ongelmissa ja tilanteissa. Ehkä sitten vain tunnen jotain epä-
        onnistumista ja riittämättömyyttä siitä, ettei se ole auttanut.
        Toivoisin, että hän tekisi sellaista työtä, mistä itse pitää.
        Tietenkin se on myös hänen asiansa olla aktiivinen, jos haluaa tehdä muuta.


      • Apua antava elin!
        AP kirjoitti:

        Siis olet naisena sitä mieltä, että vaikka puoliso on kylmä, eikä häntä lainkaan kiinnosta seksi eikä ole edes halua läheisyyteen, niin silti toinen ei saisi pettää?

        Kuinka kauan toisen tulisi mielestäsi olla selibaatissa, väistellä puolisoaan omassa kodissaan ja suostua kylmään kohteluun. Ikuisestiko?

        Ja Sinä olet avainasemessa sitä parantamaan. Keskustele vaimosi kanssa. Väität ettei hän keskustele, mutta se ei ole totta, jos kerta ilmaisee olevansa mustasukkainenkin. Kysy miksi on?

        Vika tuntuukin nyt jotenkin olevan kommunikoinnissasi. Omassa kirjoituksessasi olet niin uhrautuvainen ja kiltti että olisipa mielenkiintoista kuulla vaimosi vastine, tuohon perään. Pyydäppä häntä kirjoittamaan. Et häviä siinä mitään. Uskallatko?


      • eri muotoja
        Uwali kirjoitti:

        Naisten väkivaltaisuus on asia, josta ei vieläkään puhuta hirveämmin :(

        Väkivaltaa se on vittuilukin, ja siihen alennutaan, koska ei ihan suoraan iletä käydä käsiksi. Moni varmasti tunnistaa itsessään ilkeyden, jota haluaisi purkaa ja kohdistaa johonkin, mutta kun on sen verran sivistynyt ja pystyy vielä itseään hillitsemään, ei hutki paistinpannulla vaan vittuilee.

        Vittuilua ei tarvitse sietää enempää, koska se on viesti, ettei arvosta toista. Oli se sitten syytä tai seurausta, ei väliä, koska kumpikaan niistä ei tee vittuilusta ja ilkeilystä oikeutetumpaa, eikä vähemmän ihmisarvoa alentavaa ja loukkavaa. Mittarin asialle saa sillä, kun miettii, kuinka itse kokisi jos saisi aina pelkkää ivaa ja vittuilua, teki niin tai näin; kuinka kauan sitä katselisi?

        Tuolla joku kirjoitti olevansa se kuka vittuilee, on kylmä, ja jollain tapaa tunnustikin, ettei tunne mitään. Siinä tapauksessa pitäisi ehkä katsoa peiliin, kysyä itseltään, miksi jatkaa liittoa? Jos löytää itsessään vain kylmyyttä puolisoaan kohtaan on viisainta olla rehellinen ja lopettaa yhteiselo. Siinä tosin aina häviää jotain, vittuilevalta puolisoltakin menee jotain arvokasta ja korvaamatonta, mutta mikä lie hinta sillä, että ainoaa elämäänsä elää niin, ettei hyvä ole kellään.
        Koska itselläni ei ole muuta kuin hyvä puoliso, uskallan väittää, että moni mielummin menee eteenpäin yhdessä pelkästeen omaisuuden ja statuksen vuoksi kuin tekisi palveluksen itselleen ja toiselle lopettamalla suhde, jossa ei toista edes kunnolla siedä.
        Itse lähdin lähes parikymmentä vuotta sitten liitosta, jossa aineellisesti oli kaikkea, ja tiesin lähtiessäni, ettei sen jälkeen ole visaa vinguttaa, ei omakotitaloa, jonka pihalla käyskennellä. Mutta kun minä suorastaan vihasin miestä, jonka kanssa elin, joka tarjosi kaikkea muuta muttei pintaa, johon rehellisesti ja halulla olisin tarttunut.
        Vittuilimme ja riitelimme kunnes olin valmis luopumaan rouvanaolostani. Lähdin tyhjänpäälle, koska mielestäni parisuhde-elo ei ollut sellaista. Olin vuosia yksin, mielummin niin kuin liitossa, jossa ei hyvää sanaa, saat läheisyyttä tai yksimielisyyttä ollut.
        Kaikki se kylmyys ja julmuus joka oli elämääni, johtui ehkä eniten siitä, että olin lähtenyt suhteeseen, jossa tein kompromisseja heti kättelyssä. Loppujen lopuksi kun nykyinen puolisoni tuli elämääni huomasin, etten ehkä koskaan aiemmin ollut ollutkaan aidosti edes onnellinen saati ihaillut tai huumaantunut miehestä, jonka kanssa olin yrittänyt kaiken materian keskellä pärjätä epärehellisin keinoin.


      • en anna periksi
        eri muotoja kirjoitti:

        Väkivaltaa se on vittuilukin, ja siihen alennutaan, koska ei ihan suoraan iletä käydä käsiksi. Moni varmasti tunnistaa itsessään ilkeyden, jota haluaisi purkaa ja kohdistaa johonkin, mutta kun on sen verran sivistynyt ja pystyy vielä itseään hillitsemään, ei hutki paistinpannulla vaan vittuilee.

        Vittuilua ei tarvitse sietää enempää, koska se on viesti, ettei arvosta toista. Oli se sitten syytä tai seurausta, ei väliä, koska kumpikaan niistä ei tee vittuilusta ja ilkeilystä oikeutetumpaa, eikä vähemmän ihmisarvoa alentavaa ja loukkavaa. Mittarin asialle saa sillä, kun miettii, kuinka itse kokisi jos saisi aina pelkkää ivaa ja vittuilua, teki niin tai näin; kuinka kauan sitä katselisi?

        Tuolla joku kirjoitti olevansa se kuka vittuilee, on kylmä, ja jollain tapaa tunnustikin, ettei tunne mitään. Siinä tapauksessa pitäisi ehkä katsoa peiliin, kysyä itseltään, miksi jatkaa liittoa? Jos löytää itsessään vain kylmyyttä puolisoaan kohtaan on viisainta olla rehellinen ja lopettaa yhteiselo. Siinä tosin aina häviää jotain, vittuilevalta puolisoltakin menee jotain arvokasta ja korvaamatonta, mutta mikä lie hinta sillä, että ainoaa elämäänsä elää niin, ettei hyvä ole kellään.
        Koska itselläni ei ole muuta kuin hyvä puoliso, uskallan väittää, että moni mielummin menee eteenpäin yhdessä pelkästeen omaisuuden ja statuksen vuoksi kuin tekisi palveluksen itselleen ja toiselle lopettamalla suhde, jossa ei toista edes kunnolla siedä.
        Itse lähdin lähes parikymmentä vuotta sitten liitosta, jossa aineellisesti oli kaikkea, ja tiesin lähtiessäni, ettei sen jälkeen ole visaa vinguttaa, ei omakotitaloa, jonka pihalla käyskennellä. Mutta kun minä suorastaan vihasin miestä, jonka kanssa elin, joka tarjosi kaikkea muuta muttei pintaa, johon rehellisesti ja halulla olisin tarttunut.
        Vittuilimme ja riitelimme kunnes olin valmis luopumaan rouvanaolostani. Lähdin tyhjänpäälle, koska mielestäni parisuhde-elo ei ollut sellaista. Olin vuosia yksin, mielummin niin kuin liitossa, jossa ei hyvää sanaa, saat läheisyyttä tai yksimielisyyttä ollut.
        Kaikki se kylmyys ja julmuus joka oli elämääni, johtui ehkä eniten siitä, että olin lähtenyt suhteeseen, jossa tein kompromisseja heti kättelyssä. Loppujen lopuksi kun nykyinen puolisoni tuli elämääni huomasin, etten ehkä koskaan aiemmin ollut ollutkaan aidosti edes onnellinen saati ihaillut tai huumaantunut miehestä, jonka kanssa olin yrittänyt kaiken materian keskellä pärjätä epärehellisin keinoin.

        on vaikeampi määritellä kuin fyysinen väkivalta.
        Riitely ei kuitenkaan ole henkistä väkivaltaa.
        On ihmisiä, joiden on jostain syystä vaikea käsitellä
        minkäänlaisia konfliktitilanteita ts. inhoavat riitelyä.
        Se on ihan OK, mutta usein konflikteja on vaikea parisuhteessa kokonaan välttää.
        Tällainen henkilö saattaa reagoida hyvinkin voimakkaasti konfliktitilanteessa, koska
        ei osaa sitä käsitellä.

        Unohdat että kylmyys ja esimerkiksi raivokohtaukset voivat kertoa masennuksesta.
        Voi olla, että toinen tai jopa molemmat osapuolet suhteessa ovat masentuneita.
        Kylmyyskin voi olla ihan molemminpuolista.
        Tietysti kylmää kohtelua saanut osapuoli on oikeutettu lähtemään liitosta.
        Mutta jos hän ei halua lähteä, niin on tälläkin oma merkityksensä.
        Ei ole tavatonta ihmis- eikä eläinmaailmasta, että joku emo ei kykene huolehtimaan
        poikasistaan. Mutta sitten kun ne otetaan häneltä pois, hän menee lopullisesti pois tolaltaan.


    • olisiko mahd...???

      Mun mielestä toi kuulostaa kyllä siltä surullisen kuuluisalta masennukselta, siis sen on aiheuttanut hormonit jo ennen syntymää ja se on vaan jatkunut. Nainen ei ole tunnistanut sitä vaan kieppuu siellä jossain eikä voi sietää miestä lähellään... Kuulostaa jotenkin niin hormoneilta, koska muutenhan kaiken järjen mukaan teillä pitäisi mennä hyvin. Mutta se hormonimyrsky voi viedä järjen. Olisiko mahdollista puhua siitä asiasta, kysyä vaimolta, että oisko aika hakea apua?

      Sitten jos se on pettynyt itseensä ja siihen, miten suhtautuu eikä tajua, mikä mättää, se on vaan kierre. Se saattaakin kokea itsensä hylätyksi, vaikkei se olisikaan totta. Toi välinpitämättömyys ja tunnekylmyys kertos mun mielestä sillai mielenhäiriöstä, että tuskin se mitään salasuhdetta on hommannut viimeisillään paksuna ja heti synnytettyään... Nääs :)
      Mutta mun mielestä tossa ois avun hakemisen ja suoraan puhumisen paikka. Jos hän ei osaa selittää, niin sitten terapiaan neuvolan kautta varmuuden vuoksi, eihän toikaan nyt toimi ja ole oikein!

      Lisäksi masennusta voi aiheuttaa ne asiat mistä ei saa puhua: nainen joskus kokee raskauden ja synnytyksen pilanneen vartalonsa, ja ei, kaikille se ei ole vain se vauvan onnen täyttymys, vaan kauhea pettymys, toisen lapsen jälkeenkin voi kokea kummallisia tunteita. Keho on muuttunut, mennyt "pilalle", hänellä voi olla kelpaamattomuuden tunteita. Pimppi on muuttunut, tietty, ei, ei siitäkään ei saa puhua, kun se lapsihan korvaa kaiken ja vain pinnalliset naiset ajattelee yhtään kroppaansa, mutta tosiasia on se, että se saattaa jopa aiheuttaa katkeruutta miestä kohtaan! Eihän se olekaan teidän vika, että teidän tehtävänne siinä hommassa on aika pientä verrattuna raskauteen ja synnytykseen, mutta... Jos on jo masennusta, hormonit jyllää, oma keho on vieras ja tuntuu että se on pilattu, niin kuka sen lapsen on siittänyt ja tämän aiheuttanut ja oiva kohde: mies. Biologian selittäminen ei siinä paljon auta, vaikka sen järjellä ymmärtäisi ja itsekin olisi lasta halunnut. Se muutos on niin iso.

      Mä toivoisin nyt ettei tähän satu nyt ketään näitä "mitä?! taasko miehiltä vaaditaan, senkin syyllistäjät " paskaa huutajat, vaan että tämä vaan selventäisi miten se ajatus voi kulkea. Sitä voi olla vaikea ymmärtää kun se ei ole oma keho, mikä muuttuu toisen elatusalukseksi, palloksi ja imetyskoneeksi (puhumattakaan kelvottomuuden tunteista, jos ei pystykäää synnyttämään tai imettämään! Niitäkin monelle tulee!). Ja joo, joo, vielä kerran, tottakai, äitiys on pyhää ja korvaa kaiken, ja nainen vain kuin taikaiskusta muuttuu ihmisestä kaiken kestäväksi kehonsa uhraajaksi... Mutta kaikilla se ei vaan menekään niin, kun ihminen on ihminen. Nainen ja äitikin.

      Joten älä ehkä ihan vielä heitäkään kirvestä kaivoon, yritäpäs raahata se lyyli ensin sinne neuvolaan ja sitten saada tähän apua, jos se vaikka olisikin joku tämmöinen matonen joka päähän on luikertanut. Ja siis, että jos toinen ei halua keskustella, niin hieman käsket, että nyt on kuule pakko: meidän liitto on karilla, minä en kestä seksittömyyttä ja tunnekylmyyttä ja sinä itsekin todennäköisesti kärsit. Ja jos katkeroidut enempää, kärsit takuulla. Joten nyt lässytys pois ja tekosyyt pois, nyt emäntä mennään. Varaat vaan sen ajan ja sanot, että sillon ja sillon. Nyt alkoi toinen vaihde, jos lasten takia. Jospa se sitten auttaisi. Sama lähteekö liikenteeseen vähän vastahankaan; se saattaapi padot murtua siellä kun asiaan päästään.

      • sateenkaaren pää

        mutta tuskin auttaa. Alkuperäinen osaa kyllä veivata asioitaan tietsikalla, mutta eipä ole kertonut, miten on puhunut vaimonsa kanssa. Kuvittelee löytävänsä uuden onnen noilla ihmissuhdetaidoilla. Varmaan löytää joo, mutta lyhyen.


      • Leikattu väliliha

        normaliälyinen ukko siitä piittaa, Jos taas on kahjon saanut, sille ei voit mitään.
        Elämässä täytyy tehdä valintoja.


    • Annelia..

      Suosittelisin vakavasti että menisitte puhumaan johonkin terapiaan asiat auki. Mikä mättää ja miksi. Keskustelkaa, puhukaa ja avatkaa solmut. Jos vaimosi on haluton keskustelemaan sinulle ei jää paljoa vaihtoehtoja mutta menkää ammattilaisen puheille.

      Pettäminen ei auta ketään; ei sinua eikä vaimoasi aiheuttaa vain huonoa omatuntoa yms. Katso nämä kortit loppuun, lopeta suhde ja aloita uusi mutta älä tee itsestäsi pettäjää. Ihan sinun itsesi vuoksi näin toivon että ymmärtäisit tehdä.

      Oletko varma että vaimollasi ei ole synnytyksen jälkeinen masennus. Itse olen kärsinyt siitä ja se saa kyllä muihin maailmoihin. Oireena myös että ei oikein jaksa pitää huolta itsestään ja se voi helposti jatkua jopa kolmeen ikävuoteen saakka.

      Suhteeseen kuuluu läheisyys, juttelu ja hellyttely. Välillä hiljaisempaa mutta ei se saa kokonaan hävitä koskaan..:)

      • Big-John

        Tuo on melkoisen tukahduttava tilanne, olen ollut aiemmassa elämässäni jossain tuon tyylisessä kiirastulessa.
        Tuo kuulostaa myös hyvin räjähdysherkältä tilanteelta. Eli jos jompikumpi lähtee hakemaan väkisin ratkaisuja eli tekee ns. peliliikkeitä, voi koko homma levitä käsiin ja tulee peruuttamattomia vahinkoja.
        Vaikka miehenä tuntuu, että helpointa olisi vaan antaa asian olla, vetäytyä kuoreensa tai käydä vieraissa ja rankaista puolisoa, niin ei sitä oikein sivustakatsojana halua suositella. Kyllä se on tuo kunnioittava keskustelu, mitä kautta kannattaisi tilannetta alkaa purkaa.
        Kerro, että tilanne on sinulle sietämätön ja jatkuessaan kestämätön. Kysy, miten voisit naisen mielestä tilannetta auttaa, tai tukea häntä enemmän vaikeana aikana. Tiedostaako vaimosi tämän ongelman, ja mahdollisesti jopa syyn siihen? Sano hänelle, että jotain on PAKKO muuttua. Sinä et saa olla vaimollesikaan itsestäänselvyys. Painota, ja pakota hänet ymmärtämään, ettet voi elää pitkään tällaisessa suhteessa. Se ei ole uhkailua, vaan totuus, eikö niin? Jos puhuminen on vaikeaa, kirjoita hänelle kirje. Silloin hän ei pääse huutelemaan väliin ja tyrmäämään tunteitasi, vaan hänen on pakko "kuulla" kaikki, mikä mieltäsi painaa.
        -Seksin merkityksen miehelle ja parisuhteelle tiedän, ja jokainen mies sen myös tietää. Pyydä häntä lukemaan vaikkapa aloittamaani viestiketjua tällä palstalla otsikolla "Toimivasta seksielämästä ja parisuhteesta".


    • Kuulostat mun mieheltä. Mun mies vaan jäi juuri kiinni salasuhteesta. aika kauan sitä oli jatkunutkin. Meillä oli aika pitkälti sama tilanne. Mut teki kylmäksi oma riittämättömyys,tuntui etten saanut huomiota omalta mieheltäni henkisesti vaikka tilanteeni sitä vaati. nainen kuitenkin vaatii sen henkisen tason ennenkun on onnellinen. Kerroit,että olet ´paljon lasten kanssa? Entäs vaimon kanssa? Tarkoitan henkisesti..Kyseletkö miten vaimo voi ja kerrotko kuinka paljon hän sinulle merkitsee? Jutteletteko? Pääseekö vaimosi omille menoilleen ilman lapsia..käyttekö yhdessä missään? esim.kävelemässä? Neuvon sua,että älä lähde salasuhteesee..yrittäkää selvittää asiat ja jos asiat ei selviä..muuttakaa erilleen.Lapsethan on myös sulla joten niitä et menetä. Salasuhteessa on kuitenkin huono olla ja tuo vain hetkistä mielihyvää ja vaimollesi todella paljon pahaa,koska siitä jää aina kiinni.Sen vaan vaistoaa. Ei vaimollasi muita ole hän ei vain voi hyvin ja ei osaa tuoda sitä esille. Se miksi hän on mustasukkainen johtuu varmasti siitä,että tietää,mies ei elä ilman seksiä ja hakee sitä muualta ja potee samalla huonoa omatuntoa kun ei pysty sitä nyt sinulle tarjoamaan.

      Tsemppiä ja selvittäkää asiat!! älä ole niinkun mun mies..nyt sillä ei ole salasuhdetta eikä vaimoa..(ellet sitten ole mun mies:)

      • AP

        En ole varmasti miehesi. Kysyit olenki vaimoni kanssa. Olin ja olisin nytkin, jos hän ei antaisi niin selkeästi ymmärtää, että olen hänen mielestään vastenmielinen.

        Sitten pyytäisin naisilta yhtä asiaa; lopettakaa paskan jauhaminen niistä kotitöistä. On aika naivi yksinkertaistus, että parisuhde olisi yhtä vaahtokarkkien syömistä ja valssin tanssimista, jos mies silloin tällöin luutuaisi. En tunne ystäväpiiristäni yhtään miestä, joka ei imuroisi, tekisi ruokaa, täyttäisi ja tyhjentäisi astianpesukonetta, pesisi pyykkiä ja silittäisi paitojaan. Karvanoppamiehet corollissaan voivat olla erilaisia. Heitä en tunne.

        Ja meillä on vielä kaikilla ihan oikeasti vaativa työkin. Siitäkin tosin valitetaan. Työn hedelmät kyllä kelpaa, mutta töissä ei saisi käyd'ä. Sekin aika pitäisi olla viihdyttämässä ja palvelemassa yhtä kestokuukautisista kärsivää prinsessaa..


      • Kylmä nainen
        AP kirjoitti:

        En ole varmasti miehesi. Kysyit olenki vaimoni kanssa. Olin ja olisin nytkin, jos hän ei antaisi niin selkeästi ymmärtää, että olen hänen mielestään vastenmielinen.

        Sitten pyytäisin naisilta yhtä asiaa; lopettakaa paskan jauhaminen niistä kotitöistä. On aika naivi yksinkertaistus, että parisuhde olisi yhtä vaahtokarkkien syömistä ja valssin tanssimista, jos mies silloin tällöin luutuaisi. En tunne ystäväpiiristäni yhtään miestä, joka ei imuroisi, tekisi ruokaa, täyttäisi ja tyhjentäisi astianpesukonetta, pesisi pyykkiä ja silittäisi paitojaan. Karvanoppamiehet corollissaan voivat olla erilaisia. Heitä en tunne.

        Ja meillä on vielä kaikilla ihan oikeasti vaativa työkin. Siitäkin tosin valitetaan. Työn hedelmät kyllä kelpaa, mutta töissä ei saisi käyd'ä. Sekin aika pitäisi olla viihdyttämässä ja palvelemassa yhtä kestokuukautisista kärsivää prinsessaa..

        Ihan oikeesti miehet ei vaan tajuu, miten iso asia on naisille, että joku auttaa kotitöissä.
        Todellakaan se ei ole mikään klisee.
        Etkö tiennyt, että paras vinkki päästä sänkyyn vaimon kanssa on auttaa kotitöissä.
        Ja tämä ei ollut omasta päästä.
        Mutta jos teet kotitöitä, eikä sillä ole merkitystä, niin en tiedä vaimostasi.
        Minulle riittäisi, jos saisi apua kotitöissä, ei tarvitse muuten kysellä jatkuvasti henkistä
        olotilaa. Ihan konkreettisella tasolla apu riittäisi.
        Siitä tulisi sellainen olo, että koti ja sen hoitaminen on yhteinen asia eikä pelkästään minun.
        Sitäpaitsi olisi kiva tehdä asioita yhdessä ja tulisi sellainen olo, että joku välittää minunkin
        hyvinvoinnista.
        Mieluummin sitäpaitsi mies töissä kuin kotona surffaamassa telkkareita kotona, jos työajat
        on jossain kohtuuden rajoissa. Kummasti aina pienten lasten isillä pukkaa niitä ylitöitä...


      • Kotityö-Mies
        Kylmä nainen kirjoitti:

        Ihan oikeesti miehet ei vaan tajuu, miten iso asia on naisille, että joku auttaa kotitöissä.
        Todellakaan se ei ole mikään klisee.
        Etkö tiennyt, että paras vinkki päästä sänkyyn vaimon kanssa on auttaa kotitöissä.
        Ja tämä ei ollut omasta päästä.
        Mutta jos teet kotitöitä, eikä sillä ole merkitystä, niin en tiedä vaimostasi.
        Minulle riittäisi, jos saisi apua kotitöissä, ei tarvitse muuten kysellä jatkuvasti henkistä
        olotilaa. Ihan konkreettisella tasolla apu riittäisi.
        Siitä tulisi sellainen olo, että koti ja sen hoitaminen on yhteinen asia eikä pelkästään minun.
        Sitäpaitsi olisi kiva tehdä asioita yhdessä ja tulisi sellainen olo, että joku välittää minunkin
        hyvinvoinnista.
        Mieluummin sitäpaitsi mies töissä kuin kotona surffaamassa telkkareita kotona, jos työajat
        on jossain kohtuuden rajoissa. Kummasti aina pienten lasten isillä pukkaa niitä ylitöitä...

        "Etkö tiennyt, että paras vinkki päästä sänkyyn vaimon kanssa on auttaa kotitöissä.
        Ja tämä ei ollut omasta päästä"

        Tuo pitää usein paikkansa mutta se ei ole oikeasti homman sisältö. Oikeasti lause menee "paras vinkki päästä sänkyyn vaimon kanssa on tehdä jotain sellaista vaimon hyväksi jota ei ole ennen tehnyt". Jos siis on ollut aikaisemmin sellainen mies, joka ei pahemmin kotona auttele, kotitöiden teko varmaan auttaa myös suhteen parantamiseen. Mutta jonkun ajan päästä toinen on jo tottunut siihen että mieskin tekee kotitöitä ja se onkin sitten taas itsestäänselvyys eikä aiheuta enää sen kummampaa reaktiota. Sitten pitää keksiä taas jotain uutta.

        Tämä ei tarkoita sitä että miehen ei kannattaisi tai pitäisi tehdä kotitöitä, päinvastoin. Se on monella tavalla paras satsaus mitä mies voi parisuhteensa ja perheensä eteen tehdä. Mutta minusta on väärin houkutella miehiä kotitöiden pariin vain seksi toivolla. Sillä ei se auta kuin hetkeksi jos suhde ei ole muuten kunnossa.


      • Kylmä nainen
        Kotityö-Mies kirjoitti:

        "Etkö tiennyt, että paras vinkki päästä sänkyyn vaimon kanssa on auttaa kotitöissä.
        Ja tämä ei ollut omasta päästä"

        Tuo pitää usein paikkansa mutta se ei ole oikeasti homman sisältö. Oikeasti lause menee "paras vinkki päästä sänkyyn vaimon kanssa on tehdä jotain sellaista vaimon hyväksi jota ei ole ennen tehnyt". Jos siis on ollut aikaisemmin sellainen mies, joka ei pahemmin kotona auttele, kotitöiden teko varmaan auttaa myös suhteen parantamiseen. Mutta jonkun ajan päästä toinen on jo tottunut siihen että mieskin tekee kotitöitä ja se onkin sitten taas itsestäänselvyys eikä aiheuta enää sen kummampaa reaktiota. Sitten pitää keksiä taas jotain uutta.

        Tämä ei tarkoita sitä että miehen ei kannattaisi tai pitäisi tehdä kotitöitä, päinvastoin. Se on monella tavalla paras satsaus mitä mies voi parisuhteensa ja perheensä eteen tehdä. Mutta minusta on väärin houkutella miehiä kotitöiden pariin vain seksi toivolla. Sillä ei se auta kuin hetkeksi jos suhde ei ole muuten kunnossa.

        mutta ainakin väsymys, stressi ja yhteisen ajan puute tappavat seksin varmasti.
        Jos ei illalla jaksa muuta kuin kaatua sänkyyn silloin kun on se ensimmäinen hetki
        vuorokaudessa, kun ei tarvitse olla huolehtimassa lapsista ja kodista, niin tuskin siitä
        mitään syntyy. Sitäpaitsi jos kotitöitä tehdään yhdessä, niin silloin myös vietetään aikaa
        yhdessä, joka sekin ylipäänsä auttaa läheisempään kanssakäymiseen.

        Mikä ihme ajattelutapa se on, että miehiä huijataan kotitöihin seksin toivossa?!
        Kyllä se parisuhde pitää perustua johonkin muuhunkin kuin pelkkään seksiin, vaikka
        kuinka tärkeä juttu miehille olisi. Muuten sellaselta suhteelta on jalat katkottu jo
        muutamassa kuukaudessa. Ainahan se osa-alue hiljenee suhteen alkuaikojen jälkeen ja
        jos ei ole mitään muuta pitämässä suhdetta kasassa, niin kyllä se sitten aika tyhjän päällä on.

        Itsellä ei ainakaan muutenkaan riittäisi rahkeet edes kuvittelemaan, että miltä joku seksi
        tuntuu 20 vuoden liiton kuluttua. Olisiko sitä valmis heittämään alusvaatteet nurkkaan vai juoksisiko sitä omaa ukkoaan karkuun minkä kerkeää, koska se sama jyystäminen aiheuttaa niin helvetinmoista päänsärkyä. Toisaalta voi olla, että ukkokin juoksisi karkuun, kun näkisi minut ilman vaatteita, kun ei se kroppa enää ole samannäköinen kun joskus aikoinaan. Ehkä se jatkuva seksielämä parisuhteessa on joku käsittämätön myytti, joka ei kuitenkaan koskaan oikeesti toteudu. Tai jos jollain parilla toteutuu, niin voi sitten kertoa salaisuutensa mullekin. Joka tapauksessa pelkällä seksillä ei parisuhteessa pitkälle pötkitä, vaikka kuinka olisi tärkeä osa-alue. Eiköhän jokainen mieheensä ihastunut nainen halua miestään sillä osa-alueella tyydyttää, mutta eihän siitä mitään takeita voi antaa. En tiennyt että vihkikaavassa oli sellainen lisäys, että vähintään kerran viikossa seksiä mutta mieluummin useammin kunnes kuolema meidät erottaa!!!!


      • Kylmä nainen
        Kylmä nainen kirjoitti:

        mutta ainakin väsymys, stressi ja yhteisen ajan puute tappavat seksin varmasti.
        Jos ei illalla jaksa muuta kuin kaatua sänkyyn silloin kun on se ensimmäinen hetki
        vuorokaudessa, kun ei tarvitse olla huolehtimassa lapsista ja kodista, niin tuskin siitä
        mitään syntyy. Sitäpaitsi jos kotitöitä tehdään yhdessä, niin silloin myös vietetään aikaa
        yhdessä, joka sekin ylipäänsä auttaa läheisempään kanssakäymiseen.

        Mikä ihme ajattelutapa se on, että miehiä huijataan kotitöihin seksin toivossa?!
        Kyllä se parisuhde pitää perustua johonkin muuhunkin kuin pelkkään seksiin, vaikka
        kuinka tärkeä juttu miehille olisi. Muuten sellaselta suhteelta on jalat katkottu jo
        muutamassa kuukaudessa. Ainahan se osa-alue hiljenee suhteen alkuaikojen jälkeen ja
        jos ei ole mitään muuta pitämässä suhdetta kasassa, niin kyllä se sitten aika tyhjän päällä on.

        Itsellä ei ainakaan muutenkaan riittäisi rahkeet edes kuvittelemaan, että miltä joku seksi
        tuntuu 20 vuoden liiton kuluttua. Olisiko sitä valmis heittämään alusvaatteet nurkkaan vai juoksisiko sitä omaa ukkoaan karkuun minkä kerkeää, koska se sama jyystäminen aiheuttaa niin helvetinmoista päänsärkyä. Toisaalta voi olla, että ukkokin juoksisi karkuun, kun näkisi minut ilman vaatteita, kun ei se kroppa enää ole samannäköinen kun joskus aikoinaan. Ehkä se jatkuva seksielämä parisuhteessa on joku käsittämätön myytti, joka ei kuitenkaan koskaan oikeesti toteudu. Tai jos jollain parilla toteutuu, niin voi sitten kertoa salaisuutensa mullekin. Joka tapauksessa pelkällä seksillä ei parisuhteessa pitkälle pötkitä, vaikka kuinka olisi tärkeä osa-alue. Eiköhän jokainen mieheensä ihastunut nainen halua miestään sillä osa-alueella tyydyttää, mutta eihän siitä mitään takeita voi antaa. En tiennyt että vihkikaavassa oli sellainen lisäys, että vähintään kerran viikossa seksiä mutta mieluummin useammin kunnes kuolema meidät erottaa!!!!

        Unohdin vielä lisätä, että ehkä siihen vihkikaavaan pitäisi myös lisätä,
        että palautus/vaihto-oikeus 10 päivän kuluessa, mikäli vihkikaavan reunaehdot ei toteudu.
        Poikkeuksellisesti synnytyksen jälkeen annetaan palautumisaikaa max. 2 kk, mutta sen
        jälkeen minkäänlaista lorvimista ei suvaita aviollisista velvollisuuksista!
        Myös raskauden loppuvaiheessa sallitaan poikkeuksellisesti kuukauden poikkeuslupa,
        ettei vauva pongahda maailmaan liian aikaisin ja mikäli mies vielä suuren mahan
        yli pystyy mitään tekemään!
        Muuten vaihto- ja palautusoikeus aina 5 vuoden kuluttua 5 vuotta nuorempaan versioon ja
        vaativille asiakkaille suosittelemme vauvatonta versiota vaihdettavaksi 3 vuoden välein.
        Vauvallinen versio suositellaan palautettavaksi mahdollisimman pian toisen synnytyksen jälkeen, sillä se on jo biologisensa tehtävänsä täyttänyt eikä enää siitä tokene ja voi kerta kaikkiaan tehdä tenän. Mikäli kyseessä on kotiäitiversio, joka vielä lorvii päivät toisensa jälkeen kotona vauvaeuforiassa, niin kyseisen version rinnalle suositellaan vauvatonta versiota!

        Joopa joo, eipä taida miehensä tuloilla elävän kotiäidin rooli juuri kadulla myymisestä poiketa.
        Paitsi että asiakas on aina sama!!!


      • Kylmä nainen
        Kylmä nainen kirjoitti:

        Unohdin vielä lisätä, että ehkä siihen vihkikaavaan pitäisi myös lisätä,
        että palautus/vaihto-oikeus 10 päivän kuluessa, mikäli vihkikaavan reunaehdot ei toteudu.
        Poikkeuksellisesti synnytyksen jälkeen annetaan palautumisaikaa max. 2 kk, mutta sen
        jälkeen minkäänlaista lorvimista ei suvaita aviollisista velvollisuuksista!
        Myös raskauden loppuvaiheessa sallitaan poikkeuksellisesti kuukauden poikkeuslupa,
        ettei vauva pongahda maailmaan liian aikaisin ja mikäli mies vielä suuren mahan
        yli pystyy mitään tekemään!
        Muuten vaihto- ja palautusoikeus aina 5 vuoden kuluttua 5 vuotta nuorempaan versioon ja
        vaativille asiakkaille suosittelemme vauvatonta versiota vaihdettavaksi 3 vuoden välein.
        Vauvallinen versio suositellaan palautettavaksi mahdollisimman pian toisen synnytyksen jälkeen, sillä se on jo biologisensa tehtävänsä täyttänyt eikä enää siitä tokene ja voi kerta kaikkiaan tehdä tenän. Mikäli kyseessä on kotiäitiversio, joka vielä lorvii päivät toisensa jälkeen kotona vauvaeuforiassa, niin kyseisen version rinnalle suositellaan vauvatonta versiota!

        Joopa joo, eipä taida miehensä tuloilla elävän kotiäidin rooli juuri kadulla myymisestä poiketa.
        Paitsi että asiakas on aina sama!!!

        että hallitus voisi ottaa säästöohjelmaan mukaan kotiäitilisän, joka maksettaisiin hoitolisän sijasta puolison tuloista. Perusosuus n. 300 EUR maksetaan äidille, mikäli vihkimisen yhteydessä sovitut aviolliset velvollisuudet täyttyvät. Lisäosuus 10 EUR per kerta maksetaan jokaisesta ylimääräisestä aviollisten velvollisuuksien täyttämisestä kuukauden kuluessa. Viikonloput saa pitää vapaata eli max. on mahdollisuus täyttää velvollisuuksia 20 kertaa kuussa ja ansaita sillä ylimääräiset 160 EUR (neljä kertaa siis kuuluu peruspalkkaan). Miehen ollessa alemmissa tuloluokissa, on mahdollisuus saada tähän kotiäitilisään ylimääräistä valtionapua porrastetusti ja ylemmissä sitä ei voi hakea ollenkaan. Miehen kanssa voidaan myös erikseen sopia viikonloppuvapaiden siirtämisestä keskelle viikkoa, jos se molemmille paremmin sopii. Näistä varoista voi äiti sitten kustantaa lapsille uudet talvihaalarit ja kumisaappaat ja ehkä joskus jotain kivaa itselleen.

        Eikös olis hyvä juttu? Prostituutio menis kuriin, jokaisen hoitaessa oman asiakkaansa kodissa, ja sukupuolitaudit vähenisivät. Valtio säästäisi hoitolisäkorvauksissaan ja miehet pysyisivät sopivasti viriileinä töissä. Äideilläkin olisi jotain motivaatiota availla niitä haarojaan, kun olisi mahdollisuus parantaa omaa ja lasten elintasoa. Ja mikä kaikista tärkeintä äiditkin tekisivät jotain hyödyllistä kotona lorvimisen sijasta.


      • Näin meillä
        AP kirjoitti:

        En ole varmasti miehesi. Kysyit olenki vaimoni kanssa. Olin ja olisin nytkin, jos hän ei antaisi niin selkeästi ymmärtää, että olen hänen mielestään vastenmielinen.

        Sitten pyytäisin naisilta yhtä asiaa; lopettakaa paskan jauhaminen niistä kotitöistä. On aika naivi yksinkertaistus, että parisuhde olisi yhtä vaahtokarkkien syömistä ja valssin tanssimista, jos mies silloin tällöin luutuaisi. En tunne ystäväpiiristäni yhtään miestä, joka ei imuroisi, tekisi ruokaa, täyttäisi ja tyhjentäisi astianpesukonetta, pesisi pyykkiä ja silittäisi paitojaan. Karvanoppamiehet corollissaan voivat olla erilaisia. Heitä en tunne.

        Ja meillä on vielä kaikilla ihan oikeasti vaativa työkin. Siitäkin tosin valitetaan. Työn hedelmät kyllä kelpaa, mutta töissä ei saisi käyd'ä. Sekin aika pitäisi olla viihdyttämässä ja palvelemassa yhtä kestokuukautisista kärsivää prinsessaa..

        Meillä molemmat käy töissä ja vaikka se mies tekee niitä kotitöitä niin ei paljon auta. Tuntimääräisesti se tekee niitä paljon vähemmän ja tekee vain silloin kun minä käsken. Oma-aloitteisesti mies ei tee mitään kotitöihin viittaavaakaan, paitsi sotkee.

        Arvatkaa, onko "kivaa" keräillä aikuisen miehen likaisia sukkia olkkarinlattialta tai käskeä miestä viemään ne pyykkikoriin / pesukoneeseen? Ihan kun pikkulasta.

        Ja kumma kyllä, tämä on tilanne todella monissa tietämissäni perheissä. Puhun nyt koulutetuista, työssäkäyvistä miehistä joilla on koulutetut, työssäkäyvät vaimot. Siinähän pidät kodin siistinä kun toinen ei tee mitään sen eteen, sotkee vaan. Ei viitsi edes omia jälkiään siivota.

        Korostan sitten vielä, että meillä palkkatöitä tehdään suurinpiirtein sama tuntimäärä ja palkka on sadan euron suuruudella sama, itse asiassa vieläpä niin että minä tienaan enemmän. Ymmärrän kyllä että kodinhoito on pääasiallisesti vaimon vastuulla jos tilanne on sellainen että mies on kotoa poissa työn vuoksi paljon. Mutta silloinkin sellainen perussiisteys (omat pyykit koneeseen, omat astiat huuhtelun jälkeen tiskikoneeseen) on kohteliasta muistaa. Pienet lapsetkin pystyvät tähän.


      • Periodityö
        Kylmä nainen kirjoitti:

        Ihan oikeesti miehet ei vaan tajuu, miten iso asia on naisille, että joku auttaa kotitöissä.
        Todellakaan se ei ole mikään klisee.
        Etkö tiennyt, että paras vinkki päästä sänkyyn vaimon kanssa on auttaa kotitöissä.
        Ja tämä ei ollut omasta päästä.
        Mutta jos teet kotitöitä, eikä sillä ole merkitystä, niin en tiedä vaimostasi.
        Minulle riittäisi, jos saisi apua kotitöissä, ei tarvitse muuten kysellä jatkuvasti henkistä
        olotilaa. Ihan konkreettisella tasolla apu riittäisi.
        Siitä tulisi sellainen olo, että koti ja sen hoitaminen on yhteinen asia eikä pelkästään minun.
        Sitäpaitsi olisi kiva tehdä asioita yhdessä ja tulisi sellainen olo, että joku välittää minunkin
        hyvinvoinnista.
        Mieluummin sitäpaitsi mies töissä kuin kotona surffaamassa telkkareita kotona, jos työajat
        on jossain kohtuuden rajoissa. Kummasti aina pienten lasten isillä pukkaa niitä ylitöitä...

        niin ei tiedä mitä puhuu? Hän kertoo tekevänsä kotitöitä kuten ystäväpiirin miehetkin ja pitää sitä luonnollisena. Siitä HUOLIMATTA vaimo on kylmä ja pitää miehen kosketusta vastenmielisenä, siis myös hellyydenosoituksia ilman seksivaatimusta. Sitten toi kotiaskareiden teko yleensä... En oo ikinä oikein ymmärtänyt miehiä jotka vaikka pesee lattiat, että vaimo antaa sitte illalla. Siis se seksi ja rakastelu onkin palkinto jostain tehdystä palvelusta. Entäs jos maksais suoraan rahana... Ja koska olen kolmivuorotyössä, on minulla paljon vapaapäiviä jolloin luonnollisesti siivoan, käyn kaupassa(eikä vaimon tarvi tehdä ostoslistaa), teen aina vapaapäivinä ruuan, pesen pyykit ja silitän itse vaatteeni. Joulu ja juhannussiivot olen 20v avioliiton aikana tehnyt minä vapaapäivinäni. Mutta en koskaan ole siivotessani ajatellut että teen tämän nyt siksi, että jos sitte sais illalla palkinnon. Kyllä meillä rakastellaan ihan muista syistä. Muuten yleensä vaimon aloituksesta ja useimmiten aamuisin, vaikkei se nyt tähän kuulukkaan. Sinä päivänä kun vaimo sanoo että siivoappas toi komero niin voit sitte illalla saada palkaksi jotain, alkaa vaimolle vähintään puolenvuoden selibaatti, onhan mulla käsi :D


    • väärinkäsityskö?

      Vaimo on saanut jostakin sen käsityksen, että olet pettänyt häntä, mutta et tunnusta.
      Tuo käytös on petetyn puolison kylmää sotaa.

    • Liina Anniina

      Vaimosi on on tiedostamattaan oman ja meille kaikille muillekin yhteisen esihistoriallisen biologiansa uhri. Hän ei vain nyt tällä hetkellä ajattele ylimmillä aivojensa kuorikerroksella, vaan niillä alimmillaan ollen hoivaviettinsä lumoama.
      Tähän kuuluu uroksen syrjiminen ja tylyttäminen, ja jopa pesäkolosta ulos kartoittaminen. Naaras kokee uroksen läsnäolon uhkaksi ja joillekin eläinlajeille uros tosiaan on hengenvaarallinen uhka poikasille.
      Naisesi alitajunta sanoo: "mauri" on tehtävänsä tehnyt, mauri saa mennä.
      Eli olet siittänyt lapset, sinua ei enää tarvita.

      Voi olla, ja onkin että vaimosi mielenkiinto sinua kohtaan herää, kun nuorempi lapsi on kasvanut riittävästi eli naisen biologia kehoittaa taas lisääntymään. Tämän väliajan hän kuitenkin pitää sinua varattuna itsellään ja siitä johtuu mustasukkaisuus.

      En tiedä, mistä johtuu se, että joidenkin naisten kohdalla ON näin. Ovatko sellaiset naiset jotenkin lähempänä vaistotoimintojaan, ja toiset taas ajattelevat älyllisemmin. Toisin sanoen, ovat kauempana esihistoriallisesta käyttäytymisestään.
      Muuta syytä en vaimosi käytökselle löydä.
      Minusta sinulla ei ole mitään syytä kiusata itseäsi ja asua inhokkina ja sylkykuppina OMASSA kodissasi. Hertsi sentään, sehän on myös SINUN kotisi.
      Olet nyt alistettu uros, jolta on parittelu kielletty ja saat vain syrjäkarein liikkua pesässä, kun naaras on pesän yksinvaltias.
      Viisas uros nostaisi takatassua, kusaisisi pari reviirimerkkiä pesäaukon suulle ja lähtisi uusille, paremmille apajille.

      • Kylmä nainen

        Oletko tosiaan naisena sitä mieltä, että avioliittoon sisältyy joku seksipakko?
        Ja jos ei suostu seksiin, niin miehellä on ilman muuta oikeus käydä vieraissa,
        koska muutenhan sen polla ei kestä...
        Minusta kummallakin puolisolla on itsemääräämisoikeus omasta kehostaan ja
        kukaan ei voi väkisin pakottaa seksiin.
        Jos toinen siitä kieltäytyy, niin se on sitten vaan nieltävä ja jätettävä toinen joksikin aikaa
        rauhaan. Voi olla, että jos ei sitä naamaansa hetkeen kotona näytä, niin voi ilmapiiri sitten
        taas olla vähän toisenlainen. Ei se silti sitä tarkoita, että olisi joku oikeus vieraisiin lähteä.
        Siinä vaiheessa kun puoliso pettää, niin siltä parisuhteelta on kaikki edellytykset onnistua
        jo viety. Uskoisin, että on paljon miehiä, jotka haluavat kunnioittaa vaimonsa tunteita ja
        nielevät seksittömät ajat, koska aidosti välittävät puolisostaan ja eivät halua satuttaa heitä
        menemällä vieraisiin. Aika esihistoriallista käytöstä on myös se, että naisen ollessa haluton tai kyvytön seksiin, niin miehellä olisi joku oikeus mennä vieraisiin.


      • Kylmä nainen
        Kylmä nainen kirjoitti:

        Oletko tosiaan naisena sitä mieltä, että avioliittoon sisältyy joku seksipakko?
        Ja jos ei suostu seksiin, niin miehellä on ilman muuta oikeus käydä vieraissa,
        koska muutenhan sen polla ei kestä...
        Minusta kummallakin puolisolla on itsemääräämisoikeus omasta kehostaan ja
        kukaan ei voi väkisin pakottaa seksiin.
        Jos toinen siitä kieltäytyy, niin se on sitten vaan nieltävä ja jätettävä toinen joksikin aikaa
        rauhaan. Voi olla, että jos ei sitä naamaansa hetkeen kotona näytä, niin voi ilmapiiri sitten
        taas olla vähän toisenlainen. Ei se silti sitä tarkoita, että olisi joku oikeus vieraisiin lähteä.
        Siinä vaiheessa kun puoliso pettää, niin siltä parisuhteelta on kaikki edellytykset onnistua
        jo viety. Uskoisin, että on paljon miehiä, jotka haluavat kunnioittaa vaimonsa tunteita ja
        nielevät seksittömät ajat, koska aidosti välittävät puolisostaan ja eivät halua satuttaa heitä
        menemällä vieraisiin. Aika esihistoriallista käytöstä on myös se, että naisen ollessa haluton tai kyvytön seksiin, niin miehellä olisi joku oikeus mennä vieraisiin.

        muuten kuka tällaisten miesten kanssa oikeen päätyy naimisiin?
        Siinähän sitä sitten päätyy joksikin kynnysmatoksi eteiseen.
        Jos ei pysty täyttämään miehensä seksuaalisia tarpeita saa sitten olla
        kotona yksin istumassa samalla kun mies käy vähän muiden kanssa pitämässä hauskaa.
        Kuinkahan sellaiset naiset oikein pitävät itsensä kasassa?
        Onkohan tällaisilla miehillä mitään kykyä empatiaan tai ajattelevatko koskaan muita ihmisiä?

        Vihoviimeisin juttu olisi kyllä rakastua tuollaiseen mieheen, sillä siitä ei mitään hyvää kyllä seuraisi.
        Elämä menisi pilalle joka tapauksessa, oli sitten yhdessä tai ei.
        Mitä tahansa teet sellaisen miehen eteen, niin ei se siitä koskaan mitään tajua.


      • AP

        Puit sanoiksi sen, minkä alitajuisesti jo tiesin. Näinhän aika monet naiset käyttäytyvät. Olen sen omassa ystäväpiirissäni nähnyt. Nainen "muuttuu" lapset saatuaan, OIkeasti ei muutu, vaan lopettaa näyttelemisen. Luottaa tosin siihen, että uroskin huolehtii perimästään eikä lähde pois pesästä, vaikka päälle syljettäisiin.

        Taidanpa ottaa elämän omiin käsiini. Etsin tulevan onneni muualta. Turha tähän on jäädä paskaa nielemään. Kaipa se lainsäädäntö isaakin vanhempana pitää. Tilanne ei tämän naisen kanssa tästä parane.


      • AP
        Kylmä nainen kirjoitti:

        Oletko tosiaan naisena sitä mieltä, että avioliittoon sisältyy joku seksipakko?
        Ja jos ei suostu seksiin, niin miehellä on ilman muuta oikeus käydä vieraissa,
        koska muutenhan sen polla ei kestä...
        Minusta kummallakin puolisolla on itsemääräämisoikeus omasta kehostaan ja
        kukaan ei voi väkisin pakottaa seksiin.
        Jos toinen siitä kieltäytyy, niin se on sitten vaan nieltävä ja jätettävä toinen joksikin aikaa
        rauhaan. Voi olla, että jos ei sitä naamaansa hetkeen kotona näytä, niin voi ilmapiiri sitten
        taas olla vähän toisenlainen. Ei se silti sitä tarkoita, että olisi joku oikeus vieraisiin lähteä.
        Siinä vaiheessa kun puoliso pettää, niin siltä parisuhteelta on kaikki edellytykset onnistua
        jo viety. Uskoisin, että on paljon miehiä, jotka haluavat kunnioittaa vaimonsa tunteita ja
        nielevät seksittömät ajat, koska aidosti välittävät puolisostaan ja eivät halua satuttaa heitä
        menemällä vieraisiin. Aika esihistoriallista käytöstä on myös se, että naisen ollessa haluton tai kyvytön seksiin, niin miehellä olisi joku oikeus mennä vieraisiin.

        Eipä avioliittoon tietenkään kuulu seksipakkoa. Eipä kuulu myöskään pakkoa olla seksittömässä avioliitossa. Outoa on ajatella niinkin, että voisi monopolisoida parisuhteessa seksin osallistumatta seksiin. Miten se voisi olla mahdollista?


      • Liina Anniina
        Kylmä nainen kirjoitti:

        muuten kuka tällaisten miesten kanssa oikeen päätyy naimisiin?
        Siinähän sitä sitten päätyy joksikin kynnysmatoksi eteiseen.
        Jos ei pysty täyttämään miehensä seksuaalisia tarpeita saa sitten olla
        kotona yksin istumassa samalla kun mies käy vähän muiden kanssa pitämässä hauskaa.
        Kuinkahan sellaiset naiset oikein pitävät itsensä kasassa?
        Onkohan tällaisilla miehillä mitään kykyä empatiaan tai ajattelevatko koskaan muita ihmisiä?

        Vihoviimeisin juttu olisi kyllä rakastua tuollaiseen mieheen, sillä siitä ei mitään hyvää kyllä seuraisi.
        Elämä menisi pilalle joka tapauksessa, oli sitten yhdessä tai ei.
        Mitä tahansa teet sellaisen miehen eteen, niin ei se siitä koskaan mitään tajua.

        Ai sellaisten miesten, jotka olettaa että avioliitossa hoituu myös seksitarpeet?
        Ymmärrän kyllä, että synnytyksen jälkeen ei hetikohta aleta sekstailemaan, mutta vuoden ja parin seksitauko olisi herättää jo minulla naisena empatiaa myös puutteessa elävää miestä kohtaan! Sinulla ei näköjään. Ihmettelen tätä suuresti.

        "Jos ei pysty täyttämään miehensä seksuaalisia tarpeita"....
        voi kuules kylmäkkö, ei se avioliitto noin pidä mennä. Se pitäisi mennä fifty-fifty, että molempien tarpeet on samalla kyseessä.
        Avioliitto on molemminpuolista rakkautta, hellyyttä ja seksiä.
        Mies ja nainen tarpeineen kimpassa. Jos nainen ei enää halua miestään seksuaalisesti, niin voipi siinä miettiä avioliittonsa tilaa eikä olettaa, että liitto rullaisi kivasti, jos elellään kuin kahdeksankymppiset.

        Normaaliin, terveeseen avioliittoon KUULUU seksitarpeet. Mies voi ihan hyvin ja aiheesta ihmetellä, jos nainen pistää pöksyluukkunsa kiinni eikä enää anna.
        Ja sitä paitsi vaikka naista ei aina haluttaisikaan, ja jos mies muuten on tärkeä naiselle, niin ei se keskivälikkö kulu käyttämisestä.
        Miehelle voi ihan hyvin järkätä pikaisen sexypalvelun about 5-15 min, ja a vot mies on tyytyväinen. Ei pidä olla naisenkaan turhan niuho, pihtari ja prinsessa, kun ei prinsessoja olla oikeasti.
        Pihtarimaisuus on AINA voitettavissa pienellä palvelualttiudella ja jää itselle hyvä mieli kun teki toiselle hyvä työn. :D


      • Kylmä nainen
        Liina Anniina kirjoitti:

        Ai sellaisten miesten, jotka olettaa että avioliitossa hoituu myös seksitarpeet?
        Ymmärrän kyllä, että synnytyksen jälkeen ei hetikohta aleta sekstailemaan, mutta vuoden ja parin seksitauko olisi herättää jo minulla naisena empatiaa myös puutteessa elävää miestä kohtaan! Sinulla ei näköjään. Ihmettelen tätä suuresti.

        "Jos ei pysty täyttämään miehensä seksuaalisia tarpeita"....
        voi kuules kylmäkkö, ei se avioliitto noin pidä mennä. Se pitäisi mennä fifty-fifty, että molempien tarpeet on samalla kyseessä.
        Avioliitto on molemminpuolista rakkautta, hellyyttä ja seksiä.
        Mies ja nainen tarpeineen kimpassa. Jos nainen ei enää halua miestään seksuaalisesti, niin voipi siinä miettiä avioliittonsa tilaa eikä olettaa, että liitto rullaisi kivasti, jos elellään kuin kahdeksankymppiset.

        Normaaliin, terveeseen avioliittoon KUULUU seksitarpeet. Mies voi ihan hyvin ja aiheesta ihmetellä, jos nainen pistää pöksyluukkunsa kiinni eikä enää anna.
        Ja sitä paitsi vaikka naista ei aina haluttaisikaan, ja jos mies muuten on tärkeä naiselle, niin ei se keskivälikkö kulu käyttämisestä.
        Miehelle voi ihan hyvin järkätä pikaisen sexypalvelun about 5-15 min, ja a vot mies on tyytyväinen. Ei pidä olla naisenkaan turhan niuho, pihtari ja prinsessa, kun ei prinsessoja olla oikeasti.
        Pihtarimaisuus on AINA voitettavissa pienellä palvelualttiudella ja jää itselle hyvä mieli kun teki toiselle hyvä työn. :D

        ole noin yksinkertaista. Kuten jo sanoin, en tahallaan pidä mitään kylmää linjaa miestäni kohtaan, mutta en myöskään kykene olemaan hänen kanssaan tällä hetkellä. Koen hänen olevan välinpitämätön omia tarpeitani kohtaan, vaikka pyrin monella tavalla huomioimaan hänen tarpeitaan. Minusta tuntuu, että hän ei edes huomaa minun tarpeitani. Ehkä tämä on ihan tavallista, kun ollaan oltu pidempään tai vähemmänkin aikaa naimisissa. Toisesta tulee se itsestäänselvyys, joka on aina huolehtimassa tietyistä asioista ja jolta ei muista edes kuukausiin kysyä, että miten sinä voit. Se on itsestäänselvyys, että se toinen jaksaa, huolehtii ja voi hyvin.

        En hyväksy pettämistä ja minusta se ei ole mitään prinsessamaista käytöstä. Uskoisin, että lähes kaikki naiset edellyttävät kumppaneiltaan uskollisuutta. Kyllä tottakai normaalitilanteessa avioliittoon kuuluu seksielämä ja sen aktiivisuus on sitten puolisoiden välillä sovittava asia. Niin kauan kuin tilanne molemmille osapuolille sopii, niin ei siinä kenenkään oikeuksia poljeta.


      • cc
        AP kirjoitti:

        Puit sanoiksi sen, minkä alitajuisesti jo tiesin. Näinhän aika monet naiset käyttäytyvät. Olen sen omassa ystäväpiirissäni nähnyt. Nainen "muuttuu" lapset saatuaan, OIkeasti ei muutu, vaan lopettaa näyttelemisen. Luottaa tosin siihen, että uroskin huolehtii perimästään eikä lähde pois pesästä, vaikka päälle syljettäisiin.

        Taidanpa ottaa elämän omiin käsiini. Etsin tulevan onneni muualta. Turha tähän on jäädä paskaa nielemään. Kaipa se lainsäädäntö isaakin vanhempana pitää. Tilanne ei tämän naisen kanssa tästä parane.

        on, että yksi perhe hajoaa vain siksi, että mies ei osaa ottaa puheeksi mikä mättää. Kun olet vastannut vastauksiin, et ole kertonut, miten olet asiasta keskustellut. Säälittävää, että pitää netissä kiukutella. Löydät itsesi uuden kumppanisi kanssa täsmälleen samasta tilanteesta, koska et itse muutu miksikään. Erona vain se, että sait sitä ennen aikaan kaksi avioerolasta.


      • nsjdjssjcgjscgjsdc
        AP kirjoitti:

        Puit sanoiksi sen, minkä alitajuisesti jo tiesin. Näinhän aika monet naiset käyttäytyvät. Olen sen omassa ystäväpiirissäni nähnyt. Nainen "muuttuu" lapset saatuaan, OIkeasti ei muutu, vaan lopettaa näyttelemisen. Luottaa tosin siihen, että uroskin huolehtii perimästään eikä lähde pois pesästä, vaikka päälle syljettäisiin.

        Taidanpa ottaa elämän omiin käsiini. Etsin tulevan onneni muualta. Turha tähän on jäädä paskaa nielemään. Kaipa se lainsäädäntö isaakin vanhempana pitää. Tilanne ei tämän naisen kanssa tästä parane.

        mielestäni naiset mitkä käyttäytyvät näin...ajavat miehensä toisen naisen syliin...ihan turha parkua sitten.Ja mikä oikeus naisella on vittuilla miehelleen jos toinen on oikeasti toiminut noin kuin ap kertoo...Itse olen seurannut omien ystävieni käytöstä miehiään kohtaan ja aivan jäätävää touhua.Olenkin mieheni kanssa keskustellut asiasta ja todettu että ei tulisi mieleenkään kohdella toista noin..eikä se tarkoita että olisin jotenkin sellaisessa asemassa että olisin hellan ja nyrkin välissä.Ensimmäinen asia mitä miehelleni opetin hänen eronsa jälkeen oli se että hänelläkin on oikeus nauttia hyvästä seksistä ja keskittyä joskus hiukan itseensä ja antaa minun keskittyä hänen nautintoonsa...entinen oli todella vienyt häneltä kaiken itsetunnon rahoja myöden...keskinäinen kunnioitus ja rakastaminen ..sitä olen opettanut ja mieheni toteaa aina että olisipa tavannut minut joskus aikaisemmin...vaikka me olemme äitejä ja isiä ..olemme myös meitä itsejämme ja emme saa jos emme anna...kukaan ei ole itsestään selvyys....minusta jos puhumiset on puhuttu niin sinulla on oikeus onneen..ja toivottavasti myös löydät sen elämänlankasi....


      • Välit kuntoon
        AP kirjoitti:

        Puit sanoiksi sen, minkä alitajuisesti jo tiesin. Näinhän aika monet naiset käyttäytyvät. Olen sen omassa ystäväpiirissäni nähnyt. Nainen "muuttuu" lapset saatuaan, OIkeasti ei muutu, vaan lopettaa näyttelemisen. Luottaa tosin siihen, että uroskin huolehtii perimästään eikä lähde pois pesästä, vaikka päälle syljettäisiin.

        Taidanpa ottaa elämän omiin käsiini. Etsin tulevan onneni muualta. Turha tähän on jäädä paskaa nielemään. Kaipa se lainsäädäntö isaakin vanhempana pitää. Tilanne ei tämän naisen kanssa tästä parane.

        mutta luulen että karu totuus on se, että lasten saamisella on vaikutusta naisten aktiivisuuteen sängyssä ja suhtautumiseen omaan puolisoon. Lapsista tulee se maailman keskipiste, joka on aikaisemmin ollut se oma puoliso. Lapset ovat sylissä ja tarjoavat sitä läheisyyttä, jota aiemmin on saatu yksinomaan parisuhteesta. Yleensä kun naiset eivät välttämättä ole yhtä innostuneita pelkästä seksistä, niin siinä sitten helposti puolisoiden välit kärsii. En nyt kuitenkaan sanoisi, että naiset lopettavat näyttelemisen. Kyllä varmasti kaikki sitä ennen ja sen jälkeen on ihan aitoa, asetelma vaan radikaalisti muuttuu. Ehkä tilanne ei ihan vastaavaksi palaudu kuin ennen lasten syntymää, mutta toisaalta se voi olla positiivista.
        Jonkun mielestä naiset rauhoittuu lasten saamisen jälkeen, mitä ikinä se nyt sitten tarkoittaakaan...
        Missään tapauksessa tämä ei kuitenkaan tarkoita, että omaa puolisoa pitäisi ruveta hylkimään.
        Puolisoiden keskinäisillä väleillä on iso merkitys koko perheelle ja sen hyvinvoinnille. Niin että jos ne eivät ole kunnossa, niin siitä kärsivät kaikki mukaanlukien lapset. Eri asia sitten on, voidaanko ne välit saada kuntoon ja miten. Ei ole helppoja ratkaisuja koskaan, teki mitä teki.


      • Ei nimimerkkiä
        Kylmä nainen kirjoitti:

        Oletko tosiaan naisena sitä mieltä, että avioliittoon sisältyy joku seksipakko?
        Ja jos ei suostu seksiin, niin miehellä on ilman muuta oikeus käydä vieraissa,
        koska muutenhan sen polla ei kestä...
        Minusta kummallakin puolisolla on itsemääräämisoikeus omasta kehostaan ja
        kukaan ei voi väkisin pakottaa seksiin.
        Jos toinen siitä kieltäytyy, niin se on sitten vaan nieltävä ja jätettävä toinen joksikin aikaa
        rauhaan. Voi olla, että jos ei sitä naamaansa hetkeen kotona näytä, niin voi ilmapiiri sitten
        taas olla vähän toisenlainen. Ei se silti sitä tarkoita, että olisi joku oikeus vieraisiin lähteä.
        Siinä vaiheessa kun puoliso pettää, niin siltä parisuhteelta on kaikki edellytykset onnistua
        jo viety. Uskoisin, että on paljon miehiä, jotka haluavat kunnioittaa vaimonsa tunteita ja
        nielevät seksittömät ajat, koska aidosti välittävät puolisostaan ja eivät halua satuttaa heitä
        menemällä vieraisiin. Aika esihistoriallista käytöstä on myös se, että naisen ollessa haluton tai kyvytön seksiin, niin miehellä olisi joku oikeus mennä vieraisiin.

        "Minusta kummallakin puolisolla on itsemääräämisoikeus omasta kehostaan ja
        kukaan ei voi väkisin pakottaa seksiin."

        Paitsi että itse voi itsenä pakottaa. On kunkin oma asia päättää, mihin vastentahtoisiin asioihin on valmis suostumaan perheen vuoksi.

        Toinen asia on sitten se, että haluaako mies halutonta seksikumppania. Tässä miehiä on erilaisia. On niitä, joille vastentahtoinenkin seksi käy, ja on niitä, jotka haluavat vain innokkaan partnerin.

        "Uskoisin, että on paljon miehiä, jotka haluavat kunnioittaa vaimonsa tunteita ja
        nielevät seksittömät ajat,"

        Epäilemättä. Mutta heität tuon virkkeen niin kevyesti, että sinä et selvästikään ymmärrä, miten pakottava seksin tarve voi olla.


      • Ei nimimerkkiä
        AP kirjoitti:

        Puit sanoiksi sen, minkä alitajuisesti jo tiesin. Näinhän aika monet naiset käyttäytyvät. Olen sen omassa ystäväpiirissäni nähnyt. Nainen "muuttuu" lapset saatuaan, OIkeasti ei muutu, vaan lopettaa näyttelemisen. Luottaa tosin siihen, että uroskin huolehtii perimästään eikä lähde pois pesästä, vaikka päälle syljettäisiin.

        Taidanpa ottaa elämän omiin käsiini. Etsin tulevan onneni muualta. Turha tähän on jäädä paskaa nielemään. Kaipa se lainsäädäntö isaakin vanhempana pitää. Tilanne ei tämän naisen kanssa tästä parane.

        Voin vain arvailla vaimosi mietteitä. On aika epätodennäköistä, että hän vain on omaksi ilokseen vittumainen. Veikkaan, että sinä et enää sytytä häntä ja hän on sinulle siitä katkera. Sinun pitäisi tehdä jotain (ei hän itsekään välttämättä tiedä mitä), jolla hän voisi uudestaan rakastua sinuun ja tuntea intohimoa.

        Toisin sanoen, hän on puutteessa ja pitää sinua "pihtarina". Ei niin, ettet suostuisi seksiin, mutta hänellä on naisena rima paljon korkeammalla. Sinun pitää olla mies, joka vie häneltä jalat alta. Hän näkee, että sinä käyttäydyt juuri väärin päin. Hän ei kykene teeskentelemään tyytyväistä ja koskemaan sinuun; hänhän yrittää viestittää, että hänellä on paha olo ja sinun tehtäväsi on pyyhkiä se paha olo pois.

        Hän on omistushaluinen ja katkera samasta syystä: hän ylläpitää edelleen pientä toivonripettä siitä, että muutut valkeaksi ritariksi, vaikka näkeekin edessään vain itsekkään seksikerjäläisen. Kun hän menettää lopulta toivonsa sinun suhteesi, hän muuttuu kohteliaammaksi.


      • Liina Anniina
        Kylmä nainen kirjoitti:

        ole noin yksinkertaista. Kuten jo sanoin, en tahallaan pidä mitään kylmää linjaa miestäni kohtaan, mutta en myöskään kykene olemaan hänen kanssaan tällä hetkellä. Koen hänen olevan välinpitämätön omia tarpeitani kohtaan, vaikka pyrin monella tavalla huomioimaan hänen tarpeitaan. Minusta tuntuu, että hän ei edes huomaa minun tarpeitani. Ehkä tämä on ihan tavallista, kun ollaan oltu pidempään tai vähemmänkin aikaa naimisissa. Toisesta tulee se itsestäänselvyys, joka on aina huolehtimassa tietyistä asioista ja jolta ei muista edes kuukausiin kysyä, että miten sinä voit. Se on itsestäänselvyys, että se toinen jaksaa, huolehtii ja voi hyvin.

        En hyväksy pettämistä ja minusta se ei ole mitään prinsessamaista käytöstä. Uskoisin, että lähes kaikki naiset edellyttävät kumppaneiltaan uskollisuutta. Kyllä tottakai normaalitilanteessa avioliittoon kuuluu seksielämä ja sen aktiivisuus on sitten puolisoiden välillä sovittava asia. Niin kauan kuin tilanne molemmille osapuolille sopii, niin ei siinä kenenkään oikeuksia poljeta.

        En kehoita pettämään avioliitossa. Vuosia jatkunut seksuaalinen kylmyys oikeuttaa eroamaan. Puoliso, joka saa kylmää kohtelua, on mielestäni oikeutettu lopettamaan liiton.
        En tiettävästi missään kohdin ole kirjoittanut, että olkaa uskottomia puolisoillenne.

        Kannatan joko/tai ratkaisua, jos avioliitossa seksi loppuu muun kuin sairauden tähden. Joko ollaan avioliitossa tai ei.
        Uskottomuus ei rakenna liittoa. Ero on parempi.


      • Liina Anniina
        Ei nimimerkkiä kirjoitti:

        Voin vain arvailla vaimosi mietteitä. On aika epätodennäköistä, että hän vain on omaksi ilokseen vittumainen. Veikkaan, että sinä et enää sytytä häntä ja hän on sinulle siitä katkera. Sinun pitäisi tehdä jotain (ei hän itsekään välttämättä tiedä mitä), jolla hän voisi uudestaan rakastua sinuun ja tuntea intohimoa.

        Toisin sanoen, hän on puutteessa ja pitää sinua "pihtarina". Ei niin, ettet suostuisi seksiin, mutta hänellä on naisena rima paljon korkeammalla. Sinun pitää olla mies, joka vie häneltä jalat alta. Hän näkee, että sinä käyttäydyt juuri väärin päin. Hän ei kykene teeskentelemään tyytyväistä ja koskemaan sinuun; hänhän yrittää viestittää, että hänellä on paha olo ja sinun tehtäväsi on pyyhkiä se paha olo pois.

        Hän on omistushaluinen ja katkera samasta syystä: hän ylläpitää edelleen pientä toivonripettä siitä, että muutut valkeaksi ritariksi, vaikka näkeekin edessään vain itsekkään seksikerjäläisen. Kun hän menettää lopulta toivonsa sinun suhteesi, hän muuttuu kohteliaammaksi.

        Viestisi perusteella nimimerkiksesi sopisi Prinsessa!

        Prinsessa ei itse tiedä mitä tahtoo, mutta hän olettaa, että miehen pitää tietää, mitä prinsessa tahtoo.

        Jos prinsessan mielestä mies ei ole enää sytyttävä eli prinsessa on kyllästynyt mieheensä, niin miehen pitää poistaa prinsessan kyllästyneisyys.

        Prinsessa ei koskaan ole "omaksi ilokseen vittumainen". Prinsessa on vittumainen sen vuoksi, että muille tulisi äärettömän paskamainen olo.

        Prinsessa pitää rimaa korkealla. Hän katsoo olevansa ylempänä muita. Sen tähden hänelle ei kelpaa mikä tahansa palvelu ja tarjonta miehen taholta. Prinsessa haluaa luksuskohtelun.
        Prinsessa vaatii korkeaa laatua seksielämässä. Miehen tulee tehdä maailman hienoimmat temput ja kuviot, niin että prinsessa pääsee irti ikävystyneisyydestään.
        Prinsessa pisteyttää suorituksen asteikolla 0-10.

        Prinsessan ei tarvitse itse tehdä mitään. Hän on se, jota viihdytetään erotiikan saralla.

        "Hän näkee, että sinä käyttäydyt juuri väärin päin".
        Koska olet prinsessa, niin sinä olet se, joka määrittelee miehen ja sen mikä on väärinpäin.
        Mies ei saa määritellä prinsessaa eikä itseään. Se on sääntö number one prinsessan säädäntökokoelmassa.

        Prinsessa ei kykene teeskentelemään!
        Prinsessan ei tarvitse huomioida eikä käyttäytyä hyvin, jos hänestä ei tunnu siltä.

        Kun prinsessalla on paha olo, niin häneltä ei saa odottaa mitään. Prinsessa on vastuuttomuuden tilassa silloin. Muiden on otettava vastuu, tuntui heistä miltä tuntui. Se on samantekevä prinsessalle.
        Miehen tehtävä on "pyyhkiä paha olo pois" prinsessalta.

        Prinsessalla on oikeus olla omistushaluinen ja katkera niin halutessaan. Prinsessahan omistaa ympärillään olevat ihmiset.

        Prinsessan miehen pitää olla Valkea Ritari.
        Jos mies haluaa prinsessalta seksiä silloin, kun prinsessaa ei huvita, niin mies on itsekäs seksikerjäläinen. Kerjäläinen kun katsotaan olevan hierarkiassa alin hylkiö.
        Vain prinsessa voi haluta jotain, muut eivät voi haluta mitään.

        On suuri onni, jos prinsessa menettää toivonsa miehen suhteen. Tällöin mies vapautuu, hänet vetäistään viemäristä alas.
        Prinsessan kohteliaisuus on näennäistä. Se on samaa välinpitämättömyyttä, millä suhtaudutaan ojan vierellä lojuvaan koiran kakkakasaan.
        Se mikä ei palvele prinsessaa, on merkityksetöntä hänelle.


      • Prinsessako?
        Liina Anniina kirjoitti:

        Viestisi perusteella nimimerkiksesi sopisi Prinsessa!

        Prinsessa ei itse tiedä mitä tahtoo, mutta hän olettaa, että miehen pitää tietää, mitä prinsessa tahtoo.

        Jos prinsessan mielestä mies ei ole enää sytyttävä eli prinsessa on kyllästynyt mieheensä, niin miehen pitää poistaa prinsessan kyllästyneisyys.

        Prinsessa ei koskaan ole "omaksi ilokseen vittumainen". Prinsessa on vittumainen sen vuoksi, että muille tulisi äärettömän paskamainen olo.

        Prinsessa pitää rimaa korkealla. Hän katsoo olevansa ylempänä muita. Sen tähden hänelle ei kelpaa mikä tahansa palvelu ja tarjonta miehen taholta. Prinsessa haluaa luksuskohtelun.
        Prinsessa vaatii korkeaa laatua seksielämässä. Miehen tulee tehdä maailman hienoimmat temput ja kuviot, niin että prinsessa pääsee irti ikävystyneisyydestään.
        Prinsessa pisteyttää suorituksen asteikolla 0-10.

        Prinsessan ei tarvitse itse tehdä mitään. Hän on se, jota viihdytetään erotiikan saralla.

        "Hän näkee, että sinä käyttäydyt juuri väärin päin".
        Koska olet prinsessa, niin sinä olet se, joka määrittelee miehen ja sen mikä on väärinpäin.
        Mies ei saa määritellä prinsessaa eikä itseään. Se on sääntö number one prinsessan säädäntökokoelmassa.

        Prinsessa ei kykene teeskentelemään!
        Prinsessan ei tarvitse huomioida eikä käyttäytyä hyvin, jos hänestä ei tunnu siltä.

        Kun prinsessalla on paha olo, niin häneltä ei saa odottaa mitään. Prinsessa on vastuuttomuuden tilassa silloin. Muiden on otettava vastuu, tuntui heistä miltä tuntui. Se on samantekevä prinsessalle.
        Miehen tehtävä on "pyyhkiä paha olo pois" prinsessalta.

        Prinsessalla on oikeus olla omistushaluinen ja katkera niin halutessaan. Prinsessahan omistaa ympärillään olevat ihmiset.

        Prinsessan miehen pitää olla Valkea Ritari.
        Jos mies haluaa prinsessalta seksiä silloin, kun prinsessaa ei huvita, niin mies on itsekäs seksikerjäläinen. Kerjäläinen kun katsotaan olevan hierarkiassa alin hylkiö.
        Vain prinsessa voi haluta jotain, muut eivät voi haluta mitään.

        On suuri onni, jos prinsessa menettää toivonsa miehen suhteen. Tällöin mies vapautuu, hänet vetäistään viemäristä alas.
        Prinsessan kohteliaisuus on näennäistä. Se on samaa välinpitämättömyyttä, millä suhtaudutaan ojan vierellä lojuvaan koiran kakkakasaan.
        Se mikä ei palvele prinsessaa, on merkityksetöntä hänelle.

        mies, jonka on juostava jokaikisen hameenhelman perässä voisi muuttaa arabimaihin.
        Siellähän saa vaimoja pitää useampia ja muutenkin niitä saa kohdella kuin paskaa.
        Jos on seitsemän vaimoa mistä valita, niin eiköhän siitä aina joku löydy täyttämään miehensä
        tarpeet. Tai eihän siellä tietenkään ole mahdollisuutta kieltäytyä seksistä tai sitten varmaan
        joutuu vähintään hirsipuuhun. Naiset ovat siellä pelkästään miehensä esineitä, joilla ei ole mitään
        oikeuksia.

        Olen kiitollinen, että en ole syntynyt arabimaihin. Sulttaanit siellä saa pitää haareminsa ja tehdä
        joukon naisia hyvin onnettomiksi. Onneksi länsimaissa sentään toteutuu jonkunlainen tasa-arvo
        miesten ja naisten välillä. Se mielestäni avioliitossakin molemminpuolista kunnioitusta, arvostusta ja
        vapaaehtoisuutta. Toisin sanoen molemmilla osapuolilla on oikeus kieltäytyä seksistä tai oikeastaan ihan mistä vaan, eikä siihen kukaan voi pakottaa. Minusta olisi ahdistavaa elää avioliitossa, jossa mies lähtee samantien vieraisiin, jos en jonain päivänä pysty täyttämään hänen tarpeitaan. Vähemmästäkin menisi ihan lukkoon ja seksistä tulisi hirveetä pakkopullaa.
        Ja tosiaan kyllä minusta mies on jo aikamoinen seksikerjäläinen, jos se mieluummin kiusaa jotain kylmää lahnaa, kun odottaa että se vaimo siitä taas uudelleen lämpenee. Ei sellainen mies välitä vaimonsa tunteista pätkääkään; pääasia että oma mieli pysyy hyvänä. Jos olet koskaan tullut petetyksi läheisessä ihmissuhteessa, tiedät kyllä itsekin miltä se tuntuu ja miten kauan sellaisesta kestää toipua ja rakentaa luottamusta uudelleen. Minun mielestäni se on ihan sama pettääkö vai eroaako, sillä lopputulos on ihan sama. Jos petät, niin luottamus menee ja liitto loppuu joka tapauksessa ennemin tai myöhemmin. Kyllä minä ainakin mieluummin hoidan oman asiakkaani yksinoikeudella ja siinä vaiheessa kun se ei riitä tai kelpaa, saa pysyvästi hankkia hoitonsa muualla!!!


      • Hyhhyh!

        Hyi että sä ajattelet sitten inhottavasti!
        Olet varmasti oikeasti mies. Ruma pieni mies.


      • ed.
        Hyhhyh! kirjoitti:

        Hyi että sä ajattelet sitten inhottavasti!
        Olet varmasti oikeasti mies. Ruma pieni mies.

        Tarkoitan siis tuon nim. merkin Liina Anniinan persoonaa. Yäk!


      • Kylmä nainen
        Liina Anniina kirjoitti:

        En kehoita pettämään avioliitossa. Vuosia jatkunut seksuaalinen kylmyys oikeuttaa eroamaan. Puoliso, joka saa kylmää kohtelua, on mielestäni oikeutettu lopettamaan liiton.
        En tiettävästi missään kohdin ole kirjoittanut, että olkaa uskottomia puolisoillenne.

        Kannatan joko/tai ratkaisua, jos avioliitossa seksi loppuu muun kuin sairauden tähden. Joko ollaan avioliitossa tai ei.
        Uskottomuus ei rakenna liittoa. Ero on parempi.

        oikeassa siinä, että kylmää kohtelua saava osapuoli on oikeutettu lopettamaan liiton.
        Mieheni ei kuitenkaan ole toistaiseksi ilmaissut minkäänlaista halua lopettaa liittoa
        minun kylmän kohtelun takia. Se, että en tällä hetkellä pysty/ ole valmis/ halua sänkyyn
        hänen kanssaan, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kohtelisin häntä muulla tavoin huonosti.
        Pyrin kohtelemaan häntä kaikella kunnioituksella kuten kanssaihmisiä yleensäkin (mikä
        ei tarkoita sitä, etteikö meillä voisi olla riitoja).

        Yritän myös aina olla mahdollisimman rehellinen myös omaa puolisoani kohtaan, ja olemme
        keskustelleet avoimesti parisuhteestamme ja myös siihen tällä hetkellä vaikuttavista asioista.
        Koska oma kylmä käytökseni on jatkunut jo jonkin aikaa, olen itsenikin takia halunnut kertoa siihen vaikuttavista asioista ainakin pääpiirteittäin.


      • Liina Anniina
        Prinsessako? kirjoitti:

        mies, jonka on juostava jokaikisen hameenhelman perässä voisi muuttaa arabimaihin.
        Siellähän saa vaimoja pitää useampia ja muutenkin niitä saa kohdella kuin paskaa.
        Jos on seitsemän vaimoa mistä valita, niin eiköhän siitä aina joku löydy täyttämään miehensä
        tarpeet. Tai eihän siellä tietenkään ole mahdollisuutta kieltäytyä seksistä tai sitten varmaan
        joutuu vähintään hirsipuuhun. Naiset ovat siellä pelkästään miehensä esineitä, joilla ei ole mitään
        oikeuksia.

        Olen kiitollinen, että en ole syntynyt arabimaihin. Sulttaanit siellä saa pitää haareminsa ja tehdä
        joukon naisia hyvin onnettomiksi. Onneksi länsimaissa sentään toteutuu jonkunlainen tasa-arvo
        miesten ja naisten välillä. Se mielestäni avioliitossakin molemminpuolista kunnioitusta, arvostusta ja
        vapaaehtoisuutta. Toisin sanoen molemmilla osapuolilla on oikeus kieltäytyä seksistä tai oikeastaan ihan mistä vaan, eikä siihen kukaan voi pakottaa. Minusta olisi ahdistavaa elää avioliitossa, jossa mies lähtee samantien vieraisiin, jos en jonain päivänä pysty täyttämään hänen tarpeitaan. Vähemmästäkin menisi ihan lukkoon ja seksistä tulisi hirveetä pakkopullaa.
        Ja tosiaan kyllä minusta mies on jo aikamoinen seksikerjäläinen, jos se mieluummin kiusaa jotain kylmää lahnaa, kun odottaa että se vaimo siitä taas uudelleen lämpenee. Ei sellainen mies välitä vaimonsa tunteista pätkääkään; pääasia että oma mieli pysyy hyvänä. Jos olet koskaan tullut petetyksi läheisessä ihmissuhteessa, tiedät kyllä itsekin miltä se tuntuu ja miten kauan sellaisesta kestää toipua ja rakentaa luottamusta uudelleen. Minun mielestäni se on ihan sama pettääkö vai eroaako, sillä lopputulos on ihan sama. Jos petät, niin luottamus menee ja liitto loppuu joka tapauksessa ennemin tai myöhemmin. Kyllä minä ainakin mieluummin hoidan oman asiakkaani yksinoikeudella ja siinä vaiheessa kun se ei riitä tai kelpaa, saa pysyvästi hankkia hoitonsa muualla!!!

        Haa, mutta eihän alkup. viesteilijä ole pettänyt vaimoaan. Pitkän selibaattinsa aikana hän tuossa vain pohdiskelee, pitäiskö pettää.
        Käsi sydämelle: jos joutuu koko ajan torjutuksi ja hyljetyksi, niin eikö silloin kenelle vain tulisi mieleen, että pitäisikö etsiä kumppani, joka hellii ja pitää hyvänä.
        Jotenkin uskomattoman ankarasti täällä on ruodittu miestä, joka on avioliitossaan kokenu vaimon taholta torjuntaa ja kylmyyttä. Tällaisiako me naiset ollaan? Täytyy sanoa, että ennen oli laivat puuta ja naiset rautaa, nyt ovat laivat rautaa ja naiset puuta.
        Vaikuttaa siltä että meistä naisista on kehittynyt hemmoteltu ja oikutteleva sukupolvi. Ollaan käsitetty tasa-arvo täysin väärin.
        Eikä toikaan ap. mies nyt mitään haaremia ole perustamassa. Haluaa vain normaalia parisuhdetta, terve mies kun on.
        Piste.


      • Liina Anniina
        ed. kirjoitti:

        Tarkoitan siis tuon nim. merkin Liina Anniinan persoonaa. Yäk!

        Jo vain, todellakin olen nainen, mutta en laumasielu, enkä lammas joka määkii. Olen kahden lapsen vähän yli kolmekymppinen äiti.
        Minua ei elämä ole hemmotellut, alusta asti olen saanut puoleni pitää, mummoni kasvattama REIPAS nainen olen. Mummo opetti ymmärtämään miehiäkin, koska oli suuren poikaperheen äiti. Urheilullinen, riuska ihminen.
        Ei meidän kaikkien elämä mene muottien mukaan, että omistetaan äiti ja iskä ja pieni sievä koti, jossa saa kaiken jalkaa polkemalla ja kiukuttelemalla.
        Minun persoonassa ei ole sen enempää vikaa kuin täällä muillakaan, jotka hutkii alkup. miestä. Mitä ihmeen pahaa mies on tehnyt? Nähkää hänessä nyt ne hyvätkin puolet, joista hän kirjoittaa, herranjumala sentään!


      • Kylmä nainen
        Liina Anniina kirjoitti:

        Haa, mutta eihän alkup. viesteilijä ole pettänyt vaimoaan. Pitkän selibaattinsa aikana hän tuossa vain pohdiskelee, pitäiskö pettää.
        Käsi sydämelle: jos joutuu koko ajan torjutuksi ja hyljetyksi, niin eikö silloin kenelle vain tulisi mieleen, että pitäisikö etsiä kumppani, joka hellii ja pitää hyvänä.
        Jotenkin uskomattoman ankarasti täällä on ruodittu miestä, joka on avioliitossaan kokenu vaimon taholta torjuntaa ja kylmyyttä. Tällaisiako me naiset ollaan? Täytyy sanoa, että ennen oli laivat puuta ja naiset rautaa, nyt ovat laivat rautaa ja naiset puuta.
        Vaikuttaa siltä että meistä naisista on kehittynyt hemmoteltu ja oikutteleva sukupolvi. Ollaan käsitetty tasa-arvo täysin väärin.
        Eikä toikaan ap. mies nyt mitään haaremia ole perustamassa. Haluaa vain normaalia parisuhdetta, terve mies kun on.
        Piste.

        tässä on kai lähinnä ruodittu, että millä perusteilla ja milloin se on 'oikeutettua'.
        Minun mielestä ei millään perustein, jos haluaa kumppaniaan kunnioittaa.
        On silti ihan oikein toivoa normaalia ja tervettä parisuhdetta - kai sellaisessa loppujen
        lopuksi kaikki meistä haluaa elää.

        Itse toivoisin vaan, että kylmä linja ymmärrettäisiin myös muuna kuin pelkkänä vittuiluna
        miestäni kohtaan. Minulla ei ainakaan ole tarkoitus linjallani kenellekään vittuilla, vaikka
        ymmärrän kyllä että se olisi varmaan monelle miehelle liikaa. Alunperin tilanne on lähtenyt
        liikkeelle edellä mainitsemistani syistä ja osittain myös muista syistä, joita en halua tässä mainita.
        Sittemmin tilanteeseen on tullut vielä muita tekijöitä mukaan ja lopputulos on nyt tämä.
        Tiedän, ettei se voi ikuisuuksia kestää näin ja toivon, että myös ap:n tilanne ratkeaa parhain päin.


      • Liina Anniina
        Kylmä nainen kirjoitti:

        tässä on kai lähinnä ruodittu, että millä perusteilla ja milloin se on 'oikeutettua'.
        Minun mielestä ei millään perustein, jos haluaa kumppaniaan kunnioittaa.
        On silti ihan oikein toivoa normaalia ja tervettä parisuhdetta - kai sellaisessa loppujen
        lopuksi kaikki meistä haluaa elää.

        Itse toivoisin vaan, että kylmä linja ymmärrettäisiin myös muuna kuin pelkkänä vittuiluna
        miestäni kohtaan. Minulla ei ainakaan ole tarkoitus linjallani kenellekään vittuilla, vaikka
        ymmärrän kyllä että se olisi varmaan monelle miehelle liikaa. Alunperin tilanne on lähtenyt
        liikkeelle edellä mainitsemistani syistä ja osittain myös muista syistä, joita en halua tässä mainita.
        Sittemmin tilanteeseen on tullut vielä muita tekijöitä mukaan ja lopputulos on nyt tämä.
        Tiedän, ettei se voi ikuisuuksia kestää näin ja toivon, että myös ap:n tilanne ratkeaa parhain päin.

        Hopla! En ole tässä ruotinut sinun tilannettasi OLLENKAAN, vaan alkuperäisen tilannetta, koska tämä viestiketju on lähinnä omistettu hänen ongelmilleen.
        Tottapuhuen, en ole edes tutustunut sinun ongelmaasi, yhden viestin tuossa luin, jossa kehoitit miehiä tekemään enemmän kotitöitä, ja sillä keinoin hankkimaan seksiä.
        Karkeasti sanoen: osta seksi tyhjentämällä tiskikone.
        Olen kuitenkin jäävi enempää keskusteluun, kun en ole kaikkia kommenttejasi edes lukenut.
        Joten... täytyy kai lukea, etten "puhu harakoille".

        Voimia sinne työntäyteiseen arkeesi! Työtä on minunkin arjessani kahden alle kouluikäisen lapsen työssäkäyvänä äitinä. Niin, ja seksikin kuuluu ohjelmistooni. :))


      • Kylmä nainen
        Liina Anniina kirjoitti:

        Hopla! En ole tässä ruotinut sinun tilannettasi OLLENKAAN, vaan alkuperäisen tilannetta, koska tämä viestiketju on lähinnä omistettu hänen ongelmilleen.
        Tottapuhuen, en ole edes tutustunut sinun ongelmaasi, yhden viestin tuossa luin, jossa kehoitit miehiä tekemään enemmän kotitöitä, ja sillä keinoin hankkimaan seksiä.
        Karkeasti sanoen: osta seksi tyhjentämällä tiskikone.
        Olen kuitenkin jäävi enempää keskusteluun, kun en ole kaikkia kommenttejasi edes lukenut.
        Joten... täytyy kai lukea, etten "puhu harakoille".

        Voimia sinne työntäyteiseen arkeesi! Työtä on minunkin arjessani kahden alle kouluikäisen lapsen työssäkäyvänä äitinä. Niin, ja seksikin kuuluu ohjelmistooni. :))

        se vielä minunkin ohjelmistooni. Otan sitten kaiken takaisin, mitä olen sen suhteen viime kuukausina menettänyt! Kyllä pieni paasto silloin tällöin voi tehdä ihan terää, kasvattaa mukavasti ruokahalua. Naidaan sitten kuin pienet puput puolisoni kanssa vaikka kellon ympäri (jos sen kunto kestää); eikös tosi kylmän talven jälkeenkin koita aina tosi kuuma kesä?


      • omahyväinen tomppeli
        Liina Anniina kirjoitti:

        Jo vain, todellakin olen nainen, mutta en laumasielu, enkä lammas joka määkii. Olen kahden lapsen vähän yli kolmekymppinen äiti.
        Minua ei elämä ole hemmotellut, alusta asti olen saanut puoleni pitää, mummoni kasvattama REIPAS nainen olen. Mummo opetti ymmärtämään miehiäkin, koska oli suuren poikaperheen äiti. Urheilullinen, riuska ihminen.
        Ei meidän kaikkien elämä mene muottien mukaan, että omistetaan äiti ja iskä ja pieni sievä koti, jossa saa kaiken jalkaa polkemalla ja kiukuttelemalla.
        Minun persoonassa ei ole sen enempää vikaa kuin täällä muillakaan, jotka hutkii alkup. miestä. Mitä ihmeen pahaa mies on tehnyt? Nähkää hänessä nyt ne hyvätkin puolet, joista hän kirjoittaa, herranjumala sentään!

        Minä ja minä ja taas kerran minä! Huoh!


      • Kyl jämpti on näin
        Kylmä nainen kirjoitti:

        tässä on kai lähinnä ruodittu, että millä perusteilla ja milloin se on 'oikeutettua'.
        Minun mielestä ei millään perustein, jos haluaa kumppaniaan kunnioittaa.
        On silti ihan oikein toivoa normaalia ja tervettä parisuhdetta - kai sellaisessa loppujen
        lopuksi kaikki meistä haluaa elää.

        Itse toivoisin vaan, että kylmä linja ymmärrettäisiin myös muuna kuin pelkkänä vittuiluna
        miestäni kohtaan. Minulla ei ainakaan ole tarkoitus linjallani kenellekään vittuilla, vaikka
        ymmärrän kyllä että se olisi varmaan monelle miehelle liikaa. Alunperin tilanne on lähtenyt
        liikkeelle edellä mainitsemistani syistä ja osittain myös muista syistä, joita en halua tässä mainita.
        Sittemmin tilanteeseen on tullut vielä muita tekijöitä mukaan ja lopputulos on nyt tämä.
        Tiedän, ettei se voi ikuisuuksia kestää näin ja toivon, että myös ap:n tilanne ratkeaa parhain päin.

        Viestisi huutavat armotonta feminismiä. Tähän sitä tullaan kun naiset saavat liikaa valtaa. Kyllä se mies on perheen pää, jota naisen tulee kunnioittaa. Liiallinen tasa-arvo on tehnyt monista suomalaisista naisista kaltaisiasi. Miksi sitten venäläiset ja itämaiset naiset ovat pehmeitä ja seksuaalisia? Siksi, koska he automaattisesti antavat miehelle miehen aseman eivätkä ryhdy kasvattamaan itselleen palleja eivätkä kilapilemaan miesten kanssa. He ovat NAISIA. Femme fataleja.


      • Kylmä nainen
        Kyl jämpti on näin kirjoitti:

        Viestisi huutavat armotonta feminismiä. Tähän sitä tullaan kun naiset saavat liikaa valtaa. Kyllä se mies on perheen pää, jota naisen tulee kunnioittaa. Liiallinen tasa-arvo on tehnyt monista suomalaisista naisista kaltaisiasi. Miksi sitten venäläiset ja itämaiset naiset ovat pehmeitä ja seksuaalisia? Siksi, koska he automaattisesti antavat miehelle miehen aseman eivätkä ryhdy kasvattamaan itselleen palleja eivätkä kilapilemaan miesten kanssa. He ovat NAISIA. Femme fataleja.

        jos toinen ei ota vastuuta, niin silloin se on itse otettava.
        Jos toinen ei tue (syystä tai toisesta), niin silloin on seistävä omilla jaloillaan.
        Olen itsenäinen, mutta en katso olevani mikään yltiöfeministi.
        Mielellään olisin parisuhteessa, jossa ei kaikkea vastuuta tarvitsisi kantaa yksin.
        Mutta käy se näinkin.
        Pidän miehistä, enkä edes aja tasa-arvoa joka asiassa.
        Ajan vain tasa-arvoa siinä mielessä, että molempien pitäisi osallistua riittävästi.
        Ei se tarkoita sitä, etteikö perheessä voisi olla naisten ja miesten töitä.
        Kyllä siinä aika puhki on, jos yrittää kaiken yksin tehdä.
        En väitä, etteikö mieheni tekisi mitään.
        Ja kuten sanottu, kun yritän kaikki tehdä itse, niin ei kai se mikään ihme ole, että
        ne sitten omille niskoille jää.
        Toisaalta välittävä puoliso ehkä kiinnittäisi siihen huomiota ja yrittäisi auttaa.


      • naarastelija
        AP kirjoitti:

        Puit sanoiksi sen, minkä alitajuisesti jo tiesin. Näinhän aika monet naiset käyttäytyvät. Olen sen omassa ystäväpiirissäni nähnyt. Nainen "muuttuu" lapset saatuaan, OIkeasti ei muutu, vaan lopettaa näyttelemisen. Luottaa tosin siihen, että uroskin huolehtii perimästään eikä lähde pois pesästä, vaikka päälle syljettäisiin.

        Taidanpa ottaa elämän omiin käsiini. Etsin tulevan onneni muualta. Turha tähän on jäädä paskaa nielemään. Kaipa se lainsäädäntö isaakin vanhempana pitää. Tilanne ei tämän naisen kanssa tästä parane.

        Valitettavasti näin se saattaa olla. On monen yllä kerrotun asian summa. Siinä voi olla tuota äiti-hoiva-hormoonihässäkkää: lapset on tehty ja nyt hoidetaan niitä. Ja sitä kotia. Seksiin ei ole tarvetta, lapset tehty, eikä ole halujakaan. Toisaalta naisena oma ehkä muuttunut kroppa ärsyttää, liikakiloja, raskausarpia, rinnat roikkuu ym ym. Se on kamala suo ja paikka rämpiä siitä ylös ja takaisin ns. normifiiliksiin. Vaikka sitä kysyisit, miten sen kertoo tai miten välttämättä että edes sitä haluaa kertoa?!
        Räppää päälle vielä synnystysten jälkeiset masennukset! Jollei masennusta ole, niin noista yllä olevista sitä tulee! Voit olla aivan varma, ettei se sun ns. kylmä vaimosi ole yhtään sen onnellisempi kuin sinäkään! Vittuilu ja ylimielisyys voi olla huomion hakua.
        Mitä tehdä? No jaa, tuskin vaimosta sellaista nappia löytyy, jota painamalla sä saat tilanteen korjautumaan hetkessä ennalleen. Voisi yrittää tukea vaimoa, vaikka niissä kotitöissäkin. Tarjota mahdollisuutta tehdä muutakin kuin olla se äiti. Aikaa tehdä jotain omia juttuja. Äläkä ehdota jumppaa: se on sama kuin sanoisit, että on liikaa kiloja tms. Kehu vähän, ei liikaa ettei koe vittuiluna, mutta uskottavasti: onpa nätti mekko ja sopii sulle hyvin, tuoksutpa sä hyvälle. Tai hymyile ja kiitä jostain pienestä ja sano "leikkilläsi" että oletpa sä ihana! Sano, mutta älä tunke liki tai kosketa, pienin askelein ja "ilman taka-ajatuksia". Kärsivällisyyttä, pikkasen ymmärrystä ja ehkä enemmän yritystä. Jos sä sitä haluat. Tai jos haluat nopean ja "helpomman" ratkaisun, etsi sitä nappia. Tai eroa.
        Joku kirjoitti, että aikaa se vie. Niin se vaan on. En sano, että se pitää hyväksyä. Itse olet ainoa, joka tietää, mitä kestää ja miten kauan ja kestääkö.


      • Liina Anniina
        omahyväinen tomppeli kirjoitti:

        Minä ja minä ja taas kerran minä! Huoh!

        Jeps!

        Kuinkas monta minä sanaa löysit? Prinsessasta kerroin... :))


      • Kylmä nainen
        Kylmä nainen kirjoitti:

        jos toinen ei ota vastuuta, niin silloin se on itse otettava.
        Jos toinen ei tue (syystä tai toisesta), niin silloin on seistävä omilla jaloillaan.
        Olen itsenäinen, mutta en katso olevani mikään yltiöfeministi.
        Mielellään olisin parisuhteessa, jossa ei kaikkea vastuuta tarvitsisi kantaa yksin.
        Mutta käy se näinkin.
        Pidän miehistä, enkä edes aja tasa-arvoa joka asiassa.
        Ajan vain tasa-arvoa siinä mielessä, että molempien pitäisi osallistua riittävästi.
        Ei se tarkoita sitä, etteikö perheessä voisi olla naisten ja miesten töitä.
        Kyllä siinä aika puhki on, jos yrittää kaiken yksin tehdä.
        En väitä, etteikö mieheni tekisi mitään.
        Ja kuten sanottu, kun yritän kaikki tehdä itse, niin ei kai se mikään ihme ole, että
        ne sitten omille niskoille jää.
        Toisaalta välittävä puoliso ehkä kiinnittäisi siihen huomiota ja yrittäisi auttaa.

        että OK, sen verran feministiä minusta löytyy, että minun mielestä se ei ole mikään itsestäänselvyys että mies on perheen pää tai että sitä pitää kunnioittaa.
        Ihan niin kuin töissäkin, en minä arvosta siellä ketään sen perusteella onko se nainen vai mies.
        Se riippuu ihan siitä miten oikeudenmukaisesti se mielestäni kohtelee kanssaihmisiä ja tietysti miten se kohtelee juuri minua. Silti on sekä miehiä että naisia, joita arvostan kovasti työelämästä ja muualta.
        Toisin sanoen arvostus ja kunnioitus on ansaittava minun mielestä ihan samalla tavalla kotona kuin muuallakin. Ei se ole mikään itsestäänselvyys, että ketään pitäisi arvostaa tai kunnioittaa vain siksi että on mies. Tosin minulle se on ihan sama, jos mies useimmiten on perheensä pää - varmaan hän on sitten paikkansa ansainnut.


      • ana_lyysi
        Kylmä nainen kirjoitti:

        että OK, sen verran feministiä minusta löytyy, että minun mielestä se ei ole mikään itsestäänselvyys että mies on perheen pää tai että sitä pitää kunnioittaa.
        Ihan niin kuin töissäkin, en minä arvosta siellä ketään sen perusteella onko se nainen vai mies.
        Se riippuu ihan siitä miten oikeudenmukaisesti se mielestäni kohtelee kanssaihmisiä ja tietysti miten se kohtelee juuri minua. Silti on sekä miehiä että naisia, joita arvostan kovasti työelämästä ja muualta.
        Toisin sanoen arvostus ja kunnioitus on ansaittava minun mielestä ihan samalla tavalla kotona kuin muuallakin. Ei se ole mikään itsestäänselvyys, että ketään pitäisi arvostaa tai kunnioittaa vain siksi että on mies. Tosin minulle se on ihan sama, jos mies useimmiten on perheensä pää - varmaan hän on sitten paikkansa ansainnut.

        Viesteissäsi esiintyy itseesi viittaava sana kaikkiaan 58 kertaa.

        "Minä" eri muodoissaan (minun, minulle, jne) 24 kertaa.
        "Itse" eri muodoissaan 14 kertaa.
        "Oma" eri muodoissaan 7 kertaa ja viittaus mieheesi 13 kertaa.

        Kenen olikaan alkuperäinen kirjoitus ja mitä siinä sanottiin...?


      • Kylmä nainen
        ana_lyysi kirjoitti:

        Viesteissäsi esiintyy itseesi viittaava sana kaikkiaan 58 kertaa.

        "Minä" eri muodoissaan (minun, minulle, jne) 24 kertaa.
        "Itse" eri muodoissaan 14 kertaa.
        "Oma" eri muodoissaan 7 kertaa ja viittaus mieheesi 13 kertaa.

        Kenen olikaan alkuperäinen kirjoitus ja mitä siinä sanottiin...?

        vaan tuohon aiempaan viestiin, joka oli suunnattu omalle nimimerkille ja jossa
        haukuttiin yltiöfeministiksi. Että sen takia en nyt kommentoinut ap kirjoitusta, OK?
        Sitäpaitsi kai ihmiset yleensä näitä juttuja omien kokemusten pohjalta kommentoi.
        Vai pitäskö ruveta ettimään jotain tilastotietoja, että saa kommentoida?
        Mutta kiitos kun tilastoit noi käytetyt sanat!


      • Harald H.
        Kylmä nainen kirjoitti:

        vaan tuohon aiempaan viestiin, joka oli suunnattu omalle nimimerkille ja jossa
        haukuttiin yltiöfeministiksi. Että sen takia en nyt kommentoinut ap kirjoitusta, OK?
        Sitäpaitsi kai ihmiset yleensä näitä juttuja omien kokemusten pohjalta kommentoi.
        Vai pitäskö ruveta ettimään jotain tilastotietoja, että saa kommentoida?
        Mutta kiitos kun tilastoit noi käytetyt sanat!

        Kyllä kirjoittamistasi viesteistä käy selkeästi ilmi, että olet erittäin itsekäs ihminen. Vain ilmeisen empatiakyvytön ihminen aloittaa vastauksensa ja kertomuksensa aina sanalla "minä". Normaali ihminen pystyy kuvittelemaan itsensä toisen ihmisen tilanteeseen. Teikäläiset eivät siihen pysty,


    • imuri on kaapissa

      Tätä en ole oikein tajunnut... miksi naiset tekevät itselleen kodista työn? Koti pitäisi olla koti... puhutaan "kotitöistä", tehdään kodista työkenttä, suoritus josta selviytyminen vie joka päivä useita tunteja, jos ei nyt ihan päivittäin, niin viikottain.

      En tarkoita sitä, että pitäisi ryhtyä "sikailemaan"... mutta ehkä tietyistä asioista voisi tinkiä; sen sijaan että silittää ne pahuksen tennissukatkin voisi silittää sitä puolisoa. Onhan se tärkeää että koti on viihtyisä, mutta eikö siellä voi viihtyä vaikka olisi muutama lehti pöydällä? Kahvikuppi tiskipöydällä? Hopeat kiillottamatta..?

      Joo... olen elänyt sen "pienten lasten kauden"... ja kun huomasin ettei menoa haittaa yhtään vaikka paidassa on jätskitahra, niin se lakkasi haittaamasta minuakin... Se tiski voi odottaa toisenkin tunnin jos se on odottanut jo yhden tunnin... aurinko nousee huomennakin vaikka pyykit jäisivät tältä illalla silittämättä... ja jos ei kerro kenellekkään, ei kukaan tiedä että kotona on silittämätöntä pyykkiä :) Pölyä ei kerry huomattavaa määrää enempää jos imuroisi vaikka huomenna sen sijaan että yrittää tehdä kaikki niska limassa tänään...

      Elämä on liian lyhyt tällaiseen... sen sijaan että pesee ikkunoita, voi katsoa mitä sieltä näkee... ja lähteä vaikka ulos; lenkkipolulle tai kaupungille tai mihin nyt kukin haluaa mennä!

      Täytyy lopettaa "sitten kun" ja "mutta kun" ja "olisin jos" ajattelu... loppujen lopuksi jokainen on oman onnensa seppä; luopuessaan jostain voi saada jotain tilalle :)

      Sitäpaitsi kenen vuoksi me siivotaan niin pirusti? Eihän meillä ole aikaa ottaa edes vieraita vastaan, kun siivotaan... Ja jos mun vieraita haittaa pieni epäjärjestys... niin ollos hyvä; rätti on kaapissa, voi pyyhkiä pölyt :) tai sitten kannetaan pöytä pihalle, katetaan kahvit omenapuiden alle... ne alkaa olla jo kypsiä!

      ILOA elämään, ihmiset!!!!

    • Elämäeiolekärsimystä

      Kuulostaa huonolta. Et kuitenkaan kirjoita, että onko rakkautta, vahvaa tunnesidettä. Joka tapauksessa, analysointisi ei auta, eikä muuta. Aika menee, huonommaksi muuttuu. Kokemuksen kautta on todettu, että mitä pidemmälle ratkaisua siirtää, niin vaikeammaksi käy. Tärkeintä on, että teet ratkaisun tehdä jotain, ja sitten teet sen. Vain sinä itse tiedät, mitä sinun on parasta tehdä. Se ei ainakaan auta, että anaysoit, pohjaton meri, sinne hukut. Jos et halua menettää perhettäsi, sitä vaativammat ratkaisut. Koska vaimosi suhtautuminen sinuun on oikeasti loukkaavaa ja vahingollista sinulle, kunnioita itseäsi, näytä esimerkkiä lapsillesi, että itseään ja omia tunteitaan tulee kunnioittaa, ja lähde pois. Voit hankkia itsellesi vuokra-asunnon, jossa asut pari kuukautta. sitten mietitte asiat uudelleen. Ei kukaan voi elää ihmisen kanssa, joka kohtelee toista kuin paskaa. Hänen käytöksensä on niin paskamaista, että olet pöpi, jos et lähde. Voihan olla, että avioero on seurauksena, hän huomaa, sinä huomaat, tai molemmat huomaatte, että parempi erossa. Eli kannattaa kai ottaa heti jo yhteys sosiaaliviranomaisiin tai lakimieheen siinä mielessä, että sinulla on alusta asti puolellasi joku ihminen, jotta jatko menee sitten oikein, molempien vanhempien oikeuksia kunnioittamalla. joka tapauksessa, tuo käytös ei onnistu. Vaimosi ei osoita arvostusta eikä kunnioitusta sinua kohtaan. Näkee että sinua saa kohdella miten tahansa, siinä olet ja nyyhkit mutta et tee mitään. Muista, että et varmasti menetä mitään mikä on sinulle oikeasti tärkeätä ja rakasta ratkaisusi myötä. Menetät vain tuon paskan tilanteen.

      • Sivustaseuraaja

        asumusero käytännössä tarkoittaisi samaa kuin ero, sillä kaikki lasten tapaamiset yms. pitäisi sopia jo siinä vaiheessa. En usko, että monikaan asumuseroon päätynyt pari enää koskaan palaa yhteen.
        Toisaalta ei voi sanoa, että ei menettäisi mitään asumuserossa, sillä lapset jäävät yleensä äidille.
        Sitäpaitsi miksi ihmeessä lapset pitäisi pistää kärsimään vielä sekin henkinen kärsimys, jos ei varmasti haluta erota. Sellaiseen ei varmasti kannata ryhtyä, vain siksi että menee liitossa sillä hetkellä huonosti.

        On totta, että päätös ei varmasti muutu helpommaksi, jos sitä lykätään ja lykätään.
        Toisaalta on aivan inhimillistä, ettei kykene tekemään sellaista ratkaisua, vaikka tilanne mättäisikin
        pahasti. On varmasti ihmisiä, joille avioero on periaatteellisestikin hyvin vaikea päätös varsinkin jos
        on lapsia kyseessä. Tietysti on totta, että ongelmien maton alle lakaisu ja niiden ohittaminen ei mitään ratkaise.


    • mk

      toinen mies tai on myyten kyllästynyt sinuun ja pitää sitä valtaa että ei sekstaile kanssasi ja muutos tulle joko siten että jos ei seksiä tipu niin kannatta erota koska itse miehenä en halua olla ilman seksia. " viikkoa itsellä rupeaa olemaan kriittinen raja ja silloin jo taytyy puolisolle sanoa että mikä mättää ja niin edelleen. Jos suhde ei toimi niin turha siinä on kitua jos ei yhdessäolosta tule mittän.

    • Auta itseäsi

      Kahden lapsen kanssa vaimoisi voi olla niin uupunut henkisesti, ettei löydä ulospääsyä yksin
      tilanteestaan. Ehkä ei edes tajua missä mennään. Jotkut kokevat vanhemmuusvastuun niin
      rankkana, että kaikki muu jää ulkopuolelle.
      Sinähän siinä olet läheisin, siis sinuun kohdistuu vihapuhe, koska jotenkin vaimosi on saatava
      purkaa itseään. Siinä voi olla itse asiassa avunpyyntö lähteä ratkaisemaan syntynyttä tilannetta.
      Hän kokee, että sinä olisit avainasemassa purkamaan pahan olon tunteen ja löytämään ratkaisun.
      Hän ei jaksa yksin. Keskustele, kysy mikä hänen mieltään painaa. Pyydä, että hän kirjoittaa
      vaikka paperille pahimmat murheensa. Älä suutu ja menetä malttiasi vaikka mikä olisi. Hae
      ammattiapua, jos ongelmat ovat ylisuuria. Etsi ja kutsu takaisin vaimoassasi se kiva tyttö, johon tutustuit
      ja muista sanoa, että rakastat, vaikka nyt näkyisi vain tummaa pivlen reunaa.

    • faijakuusseba

      kappas kehveliä, kirjoitit juuri meikäläisen tarinan.... ei nyt ihan pilkulleen, mut 98% samaa....

      • nainen-61 *

        ja olen edelleen. En osaa sanoa mitä minulle tapahtui kun lapsemme syntyivät mutta en voinut sen jälkeen enää sietää mieheni läheisyyttä. Lapset olivat hyvin toivottuja ja minulla ei ollut mitään synnytyksenjälkeistä masennusta tms. vaan olin todella onnellinen jokaisesta kolmesta. Tämä inhotus alkoi jo ensimmäisen lapsen jälkeen mutta koska halusin toisen lapsen niin seksiä piti olla. Kolmatta halutessani mieheni jopa sanoi minulle että käytän häntä hyväkseni vain tullakseni raskaaksi. Tottahan se oli. Tunsin vain olevani äiti, en vaimo. Ajatuskin seksistä tuntui likaiselta.
        Riitoja oli ollut aina mutta ne vaan kovenivat ja jatkuivat. Jokaisen riidan jälkeen tunsin olevani aina kauempana ja kauempana miestäni ja inhosin kosketustakin. Olen ihminen joka ei voi rakastella sellaisen ihmisen kanssa joka painaa henkisesti lyttyyn. Luulin että olin jo täysin haluton ihminen kunnes kohdalleni sattuikin pari tapausta jossa haluni heräsivät. Silloin tajusin että ei minussa olekaan haluttomuutta vaan kohde on vääränlainen. Halusin muita miehiä mutta en omaani. Tällaista elämää olemme viettäneet jo vuosia ja vuosia, seksitöntä liittoa. Olemme vain kuin sisko ja veli. Kun kaikki lapsemme nyt aikuisena muuttavat kotoa niin minä haluan erota. Haluan vielä nauttia elämästä ja rakastelusta!


      • Ei nimimerkkiä
        nainen-61 * kirjoitti:

        ja olen edelleen. En osaa sanoa mitä minulle tapahtui kun lapsemme syntyivät mutta en voinut sen jälkeen enää sietää mieheni läheisyyttä. Lapset olivat hyvin toivottuja ja minulla ei ollut mitään synnytyksenjälkeistä masennusta tms. vaan olin todella onnellinen jokaisesta kolmesta. Tämä inhotus alkoi jo ensimmäisen lapsen jälkeen mutta koska halusin toisen lapsen niin seksiä piti olla. Kolmatta halutessani mieheni jopa sanoi minulle että käytän häntä hyväkseni vain tullakseni raskaaksi. Tottahan se oli. Tunsin vain olevani äiti, en vaimo. Ajatuskin seksistä tuntui likaiselta.
        Riitoja oli ollut aina mutta ne vaan kovenivat ja jatkuivat. Jokaisen riidan jälkeen tunsin olevani aina kauempana ja kauempana miestäni ja inhosin kosketustakin. Olen ihminen joka ei voi rakastella sellaisen ihmisen kanssa joka painaa henkisesti lyttyyn. Luulin että olin jo täysin haluton ihminen kunnes kohdalleni sattuikin pari tapausta jossa haluni heräsivät. Silloin tajusin että ei minussa olekaan haluttomuutta vaan kohde on vääränlainen. Halusin muita miehiä mutta en omaani. Tällaista elämää olemme viettäneet jo vuosia ja vuosia, seksitöntä liittoa. Olemme vain kuin sisko ja veli. Kun kaikki lapsemme nyt aikuisena muuttavat kotoa niin minä haluan erota. Haluan vielä nauttia elämästä ja rakastelusta!

        Kaikki puheet imuroinnista ja lämmittelyistä ovat roskaa. "Nainen-61" on asian ytimessä. Juuri noin se menee!


      • mk
        nainen-61 * kirjoitti:

        ja olen edelleen. En osaa sanoa mitä minulle tapahtui kun lapsemme syntyivät mutta en voinut sen jälkeen enää sietää mieheni läheisyyttä. Lapset olivat hyvin toivottuja ja minulla ei ollut mitään synnytyksenjälkeistä masennusta tms. vaan olin todella onnellinen jokaisesta kolmesta. Tämä inhotus alkoi jo ensimmäisen lapsen jälkeen mutta koska halusin toisen lapsen niin seksiä piti olla. Kolmatta halutessani mieheni jopa sanoi minulle että käytän häntä hyväkseni vain tullakseni raskaaksi. Tottahan se oli. Tunsin vain olevani äiti, en vaimo. Ajatuskin seksistä tuntui likaiselta.
        Riitoja oli ollut aina mutta ne vaan kovenivat ja jatkuivat. Jokaisen riidan jälkeen tunsin olevani aina kauempana ja kauempana miestäni ja inhosin kosketustakin. Olen ihminen joka ei voi rakastella sellaisen ihmisen kanssa joka painaa henkisesti lyttyyn. Luulin että olin jo täysin haluton ihminen kunnes kohdalleni sattuikin pari tapausta jossa haluni heräsivät. Silloin tajusin että ei minussa olekaan haluttomuutta vaan kohde on vääränlainen. Halusin muita miehiä mutta en omaani. Tällaista elämää olemme viettäneet jo vuosia ja vuosia, seksitöntä liittoa. Olemme vain kuin sisko ja veli. Kun kaikki lapsemme nyt aikuisena muuttavat kotoa niin minä haluan erota. Haluan vielä nauttia elämästä ja rakastelusta!

        Lapset tekemättä niin elämä olisi hauskempaa ja jos siltä tuntui kun kerroit niin olisi kannattanut erota jo ensimmäisen lapsen jälkeen olisi ollut hyvä juttu. Tämä takia ei kannata mennä naimiisin alle 25 vitosena vaan vasta 35 vitosena perheen perustaminen on kivemppaa ja ollaan kunnon aikuisia niin asiat voi selvittää puhumalla aikä vain pihtaamalla. Itse miehenä en olisi suostunut tuossa tilanteessa lapsia lisää hankkimaan vaan olisin naista vaihtanut niin olisi sopivampi voinut köytyä.


      • mieli muuttuu
        mk kirjoitti:

        Lapset tekemättä niin elämä olisi hauskempaa ja jos siltä tuntui kun kerroit niin olisi kannattanut erota jo ensimmäisen lapsen jälkeen olisi ollut hyvä juttu. Tämä takia ei kannata mennä naimiisin alle 25 vitosena vaan vasta 35 vitosena perheen perustaminen on kivemppaa ja ollaan kunnon aikuisia niin asiat voi selvittää puhumalla aikä vain pihtaamalla. Itse miehenä en olisi suostunut tuossa tilanteessa lapsia lisää hankkimaan vaan olisin naista vaihtanut niin olisi sopivampi voinut köytyä.

        Miksikähän ne lapset ois pitäny jättää tekemättä? Jos nainen kerran juuri halusi lapsia?
        On sullakin logiikka! Sen MIEHEN takiako olis pitäny jättää lapset tekemättä?
        Eiköhän se mieskin jossakin elämän vaiheessa, jos isän tehtävät hyvin hoitaa, tule toteamaan, että onneksi on lapset!
        Liian paljon on vanhoja miehiä ihan yksin, kun ei ole muijaa, mutta ei ole niitä lapsiakaan.
        Ainakin vanhana lapset on apuna....
        Itse käyn hoitamassa monta kertaa viikossa vanhaa isääni, joka nuorena tuskaili, kun meitä lapsi tuli niin monta, mutta nyt vanhempana kiittää luojaa joka kerta poristessamme meistä lapsista. Muitahan hänellä ei enää ole vaimon jo kuoltua.


    • samanlainen tilanne

      ja salasuhde työkaveriin sieltä ex-emännän kylmyyden takaa paljastui.

      • Kiima13907

        Minulla myöskin kävi näin,että vaimollani oli salasuhde(kaverini kanssa).Mutta hän tunnusti ja koskaan tämän salasuhteen aikanakaan ei ollut minua kohtaan kylmä.

        Päinvastoin hellyyttä tuli olan takaa tämän n.3kk kestäneen suhteen aikanakin ja seksiä sai vaikka joka päivä.

        Nyt tilanne on sellainen,kun tästä salasuhteesta on kulunut jo melkein 3vuotta(ollaan oltu yhdessä 20v),niin rakastelemme 1-3krtaa/päivässä ja hellyyttä on ja olen aina osallistunut kotitöihin suhteemme pitkänä aikana.

        Mutta halumme vaan kasvoivat(varsinkin vaimoni minunkin) tästä pettämisestä??Outoa??? vai onko?

        Annoin hänelle anteeksi pitkällisen piinan jälkeen,johon hänet järjestin,ja tässä tulos.

        Ei meillä pettämistä ennen ollut seksiä kuin n.3-4 kertaa viikossa!!!!

        Niin olemme molemmat 39v pariskunta..


      • heh heh!
        Kiima13907 kirjoitti:

        Minulla myöskin kävi näin,että vaimollani oli salasuhde(kaverini kanssa).Mutta hän tunnusti ja koskaan tämän salasuhteen aikanakaan ei ollut minua kohtaan kylmä.

        Päinvastoin hellyyttä tuli olan takaa tämän n.3kk kestäneen suhteen aikanakin ja seksiä sai vaikka joka päivä.

        Nyt tilanne on sellainen,kun tästä salasuhteesta on kulunut jo melkein 3vuotta(ollaan oltu yhdessä 20v),niin rakastelemme 1-3krtaa/päivässä ja hellyyttä on ja olen aina osallistunut kotitöihin suhteemme pitkänä aikana.

        Mutta halumme vaan kasvoivat(varsinkin vaimoni minunkin) tästä pettämisestä??Outoa??? vai onko?

        Annoin hänelle anteeksi pitkällisen piinan jälkeen,johon hänet järjestin,ja tässä tulos.

        Ei meillä pettämistä ennen ollut seksiä kuin n.3-4 kertaa viikossa!!!!

        Niin olemme molemmat 39v pariskunta..

        IHAN paska puhetta! Kyllä nauratti :)))


    • avioerolapsi

      Lapselle on paljon parempi kaksi eri osoitteessa elävää tyytyväistä vanhempaa kuin kaksi saman katon alla toisiaan välttelevää ja inhoavaa vanhempaa.

      • Allihuuppis

        AP:Ei sun naisella välttämättä ketään ole!!!

        Itse käyttäydyn aivan samoin kuin vaimosi.

        Minulle syyksi riitti,että mieheni pari vuotta sitten haki mausteita elämäänsä,ts.etsi netistä naisia,joille valehteli elämäntilanteensa,työnsä,kaikki.

        Sain hänet kiinni kerran,kun lainasin hänen kännykkää,josta näin hänen lähettämät ällöt viestit naisille ja myös naisten viestejä hänelle.

        Meillä oli ihan hyvää seksielämää,noin 2-3 kertaa viikossa,mutta noiden tapausten jälkeen seksihaluni sammui häntä kohtaan.En enää luota häneen.

        Ihmettelet varmaan,miksi sitten ollaan yhdessä,no hän meni hakemaan ammattiapua ja minä annoin anteeksi,mutta silti en unohda.

        Omalta kohdaltani en ole kiinnostunut muista miehistä vaan rakastan häntä,miestäni,mutta minulla ei ole minkäänlaisia haluja häntä kohtaan muuten siellä seksin puolella.

        Ja tilaisuuden tullen osaan kyllä sivaltaa hänen nettiseikkailustaan,kun oikein häntä haluan tylyttää.

        En tiedä sitten,miten kauan tätä jatkuu,mutta mustasukkainen olen silti,jos tietäisin jonkun olevan hänestä kiinnostunut,vaikka itse en halua seksiä hänen kanssaan.


      • Ei nimimerkkiä
        Allihuuppis kirjoitti:

        AP:Ei sun naisella välttämättä ketään ole!!!

        Itse käyttäydyn aivan samoin kuin vaimosi.

        Minulle syyksi riitti,että mieheni pari vuotta sitten haki mausteita elämäänsä,ts.etsi netistä naisia,joille valehteli elämäntilanteensa,työnsä,kaikki.

        Sain hänet kiinni kerran,kun lainasin hänen kännykkää,josta näin hänen lähettämät ällöt viestit naisille ja myös naisten viestejä hänelle.

        Meillä oli ihan hyvää seksielämää,noin 2-3 kertaa viikossa,mutta noiden tapausten jälkeen seksihaluni sammui häntä kohtaan.En enää luota häneen.

        Ihmettelet varmaan,miksi sitten ollaan yhdessä,no hän meni hakemaan ammattiapua ja minä annoin anteeksi,mutta silti en unohda.

        Omalta kohdaltani en ole kiinnostunut muista miehistä vaan rakastan häntä,miestäni,mutta minulla ei ole minkäänlaisia haluja häntä kohtaan muuten siellä seksin puolella.

        Ja tilaisuuden tullen osaan kyllä sivaltaa hänen nettiseikkailustaan,kun oikein häntä haluan tylyttää.

        En tiedä sitten,miten kauan tätä jatkuu,mutta mustasukkainen olen silti,jos tietäisin jonkun olevan hänestä kiinnostunut,vaikka itse en halua seksiä hänen kanssaan.

        "En tiedä sitten,miten kauan tätä jatkuu,mutta mustasukkainen olen silti,jos tietäisin jonkun olevan hänestä kiinnostunut,vaikka itse en halua seksiä hänen kanssaan."

        Arvokas ja valaiseva puheenvuoro.

        Mutta oletko ajatellut suhtautumisesi eettistä puolta?


    • Yksin onnellisempi

      Hyvä mies, "otan osaa" - kannustan sinua hakemaan ammattiapua, siitä on apua edessäsi olevista kenties rankoista vaiheista. Et tule ikinä olemaan vaimosi kanssa onnellinen jos hän ei hae apua itselleen. Tästä avun hakemisesta on apua esim. tulevaisuudessa kun päätätte lasten huoltajuudesta. yms. Pidä huoli itsestäsi. Täällä samaa kokenut nainen. Nyt onnellisesti omillaan lasten kanssa.

    • jokuvainmies

      Mies hyvä...

      Kyllähän tuo on selvää, että kuvaamasi perusteella vaimosi on pettänyt sua ja siksi toimii noin. Ota ero tai käykää yhdessä terapiassa tms. Ei sun tarvi kärsiä vuosia. Tsemppiä!

    • ja näin :))

      miehillä on myös tämä omistamisen tarve sairaus ..

      Minusta sinuns ei kannata jäädä odottelee vaan lähtee saman tien , kidutat vaan itseäsi . Vaimosi on sulkeutunut .. muulta maailmalta .

      • Fatima2010

        Vaimosi ei kunnioita sinua eikä siis myöskään enää halua sinua. Sitä ei keskustelemalla tain vinkumalla korjata.


      • Liina Anniina
        Fatima2010 kirjoitti:

        Vaimosi ei kunnioita sinua eikä siis myöskään enää halua sinua. Sitä ei keskustelemalla tain vinkumalla korjata.

        Olen täysin samaa mieltä. Vinkuminen ei auta karsinassa. Turhanpäiväinen pölöttäminen ja ihmissuhdeterapiaveivailu on turhaa, jos toinen osapuoli on ottanut kylmän asenteen.
        Pitäköön jääpuikkonsa siellä missä se nyt onkaan ja vastatkoon seurauksista.
        Sanon tämän, vaikka nainen olenkin, meissä naisissa on nimittäin yhtäpaljon oikkupusseja ja kieroja tyyppejä kuin miehissäkin.


      • Puhumalla selviää
        Fatima2010 kirjoitti:

        Vaimosi ei kunnioita sinua eikä siis myöskään enää halua sinua. Sitä ei keskustelemalla tain vinkumalla korjata.

        Höpö höpö! Puhumalla selviää.

        Ei avioliitossa kannata tehdä noin radikaaleja päätelmiä tuosta vaan.


      • Peluri
        Liina Anniina kirjoitti:

        Olen täysin samaa mieltä. Vinkuminen ei auta karsinassa. Turhanpäiväinen pölöttäminen ja ihmissuhdeterapiaveivailu on turhaa, jos toinen osapuoli on ottanut kylmän asenteen.
        Pitäköön jääpuikkonsa siellä missä se nyt onkaan ja vastatkoon seurauksista.
        Sanon tämän, vaikka nainen olenkin, meissä naisissa on nimittäin yhtäpaljon oikkupusseja ja kieroja tyyppejä kuin miehissäkin.

        on sekä naisissa että miehissä.
        Pahin soppa syntyy, kun tällainen pelimies ja pelinainen päätyy pelailemaan keskenään.
        Kuten yleensäkin peli vie mennessään ja jossain vaiheessa ihmetellään, kun sitten häviää
        koko touhusta todellisuuden taju. Vaikka pelissä olisi miten paljon todellisuuspohjaa ja
        todellisia elämäntilanteita takana, niin kumpikin tietää, että kummatkin voivat pistää
        kuplan puhki koska tahansa. Reaalielämässä kun mitään ei tapahdu ja elämästä tulee kupla.

        Kuten monille, niin myös pelimiehelle ja pelinaiselle kehittyy pelistä addiktio, josta on
        todella vaikeaa enää kiskaista itseään irti. Kun yrittää jättää pelin, alkaa kämmenet hikoilla
        ja seuraa sellaisia psyykkisiä pahanolon tunteita, että on pakko palata pelin pariin.
        Peli ottaa koko elämästä kontrollin ja vie jo kaiken sen energian, joka pitäisi suunnata muualle.
        Parisuhde kärsii ja koko elämä kärsii peliaddiktiosta. Jossain vaiheessa pelaajat alkavat jo itsekin
        tajuta tilanteensa ja toivoa tilanteesta jotain ulospääsyä. Kumpikin toivoo, että toinen lopettaisi
        pelin, mutta kumpikaan ei siihen pysty. Kysymys on sitten, onko pelillä mitään loppua ja mikä on
        sen perimmäinen tarkoitus? Sitä ei välttämättä pelaajat tiedä itsekään - se kun on hämärtynyt pelin
        kuluessa.

        Voisiko kumppanisi kylmyys johtua peliaddiktiosta tai jostain muusta addiktiosta, joka on vienyt hänet pois reaalimaailmasta ja muuttanut kylmäksi sinua kohtaan?


      • periodityö
        Liina Anniina kirjoitti:

        Olen täysin samaa mieltä. Vinkuminen ei auta karsinassa. Turhanpäiväinen pölöttäminen ja ihmissuhdeterapiaveivailu on turhaa, jos toinen osapuoli on ottanut kylmän asenteen.
        Pitäköön jääpuikkonsa siellä missä se nyt onkaan ja vastatkoon seurauksista.
        Sanon tämän, vaikka nainen olenkin, meissä naisissa on nimittäin yhtäpaljon oikkupusseja ja kieroja tyyppejä kuin miehissäkin.

        Sinun vastauksesi ovat mielestäni todella hienoa luettavaa, ja se prinsessajuttu, aiva mahtava. Kaikesta huomaa ettet ole saanut mitään ilmaiseksi. Kanssasi olisi tosi kiva keskustella enemmänkin. Vaan yksi juttu tuolla ylempänä häiritsi hiukan. Tai oikeastaan paljonkin. Miehelle voi aivan hyvin antaa kymmenen minsan seksituokion palkaksi, vaikkei itseä yhtään huvittaisi niin se on tyytyväinen. Olet oikeassa ettei "se" siitä kulu, mutta minua loukkaisi miehenä suuresti jos vaimoni käyttäisi seksiä johonkin palkitsemiseen. (Teen kotiaskareita siksi että rakastan, en toosan toivossa kuten tuolla ylempänä kirjoitin). Se on muuten selvää vallankäyttöä vaikkei me äijät sitä tyhminä aina huomatakkaan. Miten voisin nauttia rakastelusta jos toista ei oikeasti huvita? Onneksi vaimoni on niin ihana, että hän sanoo jos on huono hetki. Jos nyt on oikeen "paineita", meen sitte kädelle ja tiedän ettei siinä nyt kuukausia mene kun vaimoakin taas haluttaa. Jos nyt joku ajattelee että mistä tiedän onko vaimo aina oikeasti mukana, vai antaako vaan että olisin tyytyväinen niin eiköhän sitä kostumista, ym ole aika vaikea feikata kun tuntee puolisonsa 20 vuoden ajalta. Mutta sinä Liina Anniina tunnut ymmärtävän asioita myös miehen näkökulmasta, sellaisia naisia kun täälä tuntuu olevan kovin vähän. Hyvää alkusyksyä sinulle!


      • siveyden sipuli
        periodityö kirjoitti:

        Sinun vastauksesi ovat mielestäni todella hienoa luettavaa, ja se prinsessajuttu, aiva mahtava. Kaikesta huomaa ettet ole saanut mitään ilmaiseksi. Kanssasi olisi tosi kiva keskustella enemmänkin. Vaan yksi juttu tuolla ylempänä häiritsi hiukan. Tai oikeastaan paljonkin. Miehelle voi aivan hyvin antaa kymmenen minsan seksituokion palkaksi, vaikkei itseä yhtään huvittaisi niin se on tyytyväinen. Olet oikeassa ettei "se" siitä kulu, mutta minua loukkaisi miehenä suuresti jos vaimoni käyttäisi seksiä johonkin palkitsemiseen. (Teen kotiaskareita siksi että rakastan, en toosan toivossa kuten tuolla ylempänä kirjoitin). Se on muuten selvää vallankäyttöä vaikkei me äijät sitä tyhminä aina huomatakkaan. Miten voisin nauttia rakastelusta jos toista ei oikeasti huvita? Onneksi vaimoni on niin ihana, että hän sanoo jos on huono hetki. Jos nyt on oikeen "paineita", meen sitte kädelle ja tiedän ettei siinä nyt kuukausia mene kun vaimoakin taas haluttaa. Jos nyt joku ajattelee että mistä tiedän onko vaimo aina oikeasti mukana, vai antaako vaan että olisin tyytyväinen niin eiköhän sitä kostumista, ym ole aika vaikea feikata kun tuntee puolisonsa 20 vuoden ajalta. Mutta sinä Liina Anniina tunnut ymmärtävän asioita myös miehen näkökulmasta, sellaisia naisia kun täälä tuntuu olevan kovin vähän. Hyvää alkusyksyä sinulle!

        todeta, että se miesten maailma pyörii vain yhden ainoan asian ympärillä.
        Naisilla ei pyöri ja yleensä sitä ei sitten aina edes muistakaan.
        Naisilla ajatus kulkee yleensä tietyn henkilön kautta, joka sitten johtaa
        läheisempään kanssakäymiseen. Mies ajattelee sänkyhommien kautta ja päätyy
        (toivottavasti) yhden naisen kanssa intiimisuhteeseen. On totta, että naisen 'pitää'
        esiintyä siveyden sipulina, jotta toimisi 'hyväksytysti'. Toisaalta päinvastainen käyt-
        täytyminen saattaisi olla riski naiselle itselleen, koska se saattaisi antaa tietynlaisen
        kuvan muille. Toisin sanoen vapaamieliset kommentit intiimiasioista saattaisi antaa
        sen kuvan, että nainen olisi moraalisesti vapaamielinen.

        Avioliiton pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen ja haluun toimia tietyllä tavalla.
        Kiitollisuuden osoittamista ei pidä sotkea palkitsemiseen, vaikka ero ei olekaan
        suuri. Aikaisemmin joku kirjoitti siitä, miten mies kokee arvostusta ja huomioimista etc.,
        kun nainen on hänen kanssaan intiimisti. Yhtä lailla voi nainen kokea tätä samaa, jos
        mies auttaa paljon kotitöissä (onhan sekin huomioimista sinänsä). Ei tämä tarkoita sitä,
        että kyseessä olisi joku palkitsemisjärjestelmä, jos kiitollisuutta sitten osoitetaan tietyllä
        tavalla. Periaatteessa yleensä molemmat osapuolet tietävät, mitä pitäisi tehdä, jotta toinen
        olisi tyytyväinen. Oikeasti kyse on vain siitä, että sitä ei viitsitä tehdä.


      • LIINA ANNIINA
        periodityö kirjoitti:

        Sinun vastauksesi ovat mielestäni todella hienoa luettavaa, ja se prinsessajuttu, aiva mahtava. Kaikesta huomaa ettet ole saanut mitään ilmaiseksi. Kanssasi olisi tosi kiva keskustella enemmänkin. Vaan yksi juttu tuolla ylempänä häiritsi hiukan. Tai oikeastaan paljonkin. Miehelle voi aivan hyvin antaa kymmenen minsan seksituokion palkaksi, vaikkei itseä yhtään huvittaisi niin se on tyytyväinen. Olet oikeassa ettei "se" siitä kulu, mutta minua loukkaisi miehenä suuresti jos vaimoni käyttäisi seksiä johonkin palkitsemiseen. (Teen kotiaskareita siksi että rakastan, en toosan toivossa kuten tuolla ylempänä kirjoitin). Se on muuten selvää vallankäyttöä vaikkei me äijät sitä tyhminä aina huomatakkaan. Miten voisin nauttia rakastelusta jos toista ei oikeasti huvita? Onneksi vaimoni on niin ihana, että hän sanoo jos on huono hetki. Jos nyt on oikeen "paineita", meen sitte kädelle ja tiedän ettei siinä nyt kuukausia mene kun vaimoakin taas haluttaa. Jos nyt joku ajattelee että mistä tiedän onko vaimo aina oikeasti mukana, vai antaako vaan että olisin tyytyväinen niin eiköhän sitä kostumista, ym ole aika vaikea feikata kun tuntee puolisonsa 20 vuoden ajalta. Mutta sinä Liina Anniina tunnut ymmärtävän asioita myös miehen näkökulmasta, sellaisia naisia kun täälä tuntuu olevan kovin vähän. Hyvää alkusyksyä sinulle!

        Olen nyt kelannut viestini:
        "Miehelle voi ihan hyvin järkätä pikaisen sexypalvelun",
        " Pihtarimaisuus on AINA voitettavissa pienellä palvelualttiudella"
        Nuo ovat kopioita aiemmista viesteistäni.
        Jossain viestissä vastaan jollekin vain toistamalla, että hän ostattaa miehellään seksipalvelua: "tyhjennä tiskikone, saat seksiä".

        EN SUINKAAN KANNATA TÄLLAISTA OSTAMISTA!
        Palvelualttiudella tarjoitan, että ymmärretään toisen seksitarve ja annetaan toiselle tyydytys, vaikka itseä ei niin kauheasti haluttaisikaan. Ei ne halut aina VOI kohdata, mutta toista kohtaan voi olla hyväntahtoinen eli palvella puolisoaan...
        mutta että alkaisi miehellä teettämään kotitöitä ja sitten vasta suostuisi seksiin, niin SE ON VÄÄRIN.
        Se on hyväksikäyttöä, enkä sitä kannata!


      • siveyden sipuli
        LIINA ANNIINA kirjoitti:

        Olen nyt kelannut viestini:
        "Miehelle voi ihan hyvin järkätä pikaisen sexypalvelun",
        " Pihtarimaisuus on AINA voitettavissa pienellä palvelualttiudella"
        Nuo ovat kopioita aiemmista viesteistäni.
        Jossain viestissä vastaan jollekin vain toistamalla, että hän ostattaa miehellään seksipalvelua: "tyhjennä tiskikone, saat seksiä".

        EN SUINKAAN KANNATA TÄLLAISTA OSTAMISTA!
        Palvelualttiudella tarjoitan, että ymmärretään toisen seksitarve ja annetaan toiselle tyydytys, vaikka itseä ei niin kauheasti haluttaisikaan. Ei ne halut aina VOI kohdata, mutta toista kohtaan voi olla hyväntahtoinen eli palvella puolisoaan...
        mutta että alkaisi miehellä teettämään kotitöitä ja sitten vasta suostuisi seksiin, niin SE ON VÄÄRIN.
        Se on hyväksikäyttöä, enkä sitä kannata!

        että voitko todella olla nainen.
        Jos olisit, niin et todellakaan puhuisi mistään palvelualttiudesta.
        Se on kuule on/off, eikä siihen millään palvelualttiudella voi vaikuttaa.
        Ei vaikka kuinka haluaisi sitä omaa kultsipuppelia miellyttää (vai oliko se tyranni?)
        Kukaan täysjärkinen mies ei halua vaimoaan kylmiltään, koska se tuntuu niin kauheelta.
        Ja jokainen täysjärkinen mies ymmärtää, että jos rupeat vihjailemaan jostain seksipalveluista
        tai seksistä kylmiltään, niin ei se nainen sua ainakaan enemmän ala haluamaan...
        Kuinka sitä pystyisi enää vapautumaan sellaisen ihmisen seurassa, joka painostaa olemaan
        kylmiltään tai lupaa menemään vieraisiin.
        Kyllä siinä naiselta kaikki tunteet kuolee ja lopputulos on sitten varmaan pelkkää teeskentelyä
        silloin kun ei voi päänsärkyyn vedota.
        Tässä sulle muuten kaksi esimerkkiä:
        1) Mies tulee töistä kotiin ja painuu sohvalle makoilemaan. Hetken kuluttua hän huutaa vaimolleen:
        - Voisit sä h_tin eukko nyt tuoda jo ne bisset sieltä jääkaapista, ku tässä menee jo hermo.
        Vaimo tuo bisset ja häipyy keittiöön takaisin kotitöihin. Muutama tunti myöhemmin mies virkoaa sohvalta, ja sanoo vaimolleen: -hei eukko, tuus tänne, kai sä muistat että avioliittoon kuuluu myös aviolliset velvollisuudet?

        2) Mies tulee töistä kotiin ja tuo samalla vaimolleen kukkia, kun sillä oli syntymäpäivä. Mies sanoo tullessaan: -kulta, voinko mennä hetkeks lepäämään, mulla oli tosi rankka päivä. -Joo, tottakai, ruokaa olis tunnin kuluttua, vastaa vaimo. Vähän yli tunnin päästä mies tulee syömään ja kysyy vaimoltaan: miten sun päivä meni? Syödessään mies ja vaimo juttelevat keskenään ja mies sanoo: kulta mä voin kyllä tiskata, jos haluut. Sieltähän tulee se sun lempiohjelma tv:stä. Vaimo menee katsomaan ohjelmaa ja tiskattuaan mies tulee vaimon viereen istumaan. Vaimo katsoo edelleen ohjelmaa ja mies alkaa vaivihkaa silittämään hiuksia jne...

        Kysymys 1: Arvaa kumpi mies saa seksiä?
        Kysymys 2: Oliko kotitöiden tekeminen hyväksikäyttöä tai maksullista ja kuka hyväksikäytti ketä?


      • Liina Anniina
        siveyden sipuli kirjoitti:

        että voitko todella olla nainen.
        Jos olisit, niin et todellakaan puhuisi mistään palvelualttiudesta.
        Se on kuule on/off, eikä siihen millään palvelualttiudella voi vaikuttaa.
        Ei vaikka kuinka haluaisi sitä omaa kultsipuppelia miellyttää (vai oliko se tyranni?)
        Kukaan täysjärkinen mies ei halua vaimoaan kylmiltään, koska se tuntuu niin kauheelta.
        Ja jokainen täysjärkinen mies ymmärtää, että jos rupeat vihjailemaan jostain seksipalveluista
        tai seksistä kylmiltään, niin ei se nainen sua ainakaan enemmän ala haluamaan...
        Kuinka sitä pystyisi enää vapautumaan sellaisen ihmisen seurassa, joka painostaa olemaan
        kylmiltään tai lupaa menemään vieraisiin.
        Kyllä siinä naiselta kaikki tunteet kuolee ja lopputulos on sitten varmaan pelkkää teeskentelyä
        silloin kun ei voi päänsärkyyn vedota.
        Tässä sulle muuten kaksi esimerkkiä:
        1) Mies tulee töistä kotiin ja painuu sohvalle makoilemaan. Hetken kuluttua hän huutaa vaimolleen:
        - Voisit sä h_tin eukko nyt tuoda jo ne bisset sieltä jääkaapista, ku tässä menee jo hermo.
        Vaimo tuo bisset ja häipyy keittiöön takaisin kotitöihin. Muutama tunti myöhemmin mies virkoaa sohvalta, ja sanoo vaimolleen: -hei eukko, tuus tänne, kai sä muistat että avioliittoon kuuluu myös aviolliset velvollisuudet?

        2) Mies tulee töistä kotiin ja tuo samalla vaimolleen kukkia, kun sillä oli syntymäpäivä. Mies sanoo tullessaan: -kulta, voinko mennä hetkeks lepäämään, mulla oli tosi rankka päivä. -Joo, tottakai, ruokaa olis tunnin kuluttua, vastaa vaimo. Vähän yli tunnin päästä mies tulee syömään ja kysyy vaimoltaan: miten sun päivä meni? Syödessään mies ja vaimo juttelevat keskenään ja mies sanoo: kulta mä voin kyllä tiskata, jos haluut. Sieltähän tulee se sun lempiohjelma tv:stä. Vaimo menee katsomaan ohjelmaa ja tiskattuaan mies tulee vaimon viereen istumaan. Vaimo katsoo edelleen ohjelmaa ja mies alkaa vaivihkaa silittämään hiuksia jne...

        Kysymys 1: Arvaa kumpi mies saa seksiä?
        Kysymys 2: Oliko kotitöiden tekeminen hyväksikäyttöä tai maksullista ja kuka hyväksikäytti ketä?

        Olen nainen, todellakin.
        Ajattelet naisista kliseemäisesti, että he olisivat pelkkiä kotkoja, joiden tunneskaala ja aivosähkökäyrä menisi tyyliin on/off.
        Tai voihan ne ominaisuudet ehkä sinulla olla. Meitä on moneksi.

        Tiedoksi: nainenkin voi ajatella. Nainenkin VOI eläytyä miehen tilanteeseen ja mies naisen.
        Kuvaamiasi tapauksia ei ole, ei tuollaisena irroitettuna yhteyksistään.
        Jos mies on täysi KALJAKAVERI, bissetehtaan täysvaltuutettu mainos, niin naisen halu miellyttää miestä ei herää.
        Eikä sellaista oleteta. Bisseveikolle EI tarvitse antaa, vaan avioliitto menee KOKONAISUUDESSAAN uudelleen mietintään. Soffalla löhöilevä bissemaisteri lähetetään kokonaisvaltaiseen hoitoon sosiaalisairaalaan parantumaan taudistansa.
        Kun bissemaisteri on parantanut tapansa, ei haise kaljalle, ei käytä sitä normaalina janojuomana, vaan erikoistapauksissa juhlissa juhlamielen ylentäjänä, niin silloin voi vaimo-kultakin haluta palvella intiimisti miestään. Parhaassa tapauksessa itsekin iloitella.

        Tuo toinen esimerkki on niin ääliömäisen yltiöromanttinen, että jopa minä, nainen, oksentaisin noin nyhveröstä kulta-pusi-muru-minä-tiskaan-hali -esityksestä. Huh!
        Tiskaaminen ja "auttaminen" on niin itsestään selvyys, että siitä ei tehdä numeroa. Ei ainakaan seksitarkoitusten loppuun saattamiseksi.

        Meillä ainakin tehdään kotityöt niin, että se tekee joka on lähinnä ja ennättää. Usein se olen minä, enkä tee töistäni marttyyriesityksiä, koska olen ripeä ja hyväkuntoinen. Kun ne tekee, niin tekee ja sillä sipuli. So what! Enemmän keskitytään muihin juttuihin ja pidetään hauskaa.
        Arjen hoito on niin kuin sivuseikka, ja se sujuu kun toimii järjestelmällisesti eikä jätä töitä rästiin. Samaa rataa ajattelee myös mieheni.


      • siveyden sipuli
        Liina Anniina kirjoitti:

        Olen nainen, todellakin.
        Ajattelet naisista kliseemäisesti, että he olisivat pelkkiä kotkoja, joiden tunneskaala ja aivosähkökäyrä menisi tyyliin on/off.
        Tai voihan ne ominaisuudet ehkä sinulla olla. Meitä on moneksi.

        Tiedoksi: nainenkin voi ajatella. Nainenkin VOI eläytyä miehen tilanteeseen ja mies naisen.
        Kuvaamiasi tapauksia ei ole, ei tuollaisena irroitettuna yhteyksistään.
        Jos mies on täysi KALJAKAVERI, bissetehtaan täysvaltuutettu mainos, niin naisen halu miellyttää miestä ei herää.
        Eikä sellaista oleteta. Bisseveikolle EI tarvitse antaa, vaan avioliitto menee KOKONAISUUDESSAAN uudelleen mietintään. Soffalla löhöilevä bissemaisteri lähetetään kokonaisvaltaiseen hoitoon sosiaalisairaalaan parantumaan taudistansa.
        Kun bissemaisteri on parantanut tapansa, ei haise kaljalle, ei käytä sitä normaalina janojuomana, vaan erikoistapauksissa juhlissa juhlamielen ylentäjänä, niin silloin voi vaimo-kultakin haluta palvella intiimisti miestään. Parhaassa tapauksessa itsekin iloitella.

        Tuo toinen esimerkki on niin ääliömäisen yltiöromanttinen, että jopa minä, nainen, oksentaisin noin nyhveröstä kulta-pusi-muru-minä-tiskaan-hali -esityksestä. Huh!
        Tiskaaminen ja "auttaminen" on niin itsestään selvyys, että siitä ei tehdä numeroa. Ei ainakaan seksitarkoitusten loppuun saattamiseksi.

        Meillä ainakin tehdään kotityöt niin, että se tekee joka on lähinnä ja ennättää. Usein se olen minä, enkä tee töistäni marttyyriesityksiä, koska olen ripeä ja hyväkuntoinen. Kun ne tekee, niin tekee ja sillä sipuli. So what! Enemmän keskitytään muihin juttuihin ja pidetään hauskaa.
        Arjen hoito on niin kuin sivuseikka, ja se sujuu kun toimii järjestelmällisesti eikä jätä töitä rästiin. Samaa rataa ajattelee myös mieheni.

        nyt varsinaisesti puhuttu tunneskaalasta vaan naisen 'lämpenemisestä' eli muuttumisesta myötämielisemmäksi intiimille kanssakäymiselle.
        Onko sinulla todella tähän joku skaala olemassa 0-100?
        Että jos on 50, niin ihan mukavasti menee miehen kanssa ja kun on 30, niin vieläkin pitkin hampain? Vaikee kuvitella, kun yleensä se otollinen olotila joko on tai ei ole.
        Aika oudolta kuullostaa toi skaala tunnepuolellakin: - naapurin Kalle oli tänään 10, työkaveri Martti oli tänään 9 ja ai niin kulta, sä olit tänään vasta 8 ja sijalla 3.
        Ei herttinen, eihän se voi nyt sentään näin mennä...

        En usko, että esimerkki 2 oli yltiöromanttinen.
        Kyllä se vaan yleensä tuppaa enemmän sinne esimerkin 1 suuntaan mennä ilman bisseä tai ei.
        Ja lopputulos oli kai sitten selvä.
        Mutta hyvä, että teidän perheessä on eri tilanne.
        Monessa perheessä se ei varmasti ole itsestään selvyys, vaan nainen raataa kuin hullu ja joku kotiorja, ja mies pitää sitä hauskaa...


    • Pitkä paarisuhe

      paa akka pihalle tai lähe ite lähtimään!

    • eräsvaan.

      nyt ihan kaiken? Onko vaimollasi ollut paljon epäilyksiä, että olisit pettänyt häntä noilla työmatkoillasi? Entä sinä, oletko ollut uskollinen koko ajan, ja onko tapanasi katsoa muita naisia ihaillen, josta vaimo olisi saanut vettä myllyynsä?

      Pettäminen ei ole sitten ratkaisu, vaan ero. Lasten kannalta on tärkeää, että välinne säilyvät edes jonkun verran kunnossa, pettäminen tuhoaa sen mahdollisuuden. (Äläkä luule, ettei vaimosi saa sitä selville, mustasukkainen haistaa sellaisen kilometrin päähän.)

      Itsestäni voin kertoa sen verran, että isäni petti äitiäni, ja se on tehnyt itselleni mahdottomaksi luottaa omiin puolisoihini (joita on ollut jo useita...).

      • ja kylmä

        Ap:n tapa kirjoittaa viestii hänessä itsessään korskeutta ja kylmyyttä. Voin hyvin kuvitella: hyvin toimeen tulevat, korkealle koulutetut uraihmiset ovat menneet naimisiin. On 400-neliön talo (jossa mahtuu, kuten ap mainitsee) ja pari lasta. Kenties jo buukattu sisään hienoihin yksityiskouluihin?

        Ylenkatsetta tavan kansaa kohtaan viestii myös alentuva kommentti corollakarvanoppamiehistä, joita hänen tuttavapiiriinsä ei kuulu.

        Yksi asia vaan on ilmeisesti sekä mieheltä että ehkä myös vaimolta jäänyt vähemmälle; ihmissuhdetaidot. Ynnä kyky arvottaa toinen ihminen tärkeäksi jo pelkän ihmisarvonsa takia.
        Vaimo voi olla väsynyt, kyllästynyt, pingottaa liikaa täydellisen perheenäidin rooliaan. Estrogeenitaso synnytksen jälkeen voi olla matala, jolloin sisukset on kuin santapaperia ja seksi ei voisi vähempää kiinnostaa.
        Mutta onko mies yhtään kiinnostunut tästä? Onko hän kertaakaan miettinyt, millä vaimon saisi iloiseksi?
        Onko asioita keskusteltu niin kuin toisilleen rakkaimpien pitäisi kaikki puida?
        Kylmyys paistaa läpi miehen kommenteista!


      • nainen minäkin
        ja kylmä kirjoitti:

        Ap:n tapa kirjoittaa viestii hänessä itsessään korskeutta ja kylmyyttä. Voin hyvin kuvitella: hyvin toimeen tulevat, korkealle koulutetut uraihmiset ovat menneet naimisiin. On 400-neliön talo (jossa mahtuu, kuten ap mainitsee) ja pari lasta. Kenties jo buukattu sisään hienoihin yksityiskouluihin?

        Ylenkatsetta tavan kansaa kohtaan viestii myös alentuva kommentti corollakarvanoppamiehistä, joita hänen tuttavapiiriinsä ei kuulu.

        Yksi asia vaan on ilmeisesti sekä mieheltä että ehkä myös vaimolta jäänyt vähemmälle; ihmissuhdetaidot. Ynnä kyky arvottaa toinen ihminen tärkeäksi jo pelkän ihmisarvonsa takia.
        Vaimo voi olla väsynyt, kyllästynyt, pingottaa liikaa täydellisen perheenäidin rooliaan. Estrogeenitaso synnytksen jälkeen voi olla matala, jolloin sisukset on kuin santapaperia ja seksi ei voisi vähempää kiinnostaa.
        Mutta onko mies yhtään kiinnostunut tästä? Onko hän kertaakaan miettinyt, millä vaimon saisi iloiseksi?
        Onko asioita keskusteltu niin kuin toisilleen rakkaimpien pitäisi kaikki puida?
        Kylmyys paistaa läpi miehen kommenteista!

        En jaksanut lukea näitä loputtomia jaarituksia siitä miten miehen pitäisi jaksaa sitä ja ymmärtää tätä.
        Minusta pitäisi naisenkin yrittää toimia parisuhteen eteen, eikä leikkiä marttyyria, kiukutella ja odottaa että mies huomioisi, keskustelisi jne. Miehetkään kun eivät ole ajatustenlukijoita.

        vai korskea? tuo Corollakarvanoppamies on toisaankin jo historiallinen käsite.
        Onkohan vaimo yrittänyt saada miestään iloiseksi? Miksi täällä vaaditaan vain mieheltä yritystä?


      • Harald H.
        ja kylmä kirjoitti:

        Ap:n tapa kirjoittaa viestii hänessä itsessään korskeutta ja kylmyyttä. Voin hyvin kuvitella: hyvin toimeen tulevat, korkealle koulutetut uraihmiset ovat menneet naimisiin. On 400-neliön talo (jossa mahtuu, kuten ap mainitsee) ja pari lasta. Kenties jo buukattu sisään hienoihin yksityiskouluihin?

        Ylenkatsetta tavan kansaa kohtaan viestii myös alentuva kommentti corollakarvanoppamiehistä, joita hänen tuttavapiiriinsä ei kuulu.

        Yksi asia vaan on ilmeisesti sekä mieheltä että ehkä myös vaimolta jäänyt vähemmälle; ihmissuhdetaidot. Ynnä kyky arvottaa toinen ihminen tärkeäksi jo pelkän ihmisarvonsa takia.
        Vaimo voi olla väsynyt, kyllästynyt, pingottaa liikaa täydellisen perheenäidin rooliaan. Estrogeenitaso synnytksen jälkeen voi olla matala, jolloin sisukset on kuin santapaperia ja seksi ei voisi vähempää kiinnostaa.
        Mutta onko mies yhtään kiinnostunut tästä? Onko hän kertaakaan miettinyt, millä vaimon saisi iloiseksi?
        Onko asioita keskusteltu niin kuin toisilleen rakkaimpien pitäisi kaikki puida?
        Kylmyys paistaa läpi miehen kommenteista!

        Sinun kirjoituksestasi ei todellakaan paista syvä sivistys ja suuret tulot.

        Kateus näköjään katkeroittaa. Köyhänä ja kateellisena ei todellakaan ole hyvä olla. Ehkä sinun olisi pitänyt jättää yläasteella siiderit juomatta. Ikipissiksen asteelle teikäläiset todella jää...


    • Jutusta ei selvinnyt onko vaimolta kysytty syytä käytökseen.
      Pitäisi varmaan selvittää siellä kotona mikä mättää ennenkuin menee kodin ulkopuolelle valittamaan kohtaloaan. Asiassa voi olla miehen kannalta yllättäviäkin piirteitä. Voiko vaimo yleensä puhua asioista miehelle ilman että tämä katsoo sen nalkutukseksi. Miesten on joskus vaikeaa ottaa epämieluisia asioita puheeksi.. silloin on helppo sanoa että toinen nalkuttaa. Asiat kasaantuvat vaimon sisään ja paha olo on valmis.
      Moni ero ja pettäminen jäisi tekemättä jos puolisoiden välillä olisi edes jonkin verran vuorovaikutus taitoa,, niinä huonoinakin päivinä.

    • Puhumalla selviää

      Mainitsit, että vaimosi on mustasukkainen. Ja ilman aihetta.

      Luultavasti hänellä on päässään kuvitelma, että petät. Siitä se kylmyys johtuu.

      Miksi et kysy suoraan, että mistä kiikastaa? Nosta kissa pöydälle ja sano, että kärsit moisesta käytöksestä.

      Jos ei suostu puhumaan, kysy häneltä, että haluaako hän karkottaa sinut lopullisesti kauemmaksi (jolloin joudut tekemään omat ratkaisusi).

      Nainen yleensä lämpenee puheelle. Ja tykkää, että huomioidaan.

      • läheisyyttä kaipaava

        Voi hitto AP mikä tilanne teillä on :( Itse olen niin lämmin ja seksistä tykkäävä nainen jolla olisi paljon annettavaa miehelle - se mies vain puuttuu :))


    • Se on taivahan tosi

      Voit ottaa asian (ja tuleekin ottaa) puheeksi esim. seuraavasti:
      - Sinä: Minusta jotenkin tuntuu, että olet alkanut vältellä minua. Olenko oikeassa vai väärässä?
      - Vaimo: Mistä sinä nyt tuommoista päähäsi olet saanut?
      - Sinä: No kun välillä sanot aika ikävästi eikä olla paljon petihommissa oltu.
      - Vaimo: No ei sitä nyt aina jaksa kun on nuo lapsetkin.
      - Sinä: Mitä jos otettaisiin lastenhoitaja ja vietettäisiiin yksi viikonloppu ihan kahden. Tehtäisiin jotakin mitä ennen vanhaan.
      - Vaimo: No ei tässä nyt ehdi semmoista kun pitää hoitaa kotityöt eikä lapsia voi jättää vieraalle.
      - Sinä: No mitä sinä sitten itse ehdotat? Mitä pitäisi tehdä?
      - Vaimo: Pitääkö jotakin tehdä. Eikö se riitä että ollaan vaan.
      - Sinä: Voisihan sitä joskus nauttia yhdessäolosta.
      - Vaimo: Eikö siinä ole tarpeeksi nautintoa kun minä teen ruokaa kun tulet töistä?
      - Sinä: Älä nyt. Ymmärrät kyllä mitä tarkoitan.
      - Vaimo: Enkä ymmärrä. Mikä minussa on vikana?
      - Sinä: Ei sinussa ole mitään vikaa. Haluaisin että tekisimme joskus jotakin yhdessä.
      - Vaimo: Vai yhdessä. Emmekö ole tehneet kaksi lasta yhdessä? En minä ole niitä taivaasta saanut!
      - Sinä: Älä ole aina noin kyyninen. Kyllä tiedät mitä tarkoitan. Rakastan sinua.
      - Vaimo: No näyttäisit sen joskus.

      Loppu jätettäköön tekijäoikeuden piiriin.

    • Voi lapset!

      Oletko huomaamattasi itse hyljeksinyt naistasi? Usein tunteet menevät kahteen suuntaan, vaikka toinen näyttäisi niitä selkeämmin ja voimakkaammin. Sinulla saattaa olla samoja tunnelmia häntä kohtaan, olet vain peitellyt niitä? Vaimosi luultavasti yhä rakastaa sinua yhä, jollei halua sinun pettävän. Hän ehkä unelmoi siitä, että liittonne olisi yhä onnellinen. Hän ehkä pelkää, ettet rakasta häntä enää, ja että jätät hänet. Tai vielä pahempaa, että olet paikalla vain lasten takia. Pelkääkö hän ehkä, että rakastat lapsia enemmän kuin häntä? Ehkä hän suojelee itseään pahalta ololta käyttäytyessään kylmästi sinua kohtaan? Anteeksi jos jotenkin loukasin, mutta yritän vain auttaa. On tärkeää olla lapsia varten, mutta perhe ei pysy kasassa ellei parisuhde pysy arvossaan. Oletko asettanut lapset ohi vanhempien suhteen? TAI ehkä vaimollasi on synnytyksenjälkeinen masennus? Onko hänkin kiinnostunut lapsistanne? Tai hän kokee että SINÄ olet ylimielinen miehenä hänelle. Tarkoitan sitä, ettet anna hänelle tilaa olla vaimo sen käytännöllisessä merkityksessä. Oletko antanut vaimollesi positiivista palautetta siitä, mitä hän tekee perheenne, lastenne ja kotinne hyväksi? Ettei hän vain koe, että olet joka asiassa parempi kuin hän, eikä hänellä ole omaa vastuualuetta, jotain, missä hän olisi korvaamaton? Keskustelkaa asioista. Kerro, että olet huomannut, ettei hän ole onnellinen. Kysy, mitä hän toivoisi elämältään. Olisiko jotain mitä voisit tehdä, jotta hän olisi onnellinen? Mistä hän pitäisi? Jokatapauksessa hän ei tule onnelliseksi sillä että jätät hänet tai petät häntä. Teillä on siis vielä toivoa. Etsiytykää vaikka parisuhdeterapeutin jutuille. Tehkää suhteellenne jotain, niin siitä voi tulla parempi kuin se aluksi olikaan! Työtä se vaatii, mutta tee palvelus lapsillesi, he ansaitsevat molemmat vanhemmat!

      • en kadu

        Minullekin aikoinaan kävi noin. Toisen lapsen syntymän jälkeen mies muuttui vaatimuksineen perheen kolmanneksi lapseksi.

        Kukapa omaa lastaan haluaisi sänkyyn

        Anoppi huomasi välillämme kireyden ja alkoi yhdessä miehen kanssa mollata minua, myös lapsillemme. Noin 10 vuotta kestin, mutta lopulta erosin tästä kolmannesta lapsesta ja luovutin hänet äidilleen takaisin.


    • eeeeeeeeeeeeeeeeeeee

      Voisiko kyseessä olla synnytyksenjälkeinen masennus. Otahan asia puheeksi vaimosi kanssa ja osoita että olet tukena. En todellakaan usko että vika on sinussa. Kuulostat hienolta ja ihanalta mieheltä.

    • Arizonaburger

      Hei. Aika ikävä tilanne sinulla. Meillä on tilanne, jossa seksiä ei saa miehen puolelta vahvan lääkityksen ansiosta kuin ehkä1-2 kertaa vuodessa. Ennen sai saman verran viikossa. Meillä kuitenkin hellyyttä ja läheisyyttä on riittävästi, eli ei olla tunnekylmiä ja torjuvia, vaikka tilanne varsnkin minua masentaa todella kovin. Kun kerran masentaa, niin masentuneena syyttää itseään tilanteesta, vaikka kuinka tietää toisen syövän "jarrua". Alussa asia oli hankalampaa ymmärtää, kun asiasta puhuminen ei mieheltä onnistunut oikopäätä. Olen käynyt mielessäni sen 1000 kertaa kaikki syyt, miksi toiselle ei yllättäin seksi maistu. Masentuneena ihminen ei ajattele kauhean realistisesti ja toisinaan minä vetäydyn murehtimaan asiaa yksikseni. Tiedän täysin syyn asiaan, mutta sen syyn hyväksyminen on vähän niin ja näin. Rakkaus on se ainoa liima joka pitää meidän yhdessä. Siitä ei toistaiseksi ole ollut pulaa.

      Ok. Tiedän siis miten kamalaa on olla suhteessa, jos toinen ei tahdo seksiä ollenkaan ja itse tahtoisi kyllä. En ole vieraisiin menevää sorttia, mutta kyllä tottakai ajatus seksistä saa joskus ihmisen päiväunelmoimaan. En kuitenkaan halua sellaista taakkaa omalletunnolleni, sillä en voisi enään koskaan nauttia suhteestamme, jos tietäisin pettäneeni. Siksi kärvistelen tässä ja toivon, että jos/kunnes lääkitys joskus lakkaa palaisivat seksihalut puolisolleni. Riski on kuitenkin suuri, että tilanne ei tästä paremmaksi muutu. On mahdollista, että totumme tähän seksittömyyteen täysin ja elämme jonkinmoisessa epäsovinnaisessa sisko-veli-suhteessa lopun ikämme... On aika rankka ajatus luopua seksistä käytännöllisesti katsoen kokonaan kun en ole edes keski-ikäinen vielä.

      Muuta en voi sinulle oikein sanoa, kuin että pakotapa puolisosi keskustelemaan asiasta. Vaadi saada syy hänen käytökselleen. Jokin vaimoasi painaa, se on selvä. Hän selkeästi panttaa JOTAIN, joka varmasti muuttaisi tilanteen suuntaan tai toiseen, mikäli hän saa kakaistuksi asian ulos itsestään. Tämä voi vaatia ison työn, mutta pakkohan tuollaisen on joskus loppua! Minä järkkäisin muksut hoitoon, istuttaisin vaimon tuoliin ja sanoisin, että alapa kertoa nyt, miksi käyttäydyt kylmästi. Sano, että et voi tuota lopun ikääsi katsella, kun mitään syytäkään ei ole. Kysy, lähteekö puolisosi pariterapiaan, tai johonkin jossa vaimosi pään tutkii joku ulkopuolinen henkilö mikäli hän ei voi asioistaan sinulle puhua.

      Toivottavasti asia jotenkin selviää ja saat tuon löyhässä hirressä roikkumisen loppumaan.

    • Marttyyrivollotusta

      Sinun pitää kysyä vaimolta, mikä mättää, niin pääsette keskustelun alkuun. Kyllähän siihen jumankekka joku syy on, että tilanne on tuommoinen! Ei sinullakaan mitään rakkautta tai ymmärtämystä näytä liikenevän sen vertaa vaimolles, että olisit hänen ajatuksistaan ja tunteistaan kiinnostunut että juttelisit vaan suunnittelet heti ensimmäisessä puheenvuorossa pettämistä. Mikä lääke se muka on? Jos et sitten halua vaan itse vierasta ja keksit tämmöisiä paskajuttuja vaimostas, että saat kätevästi syyllisyyden pois niskoiltasi kun olet suunnitellut vieraisiinmenoa.

      Miksi ihmeessä sinä et puhu vaimolles juuri näillä sanoilla, kuin täälläkin asian otit esille? Teitähän tämä koskee. Puhut täällä muijastas, kuin hän olisi joku ulkopuolinen entiteetti elämässäsi. Et sinä mitään menetä, jos kysyt, jos jotain haluat vielä pelastaa, pettäähän olet jo aikonutkin ja ero on tulossa enivei.
      Etkö voi muuten tumputtaa, jos kerran ei voi paneskella?

      Sinun täytyy olla jotenkin tyhmä ja aloitekyvytön narisija koska et saa suutasi auki, olet ilmeisesti joku pelkuri, koska et uskalla puhua kotonasi. Itseänikin vituttaa imbesillit ja aloitekyvyttömät miehet, joille pitää kaikki vääntää rautalangasta ja kääntää viidelle kielelle eikä sittenkään mene perille. Voi olla, että vaimosi odottaa, että sinulta palaakin käämit tilanteesta ensin, ja hän saa sitten mahdollisuuden syyttää sinua siitä pettämisestä ja pääsee näin kätevästi eroon syyllisyydestä ja ennen kaikkea sinusta.

      Voi myös olla, että henkesi haisee, tai et peseydy tarpeeksi usein, et vaihda kalsareitasi ja vaimosi ei ilkeä sen takia olla lähelläsi. Jos kävisit ensin pesulla, ja vaihdat vaatteet ja sitten katsot mikä on vaikutus. Eikä kehtaa sanoa päin naamaa, mistä on kyse koska hygienia-asioihin puuttuminen voi tuntua loukkaavalta. Odottaa vaan milloin tajuat korjata tilanteen.

      Käyttäen Dr.Philin sanoja: Jonkun pitää nousta tämän tilanteen sankariksi! (sinä se tuskin olet, kun täällä keräät oikeutusta pettämiseen itse mitään tekemättä asian hyväksi)

    • Tositoimiin

      kyllä nyt sun täytyy ottaa ittees niskasta kiinni, ja antaa potut pottuina.. rupee oleen renttumainen, ni eiköhän se vaimos lämpene ja saa jossain vaiheessa kipinän takas.. , näytä sille kuka on kingi..

    • 15+12

      Millainen suhde puolisollasi on vanhempiinsa? Olisivatko mahdolliset lapsuuden ajan laiminlyönnit ja huono kohtelu (vanhemmat suosineet muita sisaruksia, liika ja tarpeeton kurittaminen, epävarmuus, välinpitämättömyys, ...) voineet aiheuttaa hänelle personallisuushäiriön? Hänellä on siis ainakin narsismin oireista mustasukkaisuus.
      Jos puolisosi käyttäytyy erittäin oudosti ja epäjohdonmukaisesti, välillä tunteella täysillä itku herkässä, välillä on kuin ei olisi empatian kykyä, tutustu tuohon sivustoon ja toivo, ettei kyseessä kuitenkaan ole narsismi. Oireet voivat alkaa tai pahentua keski-iässä, mutta selviä merkkejä on voinut olla näkyvillä aiemmin, vaikka niitä ei ole vielä osattu yhdistää narsismiin.
      http://narsistienuhrientuki.yhdistysavain.fi/tietoa/narsismista_yleisesti/

    • Vanharouva 61v

      varsinainen liitto teillä. Sinuna nostaisin kissan pöydälle ja vaatisin vaimoasi keskustelemaan mikä maksaa teidän liitossanne kun hän käyttäytyy noin eikä siedä sinua.Sinulla on oikeus sanoa että haluat joko muutoksen tai sitten eron. Itse en kuuna päivänä olisi moisessa liitossa jos ei tilanne parane pikaisesti. Silloin on korkea aika ottaa ero ja etsiä uusi ihminen rinnallesi. Seksi ja kaikenlainen hellyys kuuluvat parisuhteeseen. Itse olen senverran vanhanaikainen ettei tulisi mieleenikään pyytää miestäni tekemään kotitöitä vaan teen ne kaikki itse ja hemmottelen vielä mieheni hyvin. Hän tekee henkisesti raskasta työtä menestyneenä yrittäjänä ja tuo hyvän toimeentulon meille.Siinä on yhdelle miehelle riittämiin työtä mielestäni. Kieltämättä käy kyllä minullakin mielessä onko vaimollasi toinen jossain kun käyttäytyy noin.

    • napalmi888

      vaan kun täydellisyyttä ei ole olemassakaan. Näet itsesi prinssinä vaikka ainoa prinssipuolesi on jalkovälissäsi.
      Ei savua ilman tulta, joten vaimollasi lienee syytäkin olla mustis työmatkoistasi; pettäjämies kun hyvittelee tekosiaan olemalla niin lutuinen ja suloinen...ja kuka terve nainen nyt haluaisi mieheltään vaikkapa klamydian työmatkatuliaisena selityksen kanssa jotta 'yleisestä vessasta tää tuli'.

      Varattujen miesten vakiolauseita on juuri tuo 'henkisesti erottuja ollaan' ja sitten vaan huoraamaan. mikä vitun tarve sulla muuten on pitää vaimostasi fyysisenä omaisuutenasi? Anna vaimon etsiä rakastaja ja jatkakaa suloista perhe-elämänne idylliä. tai erotkaa.

    • gjfgk

      Tältä palstalta on ihan turha kysellä neuvoja, ei kukaan meistä tunne teitä tai mitään muutakaan.
      Tehkää itsellenne palvelus, ja menkää parisuhde terapiaan! Jos tahdotte puolin ja toisin pelastaa parisuhteenne, se on melkein ainoa paikka missä teitä pystytään auttamaan. Mitä pikemmin, sen parempi! Ajan mittaan asiat voivat pahentua siinä määrin että niitä ei pysty enää korjaamaan.

      Vain vaimosi pystyy kertomaan itse oman käytöksensä syyn, ei kukaan tällä palstalla.

      Älä mieti vaan toimi!!

    • peppuuuun

      on äärimmäisen rankka peppupano

      • loukattuna jäätä

        Miehet: pitääkö mielestänne naisen antaa teidän harrastaa seksiä heidän kehonsa kanssa vaikka minkäänlaista kiihottumista ei naisessa tapahdu?

        Jos sanotte että täytyy, menkää mieluummin maksulliseen näyteltyyn kiihottumiseen kuin naimisiin vaatimaan teatteria naiseltanne.


      • =)=)=)=)=)=)=)
        loukattuna jäätä kirjoitti:

        Miehet: pitääkö mielestänne naisen antaa teidän harrastaa seksiä heidän kehonsa kanssa vaikka minkäänlaista kiihottumista ei naisessa tapahdu?

        Jos sanotte että täytyy, menkää mieluummin maksulliseen näyteltyyn kiihottumiseen kuin naimisiin vaatimaan teatteria naiseltanne.

        Sain hyvät naurut lukiessani teidän vastauksianne!


        HAHAHAHAHAHAHAHHAHAHHAHHAHAHHAHHAHAH!


      • Tsooma
        =)=)=)=)=)=)=) kirjoitti:

        Sain hyvät naurut lukiessani teidän vastauksianne!


        HAHAHAHAHAHAHAHHAHAHHAHHAHAHHAHHAHAH!

        Suosittelen esim. Helsingin NMKY:n avioliittoleiriä tai vastaavaa. Tunnen monia pareja jotka ovat olleet ja saaneet apua.

        Joku nainen tässä ketjussa piti luonnollisena, että saanti on varmempaa, jos osallistuu kotitöihin. Mikäli sänkyyn päästäkseen pitää osallistua kotitöihin tietyssä määrin, on kysymys maksullisesta seksistä. Maksa petipuuhat imuroinnilla. Mikä mieletön ajatus!


      • Eroan narsistista
        Tsooma kirjoitti:

        Suosittelen esim. Helsingin NMKY:n avioliittoleiriä tai vastaavaa. Tunnen monia pareja jotka ovat olleet ja saaneet apua.

        Joku nainen tässä ketjussa piti luonnollisena, että saanti on varmempaa, jos osallistuu kotitöihin. Mikäli sänkyyn päästäkseen pitää osallistua kotitöihin tietyssä määrin, on kysymys maksullisesta seksistä. Maksa petipuuhat imuroinnilla. Mikä mieletön ajatus!

        Mistä on kysymys? Ainahan seksi on jollain tavalla maksullista. Ilmianna kaikki, jotka maksavat tavalla tai toisella seksistä. Ilmianna kaikki miehet. Ilmianna ne naiset, jotka haluavat seksiä. He hyväksikäyttävät miehiä, laittavat heidät maksamaan, vaativat hyödykkeitä. Ja mies saa parikin kertaa viikossa kohtuullista seksiä, hän on onnellinen ja pysyy kotona hyvänä isänä. Lopeta seksi ukkosi kanssa, katso mitä siitä seuraa. Alatte riidellä herkemmin pienistäkin asioista, sinä alat nalkuttaa enemmän ja mies lopettaa oma-aloitteisen auttamisen. Hän alkaa viettää enemmän aikaa ulkona kavereidensa kanssa, koska he hyväksyvät hänet.

        Miten pitää ajatella? Jos mies imuroi ja siivoaa, nainen voi olla paremmalla tuulella ja haluta seksiä. Onko kyse maksullisesta seksistä? Mies on sitten onnellinen ja auttaa kotitöissä uudestaankin ja nainenkin on tyytyväinen. Sitten harrastetaan seksiä, mies on entistä onnellisempi ja tekee kotinsa, vaimonsa ja perheensä puolestä entistä enemmän ja vaimo on entistä tyytäväisempi kun hommat sujuvat kitkattomasti ja hyvätuulinen mies tekee hänetkin hyvätuuliseksi.
        Siitä seuraa kierre. Onko se pahan vai hyvän kierre?

        Tai lopettakaa koko seksi, niin suomalaisten määrä vähentyy. Väkeä on muutenkin maapallolla liikaa. Ja onnellisuuttakin on liikaa. Ainakin feministien mielestä. Ja sinä, Tsooma, elä selibaatissa yksin, jotta et antautuisi maksulliseen seksiin ja tekisi miestäsi ja samalla perhettäsi onnelliseksi. Anna miehesi mennä!

        Juu... en saa seksiä ja olen kiukkuinen ja ahdistaa... Naisellani on luonnehäiriö, hän on narsistinen. Aluksi oli niin mukava ja ylisti ja mielisteli ja seksiä harrastettiin joka päivä, pidettiin kädestä kulkiessa, kuherreltiin. Sitten yhtäkkiä hän alkoi pitää miehiä hyväksikäyttäjinä ja itseään huorana, jos suostuisi seksiin. Ei suostu kun ei saa orgasmiakaan... jota hän ei ole edes koskaan ikinä saanut, eikä hän edes koskaan ole harrastanut itsetyydytystäkään. Sairasta. Juttu menee koko ajan huonommaksi, kun ärsyttää ja hermostun herkästi... ja nainen on narsismin takia herkkä hermostumaan ja valittamaan lähes kaikesta ja on mustasukkainen ja saa joskus kiukkukohtauksia, joissa hän on kuin uhmaikäinen lapsi ja syyllistää minua. Sinä et voi millään ymmärtää, mitä narsistin kanssa eläminen tai elämisen yrittäminen on, ellet ole sitä itse kokenut. Siinä on pihalla koko ajan, ei ymmärrä mitään, mistä on kyse. Narsisti on vieraille mukava, mutta kahdestaan ollessamme hän ei välitä mitään. On kuin minua ei olisi, kun tulen kotiin töistä tai kun hän tulee kotiin, hän voi ihan pokkana kävellä zombiena ohi...

        Jos saatte lapsia, hoitakaa heitä ainakin ensimmäiset vuodet oikein. Olkaa heidän tukena, luokaa heille turvallinen lapsuus. Huolehtikaa heidän tarpeista älkääkä laiminlyökö tai pahoinpidelkö heitä. Siten lapsenne kehittyy normaalisti, hänelle kehittyy normaali terve empatiakyky.

        Opetetaanko avioliittoleirillä miestä olemaan ilman seksiä kotona ja silti tyytyväinen? Mies on luotu testosteroneineen siihen, että hän haluaa seksiä. Jos kaikki olisi naisten varassa, väki vähenisi ja ihmiskuntaa ei kohta olisi...

        En sano, että olisin itse täydellinen, mutta kumppanin narsismi tuo huonoja puolia esiin itsestänikin... en enää jaksa yrittääk, olen selvästi pessimisti enkä usko parempaan... pakko yrittää jaksaa ottaa avioero. Narsismi ei ole vain sitä, että katsoo itseään peilistä paljon, joka ei ole edes vaarallista. Se on vaarallista, kun ei ole empatiaa, ei oteta toisten tunteita huomioon, töksäytetään sanoa ihan mitä sattuu ilman estoja ja loukataan, syyllisestään, valitetaan vaikka toinen yrittää tehdä kaikkensa... mutta mikään ei riitä. Olen itse liian kiltti ja sellainen ihmistyyppi on narsistille helpoin uhri.

        (en jaksa oikolukea tätä tekstiä)


    • 007Man

      Narsisti se on.

    • ööööööylätti

      kuulosta persoonallisuushäiriöiselle persoonalle, eli tämä nykyään lähes joka toista ihmistä vaivaava narsistinen persoonallisuushäiriö vaivaa " vaimoasi "

      • nainen-61*

        Täsmennän vielä että vieraisiin en mennyt siitä huolimatta että oma puoliso oksetti fyysisesti. Tunsin vain halua noita kahta muuta miestä kohtaan. Olen niin "kiltti" etten pystynyt pettämään ensimmäisen sellaisen kohdalla vaikka painostus oli kovaa. Toisen miehen kohdalla kyseessä oli homoseksuaali josta alkoikin ilmetä bi-seksuaalisia juttuja koska vetovoima välillämme oli kova. Mitään yhdyntää ei tapahtunut kummankaan kanssa mutta vähän muita juttuja kylläkin...kai sekin oli jonkinlaista pettämistä... huomasin kuitenkin olevani edelleen NAINEN.


    • espooneukko

      Mene hyvä mies parisuhdehoitoon.tuollainen koti jättää pahat traumat lapsiin,ehkeivät koskaan ystävysty toisten kanssa ym. Yhden henkilön outo käytös vaikuttaa koko perheeseen.Lapset on niin suvaitsevaisia vanhempia kohtaan,että luulevat tuommosta käytöstä asiaankuuluvaksi ja normaaliksi. Hae apua !!!!! Olen ihan huolissani tuollaisesta käytöksestä,sehän sairastuttaa ajanmittaan kaikki.Parhain terveisin nimimerkki

    • alma 61

      Olisiko syynä vaimon kiinostuksen puutteeseen huono seksi. Jos jää aina ilman tyydytystä, kun mies ajattelee sängyssä vain itseään, ei jaksa haluta enää. Kuten kerran eräs mies-seksineuvoja sanoi : Kuka jaksaa aina haluta huonoa seksiä ? Oma seksielämäni on mieheni kanssa kutistunut minimiin, en halua olla vain väline nopeaan tyydytykseen enkä jaksa huonon seksin jälkeen näyttää onnelliselta. Mutta en myöskään ota huonoa seksiä puheeksi, ja se on raukkamaista.

    • ipupup

      Tiedän tasan tarkkaan miten teillä on käynyt. Samanlaisia tarinoita olen kuullut muiltakin pareilta.

      Teidän tarinanne on mennyt niin että nainen on kuvitellut olevansa onnellinen sinun kanssasi. Hän on näytellyt rakastunutta ja onnellista, koska niin "kuuluu" tehdä. Hänen tähtäimessään on ollut hankkia sinun kanssasi lapsi, koska niin "täytyy" tehdä. Hän on myös kuvitellut että lapsen tultua maailmaan olisi se jonkinlainen onnen täyttymys ja vasta sen jälkeen rakastuisi niinkuin prinsessa ja prinssi-tarinoissa käy.

      Toisinsanoen sinä olet ollut hänelle pelkkä kuhnuri, siementen tarjoaja, etkä mies.

      Sinä miehenä olet myöskin kuvitellut tilanteen olevan normaali, niinkuin itsekin sanoit että toisen lapsen jälkeen olit onnesta sykkyrällä.

      Seuraavaa lasta vaimosi halusi koska ensimmäinen ei tuonutkaan sitä täydellisyyden tunnetta jonka hän kuvitteli parisuhteessaan saavansa. Mutta kun toinen lapsi syntyi, hän tajusi millaisessa erehdyksessä hän on elänyt. Hän ymmärsi ettei hän rakastakaan sinua, eikä halua sinua. Sinä olit täyttänyt tehtäväsi jonka hän odotti sinun täyttävän, eli antavan Hänelle lapsen.

      Tuolloin hän tajusi että sinä et poistukaan pois, vaan sinä jäät kasvattajaksi koska olette liitossa. Hän ei rakasta sinua, hän ei halua sinua, hän ei halua sinua lastensa isäksikään, koska hän on tehnyt koko ajan noita asioitaan vain itseään ajatellen eikä teitä parina ajatellen. Tätä hän ei tietenkään itse ole ymmärtänyt ennenkuin toisen lapsen jälkeen, mutta hän on niin raukka ettei uskalla ottaa eroa, selittäen että lapset muka tarvitsevat isää, tai sitten pelosta että eroa joutuu selittelemään muille tutuille ja sukulaisille ja käytännön asiat joutuisi järjestelemään uusiksi.

      Sinunkin selitys että odotat pari vuotta kunnes lapset kasvavat isoksi on oikeasti pelkuruutta. Lapset eivät kasva suoriksi onnettomien vanhempien keskellä ja lapsi jos kuka aistii ja tunnistaa sen milloin ihmiset yrittävät näytellä onnellista. Se tekee kaikkein pahinta lapsen kehitykselle etteivät vanhemmat selvitä asioitaan, joko korjaamalla liittonsa aktiivisesti ja onnelliseksi, tai eroamalla vielä hyvän sään aikana ja selvittämällä kukin oman elämänsä kuntoon.

      Pisimpään eroa jahkanneet onnettomat parit eivät eron jälkeen säästele lapsiaankaan vaikka aina muistavat sanoa että olivat muka lasten parhaan vuoksi pitkään yhdessä, vaan lapsista tulee sodan välikappale vaikka itse taistelu on jo käyty. Vaikka en itse eroa suosittele kuin viimeisenä vaihtoehtona, niin kuitenkin pidän nopeaa eroamista lasten kannalta parhaana vaihtoehtona jos kumpikaan osapuoli ei suostu aktiivisesti ja omasta halusta parisuhteen ja rakkaussuhteen parantamiseen. Silloin viha ja inho ei kroonistu, vaan järki pysyy vielä päässä kummallakin ja eronnutta puolisoa osataan vielä arvostaa vanhempana.

      • kaikki mahdollista

        aika provosoiva kirjoitus.
        Että naiset näyttelee rakastunutta ja onnellista vain saadakseen lapsen tai kaksi.
        Onko tässä nyt joku idealistinen rakkaus kyseessä?
        Onko rakkaus joku sellainen asia, jota voi tuntea vain yhtä ihmistä kohtaan koko elämänsä?
        Ei kai se yleensä ihan niin mene ja hyvä niin. Eihän esimerkiksi leskeksi jäänyt voisi koskaan
        rakastua uudestaan.

        Tietyssä iässä parisuhteen kynnyskysymykseksi voi hyvin nousta perheen perustaminen.
        Tämä ei tarkoita sitä, että nainen haluaisi lapsia kenen tahansa kanssa tai että teeskentelisi
        rakastumista sen takia, että saisi perheen. Tieto siitä, että lapset pitäisi hankkia pian, vaikuttaa
        kuitenkin jossain alitajunnassa ja sopivaa kumppania etsittäessä. Toisin sanoen nainen tuskin sitoutuu
        liittoon, jossa lapsia ei ole mahdollista hankkia.

        Yllätys ei varmaan ole sekään, että lapsiperheen arki tulee monelle tuoreelle isälle ja äidille
        yllätyksenä. Se on ihanaa, mutta samalla se on rankkaa ja koko elämä muuttuu.
        Harva osaa varautua siihen vapauden menetykseen, kun päivässä ei olekaan enää
        yhtään omaa hetkeä ennen lasten nukkumaanmenoa.

        Tämä arki laittaa lapsiperheen koetukselle. Tavallista lienee, että mies lähtee
        etsimään lämpöä kodin ulkopuolelta, kun naisella ei enää ole aikaa huomioida miestä
        väsymykseltä ja lastenhoidolta. Jos tähän samaan aikaan osuu vielä muita ongelmia, niin
        ei ole harvinaista, että liitto alkaa jo natista. En usko, että kukaan nainen huomaan yhtäkkiä,
        että ei rakastunutkaan (tai mies sen puoleen).

        Jokainen tietää, että avioliittonsa eteen on tehtävä töitä, ei se muuten pysy kasassa.
        Ja on totta, että jos molemmat osapuolet ei siihen sitoudu, on turha yrittää.
        Varmasti on myös tilanteita, jotka jo tappavat halun yrittää.
        Lasten käyttäminen avioliiton konfliktien välikappaleina on oksettavaa, mutta avioero
        tuskin sellaista pysäyttää.


    • Anonyymi

      Onko jollain vinkkiä, mitä tehdä, kun vaimo ymmärtää kaikki väärin päin, ollut noin viisi vuotta. Pnko joku sairaus, mulla pikku hiljaa menee hermot, oltu 40- naimisissa.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      89
      4240
    2. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      103
      2403
    3. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      35
      2399
    4. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      97
      2144
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      28
      1917
    6. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      32
      1905
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      9
      1587
    8. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      29
      1568
    9. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      188
      1560
    10. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä?
      Ikävä
      76
      1331
    Aihe