Kansanedustaja, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) syyttää suomalaista elintarviketeollisuutta ja etenkin olutpanimoita kovasanaisesti "silmänkääntötempusta" viimeaikaisissa puheissa hinnankorotusten tarpeesta.
Leppä ottaa keskustalaisen Verkkoapilan kolumnissaan esimerkiksi uutisen kymmenen prosentin nousupaineesta oluen hintaan. Panimot perustelevat korotusta mallasohran hinnan nousulla 130 eurosta 160 euroon tonnilta.
- Nousupaine kuluttajahintaan on toki ymmärrettävää, mutta mittaluokat ja uutisoinnin kärki menevät aivan metsään. Mallasohran kustannusosuus olutpullon hinnassa on noussut noin 0,005 eurosta noin 0,007 euroon. Nousu on merkittävä, mutta edelleenkin maltaan osuus 1,2 euroa maksavassa olutpullossa on siis reilusti alle yhden sentin, kirjoittaa Leppä.
- Vedätyksen kohteena ovat kuluttajat, joilta peritään suuret korotukset, toki nekin viljelijöiden "kustannuksella".
Leppä ihmettelee teollisuuden tarvetta syyttää hintojen korotuksista viljelijöitä. Hänen mukaansa viljelijöiden osuus tuotteiden loppuhinnoista on Suomessa tänä päivänä "historiallisen ohut": suomalaisten viljelijöiden tuotteistaan saamat hinnat ovat jo pitkään olleet alle EU:n keskihintojen.
- Miksi julkisuuteen ei koskaan ole tullut uutisia: "Oluenhinta laskee 15 prosenttia suomalaisen mallasohran sietämättömän alhaisen tuottajahinnan johdosta". Lähes jokainen hinnankorotus laitetaan julkisuudessa viljelijöiden piikkiin, kritisoi Leppä.
Lepän mukaan viljelijöitä syytetään suotta myös leipomoiden hintojen noususta puhuttaessa. Hän sanoo alkutuotannon tuotantokustannusten nousseen viime vuosina huomattavasti yleistä kustannuskehitystä nopeammin. Viljelijät eivät ole pystyneet siirtämään kustannuksia hintoihin, koska teollisuus uhkailee asiasta puhuttaessa viljan tuonnilla.
- Tuottajahintojen nousu ei edelleenkään kata viljelyn koko ajan kohoavia tuotantokustannuksia, mutta suunta on oikea.
Leppä ottaa keskustalaisen Verkkoapilan kolumnissaan esimerkiksi uutisen kymmenen prosentin nousupaineesta oluen hintaan. Panimot perustelevat korotusta mallasohran hinnan nousulla 130 eurosta 160 euroon tonnilta.
- Nousupaine kuluttajahintaan on toki ymmärrettävää, mutta mittaluokat ja uutisoinnin kärki menevät aivan metsään. Mallasohran kustannusosuus olutpullon hinnassa on noussut noin 0,005 eurosta noin 0,007 euroon. Nousu on merkittävä, mutta edelleenkin maltaan osuus 1,2 euroa maksavassa olutpullossa on siis reilusti alle yhden sentin, kirjoittaa Leppä.
- Vedätyksen kohteena ovat kuluttajat, joilta peritään suuret korotukset, toki nekin viljelijöiden "kustannuksella".
Leppä ihmettelee teollisuuden tarvetta syyttää hintojen korotuksista viljelijöitä. Hänen mukaansa viljelijöiden osuus tuotteiden loppuhinnoista on Suomessa tänä päivänä "historiallisen ohut": suomalaisten viljelijöiden tuotteistaan saamat hinnat ovat jo pitkään olleet alle EU:n keskihintojen.
- Miksi julkisuuteen ei koskaan ole tullut uutisia: "Oluenhinta laskee 15 prosenttia suomalaisen mallasohran sietämättömän alhaisen tuottajahinnan johdosta". Lähes jokainen hinnankorotus laitetaan julkisuudessa viljelijöiden piikkiin, kritisoi Leppä.
Lepän mukaan viljelijöitä syytetään suotta myös leipomoiden hintojen noususta puhuttaessa. Hän sanoo alkutuotannon tuotantokustannusten nousseen viime vuosina huomattavasti yleistä kustannuskehitystä nopeammin. Viljelijät eivät ole pystyneet siirtämään kustannuksia hintoihin, koska teollisuus uhkailee asiasta puhuttaessa viljan tuonnilla.
- Tuottajahintojen nousu ei edelleenkään kata viljelyn koko ajan kohoavia tuotantokustannuksia, mutta suunta on oikea.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.