Suomessa tämä on lainsäädännöllä tehty helpoksi, onneksi. Lueskelin tässä erästä erotarinaa osoitteesta
http://www.rickross.com/reference/mormon/mormon26.html
ja tulin siinä ihmetelleeksi, että miten moinen on mahdollista USA:ssa, jonka kuitenkin pitäisi olla vapaa maa ja kansalaisilla jonkinlaisia oikeuksia sen suhteen minkä järjestöjen jäsenluettelosta heidän nimensä löytyy.
Pari kysymystä siis liittyen artikkelin väitteisiin:
1. Onko totta, että vuoteen 1980 asti ainoa tapa USA:ssa päästä pois kirkon jäsenluettelosta oli kirkosta erottaminen?
2. Miksi kirkko näkee tarpeelliseksi kuukausikaupalla, jopa vuosia, roikottaa jäsenluettelossaan ihmisiä, jotka eivät halua olla kirkon kanssa missään tekemisissä ja ovat ilmaisseet sen lähettämällä kirkolle erokirjeen?
3. Miksi kirkko on nähnyt tarpeelliseksi ahdistella eroavia homoseksuaaleja vielä viimeisen kerran järjestämällä kurinpitomenettelyjä näiden ihmisten erottamiseksi sen jälkeen kun nämä ihmiset ovat ilmoittaneet halukkuutensa erota kirkosta?
http://www.rickross.com/reference/mormon/mormon26.html
ja tulin siinä ihmetelleeksi, että miten moinen on mahdollista USA:ssa, jonka kuitenkin pitäisi olla vapaa maa ja kansalaisilla jonkinlaisia oikeuksia sen suhteen minkä järjestöjen jäsenluettelosta heidän nimensä löytyy.
Pari kysymystä siis liittyen artikkelin väitteisiin:
1. Onko totta, että vuoteen 1980 asti ainoa tapa USA:ssa päästä pois kirkon jäsenluettelosta oli kirkosta erottaminen?
2. Miksi kirkko näkee tarpeelliseksi kuukausikaupalla, jopa vuosia, roikottaa jäsenluettelossaan ihmisiä, jotka eivät halua olla kirkon kanssa missään tekemisissä ja ovat ilmaisseet sen lähettämällä kirkolle erokirjeen?
3. Miksi kirkko on nähnyt tarpeelliseksi ahdistella eroavia homoseksuaaleja vielä viimeisen kerran järjestämällä kurinpitomenettelyjä näiden ihmisten erottamiseksi sen jälkeen kun nämä ihmiset ovat ilmoittaneet halukkuutensa erota kirkosta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tässä vastauksia kysymyksiin:
1.Aikaisemmin kirkosta eroavan asia käsiteltiin ns. kirkon oikeusistuimissa ikään kuin kuritoimipiteenä. Nykyisin omasta pyynöstä eroavan asia käsitelään hallinollisena toimepiteena.
2. Joskus tapahtuu, että piispa ei tunne halua viedä erokirjeen lähettävän asiaa eteenpäin. Se ei ole kuitenkaan kirkon ohjeen mukaista.
3. Homoseksualisuus kuuluu kirkon säänöissä siveysrikkomuksiin yhdessä aviorikoksen, haureuden ja lapseen sekaantumisen kanssa, joita pitää käsitellä kuritoimenpiteenä.
Jos he haluavat joskus palata kirkon jäseniksi, niin silloin heidän tulee saada lupa saada lähetyssaarnajien opetusta ja asianmukainen elin, jossa erotaminen tapahtui, päätää henkilön kelvollisuudesta. Siten varmistetaan, että jäseneksi paluuseen liittyy todellinen parannus tehdystä rikkomuksesta.
Jos nämä poistettaisiin jäsenyydestä hallinollisena toimenpiteenä, niin silloin lähetyssaarnaajat saisivat opettaa ilman erityislupaa ja piispa puhutelisi kastetta varten samalla tavalla kuten lähetyssaarnaajien johtava vanhin puhutelee ensikertaa kasteelle pyrkivää.
Valituksen aiheena näyttää olevan toive tulla erotetuksi hallinollisena toimenpiteenä, jotta paluu olisi sitten helpo, jolloin ei tarvitse osoittaa sitä, onko luopunut taipumuksistaan eli tehnyt todellisen parannuksen.
Muutama kohdasta 3 noussut lisäkysymys:
Miksi täytyy järjestää "kurinpitotoimenpiteitä" jos ao. henkilö vapaaehtoisesti eroaa kirkosta?
Jos ymmärsin sinun vastauksesi oikein, niin jää siis nimet kirkon rekisteriin kuitenkin, joihin jää merkintä "synnistä" ja tämä huomioidaan jos mahdollisesti palaa takaisin (tai haluaa palata). Eli eikö ole mahdollista saada eroa kirkosta niin, että kertakaikkisesti nimi otetaan pois kaikista rekistereistä ja kirjoista?
Eikös kasteessa saada kaikki synnit anteeksi ja ymmärtääkseni uusilla (ensimmäistä kertaa kirkkoon liittyvillä) riittää hyvin yleismalkainen "tunnustus" menneistä rikkeistä vaikkapa esiaviollisesta seksistä jne. jos sitoutuu siveydenlain noudattamiseen. Lähetyssaarnaajille ei yleensä tarvitse tunnustaa syntejä, riittänee kun vaan tekee Jumalan kanssa "tilit selviksi" rukouksella ja alkamalla elämään tiettyjen käskyjen mukaan (siveuden laki, viisauden sana) VAI olenko väärin ymmärtänyt - täytyykö tutkijan tunnustaa syntinsä lähetyspresidentille/piispalle ennen kastetta? Jos uusien tutkijoidan kanssa riittää ylimalkainen tunnustus, miksei niin kaikille?
Entäs jos on ollut talousrikollinen ja ajanut useita ihmisiä taloudelliseen ahdinkoon, onko kurinpitotoimet samanlaisia kuin siveyden lakia rikkoneella joka on tehnyt niin rakkaansa kanssa (seksiä ilman avioliittoa) molempien halusta ja vapaasta tahdosta (puhun aikuisista)?
tarvitse mitään tunnustaa.
Ennen oli tällaiset ohjeet lähetyssaarnaajilla (siveyden lain opettamisen kohdalla):
"Some questions may arise concerning past sins. If so, explain to the investigators that they should NOT confess sins to you. They may confess such sins IN GENERAL TERMS, when they are interviewed for baptism. Assure them that they can obtain forgiveness through sincere repentance and baptism. Encourage them to prepare for baptism by living the law of chastity FROM THIS POINT ON."
Miksei sama "toista kertaa" liittyville - ei tunnustusta lähetyssaarnaajille, kastehaastattelussa tunnustus yleisin termein (eli ei yksityiskohtia) ja eläminen siveyden lain mukaan tuosta opetustilanteesta alkaen?
Miksi täytyy jättää joku merkintä kirkon kirjoihin? Onko se sallittua pitää mitään rekisteriä jos kerran eroaa kirkosta - siis lakien mukaan?
Kiitos vastauksistasi.
Sinua voi alkaa pitää ystävänä. Olen huomannut, että sinulla selkeä moraalinen ja eetinen mittapuu.