Hiljaista myrskyn edellä.
Pian alkaa taas pauhina.
Olosuhteiden kehitysvaiheita autioitukseen.
Jer. 1:3 Jeremielle tuli Jehovan sana Juudan kuninkaan Sidkian, Josian pojan, yhdennentoista vuoden päättymiseen asti, kunnes Jerusalem meni pakkosiirtolaisuuteen viidennessä kuussa.
Jer.25:1 Koko Juudaa koskeva sasa. Juudan kuninkaan Jojakimin, Joosian pojan, neljäntenä (4.) vuonna eli Babylonin kuninkaan nebukadnessarin ensimmäisenä (1.) vuonna.
Jer. 27:1 Juudan kuninkaan Jojakimin, Josian pojan, valtakauden alussa Jeremialle tuli Jehovan sana.
Jer.29:10 Sillä näin on Jehova sanonut:"Seitsemänkymmenen vuoden täytyttyä Babylonissa minä käännän huomioni teihin ja olen vahvistava teitä kohtaan hyvän sanani tuomalla teidät tähän paikkaan."
Jer.39:1,28-10 Juudan kuninkaan Sidkian yhdeksäntenä (9.) vuonna, kymmenennessä (10.) kuussa, Babylonin kuningas Nebukadnessar ja koko hänen sotajoukkonsa tulivat Jerusalemin luo ja alkoivat piirittää sitä.
2)Sidkian 14. vuonna 4. kuussa 9. päivänä kaupunkiin murtauduttiin.
8)Ja kuninkaan talon ja kansan talot kaldealaiset polttivat tulella ja Jerusalemin muurit he hajottivat.
9)Ja loput kansasta, joka oli jäänyt jäljelle kaupunkiin, ja hänen puolelleen menneet ja loput kansasta, joka oli jäänyt jäljelle, vei henkivartioston päällikkö Nebusaradan pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin.
10)Ja joitakuita kansasta, alhaisia, joilla ei ollut mitään, henkivartioston päällikkö Nebusaradan jätti jäljelle Juudan maahan; ja hän antoi heille viinitarhoja ja palvelusvelvollisuuksia sinä päivänä.
Jer.40:5,7,11,12 Eikä hän ollut vielä aikeissa palata, kun Nebusaradan sanoi:"Palaa toki Gedaljan, Safanin pojan Ahikamin pojan, luo, jonka Babylonin kuningas on valtuuttanut valvomaan Juudan kaupunkeja, ja asu heidän kanssaan kansan keskuudessa; tai mene minne vain näet oikeaksi mennä.
7)Aikanaan kaikki sotajoukkojen päälliköt, jotka olivat kedolla, he ja heidän miehensä, saivat kuulla, että Babylonin kuningas oli valtuuttanut Gedaljan, Ahikamin pojan, valvomaan maata ja hän oli valtuuttanut hänet valvomaan niitä miehiä ja naisia ja pikkulapsia ja niitä maan alhaisia, joita ei ollut viety pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin.
11)Ja kaikki nekin juutalaiset, jotka olivat Moabissa ja Ammonin poikien keskuudessa ja Edomissa, sekä ne, jotka olivat kaikissa muissa maissa, kuulivat, että Babylonin kuningas oli antanut Juudalle jäännöksen ja että hän oli valtuuttanut Gedaljan, Safanin pojan Ahikamin pojan, valvomaan heitä.
12)Ja kaikki juutalaiset alkoivat palata kaikista paikoista, joihin olivat hajaantuneet, ja heitä tuli jatkuvasti Juudan maahan Gedaljan luo Mispaan.
Jer.41:1-4,7,8,10,13,15-18
Niin tapahtui seitsemännessä kuussa, että Ismael, Elisaman pojan Netanjan poika, joka oli kuninkaallisia jälkeläisiä ja kuninkaan huomattavimpia miehiä tuli kymmenen muuta miestä mukanaan Gedaljan, Ahikamin pojan, luo Mispaan. ja he alkoivat syödä yhdessä leipää siellä Mispassa.
2)Sitten Ismael, Netanjan poika, ja ne kymmenen miestä, jotka olivat hänen mukanaan, nousivat ja löivät miekalla Gedaljan, Safanin pojan, Ahikamin pojan. Niin hän surmasi sen, jonka Babylonin kuningas oli valtuuttanut valvomaan maata.
3)Ja Ismael löi kaikki ne juutalaiset, jotka olivat hänen luonaan, siis Gedaljan luona Mispassa, sekä kaldealaiset, jotka sieltä tavattiin, nimittäin sotilaat.
4)Ja tapahtui toisena päivänä Gedaljan surmaamisen jälkeen, kun ei kukaan tiennyt siitä,
5)että tuli miehiä Sikemistä, Silosta ja Samariasta, kahdeksankymmentä miestä parrat ajettuina, ja vaatteet repäistyinä ja iho viilleltynä ja kädessään viljauhri vietäväksi Jehovan huoneeseen.
7)Mutta tapahtui, että heti kun he tulivat keskelle kaupunkia Ismael, netanjan poika, ryhtyi surmaamaan heitä ja heittämään heitä keskelle vesisäiliöitä, hän ja miehet, jotka olivat hänen kanssaan.
8)Mutta heidän joukossaan oli kymmenen miestä, jotka heti sanoivat Ismaelille:"Älä surmaa meitä, sillä meillä on kätkettyjä aarteita kedolla, vehnää ja ohraa ja öljyä ja hunajaa" Niin hän jätti sen tekemättä eikä surmannut heitä heidän veljiensä joukkoon.
10)Sitten Ismael otti vangiksi kansan koko jäännöksen, joka oli Mispassa, kuninkaan tyttäret, ja kaiken Mispaan jäljelle jääneen kansan, jonka henkivartioston päällikkö Nebusaradan oli antanut Gedaljan, Ahimin pojan huostaan. Niin, Ismael, Natanjan poika, otti heidät vangiksi ja lähti matkaan mennäkseen Ammonin poikien luo.
13)Ja sitten tapahtui, että heti kun kaikki kansa, joka oli Ismaelin mukana, näki Johanin (vrt. Jer.41:11,12) Kareahin pojan, ja kaikki sotajoukkojen päälliköt, jotka olivat hänen kanssaan, se alkoi iloita.
14)Niin kaikki kansa, jonka Ismael oli kuljettanut vankina Mispasta, kääntyi takaisin ja palasi ja meni Jahananin, Kareahin pojan, luo.
15)Ja Ismael, Netanjan poika, puolestaan pääsi pakoon kahdeksan miehen kanssa Johananin edestä mennäkseen Ammonin poikien luo.
16)Johanan, Kareahin poika, ja kaikki sotajoukkojen päälliköt, jotka olivat hänen kanssaan, ottivat nyt kansan koko jäännöksen, jonka he toivat takaisin Ismaelin, Netanjan pojan, luota Mispasta sen jälkeen kun tämä oli lyönyt Gedaljan, Ahikamin pojan: voimakkaita miehiä, sotilaita, ja vaimot ja pikkulapset ja hovivirkamiehet, jotka hän toi takaisin Gibeonista
17)Niin he menivät ja asettuivat Kimhamin yöpymispaikkaan, joka oli lähellä Beetlehemiä, jatkaakseen matkaansa ja mennäkseen Egyptiin
18) kaldealaisten takia; he näet olivat alkaneet pelätä heitä, koska Ismael, Netanjan poika, oli lyönyt Gedaljan, Ahikamin pojan, jonka Babylonin kuningas oli valtuuttanut valvomaan maata.
Jer 42:19
Jehova on puhunut teitä vastaan, oi Juudan jäännös. Älkää menkö Egyptiin. teidän tulee ehdottomasti tietää, että minä olen todistanut tänään teitä vastaan
Jer.43:4-7
Ja johanan, Kareahin poika, ja kaikki sotajoukkojen päälliköt ja kaikki kansa olivat tottelemattomia Jehovan äänelle eivätkä jääneet asumaan Juudan maahan
5)Niin johanan, Kareahin poika, ja kaikki sotajoukkojen päälliköt ottivat Juudan koko jäännöksen, joka oli palannut kaikista kansakunnista, joihin he olivat hajaantuneet, asumaan joksikin aikaa Juudan maahan,
6) niin voimakkaat miehet ja vaimot ja pikkulapset ja kuninkaan tyttäret ja jokaisen sielun, jonka henkivartioston päällikkö Nebusaradan oli jättänyt Gedaljan, safanin pojan Ahikamin pojan, luo, sekä profeetta Jeremian ja barukin, nerian pojan.
7)Ja lopulta he tulivat Egyptin maahan, sillä he eivät totelleet Jehovan ääntä; ja ennenpitkää he tulivat Tahpanhesiin saakka.
>>Ja maa tuli täysin autioksi, ja lepäsi 70 vuotta.
Pian alkaa taas pauhina.
Olosuhteiden kehitysvaiheita autioitukseen.
Jer. 1:3 Jeremielle tuli Jehovan sana Juudan kuninkaan Sidkian, Josian pojan, yhdennentoista vuoden päättymiseen asti, kunnes Jerusalem meni pakkosiirtolaisuuteen viidennessä kuussa.
Jer.25:1 Koko Juudaa koskeva sasa. Juudan kuninkaan Jojakimin, Joosian pojan, neljäntenä (4.) vuonna eli Babylonin kuninkaan nebukadnessarin ensimmäisenä (1.) vuonna.
Jer. 27:1 Juudan kuninkaan Jojakimin, Josian pojan, valtakauden alussa Jeremialle tuli Jehovan sana.
Jer.29:10 Sillä näin on Jehova sanonut:"Seitsemänkymmenen vuoden täytyttyä Babylonissa minä käännän huomioni teihin ja olen vahvistava teitä kohtaan hyvän sanani tuomalla teidät tähän paikkaan."
Jer.39:1,28-10 Juudan kuninkaan Sidkian yhdeksäntenä (9.) vuonna, kymmenennessä (10.) kuussa, Babylonin kuningas Nebukadnessar ja koko hänen sotajoukkonsa tulivat Jerusalemin luo ja alkoivat piirittää sitä.
2)Sidkian 14. vuonna 4. kuussa 9. päivänä kaupunkiin murtauduttiin.
8)Ja kuninkaan talon ja kansan talot kaldealaiset polttivat tulella ja Jerusalemin muurit he hajottivat.
9)Ja loput kansasta, joka oli jäänyt jäljelle kaupunkiin, ja hänen puolelleen menneet ja loput kansasta, joka oli jäänyt jäljelle, vei henkivartioston päällikkö Nebusaradan pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin.
10)Ja joitakuita kansasta, alhaisia, joilla ei ollut mitään, henkivartioston päällikkö Nebusaradan jätti jäljelle Juudan maahan; ja hän antoi heille viinitarhoja ja palvelusvelvollisuuksia sinä päivänä.
Jer.40:5,7,11,12 Eikä hän ollut vielä aikeissa palata, kun Nebusaradan sanoi:"Palaa toki Gedaljan, Safanin pojan Ahikamin pojan, luo, jonka Babylonin kuningas on valtuuttanut valvomaan Juudan kaupunkeja, ja asu heidän kanssaan kansan keskuudessa; tai mene minne vain näet oikeaksi mennä.
7)Aikanaan kaikki sotajoukkojen päälliköt, jotka olivat kedolla, he ja heidän miehensä, saivat kuulla, että Babylonin kuningas oli valtuuttanut Gedaljan, Ahikamin pojan, valvomaan maata ja hän oli valtuuttanut hänet valvomaan niitä miehiä ja naisia ja pikkulapsia ja niitä maan alhaisia, joita ei ollut viety pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin.
11)Ja kaikki nekin juutalaiset, jotka olivat Moabissa ja Ammonin poikien keskuudessa ja Edomissa, sekä ne, jotka olivat kaikissa muissa maissa, kuulivat, että Babylonin kuningas oli antanut Juudalle jäännöksen ja että hän oli valtuuttanut Gedaljan, Safanin pojan Ahikamin pojan, valvomaan heitä.
12)Ja kaikki juutalaiset alkoivat palata kaikista paikoista, joihin olivat hajaantuneet, ja heitä tuli jatkuvasti Juudan maahan Gedaljan luo Mispaan.
Jer.41:1-4,7,8,10,13,15-18
Niin tapahtui seitsemännessä kuussa, että Ismael, Elisaman pojan Netanjan poika, joka oli kuninkaallisia jälkeläisiä ja kuninkaan huomattavimpia miehiä tuli kymmenen muuta miestä mukanaan Gedaljan, Ahikamin pojan, luo Mispaan. ja he alkoivat syödä yhdessä leipää siellä Mispassa.
2)Sitten Ismael, Netanjan poika, ja ne kymmenen miestä, jotka olivat hänen mukanaan, nousivat ja löivät miekalla Gedaljan, Safanin pojan, Ahikamin pojan. Niin hän surmasi sen, jonka Babylonin kuningas oli valtuuttanut valvomaan maata.
3)Ja Ismael löi kaikki ne juutalaiset, jotka olivat hänen luonaan, siis Gedaljan luona Mispassa, sekä kaldealaiset, jotka sieltä tavattiin, nimittäin sotilaat.
4)Ja tapahtui toisena päivänä Gedaljan surmaamisen jälkeen, kun ei kukaan tiennyt siitä,
5)että tuli miehiä Sikemistä, Silosta ja Samariasta, kahdeksankymmentä miestä parrat ajettuina, ja vaatteet repäistyinä ja iho viilleltynä ja kädessään viljauhri vietäväksi Jehovan huoneeseen.
7)Mutta tapahtui, että heti kun he tulivat keskelle kaupunkia Ismael, netanjan poika, ryhtyi surmaamaan heitä ja heittämään heitä keskelle vesisäiliöitä, hän ja miehet, jotka olivat hänen kanssaan.
8)Mutta heidän joukossaan oli kymmenen miestä, jotka heti sanoivat Ismaelille:"Älä surmaa meitä, sillä meillä on kätkettyjä aarteita kedolla, vehnää ja ohraa ja öljyä ja hunajaa" Niin hän jätti sen tekemättä eikä surmannut heitä heidän veljiensä joukkoon.
10)Sitten Ismael otti vangiksi kansan koko jäännöksen, joka oli Mispassa, kuninkaan tyttäret, ja kaiken Mispaan jäljelle jääneen kansan, jonka henkivartioston päällikkö Nebusaradan oli antanut Gedaljan, Ahimin pojan huostaan. Niin, Ismael, Natanjan poika, otti heidät vangiksi ja lähti matkaan mennäkseen Ammonin poikien luo.
13)Ja sitten tapahtui, että heti kun kaikki kansa, joka oli Ismaelin mukana, näki Johanin (vrt. Jer.41:11,12) Kareahin pojan, ja kaikki sotajoukkojen päälliköt, jotka olivat hänen kanssaan, se alkoi iloita.
14)Niin kaikki kansa, jonka Ismael oli kuljettanut vankina Mispasta, kääntyi takaisin ja palasi ja meni Jahananin, Kareahin pojan, luo.
15)Ja Ismael, Netanjan poika, puolestaan pääsi pakoon kahdeksan miehen kanssa Johananin edestä mennäkseen Ammonin poikien luo.
16)Johanan, Kareahin poika, ja kaikki sotajoukkojen päälliköt, jotka olivat hänen kanssaan, ottivat nyt kansan koko jäännöksen, jonka he toivat takaisin Ismaelin, Netanjan pojan, luota Mispasta sen jälkeen kun tämä oli lyönyt Gedaljan, Ahikamin pojan: voimakkaita miehiä, sotilaita, ja vaimot ja pikkulapset ja hovivirkamiehet, jotka hän toi takaisin Gibeonista
17)Niin he menivät ja asettuivat Kimhamin yöpymispaikkaan, joka oli lähellä Beetlehemiä, jatkaakseen matkaansa ja mennäkseen Egyptiin
18) kaldealaisten takia; he näet olivat alkaneet pelätä heitä, koska Ismael, Netanjan poika, oli lyönyt Gedaljan, Ahikamin pojan, jonka Babylonin kuningas oli valtuuttanut valvomaan maata.
Jer 42:19
Jehova on puhunut teitä vastaan, oi Juudan jäännös. Älkää menkö Egyptiin. teidän tulee ehdottomasti tietää, että minä olen todistanut tänään teitä vastaan
Jer.43:4-7
Ja johanan, Kareahin poika, ja kaikki sotajoukkojen päälliköt ja kaikki kansa olivat tottelemattomia Jehovan äänelle eivätkä jääneet asumaan Juudan maahan
5)Niin johanan, Kareahin poika, ja kaikki sotajoukkojen päälliköt ottivat Juudan koko jäännöksen, joka oli palannut kaikista kansakunnista, joihin he olivat hajaantuneet, asumaan joksikin aikaa Juudan maahan,
6) niin voimakkaat miehet ja vaimot ja pikkulapset ja kuninkaan tyttäret ja jokaisen sielun, jonka henkivartioston päällikkö Nebusaradan oli jättänyt Gedaljan, safanin pojan Ahikamin pojan, luo, sekä profeetta Jeremian ja barukin, nerian pojan.
7)Ja lopulta he tulivat Egyptin maahan, sillä he eivät totelleet Jehovan ääntä; ja ennenpitkää he tulivat Tahpanhesiin saakka.
>>Ja maa tuli täysin autioksi, ja lepäsi 70 vuotta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
:)..
Tiesitkö, että Babylon ja Babylonin pakkosiirtolaisuus esikuvasi tulevia tapahtumia?
vuodesta 1918 vuoteen 1919.
* Terv. Nemo*
Koskakohan jehnut oppivat ymmärtämään lukemaansa tekstiä?
Jer.52:30 "Nebukadressarin kahdentenakymmenentenä kolmantena hallitusvuotena vei Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, seitsemänsataa neljäkymmentä viisi juutalaista pakkosiirtolaisuuteen."
Jerusalemin viimeisen hävitys tapahtui Nebukadnessarin 19:ntenä hallitusvuotena, ja tuossa luvussa 52 kerrotaan että Nebusaradan vei juutalaisia pakkosiirtolaisuuteen Neukadnessarin 23:ntena hallitusvuotena elikä 4 vuotta Jerusalemin vimeisen hävityksen jälkeen. => Juuda ei siis Raamatun mukaan ollut täysin autiona seitsemääkymmentä vuotta. Tämä on sopusoinnussa sen käsityksen kanssa että Dan.9:ssä luvussa mainituilla useilla autioituksilla tarkoitettiin niitä hyökkäysretkiä joita Nebukadnessar kohdisti Juudaa vastaan hallituskautensa alusta lähtien. Autioituksilla ei siis tarkoitettu täydellistä autiona olemisen aikaa.
-Corrector, jehovien ojentaja-
Vuonna 617 eaa. Nebukadnessar vie ensimmäiset juutalaisvangit Babyloniaan. Dan. 1:1-4 ; 2. Kun 24:12-18.
Noiden Raamatun paikkojen liittäminen toisiinsa perustuu jt-läiseen tulkintaan, mutta siitä huolimatta jehovien ristiriita on ilmeinen tuonkin jt-tulkinnan mukaan, koska tuossa 2.Kun.24:ssä kerrotaan, että tuossa autioituksessa juutalaisia vietiin pakkosiirtolaisuuteen jo 11 vuotta ennen Jerusalemin viimeistä hävitystä. Joten tuon viimeisen hävityksen ja Babylonin kukistumisen välinen aika onkin sitten reilusti alle 70 vuotta.
Jos Danielin 1-2 luvun tapahtumat ajoitetaan siten kuin noissa luvuissa kerrotaan (N:n 1 hallitusvuosi ja Joojakimin 3 hallitusvuosi) niin pakkosiirtolaisuus alkoi ainakin 19 vuotta ennen Jerusalemin viimeistä hävitystä. Tämä kutistaakin Jerusalemin hävityksen ja Babylonin tuhon välisen ajan n. 50 vuoteen ja samalla todistaa Babylonin johtoaseman 70 vuoden mittaiseksi, minkä myös Jer.25 luku vahvistaa.
-Corrector-