http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
Ode kirjoittaa täyttä asiaa!
Ode kirjoittaa täyttä asiaa!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Presidentti Kekkosen kirje MTK:n pj Veikko Ihamuotilalle:
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/7806/TMP.objres.755.html?sequence=1
"Meidän puuhakas valtiovarainministerimme Virolainen näyttää esittäneen ratkaisuksi sitä, että maa jaettaisiin jyrkällä rajalla kahteen osaan, joista arvokkaampi osa eli Etelä-Suomi, johon myös Vironperä kuuluu, saisi harjoittaa ainoastaan viljanviljelystä, ja köyhempi Pohjois-Suomi sitten olisi omistautunut karjantaloustuotannolle."
Tämä jokapaikan ja joka asian asintuntija pikku lenin Soininvaara voisi esittää
että koko eu-n maataloustuotanto tulee siirtää itä-eurooppaan,siellä se on
maantieteelisesti edulisinta ja työvoimaakin on saatavana 200-300 euron kuukausipalkalla.
Tämän idean Soininvaara voisi torvet soiden kertoa Brysselissä ja tulla sitten vähinäänin
maitojunalla kotiin. Että se maatalousvallakumouksesta taas kerran.
Koko tukisysteemi on niin helppo verotuslainsäädänöllä oikaista ettei sitä nämä ikuiset
tukivalittajat edes kehtaa sanoa.Siihen ei tarvita kepua eikä yhdenkään maanviljelijän
mielipidettä,eduskunnan "oikeamielisten" enemmistö riittää. Lakialoite vain että
että maataloustuen veroprosentti on tasan 100%,niin se palutuu valtiolle.
Mitään ei kuitenkaan tapahdu samat idiootit jauhaa tukipropakandaa
sukupolvesta toiseen,vaikka juuri heillä on valta ihan omissa käsissä.
tuohan tuotannon lisääntyminenhän kertoo siitä että pienillä tiloilla ei enää tule toimeen pohjoisessa. Pitää olla vähintään 100 lusävää että pärjää.
Etelässä pärjää pienemmällä määrällä lehmiä. Eli etelän tuet ovat niin isot että ei tarvitse lisätä tuotantoa. Pohjoisessa se on pakko jos aikoo yleensä karjan ja tilan pitää. Toinen vaihtoehto lopettaa ja lähteä muualle täihin.
Blogin kirjoittaja kiejooittelee potaskaa.
Mietis vähän asiaa? Vaikkapa c3 100 lehmää 100 hehtaaria 55.000 peltotuet + 125.000 maitotuet vuodessa eli 180.000 vuodessa tukia. Vastaava tila ab:llä peltotuet 58.000 + maitotuet 30.000 euroa = 88.000 euroa. Erotusta vaatimattomat 100.000 euroa per vuosi ja 100%. Vastaavasti c2:lla 56.000 + 86.000 euroa eli 142.000, erotusta tässä vain 54.000 euroa eli vain 60%. Noista kun jaat vaikka viidellä niin saat sen pienen 20 lehmän karjan tuet ja tuumailet että saako se etelä ne isommat tuet? Jollakin MTK-laisella tukimatematiikalla?
Ja tuolta
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/36
kun käyt katsomassa tilaston
"Lypsylehmien ja maatilojen lukumäärä karjakoon mukaan alueittain 1.5.2010"
niin voit sitten kertoilla missä on keskilehmäluvultaan pienimmät tilat. Joilla pärjää?
ymmärrä että routa puree ja pakkanen paukkuu..
100.000:lla eurolla vuodessa puree ja paukkuu?
Tiedätkös muuten kuka on tästä tukierosta todennut että
"Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee"
ja myös että
"Ilman pohjoista tukea vauhti Pohjanmaan maitotiloilla olisi paljon verkkaisempaa".
maataloustulo pyörii kymppitonnissa viljelijää kohti kas kun et miljoonaa tarjonnut.
Vuosittain tukea noin 1,9 miljardia, tiloja noin 63.000 eli tilaa päälle vuosittain tukea tuon noin 30.000 euroa. Etelän pienillä viljatiloilla tuki noin 20.000 euroa mutta sen sijaan vaikkapa c3:lla 100 lehmän maitotilan tuki noin 180.000 euroa. Vuodessa. Joka vuosi. Tästä on kansallista tukea eli maksetaan suoraan verovaroista 150.000 euroa, loppu tulee EUlta. Etelässä vastaava tila saa vain 40.000 EU-tukea ja noin 50.000 kansallisista verovaroista tukea. Keskilehmäluku on noin 30 eli tuollainen keskimääräinen maitotila etelässä saa tukea on 30.000 euroa ja c2:lla noin 47.000 euroa ja c3:lla noin 60.000 euroa.
tuollaista poraat, työttömyyden hoitoon 4 miljardia eikä takaisin tule latin latia.
MTK:n lappilainen pj Juha Marttila saa lehmikarjalleen EU-tukea 42 000 euroa, sen lisäksi KANSALLISIA TUKIA 140 000 e...tämmöisistä määristä ei etelässä osata edes uneksia, samankokoisella karjalla.
Marttilan tilalla sekä isäntä että emäntä käyvät tilan ulkopuolella palkkatyössä, palkolliset hoitavat tilan.
....että silleen siellä pohjoisessa...ö
Kerlään ei ole sataa hetaaria peltoa. Täysin teoriittinen tulos.
Peltoala noin 30-40 hetaariin. Koska peltojen kautta tulee siirin osa tuista karjartiloillekin niin tuo 100 hehtaaria vääristää tuota tukimäärää. Mutta sehän sopii etelän viljelijän kateuden pohjaksi kun vääristelee vähän noita pinta-aloja.
laskeppa tuolla vaikka 40 hetaarin peltoallalla. Er0 kapenee noin 10 000 euroon. Tolla tukierolle pitää pohjoisessa olla 30% isommat tilat kuin etelä'ssä. siitä tuo tuotannon "siirtyminen" pohjoiseen johtuu.
velat ja vielä pitäisi olla varaa maksaa palkkaa vieraalle työvoimalle. Tuskinpa siellä pohjoisessa on montakaan noin suurta tilaa, yleensä 20 - 30 lehmää/tila.
http://www.valio.fi/maitojame/10_01/marttila.htm
Siis suurin osa karjatilojen tuesta? Isompaa paskapuhetta ole kuullutkaan. Yleensä se on kai normi että peltoalaa tarvii olla se noin 1 hehtaari per lehmä. Ja jos on näin niin kyllä nuo yllä olevat luvut pätevät. Vielä ab:llä tuleekin iso osa peltotuista mutta c-alueella kyllä se on se navettatuki joka jyllääm peltotuet on hiluja!
C-alueella on korkeammat peltotuet.
Nyt vielä kepuministerien Korkeaoja ja Anttila jäljiltä kotieläintila saa 130 e/ha enemmän peltotukea kuin kasvinviljelytila....vaikka kotieläintila myisi viljansa kauppaan. AIVAN KÄSITTÄMÄTÖNTÄ!
osoittaa että et edes tunne asiaa josta kirjoitat.
Eli pidän mileipidettäsi vieläkin persuteettomampana kuin eilen.
pitäisi edes perusteet tuentea ennen kuin lakaa näppistä kuluttamaan.
"laskeppa tuolla vaikka 40 hetaarin peltoallalla. Er0 kapenee noin 10 000 euroon. Tolla tukierolle pitää pohjoisessa olla 30% isommat tilat kuin etelä'ssä. siitä tuo tuotannon "siirtyminen" pohjoiseen johtuu."
ab 40*550 + 40*9500*0,03=33400
c2 40*550 + 40*9500*0,09=56.200 (eroa 23.000)
c3 4*550 + 40*9500*0,13=71.400 (eroa 37.000)
Ja kun liikevaihto ilman tukia maidosta on tilalla noin 130.000 euroa niin tuo tukiero on noin 20% c2:lle ja noin 30% c3:lle. Nyt kun ns normaali yritys saa yleensä liikevoittoa jäämään 3-8% liikevaihdosta niin tuo tukiero jo on enemmän kuin normaalin yrityksen liikevoitto. Kummasta vaikuttaa kannattavuuteen?
Marxilaisen talousteorian mukaan alueellisilla eroilla ei näyttäisi olevan maatilojen kohdalla tuloksen kannalta juuri mitään eroja. EU-komission vaatimus tältä osin näyttäisi toteutuneen kohtuullisen hyvin.
Osmo Soininvaara on huhupuheiden mukaan ajanut partansa pois ja rasvannut polkupyörän ketjut luontaistuotekaupasta hankkimallaan akselirasvalla.
Aika ajoin näyttäisi kuitenkin siltä, että Osmolla on vaikeuksia löytää elämäänsä oikeaa balanssia huolehtimalla liikaa toisten asioista, asioista jotka eivät välttämättä liity mitenkään hänen ydintoimintoihinsa.
Vihreiden maskotilla menee nyt olosuhteisiin katsoen lujaa, nenä halkoo tuulta raikkaassa ilmassa kun paskanhaju on siirtynyt pohjoisille vyöhykkeille.
Sodan jälkeen oli pakko löytää toimeentulo ja asunto evakoille. Eräiden poliitikkojen toimesta asia hoidettiin pakkoperustamalla pikkiriikkisiä maatiloja enimmäkseen harvaan asuttuun Pohjois-Suomeen. Se oli valtion "ensiapua".
Nyt kun näistä kurjuusrajalla toimeentulevista tiloista aletaan päästä kannattavmpiin kokonaisuuksiin, yritetään samaa virhettä toistaa: houkutellaan väkeä helpon rahan perään vaikeisiin olosuhteisiin "yrittämään"?
vähän miettiä mitä kirjoitat..
Vaikea löytää noista kahdesta mainitsemastasi teoriasta mitään yhtäläisyyksiä. Asutustiloilla luotiin pohja vasemmistolaiselle kapinaliikkeelle, josta sikisi harmaita panttereita etenkin pääkaupunkiseudulle.
Älykkäämmät ja työtä pelkäämättömät jäivät rakentamaan uutta tulevaisuutta viljelmiensä äärelle, työtä joka taas kerran on kapinaliikkeen kadehtimisen kohde.
Suomeen yksi sukupolvi kansalaisia, riittipä meitä vielä siirtolaisiksi Ruotsiin ja Australiaankin. Nyt ne jo alunperinkin elinkelvottomat tilat autioituvat ja hyvä niin. Pellot kasvavat puita, ellei joku naapuri suostu niitä vuokraamaan tai ostamaan.
Ehkä tilanne vaihtelee eri puolilla maata, mutta ainakin läntisessä Suomessa raivatut uudet tilat kävivät alun alkaen hyvin kaupaksi. Niitä ostamalla luopujilta ja yhdistelemällä muutamat kylälle tulleet ja jääneet uudisasukkaat saivat riittävästi maata koneellistettuun maatalouden. Tilanne on jatkunut tähän päivään saakka kohti yhä suurempia tilakokoja. Aikoinaan raivattu maa on edelleen käytössä, eikä kasva puita tai pusikkoa. Vuosikymmenten myötä se sotien jälkeinen surkea suomaa on muuttunut hyväksi ja ravinteikkaaksi peltomaaksi.
Tilansa myyneilläkään ei välttämättä mennyt huonosti, vaikka tilasta saatu hinta raivaustyömäärään nähden oli varmasti surkea. Osa pääsi ansiotyöhön, jossa palkat koko ajan paranivat. Osa taas osti tilalle Etelä-Suomesta pienen maatilan, joka tuotti alun alkaenkin paremmin kuin se juuri suosta raivattu.
Toki monet joutuivat hakemaan ansiotyötä Ruotsista saakka, mutta eivät asutustilojen jälkeläiset olleet siinä suhteessa ainoita, vaan siirtolaisuus koski myös duunariperheiden ja vanhojen maatilojen jälkeläisiä. Käytännössä enää 1950-luvun jälkeen suuriakaan maatiloja ei enää jaettu, joten "ylimääräiset" lapset joutuivat hakeutumaan muihin töihin, mistä niitä sitten löytyikin.
2001 HS: “Pohjalainen yrittäjähenki kytee Kainuussa
Puolessa vuodessa löytyi EU-rahoituksella 68 yrittäjää
- - -
Ongelma on ollut yleinen: maakunnassa on aina arvostettu työtä ja ideoita on riittänyt, mutta ne ovat usein jääneet “navetan tai seinävällyjen alle”, kun kannustuskin on puuttunut. “Naapuri on saattanut sanoa, että älä hulluja puhu, isäsikin kasvatti mulleja.”
Nämä mullinkasvattajat taisivat olla niitä demarien mulleja, olihan kyseessä vuosi 2001.