ongelmiako?

joo, tuota tekstiä nyt tuli ku yritin selittää tilannetta.. Pentuna oli tosiaan AIVAN jokapaikassa mukanani, liikuin niin paljon talleilla ja eri eläinten kanssa, sai touhuta siellä niiden mukana. Töissä ollessani tottakai koira oli yksin kotona, ja silloinkin suju moitteetta, ei mitään eroahdistuksia ym.. Toko jäi muuton takia, mutta onneksi nyt päästään taas aloittamaan se. Näin kesäisin koiraa käytetty uimassa oikeastaan jokapäivä, siinä hieman vepeä samalla, eli veneestä hyppyytys onnistuu ja nouto. Etsintöjä pikkuporukan kanssa. Muutoin liikunta ja tekeminen on pääsääntöisesti tuolla metsissä ja pelloilla, joko kaksin tai koirakaveri mukana. Pyöräilemme myös päivän lenkin jokapäivä (helteillä ei) Aktivointia on sitten lelujen kanssa ja niillä tykkää kun piilottelen niitä pihalla ja saa oikein käyttää päätään lempipallon etsimiseen, tai kehittelen jonkun jutun, mikä koiran täytyy ratkaista, nämä ihan arkipäiväisiä, mutta nauttii niistä kun saa ihmistä auttaa.

Kiitos vastauksestasi, mutta mitä tarkoitit tuolla ylisosiaalisuudella? Koira on tosiaan aina mukana kun menemme kyläilemään, en jätä sitä yksin kotiin, vaan saa siinä nähdä samalla naapurinkin seiniä :)
Olenko siis joillain toiminnoilla tehnyt väärin? Ja joo, koira on tuota mitä yllä mainitsin.

^JeJ^ kirjoitti:

joo, tuota tekstiä nyt tuli ku yritin selittää tilannetta.. Pentuna oli tosiaan AIVAN jokapaikassa mukanani, liikuin niin paljon talleilla ja eri eläinten kanssa, sai touhuta siellä niiden mukana. Töissä ollessani tottakai koira oli yksin kotona, ja silloinkin suju moitteetta, ei mitään eroahdistuksia ym.. Toko jäi muuton takia, mutta onneksi nyt päästään taas aloittamaan se. Näin kesäisin koiraa käytetty uimassa oikeastaan jokapäivä, siinä hieman vepeä samalla, eli veneestä hyppyytys onnistuu ja nouto. Etsintöjä pikkuporukan kanssa. Muutoin liikunta ja tekeminen on pääsääntöisesti tuolla metsissä ja pelloilla, joko kaksin tai koirakaveri mukana. Pyöräilemme myös päivän lenkin jokapäivä (helteillä ei) Aktivointia on sitten lelujen kanssa ja niillä tykkää kun piilottelen niitä pihalla ja saa oikein käyttää päätään lempipallon etsimiseen, tai kehittelen jonkun jutun, mikä koiran täytyy ratkaista, nämä ihan arkipäiväisiä, mutta nauttii niistä kun saa ihmistä auttaa.

Kiitos vastauksestasi, mutta mitä tarkoitit tuolla ylisosiaalisuudella? Koira on tosiaan aina mukana kun menemme kyläilemään, en jätä sitä yksin kotiin, vaan saa siinä nähdä samalla naapurinkin seiniä :)
Olenko siis joillain toiminnoilla tehnyt väärin? Ja joo, koira on tuota mitä yllä mainitsin.

Lue lisää

"mutta mitä tarkoitit tuolla ylisosiaalisuudella?"..Liiallista tai vääränlaista sosiaalistamista suhteessa pentuaikaiseen kehitykseen ja ohjaukseen sekä kasvatukseen/koulutukseen tai väärin ajoitettu määrällisesti. (ajoitus ja määrä)

Vastauksen eri kysymyksiin perustuu sen kirjoittamiseen ja vastaajan ymmärtämiseen, joten näihin kaikkiin tulee suhtautua varauksella, tämä yleisellä tasolla.

Itse vietän paljon koirani kanssa aikaa ja on aina mukana joka paikassa, sekä tämä on mukana myös töissä, joten koirani viettää mielellään "aikaa" muiden (vieraiden) kanssa, kun siihen on tilaisuus.
Maalla/mökillä hengailee pääasiassa uusien/vanhojen tuttavuuksien kanssa. Itse pidän tätä hyvänä.

En tarkoita, että olet tehnyt jotain väärin, mutta tässä sosiaalistamisessa tai jossain sen vaiheessa on voinut mennä jokin "överiksi" tietämättäsi. Näitä sattuu ja niistä oppii.
Oma mielipiteeni on, että spk:n sosiaalistaminen on aika tarkka homma ja tehtävä oikein oikealla tavalla.
koska tämä tulee vaikuttamaan moneen asiaan ja käytökseen myöhemmällä iällä ja sen käytös tulee näin esille eri tavoin eri yhteyksissä. Tosin riippuu kuka mihin koiraansa käyttää tai mitä siltä haluaa käytöksen osalta. Tämä vain omakantani asiasta.

perheen isä kirjoitti:

"mutta mitä tarkoitit tuolla ylisosiaalisuudella?"..Liiallista tai vääränlaista sosiaalistamista suhteessa pentuaikaiseen kehitykseen ja ohjaukseen sekä kasvatukseen/koulutukseen tai väärin ajoitettu määrällisesti. (ajoitus ja määrä)

Vastauksen eri kysymyksiin perustuu sen kirjoittamiseen ja vastaajan ymmärtämiseen, joten näihin kaikkiin tulee suhtautua varauksella, tämä yleisellä tasolla.

Itse vietän paljon koirani kanssa aikaa ja on aina mukana joka paikassa, sekä tämä on mukana myös töissä, joten koirani viettää mielellään "aikaa" muiden (vieraiden) kanssa, kun siihen on tilaisuus.
Maalla/mökillä hengailee pääasiassa uusien/vanhojen tuttavuuksien kanssa. Itse pidän tätä hyvänä.

En tarkoita, että olet tehnyt jotain väärin, mutta tässä sosiaalistamisessa tai jossain sen vaiheessa on voinut mennä jokin "överiksi" tietämättäsi. Näitä sattuu ja niistä oppii.
Oma mielipiteeni on, että spk:n sosiaalistaminen on aika tarkka homma ja tehtävä oikein oikealla tavalla.
koska tämä tulee vaikuttamaan moneen asiaan ja käytökseen myöhemmällä iällä ja sen käytös tulee näin esille eri tavoin eri yhteyksissä. Tosin riippuu kuka mihin koiraansa käyttää tai mitä siltä haluaa käytöksen osalta. Tämä vain omakantani asiasta.

Lue lisää

ok, voit olla ihan oikeassa. Kasvatin koiraa ehkä vähän samalla periaatteella kun koulutetaan nuoria varsoja. Kaikkea uutta, paljon eri tilanteita, ettei tule aikuisena ongelmia. Olipa se minulla tallin yhteydessä, eräässä huoneessa jossa about 10henkilöä mukana, kun korjailtiin hevosten varusteita ym.. eli kaikessa tällaisessa. Oliskohan tuo ollut sitten liian varhaista, koira taisi olla 4-5 kk. (??)

Ihmiset ihailee turrea, kun on todellakin erittäin viisas ja opetettu koira. Ei ole kertaakaan karannut ja tosiaan pysyy aina tontilla, mihin näytetään rajat. Mentiin sitten vaikka uuteen paikkaan, mutta kun näytän rajat, niin tietää ettei niitä ylitetä.

Minä haluan että koirani on sosiaalinen, ei todellakaan tarvitse vahtia ja haluan että vieraat saa tulla ilman, että koira kiertelee niitä.. mutta tästä liiallisesta lepsuudesta on kyllä välillä haittaakin. Olen omasta mielestäni saanut koirastani juuri sellaisen kun halusinkin ja tyytyväinen siihen, mutta nämä muutamat jutut kun ei kuuntele, ja mun periaate on, että koira kuuntelee tilanteessa kuin tilanteessa omistajaansa! Olisko kellään/sinulla vinkkejä tähän?

en jaksa tuota "koirasi on sinun yläpuolella" -se ei ole, tietää paikkansa, enkä usko enää siihen, että meillä mitään johtajuusongelmia on, koska näyttäytyisi muulla tavoin.

^JeJ^ kirjoitti:

ok, voit olla ihan oikeassa. Kasvatin koiraa ehkä vähän samalla periaatteella kun koulutetaan nuoria varsoja. Kaikkea uutta, paljon eri tilanteita, ettei tule aikuisena ongelmia. Olipa se minulla tallin yhteydessä, eräässä huoneessa jossa about 10henkilöä mukana, kun korjailtiin hevosten varusteita ym.. eli kaikessa tällaisessa. Oliskohan tuo ollut sitten liian varhaista, koira taisi olla 4-5 kk. (??)

Ihmiset ihailee turrea, kun on todellakin erittäin viisas ja opetettu koira. Ei ole kertaakaan karannut ja tosiaan pysyy aina tontilla, mihin näytetään rajat. Mentiin sitten vaikka uuteen paikkaan, mutta kun näytän rajat, niin tietää ettei niitä ylitetä.

Minä haluan että koirani on sosiaalinen, ei todellakaan tarvitse vahtia ja haluan että vieraat saa tulla ilman, että koira kiertelee niitä.. mutta tästä liiallisesta lepsuudesta on kyllä välillä haittaakin. Olen omasta mielestäni saanut koirastani juuri sellaisen kun halusinkin ja tyytyväinen siihen, mutta nämä muutamat jutut kun ei kuuntele, ja mun periaate on, että koira kuuntelee tilanteessa kuin tilanteessa omistajaansa! Olisko kellään/sinulla vinkkejä tähän?

en jaksa tuota "koirasi on sinun yläpuolella" -se ei ole, tietää paikkansa, enkä usko enää siihen, että meillä mitään johtajuusongelmia on, koska näyttäytyisi muulla tavoin.

Lue lisää

En tiedä ymmärsinkö väärin, mutta sosiaalistaminen ei tarkoita ihmisten kanssa hengailemista tai vapaana niiden lähettyvillä oloa.. Itselläni pentuvaihe meni karkeasti näin.

7vko. tutustutaan kotiin ja sen eri ääniin tapoihin jne. 8vko.kodin välittömään ympäristöön ja alkoi hihnaan totuttelu ja muu arkeen tähtäävä ohjaus. 9-10vko käyntejä kaupungissa, metsässä, urheilutapahtumissa jne. (lyhyitä aikoja) asioita/määrää/monipuolisuutta lisäsin pennun kehityksen/rohkeuden ja yleisen kiinnostuksen mukaan.

Yleinen ja hihna käytös oli hyvää n.12vko. mennessä ja tästä vaiheittain etenin pennun ja sen kehityksen mukaan säännöllisesti, mutta maltilla. (ei liikaa liian varhain)
Koira tai ihmiskontakteja ei ulkona harrastettu näille oli oma aikansa ja paikkansa, vaan tarkoitus oli siedättää ja opastaa pentua näiden läsnäoloon sen päivittäisessä elinympäristössä. Näin pentu tottui ja oppi olla välittämättä ympäristö ärsykkeistä oli ne sitten mitä tahansa.
Sosiaalistamiseen kuuluu isonippu erilaisia asioita oikeassa suhteessa pennun kehitys huomioiden.
On siis erilaisia pentuja ja yksi malli ei käy kaikille, vaan vaatii silmää ja jatkuvaa seuraamista ohjaajalta. Nyt pentu on n.5kk ja voidaan keskittyä muihin asioihin, kun em.asiat on kunnossa.

Panostin siis omalta osalta ensin arkikäyttäytymiseen. Samoin opetin vain siihen tähtäävät täysin välttämättömimmät käskyt, en mitään ylimääräistä ja niin, että opetetut asiat meni hyvin, ennen seuraavaa. (mielummin yksi hyvin, kuin viisi välttävästi)

"mutta nämä muutamat jutut kun ei kuuntele, ja mun periaate on, että koira kuuntelee tilanteessa kuin tilanteessa omistajaansa! Olisko kellään/sinulla vinkkejä tähän?"

Ikävä kyllä ei ole, En tunne koiraasi enkä näitä tilanteita, koska koirasi toimii muuten hyvin, niin nämä tilanteetkaan ei ole tapakäyttäytymistä. Panosta tekemisen määrään ja laatuun sekä sen riittävyyteen.
Kuunnellaan muilta, ehdotuksia asiasta.

^JeJ^ kirjoitti:

ok, voit olla ihan oikeassa. Kasvatin koiraa ehkä vähän samalla periaatteella kun koulutetaan nuoria varsoja. Kaikkea uutta, paljon eri tilanteita, ettei tule aikuisena ongelmia. Olipa se minulla tallin yhteydessä, eräässä huoneessa jossa about 10henkilöä mukana, kun korjailtiin hevosten varusteita ym.. eli kaikessa tällaisessa. Oliskohan tuo ollut sitten liian varhaista, koira taisi olla 4-5 kk. (??)

Ihmiset ihailee turrea, kun on todellakin erittäin viisas ja opetettu koira. Ei ole kertaakaan karannut ja tosiaan pysyy aina tontilla, mihin näytetään rajat. Mentiin sitten vaikka uuteen paikkaan, mutta kun näytän rajat, niin tietää ettei niitä ylitetä.

Minä haluan että koirani on sosiaalinen, ei todellakaan tarvitse vahtia ja haluan että vieraat saa tulla ilman, että koira kiertelee niitä.. mutta tästä liiallisesta lepsuudesta on kyllä välillä haittaakin. Olen omasta mielestäni saanut koirastani juuri sellaisen kun halusinkin ja tyytyväinen siihen, mutta nämä muutamat jutut kun ei kuuntele, ja mun periaate on, että koira kuuntelee tilanteessa kuin tilanteessa omistajaansa! Olisko kellään/sinulla vinkkejä tähän?

en jaksa tuota "koirasi on sinun yläpuolella" -se ei ole, tietää paikkansa, enkä usko enää siihen, että meillä mitään johtajuusongelmia on, koska näyttäytyisi muulla tavoin.

Lue lisää

"Oliskohan tuo ollut..." Ei minun mielestäni.Se nopean oppimisen kausi kannattaa hyödyntää nimenomaan,ja sen jälkeinen.
Sopivina annoksina tosin,ja aina toivottuun käytökseen ohjaten.

Minustakin on ihan oolrait,että koissut suhtautuu ihmisiin positiivisesti,minun puolestani vaikka hyvinkin avoimesti.Osaltaan vähentää sitten turhan vahtimisenkin ym.vaaraa.
Meillä on täysin aidattu piha,jossa koirat saa olla keskenään,KUN olen kotona.Joten siksi minäkin yritän osaltani ohjata siihen,että ihmiset on mukavia.Vahtiviettiä/puolustusta kun noilla riittää ihan siihen malliin,että pare alusta asti ohjata siihen niin paljon kuin mahdollista,että pysyy sillä lakisääteisellä tasolla :D.Vähän tyyliin,äiti hoitaa asiat :D

perheen isä kirjoitti:

En tiedä ymmärsinkö väärin, mutta sosiaalistaminen ei tarkoita ihmisten kanssa hengailemista tai vapaana niiden lähettyvillä oloa.. Itselläni pentuvaihe meni karkeasti näin.

7vko. tutustutaan kotiin ja sen eri ääniin tapoihin jne. 8vko.kodin välittömään ympäristöön ja alkoi hihnaan totuttelu ja muu arkeen tähtäävä ohjaus. 9-10vko käyntejä kaupungissa, metsässä, urheilutapahtumissa jne. (lyhyitä aikoja) asioita/määrää/monipuolisuutta lisäsin pennun kehityksen/rohkeuden ja yleisen kiinnostuksen mukaan.

Yleinen ja hihna käytös oli hyvää n.12vko. mennessä ja tästä vaiheittain etenin pennun ja sen kehityksen mukaan säännöllisesti, mutta maltilla. (ei liikaa liian varhain)
Koira tai ihmiskontakteja ei ulkona harrastettu näille oli oma aikansa ja paikkansa, vaan tarkoitus oli siedättää ja opastaa pentua näiden läsnäoloon sen päivittäisessä elinympäristössä. Näin pentu tottui ja oppi olla välittämättä ympäristö ärsykkeistä oli ne sitten mitä tahansa.
Sosiaalistamiseen kuuluu isonippu erilaisia asioita oikeassa suhteessa pennun kehitys huomioiden.
On siis erilaisia pentuja ja yksi malli ei käy kaikille, vaan vaatii silmää ja jatkuvaa seuraamista ohjaajalta. Nyt pentu on n.5kk ja voidaan keskittyä muihin asioihin, kun em.asiat on kunnossa.

Panostin siis omalta osalta ensin arkikäyttäytymiseen. Samoin opetin vain siihen tähtäävät täysin välttämättömimmät käskyt, en mitään ylimääräistä ja niin, että opetetut asiat meni hyvin, ennen seuraavaa. (mielummin yksi hyvin, kuin viisi välttävästi)

"mutta nämä muutamat jutut kun ei kuuntele, ja mun periaate on, että koira kuuntelee tilanteessa kuin tilanteessa omistajaansa! Olisko kellään/sinulla vinkkejä tähän?"

Ikävä kyllä ei ole, En tunne koiraasi enkä näitä tilanteita, koska koirasi toimii muuten hyvin, niin nämä tilanteetkaan ei ole tapakäyttäytymistä. Panosta tekemisen määrään ja laatuun sekä sen riittävyyteen.
Kuunnellaan muilta, ehdotuksia asiasta.

Lue lisää

Urheilutapahtumissa ja kaupungilla ennen kuin on saanut rokotuksia? Meillä ei mithinkään tuollaisiin ennen kuin rokotukset kunnossa. Näin siksi, kun ei niistä tiedä onko kaikilla koirilla hoidettu nämä asiallisesti. Muuten ok, mutta alko vaan vähän häiritsemään tuo kohta.

BellaSPK kirjoitti:

Urheilutapahtumissa ja kaupungilla ennen kuin on saanut rokotuksia? Meillä ei mithinkään tuollaisiin ennen kuin rokotukset kunnossa. Näin siksi, kun ei niistä tiedä onko kaikilla koirilla hoidettu nämä asiallisesti. Muuten ok, mutta alko vaan vähän häiritsemään tuo kohta.

Lue lisää

Meillä on urheilupuisto n.150-200m, johon mentiin kävellen. Kaupungissa osittain käveltiin ja osan ajasta sylissä. Ei koira kontakteja ja hieman katseltiin missä käveltiin. Kaupunkiin mentiin autolla n1km. Ajallisesti ei kyse ole ollut kuin 15-30min kerrallaan aluksi alk9vko.
Metsässä vietettiin n.2-3h päivässä paikallaan ja sitä ihmetellen sekä hieman liikkuen.
Erilaisissa maastoissa metsissä, meren rannassa, kallioilla jnejne.
Hyvin on mennyt ja pentu/pennut ollut aina tarkassa valvonnassa , mihin ikinä on menty
Ja juteltu on ell.kanssa asiasta.

perheen isä kirjoitti:

Meillä on urheilupuisto n.150-200m, johon mentiin kävellen. Kaupungissa osittain käveltiin ja osan ajasta sylissä. Ei koira kontakteja ja hieman katseltiin missä käveltiin. Kaupunkiin mentiin autolla n1km. Ajallisesti ei kyse ole ollut kuin 15-30min kerrallaan aluksi alk9vko.
Metsässä vietettiin n.2-3h päivässä paikallaan ja sitä ihmetellen sekä hieman liikkuen.
Erilaisissa maastoissa metsissä, meren rannassa, kallioilla jnejne.
Hyvin on mennyt ja pentu/pennut ollut aina tarkassa valvonnassa , mihin ikinä on menty
Ja juteltu on ell.kanssa asiasta.

Lue lisää

Mutta pyrin tällä hyödyntämään koko pentuajan, (pennun ehdoilla ja yksilöllisyys huomioiden)siis pennun halun oppia asioita ja sen halua tutustua ympäristöönsä. (innokkuus)
Pidän jokaista viikkoa tärkeänä tehdä tätä, sillä eri käytöksen ja käyttäytymisen osa-tekijöiden kehitys on varsin nopeaa. Helpottaa myöhempää elämää yhdessä ja erikseen.

Itse tarkoitin "ylisosiaalisuudella" tai sen mahdollisuudella lähinnä spk:ta. Rodulla kun on "hieman" taipumusta joissain asioissa ylikorostuneeseen käytökseen monella osa-alueella, ja helposti. Eli tämä mainitsemasi tasapaino (balanssi) onkin ensiarvoisen tärkeää ja sitä pitääkin kehittää mainitsemallasi tavalla.
spk voi olla hyvinkin rasittava ja sitä onkin, jos jokin ominaiskäytös tai taipumus korostuu ohi muiden.

perheen isä kirjoitti:

Itse tarkoitin "ylisosiaalisuudella" tai sen mahdollisuudella lähinnä spk:ta. Rodulla kun on "hieman" taipumusta joissain asioissa ylikorostuneeseen käytökseen monella osa-alueella, ja helposti. Eli tämä mainitsemasi tasapaino (balanssi) onkin ensiarvoisen tärkeää ja sitä pitääkin kehittää mainitsemallasi tavalla.
spk voi olla hyvinkin rasittava ja sitä onkin, jos jokin ominaiskäytös tai taipumus korostuu ohi muiden.

Lue lisää

kiitos viesteistänne!
pentuvaihe meni aikalailla kuten "perheen isäkin" mainisti. Koira oli jo pentuna hyvin rohkea ja erittäin kiinnostunut asioista ympärillään. Koira tuli tietenkin heti arkeemme mukaan, mutta pennun ehdoilla. Ja aivan ensimmäisiä opetuksia olikin vieraiden kanssa. En hyväksy koirilta käytöstä, että ryykätään vieraita vastaan, vaan odotetaan että saavat rauhassa riisuutua ja sitten on koiran vuoro kun emäntä antaa luvan. Tässä oli yksi kompastuskivi, nimittäin omat kaverini. Todella turhauttavaa kun sanoo, että koiraa ei silitetä eikä sitä huomata, ennenkuin olette takkinne ottaneet ja istuutuneet alas, eih! hirveää silittelyä ja "ei se kerran haittaa jos minä vähän möyrin tämän kanssa.." sama asia lenkillä, en jäänyt juttelemaan juurikaan ihmisten kanssa, vaan jouduin sanomaan, että koulutustilanne käynnissä.

Molossille sitten: joo, siis koira osaa tarvittavat asiat kuten yllä varmaan näit.. ja enemmänkin. Nämähän onnistuu kahdestaan vallan mainiosti, myöskin jos toinen koira vieressä "häiriköimässä" mutta kun on aidattu alue, nii ei! Olen melkein 100% varma, että samat käskyt mitä tokossa tehtiin, onnistuisi esim. pellolla. Tämä ei ole syy koiran käytökseen, ne asiat täytyy opetella myös tokossakin. Ja sinne onneksi taas pääsemmekin. En pyydä koiraltani liikaa, koulutus aloitettiin todella pienin askelin ja heti positiivinen palaute ja harjoituksen lopetus, kun toivottu käyttäytyminen löytyi. Taitaapa kyllä olla niin, että joudutaan uudestaan vähän ottamaan ns. takapakkia ja mennä ihan pentuvaiheen koulutukseen.
Tämä sosiaalisuus ei minua haittaa, mutta liika on liikaa. Koira tottakai peilaa omistajaansa ja sen käyttäytymistä. Se ottaa silmillään katsekontaktin lupaa kysyäkseen, MUTTA nämä pari asiaa jolloin ei ota ja sitten mennään! Eli seis= koira pysähtyy! Eipä toiminut eilen, oltiin uittamassa sekä juoksuttamassa kaverin kanssa koiria, ja päätti taas jättää korvat kotiin. Otin koirani kiinni ja menimme vähän kauemmas opettelemaan käytöstapoja, siellä paikkaa, hakua vedestä, kepin antamista ym.. teinkö oikein kun jätin koirien leikin kesken ja menimme harjoittelemaan uudestaan, mitä ne käskyt tarkoittikaan? tähän samaan oma turhautuminen, niin tottakai koira sen vaistoaa..

ehkä se tärkein kysymys nyt onkin, että millä olette saaneet koiranne parhaiten rauhoittumaan kun käy ylikierroksilla? itse otan sen maahan rauhoittumaan ja asiat tehdään sitten, kun koira on taas tasapainossa. Mutta entä kun tulee yllättäen tilanne, vaikka nämä ihmiset.. koira kuuntelee tiettyyn pisteeseen asti ja sitten menee suukottelemaan niitä. (Ei siis todellakaan aina, pari kertaa näin päässy käymään)

^JeJ^ kirjoitti:

kiitos viesteistänne!
pentuvaihe meni aikalailla kuten "perheen isäkin" mainisti. Koira oli jo pentuna hyvin rohkea ja erittäin kiinnostunut asioista ympärillään. Koira tuli tietenkin heti arkeemme mukaan, mutta pennun ehdoilla. Ja aivan ensimmäisiä opetuksia olikin vieraiden kanssa. En hyväksy koirilta käytöstä, että ryykätään vieraita vastaan, vaan odotetaan että saavat rauhassa riisuutua ja sitten on koiran vuoro kun emäntä antaa luvan. Tässä oli yksi kompastuskivi, nimittäin omat kaverini. Todella turhauttavaa kun sanoo, että koiraa ei silitetä eikä sitä huomata, ennenkuin olette takkinne ottaneet ja istuutuneet alas, eih! hirveää silittelyä ja "ei se kerran haittaa jos minä vähän möyrin tämän kanssa.." sama asia lenkillä, en jäänyt juttelemaan juurikaan ihmisten kanssa, vaan jouduin sanomaan, että koulutustilanne käynnissä.

Molossille sitten: joo, siis koira osaa tarvittavat asiat kuten yllä varmaan näit.. ja enemmänkin. Nämähän onnistuu kahdestaan vallan mainiosti, myöskin jos toinen koira vieressä "häiriköimässä" mutta kun on aidattu alue, nii ei! Olen melkein 100% varma, että samat käskyt mitä tokossa tehtiin, onnistuisi esim. pellolla. Tämä ei ole syy koiran käytökseen, ne asiat täytyy opetella myös tokossakin. Ja sinne onneksi taas pääsemmekin. En pyydä koiraltani liikaa, koulutus aloitettiin todella pienin askelin ja heti positiivinen palaute ja harjoituksen lopetus, kun toivottu käyttäytyminen löytyi. Taitaapa kyllä olla niin, että joudutaan uudestaan vähän ottamaan ns. takapakkia ja mennä ihan pentuvaiheen koulutukseen.
Tämä sosiaalisuus ei minua haittaa, mutta liika on liikaa. Koira tottakai peilaa omistajaansa ja sen käyttäytymistä. Se ottaa silmillään katsekontaktin lupaa kysyäkseen, MUTTA nämä pari asiaa jolloin ei ota ja sitten mennään! Eli seis= koira pysähtyy! Eipä toiminut eilen, oltiin uittamassa sekä juoksuttamassa kaverin kanssa koiria, ja päätti taas jättää korvat kotiin. Otin koirani kiinni ja menimme vähän kauemmas opettelemaan käytöstapoja, siellä paikkaa, hakua vedestä, kepin antamista ym.. teinkö oikein kun jätin koirien leikin kesken ja menimme harjoittelemaan uudestaan, mitä ne käskyt tarkoittikaan? tähän samaan oma turhautuminen, niin tottakai koira sen vaistoaa..

ehkä se tärkein kysymys nyt onkin, että millä olette saaneet koiranne parhaiten rauhoittumaan kun käy ylikierroksilla? itse otan sen maahan rauhoittumaan ja asiat tehdään sitten, kun koira on taas tasapainossa. Mutta entä kun tulee yllättäen tilanne, vaikka nämä ihmiset.. koira kuuntelee tiettyyn pisteeseen asti ja sitten menee suukottelemaan niitä. (Ei siis todellakaan aina, pari kertaa näin päässy käymään)

Lue lisää

"Eipä toiminut eilen, oltiin uittamassa sekä juoksuttamassa kaverin kanssa koiria, ja päätti taas jättää korvat kotiin.

"....voi kiihdyttää koiraa melkoisesti,josta taas sähläys.Mutta se poistuu,kun asioita säännöllisesti tehdään,ja näytetään mihin se sähläys pitää "kohdentaa"."..-molossi-

Joillain koirillani on jossain elämänvaiheessa esiintynyt samankaltaista käytöstä. Yleensä kerta tai kaksi on riittänyt. Olen tehnyt asiasta sillä hetkellä koiralle todella epämiellyttävän, niin, että ei ole toistamiseen sitä halunnut kokea. En tarkoita tällä väkivaltaa.

"Otin koirani kiinni ja menimme vähän kauemmas opettelemaan käytöstapoja,"
Ei poista ongelmaa, vaan siirtää sitä.

"Ihmiset tervehditään luvalla,ei ryysätä ilman lupaa." -molossi-

Pyri siis määrätietoisesti tähän, mutta älä vie koiralta mitään pois, antamatta jotain tilalle.
Voi tervehtiä tai ei, mutta sovituilla menetelmillä tai käytöstavoilla. (Otetaan pois ja palautetaan jos käytös on sallituissa puitteissa)

perheen isä kirjoitti:

"Eipä toiminut eilen, oltiin uittamassa sekä juoksuttamassa kaverin kanssa koiria, ja päätti taas jättää korvat kotiin.

"....voi kiihdyttää koiraa melkoisesti,josta taas sähläys.Mutta se poistuu,kun asioita säännöllisesti tehdään,ja näytetään mihin se sähläys pitää "kohdentaa"."..-molossi-

Joillain koirillani on jossain elämänvaiheessa esiintynyt samankaltaista käytöstä. Yleensä kerta tai kaksi on riittänyt. Olen tehnyt asiasta sillä hetkellä koiralle todella epämiellyttävän, niin, että ei ole toistamiseen sitä halunnut kokea. En tarkoita tällä väkivaltaa.

"Otin koirani kiinni ja menimme vähän kauemmas opettelemaan käytöstapoja,"
Ei poista ongelmaa, vaan siirtää sitä.

"Ihmiset tervehditään luvalla,ei ryysätä ilman lupaa." -molossi-

Pyri siis määrätietoisesti tähän, mutta älä vie koiralta mitään pois, antamatta jotain tilalle.
Voi tervehtiä tai ei, mutta sovituilla menetelmillä tai käytöstavoilla. (Otetaan pois ja palautetaan jos käytös on sallituissa puitteissa)

Lue lisää

", MUTTA nämä pari asiaa jolloin ei ota ja sitten mennään! "...Seuraatko koirasi "ennakko" merkkejä ennen kuin tämä tapahtuu ja puututko/otatko koirasi huomion itseesi ajoissa, jotta kiellolla olisi edes onnistumisen mahdollisuutta.?

perheen isä kirjoitti:

", MUTTA nämä pari asiaa jolloin ei ota ja sitten mennään! "...Seuraatko koirasi "ennakko" merkkejä ennen kuin tämä tapahtuu ja puututko/otatko koirasi huomion itseesi ajoissa, jotta kiellolla olisi edes onnistumisen mahdollisuutta.?

Lue lisää

joo, ihan samallalailla kuin hevosten. Olen siis ollut tämän pienen ikäni eläinten kanssa ja työskennellyt. Luen mielestäni koiria ja varsinkin hevosten kehonkieltä hyvin. Näen koirastani kun se huomaa jotain kiinnostavaa, esim. pihalla ollessamme voi naapurin lapsi ajaa pyörällä ja kutsuu koiraani, taas sana, ja koira jättää lapsen huomiotta. Tai kun kissa kävelee viereisen talon pihalla "sana" ja jättää kissan tarkkailun siihen. Nämä tilanteet on tulleet siis yllättäen, ei mitään merkkejä, vaan suoraan vedestä auton luokse.

"Joillain koirillani on jossain elämänvaiheessa esiintynyt samankaltaista käytöstä. Yleensä kerta tai kaksi on riittänyt. Olen tehnyt asiasta sillä hetkellä koiralle todella epämiellyttävän, niin, että ei ole toistamiseen sitä halunnut kokea. En tarkoita tällä väkivaltaa."

-mitä teet tässä ihan konkreettisesti, millä keinolla saat koiran lopettamaan ei toivotun käytöksen? ja onko esimerkkiä että pääsen kärryille :)

minusta tuntuu, että oon nyt vaan niin hermona tästä asiasta, että koirakin jo vaistoaa ettei tuo emäntä oo parhaassa iskussa.
Ja muutimme tähän kuukausi sitten, koira rakastaa paikkaa, on omaa pihaa missä saa temmeltää. Mutta rupesi myös sikailemaan uloslähdön kanssa. AINA ennen on tiennyt, että ovesta ei ryykätä ulos, vaan nätisti mennään, oli hihnaa tai ei. Nyt yrittää joka ikinen kerta samaa.. toistoja, toistojen perään, eikä mikään meinaa mennä jakeluun, aivan kuin koko koira olisi muuttunut viimeisen puolen vuoden aikana!
Onhan se edelleen ihana ja muiden ihmisten silmään näyttää todella fiksulta ja filmaattiselta, mina ja mieheni tiedetään kuitenkin tilanne missä mennään, ja nämä ovat asioita missä koira alkanut pelleilemään ihan toden teolla!!

^JeJ^ kirjoitti:

joo, ihan samallalailla kuin hevosten. Olen siis ollut tämän pienen ikäni eläinten kanssa ja työskennellyt. Luen mielestäni koiria ja varsinkin hevosten kehonkieltä hyvin. Näen koirastani kun se huomaa jotain kiinnostavaa, esim. pihalla ollessamme voi naapurin lapsi ajaa pyörällä ja kutsuu koiraani, taas sana, ja koira jättää lapsen huomiotta. Tai kun kissa kävelee viereisen talon pihalla "sana" ja jättää kissan tarkkailun siihen. Nämä tilanteet on tulleet siis yllättäen, ei mitään merkkejä, vaan suoraan vedestä auton luokse.

"Joillain koirillani on jossain elämänvaiheessa esiintynyt samankaltaista käytöstä. Yleensä kerta tai kaksi on riittänyt. Olen tehnyt asiasta sillä hetkellä koiralle todella epämiellyttävän, niin, että ei ole toistamiseen sitä halunnut kokea. En tarkoita tällä väkivaltaa."

-mitä teet tässä ihan konkreettisesti, millä keinolla saat koiran lopettamaan ei toivotun käytöksen? ja onko esimerkkiä että pääsen kärryille :)

minusta tuntuu, että oon nyt vaan niin hermona tästä asiasta, että koirakin jo vaistoaa ettei tuo emäntä oo parhaassa iskussa.
Ja muutimme tähän kuukausi sitten, koira rakastaa paikkaa, on omaa pihaa missä saa temmeltää. Mutta rupesi myös sikailemaan uloslähdön kanssa. AINA ennen on tiennyt, että ovesta ei ryykätä ulos, vaan nätisti mennään, oli hihnaa tai ei. Nyt yrittää joka ikinen kerta samaa.. toistoja, toistojen perään, eikä mikään meinaa mennä jakeluun, aivan kuin koko koira olisi muuttunut viimeisen puolen vuoden aikana!
Onhan se edelleen ihana ja muiden ihmisten silmään näyttää todella fiksulta ja filmaattiselta, mina ja mieheni tiedetään kuitenkin tilanne missä mennään, ja nämä ovat asioita missä koira alkanut pelleilemään ihan toden teolla!!

Lue lisää

"-mitä teet tässä ihan konkreettisesti, millä keinolla saat koiran lopettamaan ei toivotun käytöksen?"...

Vaikka menen vauhdilla "tilanteeseen" ja möyhöän aika reilusti ja ajan vauhdilla koiran takaisin lähtöpisteeseen. Teen sen nopeasti ja voimakkaasti. Tosin koira/t on tuntenut ja tuntee sanan P@?-#kele ja tietää, että pyörremyrsky alkaa. Ja jos ei vaikka uusi aikuinen ei tiedä, niin nopeasti ymmärtää sen merkityksen. Tosin olen "pohjustanut" asiaa tai seurannut koirieni reaktioita joskus, kun teen pihalla jotain ja johonkin on tarvittu "lisävoimaa" sanoin ,niin sivusilmällä katsonut koiran reaktiota tähän. Tosin kantava ääni ja oma temperamentti auttaa asiaan ja sitä, että silloin ei ole leikin paikka..Niin kuin sanoin yleensä on riittänyt kerta per koira.
Perustuu lähinnä siihen, että pidän tarkasti huolta siitä, että koirani ei aiheuta kenellekään turhaa pelkoa "kimpoilemalla" tai ryntäilemällä johonkin vapaana ollessaan. Täytyy muistaa kuitenkin spk rotuna ja mitä se edustaa vieraalle/vastaantulijalle. Harvoin siinä riittää sana, että "ei se mitään tee" tai se on ihan "kiltti". Ei paljon lohduta vastaantulijaa , kun on "jarrujälki" housussa.

No meni jorinaksi ja saarnaksi, mutta pääasia, että teet/puutut hyvin määrätietoisesti ja mahdollisimman tehokkaasti.
(itse jätän asian siihen, kun koira on "lähtöpisteessä" enkä edes kiinnitä siihen mitään huomiota)

"Mutta rupesi myös sikailemaan uloslähdön kanssa." ...(ulko-ovi)
Voit kokeilla, että ennen kuin lähdette ulos älä kiinnitä koiraan mitään huomiota eikä siitä ennakko "mainintaa" koiralle, vaan mahdollisimman huomaamattomasti. Istuta koira ennen oven avaamista ja avaa ovi heti, kun koira on rauhallinen.

Jos on hyvin kierroksilla niin ovelta muina miehinä takaisin ja tee hetki jotain muuta ja uusiksi.
Pääasia on, että ulos pääsee, jos osataan käyttäytyä. Tässä uudessa kodissa sinun tulee vain opastaa koiralle, miten siellä ja sen ympäristössä käyttäydytään. Koira ei sitä tiedä, kun siitä ei ole kokemusta (uudesta kodista)

^JeJ^ kirjoitti:

joo, ihan samallalailla kuin hevosten. Olen siis ollut tämän pienen ikäni eläinten kanssa ja työskennellyt. Luen mielestäni koiria ja varsinkin hevosten kehonkieltä hyvin. Näen koirastani kun se huomaa jotain kiinnostavaa, esim. pihalla ollessamme voi naapurin lapsi ajaa pyörällä ja kutsuu koiraani, taas sana, ja koira jättää lapsen huomiotta. Tai kun kissa kävelee viereisen talon pihalla "sana" ja jättää kissan tarkkailun siihen. Nämä tilanteet on tulleet siis yllättäen, ei mitään merkkejä, vaan suoraan vedestä auton luokse.

"Joillain koirillani on jossain elämänvaiheessa esiintynyt samankaltaista käytöstä. Yleensä kerta tai kaksi on riittänyt. Olen tehnyt asiasta sillä hetkellä koiralle todella epämiellyttävän, niin, että ei ole toistamiseen sitä halunnut kokea. En tarkoita tällä väkivaltaa."

-mitä teet tässä ihan konkreettisesti, millä keinolla saat koiran lopettamaan ei toivotun käytöksen? ja onko esimerkkiä että pääsen kärryille :)

minusta tuntuu, että oon nyt vaan niin hermona tästä asiasta, että koirakin jo vaistoaa ettei tuo emäntä oo parhaassa iskussa.
Ja muutimme tähän kuukausi sitten, koira rakastaa paikkaa, on omaa pihaa missä saa temmeltää. Mutta rupesi myös sikailemaan uloslähdön kanssa. AINA ennen on tiennyt, että ovesta ei ryykätä ulos, vaan nätisti mennään, oli hihnaa tai ei. Nyt yrittää joka ikinen kerta samaa.. toistoja, toistojen perään, eikä mikään meinaa mennä jakeluun, aivan kuin koko koira olisi muuttunut viimeisen puolen vuoden aikana!
Onhan se edelleen ihana ja muiden ihmisten silmään näyttää todella fiksulta ja filmaattiselta, mina ja mieheni tiedetään kuitenkin tilanne missä mennään, ja nämä ovat asioita missä koira alkanut pelleilemään ihan toden teolla!!

Lue lisää

Eli nämä on asioita,jotka vaatii toistoja,toistoja ja säännönmukaisuutta.
Jolloin ne menee sinne päähän ja automaattisesti.Tokihan eihän mikään elukka sataprosenttisen luotettavaksi saa ja kaikki saletististi,mutta paljon voi siis tehdä.

Se lopullinen tottelevaisuus tulee sitten kokonaisuudesta.Eli miten se koissu ihan karvanpäätään myöten omistajaansa asennoituu.Otetaan vaikka ääripää esimerkiksi,eli koirat,jotka ovat tehty itsenäiseen työhön,eikä "miellyttämishaluisia".Vaikka kuinka olisi jotkut suoritukset opittu,hallussa,niin koirat ei toimi (puhutaan jo siis vaativimmista ja ehdottomista käskytyksistä),ellei niillä ole erittäin vahva kunnioitus ja luotto omistajaan.Ja usein noissa takutaan jo pienemmissäkin jutuissa helposti.

Elikäs,tää menee jonkinsortin "johtajuusjuttujen" puolelle noilta osin.


Yksi mikä myös kehittää suhdetta,niin sopivan paljon kivaa tekemistä yhdessä.Välillä niin,että koira "vie".Esim.jälki.Välillä niin ja säännöllisestikkin,vaikka jotain joka päiväkin,jossa omistaja "vie",esim.tottelevaisuusharjoitukset.Ja eri paikoissa.

"Mitä teet kongreettisesti? " Nää on asioita,joihin on vaikea vastata,jo siksikin,ettei ymmrretä väärin...
Yleensäkin,jos mennään ojentamiseen,niin siinä on haettava jokaiselle sopivat keinot.Ja niitä ei kukaan mielellään edes yritä neuvoa,tuntematta kenelle ne kohdistaa.Ettei mennä ojasta allikkoon.Ja tässä taas tullaan siihen,että pitää olla silmää,missä kohden sitä porkkanaa tarjotaan,ja missä sitä muuta,jos tarvis.

Jos koira lähtee käsistä,niin minusta se on yksi käsky,ja jos ei toimi,niin hipsitään koiran perään.Ja sitten taivas putoaa...Ainakin siis koiran mielestä.Eli omistajan pitää olla niin vakuuttava.
Jos ei kiellot toimi,eikä eikä muikkarit,niin pitäisi miettiä,missä mättää,tarvittaessa jonkun kokeneemman kanssa.
Ja sitten vielä,tuo ei tarkoita,että sananmukaisesti sitä keppiä.
Jos katsoo,miten joskus (ihan hyväpäisellä")koiralta tulee vaikka nuoremmalle muikkari,niin se näyttää joskus vertahyytävältä,räjähdysmäiseltä,ja mitään väkivaltaa,edes voimaa ei tarvi.
Eli kaiken takana on vakuuttavuus,henkinen voima.
Ja kaikki tehdään kuitenkin hallitusti.Ja se mikä on tärkeää,että omistaja ei saisi polttaa päreettään,koska koira vaistoaa sen helposti,joka taas muuttaa tilannetta.

Otetaan esim.naiset.Kun ne komentavat,suuttuvat,niin helposti ääni nousee kimakammaksi.Ja miltä vaikuttaa koira,kun ääni nousee korkeaksi.No eipä ainakaan itsevarmalta...
Tuossa jo yksi syy,miksi miehet saattavat olla koirien mielestä helpommin "uskottavia".
Tuossa siis jotain lyhyesti mitä ajan takaa.

Mutta kun siis puhutaan,niin rankaisuista,pakotteista,muikkareista ym.niin ne helposti ymmärretään väärin ja tehdään,joten itse vältän siksi niistä esiin tuomista,jollei toista tunne ja tapausta pätkääkään,kuten netissä.

molossi kirjoitti:

Eli nämä on asioita,jotka vaatii toistoja,toistoja ja säännönmukaisuutta.
Jolloin ne menee sinne päähän ja automaattisesti.Tokihan eihän mikään elukka sataprosenttisen luotettavaksi saa ja kaikki saletististi,mutta paljon voi siis tehdä.

Se lopullinen tottelevaisuus tulee sitten kokonaisuudesta.Eli miten se koissu ihan karvanpäätään myöten omistajaansa asennoituu.Otetaan vaikka ääripää esimerkiksi,eli koirat,jotka ovat tehty itsenäiseen työhön,eikä "miellyttämishaluisia".Vaikka kuinka olisi jotkut suoritukset opittu,hallussa,niin koirat ei toimi (puhutaan jo siis vaativimmista ja ehdottomista käskytyksistä),ellei niillä ole erittäin vahva kunnioitus ja luotto omistajaan.Ja usein noissa takutaan jo pienemmissäkin jutuissa helposti.

Elikäs,tää menee jonkinsortin "johtajuusjuttujen" puolelle noilta osin.


Yksi mikä myös kehittää suhdetta,niin sopivan paljon kivaa tekemistä yhdessä.Välillä niin,että koira "vie".Esim.jälki.Välillä niin ja säännöllisestikkin,vaikka jotain joka päiväkin,jossa omistaja "vie",esim.tottelevaisuusharjoitukset.Ja eri paikoissa.

"Mitä teet kongreettisesti? " Nää on asioita,joihin on vaikea vastata,jo siksikin,ettei ymmrretä väärin...
Yleensäkin,jos mennään ojentamiseen,niin siinä on haettava jokaiselle sopivat keinot.Ja niitä ei kukaan mielellään edes yritä neuvoa,tuntematta kenelle ne kohdistaa.Ettei mennä ojasta allikkoon.Ja tässä taas tullaan siihen,että pitää olla silmää,missä kohden sitä porkkanaa tarjotaan,ja missä sitä muuta,jos tarvis.

Jos koira lähtee käsistä,niin minusta se on yksi käsky,ja jos ei toimi,niin hipsitään koiran perään.Ja sitten taivas putoaa...Ainakin siis koiran mielestä.Eli omistajan pitää olla niin vakuuttava.
Jos ei kiellot toimi,eikä eikä muikkarit,niin pitäisi miettiä,missä mättää,tarvittaessa jonkun kokeneemman kanssa.
Ja sitten vielä,tuo ei tarkoita,että sananmukaisesti sitä keppiä.
Jos katsoo,miten joskus (ihan hyväpäisellä")koiralta tulee vaikka nuoremmalle muikkari,niin se näyttää joskus vertahyytävältä,räjähdysmäiseltä,ja mitään väkivaltaa,edes voimaa ei tarvi.
Eli kaiken takana on vakuuttavuus,henkinen voima.
Ja kaikki tehdään kuitenkin hallitusti.Ja se mikä on tärkeää,että omistaja ei saisi polttaa päreettään,koska koira vaistoaa sen helposti,joka taas muuttaa tilannetta.

Otetaan esim.naiset.Kun ne komentavat,suuttuvat,niin helposti ääni nousee kimakammaksi.Ja miltä vaikuttaa koira,kun ääni nousee korkeaksi.No eipä ainakaan itsevarmalta...
Tuossa jo yksi syy,miksi miehet saattavat olla koirien mielestä helpommin "uskottavia".
Tuossa siis jotain lyhyesti mitä ajan takaa.

Mutta kun siis puhutaan,niin rankaisuista,pakotteista,muikkareista ym.niin ne helposti ymmärretään väärin ja tehdään,joten itse vältän siksi niistä esiin tuomista,jollei toista tunne ja tapausta pätkääkään,kuten netissä.

Lue lisää

Kiitos hyvästä ja asiallisesta täydennyksestä.

"Jos katsoo,miten joskus (ihan hyväpäisellä")koiralta tulee vaikka nuoremmalle muikkari,niin se näyttää joskus vertahyytävältä,räjähdysmäiseltä,ja mitään väkivaltaa,edes voimaa ei tarvi.
Eli kaiken takana on vakuuttavuus,henkinen voima"....tätä tarkoitin

"Jos koira lähtee käsistä,niin minusta se on yksi käsky,ja jos ei toimi,niin hipsitään koiran perään.Ja sitten taivas putoaa...Ainakin siis koiran mielestä."...ja tähän pyrin

Ajoitus: (vertauskuvallisesti) Kestää sekunnin loppuu toiseen. (samoin oma käytös)

perheen isä kirjoitti:

Kiitos hyvästä ja asiallisesta täydennyksestä.

"Jos katsoo,miten joskus (ihan hyväpäisellä")koiralta tulee vaikka nuoremmalle muikkari,niin se näyttää joskus vertahyytävältä,räjähdysmäiseltä,ja mitään väkivaltaa,edes voimaa ei tarvi.
Eli kaiken takana on vakuuttavuus,henkinen voima"....tätä tarkoitin

"Jos koira lähtee käsistä,niin minusta se on yksi käsky,ja jos ei toimi,niin hipsitään koiran perään.Ja sitten taivas putoaa...Ainakin siis koiran mielestä."...ja tähän pyrin

Ajoitus: (vertauskuvallisesti) Kestää sekunnin loppuu toiseen. (samoin oma käytös)

Lue lisää

Elikkäs siis, koirahan on täällä uudessa paikassa tosi hyvin viihtynyt, on peltoja lähellä minne pääsemme ja omaa pihaa missä saa rauhassa rouskutella luuta. Ja tottelevaisuus on äärettömän hyvää ja kuten aijemmin laitoin, vieraiden silmissä koira on älyttömän viisas ja kehuja satelee, mutta kun tiedän ne omat heikkoutemme!
Minä olen laittanut kenttään koiran, kun menee överiksi, on asia jossa on käsky ja jos tämä ei auta, koira tietää että "helvetti räjähtää" eli laitan sen makaamaan. Tämä on tepsinyt niinä parina kertana kun olen joutunut käyttämään.

Mutta tuli tuossa teidän viesteissä mieleen oma käytökseni. Tiedän, että kunnioitus loppuu siihen paikkaan kun minä alan stressaamaan, peli on koiralle siinä vaiheessa 6-0! Tässä joudun kyllä menemään itseeni ja omaan turhautumiseen. Esim. nuo ovet, koiran istutan aina ja takapakkia jos sieltä ryykätään, mutta tässä vaiheessa olen jo itse niin vihainen, joten kiitti vinkistä! Nyt otan itseä niskasta kiinni ja olen viilipytty =)
Samoin tuo mistä molossi sanoi, taidetaanpa ottaa käyttöön että välillä myös koira saa tehdä kivaa ja mukavaa, eikä ainaisia harjoituksia.. nimittäin tuntuu että siihen on nyt tultu. Koira pöljäilee, harjoitusten määrä kasvaa, minä stressaan= ei tule yhtään mitään!

Kiitos hyvistä vinkeistänne!

^JeJ^ kirjoitti:

Elikkäs siis, koirahan on täällä uudessa paikassa tosi hyvin viihtynyt, on peltoja lähellä minne pääsemme ja omaa pihaa missä saa rauhassa rouskutella luuta. Ja tottelevaisuus on äärettömän hyvää ja kuten aijemmin laitoin, vieraiden silmissä koira on älyttömän viisas ja kehuja satelee, mutta kun tiedän ne omat heikkoutemme!
Minä olen laittanut kenttään koiran, kun menee överiksi, on asia jossa on käsky ja jos tämä ei auta, koira tietää että "helvetti räjähtää" eli laitan sen makaamaan. Tämä on tepsinyt niinä parina kertana kun olen joutunut käyttämään.

Mutta tuli tuossa teidän viesteissä mieleen oma käytökseni. Tiedän, että kunnioitus loppuu siihen paikkaan kun minä alan stressaamaan, peli on koiralle siinä vaiheessa 6-0! Tässä joudun kyllä menemään itseeni ja omaan turhautumiseen. Esim. nuo ovet, koiran istutan aina ja takapakkia jos sieltä ryykätään, mutta tässä vaiheessa olen jo itse niin vihainen, joten kiitti vinkistä! Nyt otan itseä niskasta kiinni ja olen viilipytty =)
Samoin tuo mistä molossi sanoi, taidetaanpa ottaa käyttöön että välillä myös koira saa tehdä kivaa ja mukavaa, eikä ainaisia harjoituksia.. nimittäin tuntuu että siihen on nyt tultu. Koira pöljäilee, harjoitusten määrä kasvaa, minä stressaan= ei tule yhtään mitään!

Kiitos hyvistä vinkeistänne!

Lue lisää

"Minä olen laittanut kenttään koiran, kun menee överiksi, on asia jossa on käsky ja jos tämä ei auta, koira tietää että "helvetti räjähtää" eli laitan sen makaamaan."..tämä mieti vaihtoehto

"Mutta tuli tuossa teidän viesteissä mieleen oma käytökseni. Tiedän, että kunnioitus loppuu siihen paikkaan kun minä alan stressaamaan,"
...Koira aistii epävarmuuden käytöksessäsi ja voi johtua tästä. Epävarmuus tilanteesta tarttuu helposti koiraan, kun tarvittaisiin tasaista käytöstä, joka tilanteessa. Koira tyytyy hyvin mihin tahansa tilanteeseen (ratkaisuun) kun se tulee vain riittävän varmasti ja määrätietoisesti. Näin se luottaa tilanteen hallinnan sinulle.

Jos joutuu "palauttamaan" koiraa tiukalla äänensävyllä, niin on tärkeä asia myös itse palautua, eikä jäädä "tuohtuneeseen" tilaan. Jos näin, niin koira reagoi seuraavalla kerralla myös epävarmuudella ja taas seuraavalla voi paheta tilanne. (luuppi)

Epävarmuus tilanteessa koira pyrkii usein siitä pois ja voi kohdentaa sen näin vaikka esimerkkisi mukaisesti. Koira on helposti noissa tilanteissa neuvoton, eikä ymmärrä eikä osaa lukea riittävän selkeästi ohjaajaansa ja siksi asia vaatii selkeää ja tasaista käytöstä.

^JeJ^ kirjoitti:

Elikkäs siis, koirahan on täällä uudessa paikassa tosi hyvin viihtynyt, on peltoja lähellä minne pääsemme ja omaa pihaa missä saa rauhassa rouskutella luuta. Ja tottelevaisuus on äärettömän hyvää ja kuten aijemmin laitoin, vieraiden silmissä koira on älyttömän viisas ja kehuja satelee, mutta kun tiedän ne omat heikkoutemme!
Minä olen laittanut kenttään koiran, kun menee överiksi, on asia jossa on käsky ja jos tämä ei auta, koira tietää että "helvetti räjähtää" eli laitan sen makaamaan. Tämä on tepsinyt niinä parina kertana kun olen joutunut käyttämään.

Mutta tuli tuossa teidän viesteissä mieleen oma käytökseni. Tiedän, että kunnioitus loppuu siihen paikkaan kun minä alan stressaamaan, peli on koiralle siinä vaiheessa 6-0! Tässä joudun kyllä menemään itseeni ja omaan turhautumiseen. Esim. nuo ovet, koiran istutan aina ja takapakkia jos sieltä ryykätään, mutta tässä vaiheessa olen jo itse niin vihainen, joten kiitti vinkistä! Nyt otan itseä niskasta kiinni ja olen viilipytty =)
Samoin tuo mistä molossi sanoi, taidetaanpa ottaa käyttöön että välillä myös koira saa tehdä kivaa ja mukavaa, eikä ainaisia harjoituksia.. nimittäin tuntuu että siihen on nyt tultu. Koira pöljäilee, harjoitusten määrä kasvaa, minä stressaan= ei tule yhtään mitään!

Kiitos hyvistä vinkeistänne!

Lue lisää

No jokainen tietty tyylillään,mutta itse en oikein kannata sitä,että koira laitetaan makaamaan.Se on sitten eri,jos koira itse lakoaa,kun omistaja vaikka pahalla silmällä katsoo...

Nimittäin,kun on pikkusen ristiriitaista,jos/kun yleensä koiraa muutenkin pannaan maahan.
Esim.itse laitan,kun pitää huilia ym.ja ihan tottelevaisuussuorituksissakin.
Jos käytetään rangaistuksena,niin koira katsoo helposti myös muussa sen siksi.Mikä taas tekee ihmisestä vähemmän loogisen,ja syö uskottavuuttakin...
Myös koiralle voi olla stressaavaa suorittaa sitten makuu muuten,koska yhdistää sen ehkä rangaistukseen.
Ja tulee siis aivan turhaa stressiä ja taas kerran vähemmän loogisuutta sieltä omistajan suunnalta.

Mulla oli ryhmässä kerran koissu,joka omistaja sanoi olevan mahdoton maahanmenossa.Ei halua mennä,ei opi tai tottele.Juu,olihan se,mutta kaikkea muuta...
Eleistä jo näki,mikä homman nimi.Kun kyselin,oliko koissua joskus rangaistu pistämällä maahan/käskemällä ym.niin oliha se...Ei siis ihme,ettei maahan mennyt ja rauhoitteli niin,että oli ihan pual sekaiselta näyttävää koko touhu.

molossi kirjoitti:

No jokainen tietty tyylillään,mutta itse en oikein kannata sitä,että koira laitetaan makaamaan.Se on sitten eri,jos koira itse lakoaa,kun omistaja vaikka pahalla silmällä katsoo...

Nimittäin,kun on pikkusen ristiriitaista,jos/kun yleensä koiraa muutenkin pannaan maahan.
Esim.itse laitan,kun pitää huilia ym.ja ihan tottelevaisuussuorituksissakin.
Jos käytetään rangaistuksena,niin koira katsoo helposti myös muussa sen siksi.Mikä taas tekee ihmisestä vähemmän loogisen,ja syö uskottavuuttakin...
Myös koiralle voi olla stressaavaa suorittaa sitten makuu muuten,koska yhdistää sen ehkä rangaistukseen.
Ja tulee siis aivan turhaa stressiä ja taas kerran vähemmän loogisuutta sieltä omistajan suunnalta.

Mulla oli ryhmässä kerran koissu,joka omistaja sanoi olevan mahdoton maahanmenossa.Ei halua mennä,ei opi tai tottele.Juu,olihan se,mutta kaikkea muuta...
Eleistä jo näki,mikä homman nimi.Kun kyselin,oliko koissua joskus rangaistu pistämällä maahan/käskemällä ym.niin oliha se...Ei siis ihme,ettei maahan mennyt ja rauhoitteli niin,että oli ihan pual sekaiselta näyttävää koko touhu.

Lue lisää

Kokonaisuus muodostuu pienistä asioista ja niintä pieniä asioita on hyvä pohtia silloin tällöin ja myös monelta kantilta. Tämän hetkisen koiran kanssa on saanut ihan riittävästi kyseenalaistaa myös omat tekemiset joissain asioissa, mutta siten saakin paremmin uusia näkökulmia ja "päivitystä" omaan toimintaa.

perheen isä kirjoitti:

Kokonaisuus muodostuu pienistä asioista ja niintä pieniä asioita on hyvä pohtia silloin tällöin ja myös monelta kantilta. Tämän hetkisen koiran kanssa on saanut ihan riittävästi kyseenalaistaa myös omat tekemiset joissain asioissa, mutta siten saakin paremmin uusia näkökulmia ja "päivitystä" omaan toimintaa.

Lue lisää

olen itse myös kouluttanut vähän vaikeampia tapauksia ja sitten näitä hevosia.. hevosia, joilla on kunnioitus mennyt ihmistä kohtaan ja jyrää päälle, tai kaltoinkohdeltuja, jotka eivät luota ihmiseen. Olen rauhallinen eläinten parissa. Minua ei hetkauta jos heppa nousee takajaloilleen ja yrittää potkaista, monesti ne huomaa jo siitä, kun itse pysyy satulassa vaikka kuinka yrittää nakata pois tai on pitkäjänteisesti tilanteessa ja toistoja toistojen perään. Joten olen mielestäni rauhallinen ja päättäväinen koirienkin kanssa. Ja osaan lukea niiden kehonkieltä, eli siis nyt mitä kirjoititte, on aivan tuttua minulle =)

Tässä on nyt varmaan sekin, kun kaikki kouluttamani ovat olleet vieraiden.. Itse olen syyttänyt itseä ja etsinyt vikaa missä mennyt päin metsää. Ja rankaisen turhautumisella sitten koiraakin=/

Meillä ei maahan meno ole ongelma, kasvattaja sanoi, että spk:n voi nakata kenttään, koska voi vaatia välillä järeän otteen. Tästä tietää milloin olen tosissani, tai käsken maahan, silloin menee korvat luimussa ja tietäen tehneensä väärin. Sitten normaali maahanmeno, on sitä hauskaa touhua ja tietää että siitä voi seurata namupalaa, palloa, leikkiä, etsintää.. eli nämä ei ole menneet keskenään sekaisin.

Kokeilin tänään teidän ehdottamia juttuja, ensin pyöräreissulla sesse sai juosta narussa, sitten hiekkatiellä irti. Otin lempilelun mukaan jota sai sitten pelloilta etsiä ja oli oikeenkin tyytyväinen. Sit päätti mennä juomaan ojasta ja aikani odotin ja kutsuin, eipäs tullutkaan (tämmöisiä ongelmia kun ennen ei ole ollut) kutsuin toiseen kertaan ja kolmannella menin hakemaan sen, taisinpas karjaista ja pannasta takaisin tielle. Tässä koira vähän katto, että nyt on tosissaan ja sain itseni rauhalliseksi ja loppumatka sujui hyvin.
Sitten vähän myöhemmin mentiin uimaan, oli uusia herkkuja mukana ja ensin noutoa joka sujui todella mallikkaasti, sitten päättikin, että haluanpas tutkailla mitä täällä muualla on, kutsuin.. ei mitään, kutsuin uudelleen, ei mitään.. potkaisin maata ja taas kovensin ääneni, koira tuli samantien luokse, joten taisi yhdistää aikaisempaan ojasta ottamiseen. Sen jälkeen sain taas itseni koottua ja kuten yllä neuvoitte, jatkettiin homma loppuun ja lopuksi koira sai temmeltää omiaan. Tästä reissusta jäi hyvä mieli kummallekkin. Koirakin juoksi kerran kutsusta autolle ja oli todella innoissaan =)

^JeJ^ kirjoitti:

olen itse myös kouluttanut vähän vaikeampia tapauksia ja sitten näitä hevosia.. hevosia, joilla on kunnioitus mennyt ihmistä kohtaan ja jyrää päälle, tai kaltoinkohdeltuja, jotka eivät luota ihmiseen. Olen rauhallinen eläinten parissa. Minua ei hetkauta jos heppa nousee takajaloilleen ja yrittää potkaista, monesti ne huomaa jo siitä, kun itse pysyy satulassa vaikka kuinka yrittää nakata pois tai on pitkäjänteisesti tilanteessa ja toistoja toistojen perään. Joten olen mielestäni rauhallinen ja päättäväinen koirienkin kanssa. Ja osaan lukea niiden kehonkieltä, eli siis nyt mitä kirjoititte, on aivan tuttua minulle =)

Tässä on nyt varmaan sekin, kun kaikki kouluttamani ovat olleet vieraiden.. Itse olen syyttänyt itseä ja etsinyt vikaa missä mennyt päin metsää. Ja rankaisen turhautumisella sitten koiraakin=/

Meillä ei maahan meno ole ongelma, kasvattaja sanoi, että spk:n voi nakata kenttään, koska voi vaatia välillä järeän otteen. Tästä tietää milloin olen tosissani, tai käsken maahan, silloin menee korvat luimussa ja tietäen tehneensä väärin. Sitten normaali maahanmeno, on sitä hauskaa touhua ja tietää että siitä voi seurata namupalaa, palloa, leikkiä, etsintää.. eli nämä ei ole menneet keskenään sekaisin.

Kokeilin tänään teidän ehdottamia juttuja, ensin pyöräreissulla sesse sai juosta narussa, sitten hiekkatiellä irti. Otin lempilelun mukaan jota sai sitten pelloilta etsiä ja oli oikeenkin tyytyväinen. Sit päätti mennä juomaan ojasta ja aikani odotin ja kutsuin, eipäs tullutkaan (tämmöisiä ongelmia kun ennen ei ole ollut) kutsuin toiseen kertaan ja kolmannella menin hakemaan sen, taisinpas karjaista ja pannasta takaisin tielle. Tässä koira vähän katto, että nyt on tosissaan ja sain itseni rauhalliseksi ja loppumatka sujui hyvin.
Sitten vähän myöhemmin mentiin uimaan, oli uusia herkkuja mukana ja ensin noutoa joka sujui todella mallikkaasti, sitten päättikin, että haluanpas tutkailla mitä täällä muualla on, kutsuin.. ei mitään, kutsuin uudelleen, ei mitään.. potkaisin maata ja taas kovensin ääneni, koira tuli samantien luokse, joten taisi yhdistää aikaisempaan ojasta ottamiseen. Sen jälkeen sain taas itseni koottua ja kuten yllä neuvoitte, jatkettiin homma loppuun ja lopuksi koira sai temmeltää omiaan. Tästä reissusta jäi hyvä mieli kummallekkin. Koirakin juoksi kerran kutsusta autolle ja oli todella innoissaan =)

Lue lisää

..ja vielä ylläolevaan.. Ettette aivan pidä tollona, niin olen siis perehtynyt erityisesti hevosen mieleen ja tehnyt monta esitelmää aiheesta. Samoja faktoja on tullut esille koirien kanssa, vaikka koira onkin saalistaja ja hevonen saalis.

Sitä näköjään osaa tumpeloida oman koiran kanssa jotkut jutut, ja pitää tosissaan pysähtyä miettimään ja kysymään neuvoa. Mutta aina on jotain uutta opittavaa, eikä ikinä eläinmaailmassa ole valmis, tai jos luulee olevansa, niin on aivan väärillä jälillä. Nyt semmoinen stressivaihe päällä ollut muuttojen ym.. kanssa, että on totaalisesti unohtunut että välillä pitää pysähtyä miettimään asioita eläimen näkökannasta. Ja kun tämä "viha" vähän on jo laantunut, niin onhan tuo niin maailman ihanin ja anoppilassa taas näytti omat parhaat puolensa kyllä totaalisesti! =)
Helppo ja ihana koirahan minulla on, verrattuna moneen muuhun! Enkä voikkaan saada siitä sataprosenttisen täydellistä, vaikka täydellisyyteen yleensä liikaa ehkä tavoittelenkin.

^JeJ^ kirjoitti:

..ja vielä ylläolevaan.. Ettette aivan pidä tollona, niin olen siis perehtynyt erityisesti hevosen mieleen ja tehnyt monta esitelmää aiheesta. Samoja faktoja on tullut esille koirien kanssa, vaikka koira onkin saalistaja ja hevonen saalis.

Sitä näköjään osaa tumpeloida oman koiran kanssa jotkut jutut, ja pitää tosissaan pysähtyä miettimään ja kysymään neuvoa. Mutta aina on jotain uutta opittavaa, eikä ikinä eläinmaailmassa ole valmis, tai jos luulee olevansa, niin on aivan väärillä jälillä. Nyt semmoinen stressivaihe päällä ollut muuttojen ym.. kanssa, että on totaalisesti unohtunut että välillä pitää pysähtyä miettimään asioita eläimen näkökannasta. Ja kun tämä "viha" vähän on jo laantunut, niin onhan tuo niin maailman ihanin ja anoppilassa taas näytti omat parhaat puolensa kyllä totaalisesti! =)
Helppo ja ihana koirahan minulla on, verrattuna moneen muuhun! Enkä voikkaan saada siitä sataprosenttisen täydellistä, vaikka täydellisyyteen yleensä liikaa ehkä tavoittelenkin.

Lue lisää

Tumpelo on se, joka ei kysy. Tumpelo on se, joka ei osaa suodattaa vastausta. Tumpelo on se joka ei osaa poimia vastauksista tarvitsemansa tai pientä osaa siitä, eikä soveltaa sitä. =}....lykkyä pyttyyn, toistoa, toistoa ja vanhan kertaamista aina säännöllisesti.

perheen isä kirjoitti:

Tumpelo on se, joka ei kysy. Tumpelo on se, joka ei osaa suodattaa vastausta. Tumpelo on se joka ei osaa poimia vastauksista tarvitsemansa tai pientä osaa siitä, eikä soveltaa sitä. =}....lykkyä pyttyyn, toistoa, toistoa ja vanhan kertaamista aina säännöllisesti.

Lue lisää

Totta!

joo, näillä eväillä mennään ja kiitokset teille :)

^JeJ^ kirjoitti:

Totta!

joo, näillä eväillä mennään ja kiitokset teille :)

Hyvässä mallissahan tuo jo pitkälti tuntuu olevan,ja kun omat heikkoudet ja vahvuudetkin tunnistaa ja haluaa ne kummatkin nähdä myös,niin ollaan hyvällä tiellä :)

Joten lykkyä pyttyyn vaan :)

molossi kirjoitti:

Hyvässä mallissahan tuo jo pitkälti tuntuu olevan,ja kun omat heikkoudet ja vahvuudetkin tunnistaa ja haluaa ne kummatkin nähdä myös,niin ollaan hyvällä tiellä :)

Joten lykkyä pyttyyn vaan :)

Lue lisää

Joo, koirahan on hyvä ja toimiva, mutta petraamista on ja teidän pikku vinkeistä on kuin onkin ollut apua! mahtavaa keskustella kerrankin ihmisten kanssa jotka tuntuvat jotain tietävän, eikä sitä ainaista shittiä täällä jauha!

Ja itseä pitää kyllä välillä pysähtyä tutkailemaan, koska yleensä se oma käytös ja käyttäytyminen peilaa koiraan, ja muuhunkin elämään. Eikä koskaan opi, jos ei pysty nöyränä myöntämään epäonnistumistaan ja pyytämään välillä helppiä :)

^JeJ^ kirjoitti:

Joo, koirahan on hyvä ja toimiva, mutta petraamista on ja teidän pikku vinkeistä on kuin onkin ollut apua! mahtavaa keskustella kerrankin ihmisten kanssa jotka tuntuvat jotain tietävän, eikä sitä ainaista shittiä täällä jauha!

Ja itseä pitää kyllä välillä pysähtyä tutkailemaan, koska yleensä se oma käytös ja käyttäytyminen peilaa koiraan, ja muuhunkin elämään. Eikä koskaan opi, jos ei pysty nöyränä myöntämään epäonnistumistaan ja pyytämään välillä helppiä :)

Lue lisää

Kyseen alaista itseni usein muuten ei tahdo oppia, tai nykyinen koirani on siihen pakottanut. Jos jämähdän paikoilleni ja tukeudun vain pelkkään kertyneeseen kokemukseeni, niin olen mennyt sivuraiteille asiassa.
Yli 30v. opettelua eikä maalia näy, eikä pidä sitä näkyä. Ikinä ei tule valmiiksi. jos tulee, niin silloin lopetan koiranpidon, sillä vain uudet kokemukset ja halu oppia uutta pitää mielenkiinnon ja kehityksen yllä.
Harvoin myös kyseenalaistan asioissa koiran, mutta itseni siinä usein.

perheen isä kirjoitti:

Kyseen alaista itseni usein muuten ei tahdo oppia, tai nykyinen koirani on siihen pakottanut. Jos jämähdän paikoilleni ja tukeudun vain pelkkään kertyneeseen kokemukseeni, niin olen mennyt sivuraiteille asiassa.
Yli 30v. opettelua eikä maalia näy, eikä pidä sitä näkyä. Ikinä ei tule valmiiksi. jos tulee, niin silloin lopetan koiranpidon, sillä vain uudet kokemukset ja halu oppia uutta pitää mielenkiinnon ja kehityksen yllä.
Harvoin myös kyseenalaistan asioissa koiran, mutta itseni siinä usein.

Lue lisää

Olipas hyvin sanottu!
Itse olin n.14v. hevosten kanssa tekemisissä, väillä taukoja, väillä ei.. luulin jo olevani suht hyvä tai ainakin hiukan kokenut, kun halusin tästä ammatin ja sain koulutettavakseni aina vaikeampia ja vaikeampia tapauksia ja tuntui, mitä enemmän oppi, sitä enemmän tunsi itsensä tyhmäksi ja halu oppia uutta oli mieletön, halu kehittyä ja ennenkaikkea huomasin sen, että ikinä, ei IKINÄ ole valmis tässä ammatissa! sama kyllä pätee moneen muuhunkin asiaan. Ja totesin eräässä näytössäni, että silloin kun minä sanon, että tiedän kaiken hevosista/eläimistä/koirista, saa mut lyyä saunan taakse ja palauttaa maantasalle!

^JeJ^ kirjoitti:

Olipas hyvin sanottu!
Itse olin n.14v. hevosten kanssa tekemisissä, väillä taukoja, väillä ei.. luulin jo olevani suht hyvä tai ainakin hiukan kokenut, kun halusin tästä ammatin ja sain koulutettavakseni aina vaikeampia ja vaikeampia tapauksia ja tuntui, mitä enemmän oppi, sitä enemmän tunsi itsensä tyhmäksi ja halu oppia uutta oli mieletön, halu kehittyä ja ennenkaikkea huomasin sen, että ikinä, ei IKINÄ ole valmis tässä ammatissa! sama kyllä pätee moneen muuhunkin asiaan. Ja totesin eräässä näytössäni, että silloin kun minä sanon, että tiedän kaiken hevosista/eläimistä/koirista, saa mut lyyä saunan taakse ja palauttaa maantasalle!

Lue lisää

ja niiden kouluttaminen ja valmentaminen. tosin taakse jäänyttä jo.