isäni kuoli n vuosi sitten.
En ollut nähnyt ko. rapajuoppoa sitten kevään 1982. Sen "elämänkumppani", eli huora jonka kanssa se veti viinaa viimeiset 20 vuotta elämästään kehtasi vaatia minua maksamaan osan hautajaiskuluista, josta tietenkin kieltäydyin.
Ko.ämmä soittelee kuukausittain, ja vaati minun "osuutta" hautajaisista.
Eli siis juoppoa ei saatu edes hautaan omilla rahoillaan.
Ihmisestä yksi hailea, mutta millä saa vihan loppumaan?
Pystyn tuntemaan vain vihaa isääni kohtaan.
Ja ko. viha ei tunnu poistuvan, ja isäni huora ei asiaan paljoa auta.
Vinkkejä?
En ollut nähnyt ko. rapajuoppoa sitten kevään 1982. Sen "elämänkumppani", eli huora jonka kanssa se veti viinaa viimeiset 20 vuotta elämästään kehtasi vaatia minua maksamaan osan hautajaiskuluista, josta tietenkin kieltäydyin.
Ko.ämmä soittelee kuukausittain, ja vaati minun "osuutta" hautajaisista.
Eli siis juoppoa ei saatu edes hautaan omilla rahoillaan.
Ihmisestä yksi hailea, mutta millä saa vihan loppumaan?
Pystyn tuntemaan vain vihaa isääni kohtaan.
Ja ko. viha ei tunnu poistuvan, ja isäni huora ei asiaan paljoa auta.
Vinkkejä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kieltäydyt perinnöstä, siten sulle ei tule mitään maksettavaakaan. Eikös hautajaiskulut viedä kuolinpesästä? Turha enää vihata, kun ei ole ketä vihaisit. ihan ajanhaaskausta. Isäsi kuitenkin piti tuosta naisesta, vaikket sinä pidäkään.
ihmisestä tulla rakas vain sen takia, että hän kuolee? Jos eläessä ei yhteyttä ole ollut ja tämä on ollut ilmeisesti molemminpuolinen vapaaehtoinen valinta.
Vai onko viha sitä, että nyt ei enää ole mahdollisuutta korjata välejä? Surua siitä, että elämä meni näin, isä ei ollutkaan se vakaa tuki, mitä lapsi tarvitsee (aikuinenkin). Sitä pitääkin surra ja siitä saa olla vihainen, mutta syyttely tai syyllistäminen on turhaa. Pitäisi vain yrittää hyväksyä tapahtunut, vaikka se onkin vaikeaa.
Älä vastaa puheluihin. Et saa siitä mitään hyvää elämääsi. Tai jos vahingossa vastaat, sulje puhelin heti puhumatta. Tiedät, mitä hän sanoo - miksi siis edes kuuntelisit? Isäsi nainen ei ole koskaan kuulunut elämääsi, eikä kuulu nytkään. Heillä oli oma suhde, johon sinä et kuulunut. Et ole mitään velkaa hänelle, et rahaa etkä edes sitä, että kuuntelet vaatimuksia. Isäsi on haudattu, ainoa side välillänne on poissa.
Toivon voimia sinulle! Yritä ajatella elämän hyviä asioita ja keskittyä niihin. Poista elämästäsi kaikki, mikä saa sinut ajattelemaan isääsi. Silloin vihakin pysyy poissa ja ehkä vuosien kuluessa laimenee siedettäväksi.
isäni oli juoppo, näin sen käsitin kun äiti käski piiloon sängyn alle ja lukitsi oven. Äiti kurkkii verhonraosta ja minua pelotti..nuorena mietin silti isääni , mutta en ehtinyt tavata kun sain kirjeen kelalta 18v päiväksi..
isä oli kuollut kaksi vuotta aikaisemmin, eikä äiti kertonut edes sitä..
Ymmärrän äitiäni , hän suojeli minua...syytön olen siihen että isä hakkasi tai joi
syytön olen siihen että minä synnyin , kuka juopon olisi valinnut?
Mietin itseäni ja kysyin kerran itseltäni- Haluaisinko olla joku muu? Haluaisinko tuntea eri tavalla, ajatella eri tavalla, olla eri näköinen? En halunnut en..olen mielestäni fiksu, osaan ottaa muut ihmiset huomioon, pidän ajatuksistani, pidän monestakin asiasta..jollen olisi elänyt juuri sen elämänio ilman isäni läsnäoloa en olisi se vahva nainen mikä olen tänään..sain tietää että minulla on siskojakin..he tuomitsi minut kun otin yhteyttä..olin idiootti niinkuin isänikin..hmm..siskoni ovat vanhempia..ja mikä ajatusmaailma heillä olikaan..tuntematta , suostumatta edes tutustumaan ,minuun, olin leimattu idiootiksi koska isä oli yhteinen..voi sen elämän elää niinkin..katkerana menneisyydestä joka ei ikinä palaa.
Minä päätin toisin..kiitin isääni mielessäni elämästäni..miksi vihata koska en ollut osana hänen elämää kuin muutaman vuoden ...en ole hävinnyt mitään valitessani tämän tien..siskoni jätin rauhaan , mutta säälin että he elää katkerana ja tietoisena siitä että minäkin olen olemassa..mutta niin he valitsi..jokainen valitsee oman tiensä..en itse kärsi yhtään..en itke isäni takia enkä tunne mitään suurta..en onneksi edes vihaa..lepää isä rauhassa...
Sinun ei tarvitse osallistua hautajaiskuluihin. Pesään ei ilmeisesti jäänyt mitään varoja, joista hautajaiskulut olisi katettu. Jos kukaan ei halua maksaa hautajaisia, sosiaaliviranomaiset hoitaa hänet hautaan. Siinä tilanteessa mitään ei itse saa tehdä mitään järjestelyjä tai tilata mitään hautajaisia varten. Jos isäsi avovaimo on järjestänyt hautajaiset, hän on ottanut kontolleen kulut siitä.
Sinun pitäisi käsitellä tuota vihaasi esim. alkoholistien aikuiset lapset -ryhmissä tai ammattiauttajalla. Isäsi oli sairas. Hän oli saanut perintötekijöissään voimakkaan riippuvuuden alkoholiin.
Alkoholismi ei todellakaan ole sairaus vaan oma valinta.
Surkeiden paskalorttien tapa olla kantamatta vastuutaan.
Ja ensimmäisenä on kukkahattutädit paijaamassa päätä.