Kokoomus on näemmä samoilla linjoilla kuin Keskustan maaseutua mollaavat tahot. Keskustan kimpussa häärivät Keskusta-syöjäthän väittävät, että maaseutu on taloudellisilta voimavaroiltaan mitätön, joten se pitäisi lopettaa kokonaan ja siirtää kaupunkiin eteläsuomalaisten veromarkkoja syömästä. Siitä ei sitten ole tarkempaa tietoa, pitäisikö asukasten ohella tuoda maaseudun multakin kaupunkiin, jotta kivierämaahan saataisiin hieman vehreyttä, mutta luultavasti. Ainakin hiekat on maaseudulta kupattu niin, että kuopat alkavat olla tyhjiä.
Mutta Kokoomukseen. Tällä kertaa puolue, Kokoomus siis, väittää, ettei Venäjä ole suurvalta. Analogia Keskustan epäsuoraan vähättelyyn on ilmeinen. Väite Venäjän pienuudesta on niin ihmeellinen, etten uskonut sitä ensin todeksi, mutta tottahan sen täytyy olla, kun väite seisoo Hesarin verkkosivulla (http://www.hs.fi/) oikein kuvan kanssa. Siinä poseeraavat ministerit Katainen, Häkämies ja Stubb todella voimansatunnonnäköisinä, etten sanoisi sotaisina, sillä mitä muuta moinen lausuma ylipäätään voinee merkitä? Tosin voi olla, ettei kysymys retoriikan tasolla ole sotaisuudesta, vaan haasteellisuudesta, mutta miten nyt kukin haluaa saman asian ilmaista.
Ilmeisesti pojat eivät ole käyneet Venäjällä, kun moinen horisonttivirhe on päässyt tapahtumaan oikein verbaalisessakin muodossa. Siksi kannattaisi varmaan mennä vähäksi aikaa seisomaan tundran laidalle kiikaroimaan ja arvioimaan, onko Venäjä iso vai pieni. Vertailukohdaksi voi sitten ottaa vaikka Pohjanmaan, joka on tiettävästi Suomen suurin paikka ja siten verrattavissa Venäjään. Siis pinta-alan suhteen. Kommunistejahan Pohjanmaalla ei ole ollut, ei ole, eikä tule olemaan.
Seuraavissa vaaleissa Keskustan kannattaa katsoa tarkkaan kenen kanssa kannattaa kaveerata. Kokoomus esitti tässä vähän aikaa sitten, ettei populisteilla ole hallitukseen asiaa. Nyt arvelen, ettei myöskään sotasankareiksi aikovista ole oikein ainesta vastuullisiin tehtäviin. Mielestäni Kekkonen oli enemmän kuin oikeassa pitäessään porvarit takavasemmalla vakavamielistä politiikkaa sotkemasta.
Mutta Kokoomukseen. Tällä kertaa puolue, Kokoomus siis, väittää, ettei Venäjä ole suurvalta. Analogia Keskustan epäsuoraan vähättelyyn on ilmeinen. Väite Venäjän pienuudesta on niin ihmeellinen, etten uskonut sitä ensin todeksi, mutta tottahan sen täytyy olla, kun väite seisoo Hesarin verkkosivulla (http://www.hs.fi/) oikein kuvan kanssa. Siinä poseeraavat ministerit Katainen, Häkämies ja Stubb todella voimansatunnonnäköisinä, etten sanoisi sotaisina, sillä mitä muuta moinen lausuma ylipäätään voinee merkitä? Tosin voi olla, ettei kysymys retoriikan tasolla ole sotaisuudesta, vaan haasteellisuudesta, mutta miten nyt kukin haluaa saman asian ilmaista.
Ilmeisesti pojat eivät ole käyneet Venäjällä, kun moinen horisonttivirhe on päässyt tapahtumaan oikein verbaalisessakin muodossa. Siksi kannattaisi varmaan mennä vähäksi aikaa seisomaan tundran laidalle kiikaroimaan ja arvioimaan, onko Venäjä iso vai pieni. Vertailukohdaksi voi sitten ottaa vaikka Pohjanmaan, joka on tiettävästi Suomen suurin paikka ja siten verrattavissa Venäjään. Siis pinta-alan suhteen. Kommunistejahan Pohjanmaalla ei ole ollut, ei ole, eikä tule olemaan.
Seuraavissa vaaleissa Keskustan kannattaa katsoa tarkkaan kenen kanssa kannattaa kaveerata. Kokoomus esitti tässä vähän aikaa sitten, ettei populisteilla ole hallitukseen asiaa. Nyt arvelen, ettei myöskään sotasankareiksi aikovista ole oikein ainesta vastuullisiin tehtäviin. Mielestäni Kekkonen oli enemmän kuin oikeassa pitäessään porvarit takavasemmalla vakavamielistä politiikkaa sotkemasta.
Vastaukset 93
Vanhimmat
Agraarikommunistit eivät tulevaisuudessa valitse enään hallituskumppaneitaan.Kepulit menevät juuri,niihin hallituksiin,mihin kepulit otetaan.Sinä ja muut syöttiläskepulit saatte mielikuvissanne rakentaa hallituksia,siellä tukiaisilla rakennetuissa lantaloissa.Paskasta nousevat kaasut päähän mennessään tuovat monia mielenkiintoisia hallitusvaihtoehtoja silmiin.Ihanaa,kepulit ihanaa.
Kaasut näyttävät nouseen aivan toisille tahoille päähän. Pitää vain lukea tarkasti, jos osaa.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8783557#comment-42136792
Miten ihmeessä linkki liittyy porvarien sapelinkalistelupolitiikkaan?
*1989: KGB:n Helsingin päällikkö Viktor Vladimirov oli merkittävimpien suomalaisten kotiryssä. Väyrynen kertoi Karjalaiselle lähettämässään kirjeessä, miten Vladimirov tarjosi apuaan Karjalaisen presidenttikampanjalle.
-Minä esitin hänelle (Vladimiroville) ajatuksen, että ensi vuoden tavaranvaihtopöytäkirjassa syntyvät vientiongelmat voisivat olla sopiva kohde, jos löytäisimme jonkin keinon, esim. öljyntuonnin lisäämisen, tämän ongelman hoitamiseen, Väyrynen kirjoitti kohukirjeessä.
Eduskunnan perustusvaliokunta totesi Väyrysen toimineen varomattomasti, mutta ei lain vastaisesti.
Politiikkaa tehtiin aikoinaan toisella tavalla kuin nykyään. Ja kuten sitaattisi kertoo, mitään laitonta ei ole tapahtunut, joten miksipä leyhyttelet kaasuja?
Annappa sanan säilän viuhua noille upokkaille, ne ei oikeaa puhetta ymmärrä!
..vasemmistomaalaisliitollesi.
"Toveri N.S.Hrustseville
Ilmoitan teille, että Suomen presidentin luottomies, maalaisliiton johtoryhmän jäsen Korsimo on pyytänyt KGP:n Helsingin residenttiä välittämään Teille henkilökohtaisesti pyynnön 10 miljoonan Suomen markan lisäavun saamisesta. Samalla Korsimo on todennut, että maalaisliittolaiset tarvitsevat ko. summan niden velkojen maksamiseen (9 miljoonaa markkaa), jotka ovat syntyneet presidentti Kekkosen vaalikampanjan rahoittamisesta sekä maalaisliiton eduskuntaryhmän uudistamisesta 4.-5. helmikuuta tänä vuonna pidettävissä eduskuntavaaleissa tukemalla Kekkosta lähellä olevia kansanedustajaehdokkaita niissä vaalipiireissä, joista on aikaisemmin valittu puolueen oikeistosiiven edustajia" Maalaisliitto ja Kekkonen eivät olleet ainoita itärahojen vastaanottajia. 40-, 50- ja 60-luvuilla Neuvostoliitto tuki myös kommunisteja ja SDP:n oppositiota. Päälinjan demareille kanavoitiin rahaa Amerikasta.
Ehdotan, että tarkistat käyttämäsi kalenterin. Myös kellonaikaan kannattaa kiinnittää huomio, ettei myöhästy esimerkiksi junasta. Niin tai tipahda veneestä.
27.10.2000 HS: "Politiikka on politiikkaa"
"Talous on taloutta ja politiikka politiikkaa, uskon mitä taloudesta sanotte, mutta juna meni jo, nyt on kyse poliittisesta vallasta."
Tästä lauseesta on virinnyt napakka poliittinen keskustelu. Keskustelijat ovat ihan eri mieltä siitä, onko tällaista edes koskaan sanottu.
Tohtori Risto Ranki kertoo tuoreessa väitöskirjassaan, että lauseen sanoi vuoden 1990 lopulla oppositiojohtaja Esko Aho (kesk) ja kuulijana oli pääministeri Harri Holkeri (kok). Tämä oli Holkerin ja Rankin mukaan Ahon vastaus, kun hallitus pyysi opposition apua niin sanottujen säästölakien läpiviemisessä.
Aho kiistää käyneensä tällaista sanailua Holkerin kanssa. Ahon mukaan hän ei keskustellut tuon vuoden aikana kertaakaan säästölaeista Holkerin kanssa. Torstaina Aho toisti kantansa avoimessa kirjeessään Rankille. Kirje on päivätty Belmontissa 26. lokakuuta.
Säästölait olivat vuonna 1990 kuuma poliittinen teema. Tuolloin oli voimassa valtiosääntö, jonka mukaan valtion lakisääteisiä menoja leikkaavat lait voidaan äänestää lepäämään yli seuraavien valtiopäivien, jos kolmasosa kansanedustajista niin haluaa. Tämä oli suuri ongelma hallitukselle. Talouden syöksykierre paheni ja valtion menojen leikkauksilla oli kiire – ei ollut aikaa makuuttaa lakimuutoksia. Nopeisiin ratkaisuihin tarvittiin siis opposition tuki.
Tuen antamista keskustaoppositio pohti Varkaudessa marraskuun lopulla 1990 puoluevaltuuskunnan kokouksessa.
Valtuuskunnalle Aho kertoi, että hallitus on ottanut häneen yhteyttä säästölakien tekemiseksi. Hän ei suostunut kertomaan, kuka tämä yhteyden ottaja oli.
Varkaudessa Aho paalutti ehdot, joiden täytyttyä keskusta voisi tukea säästölakien hyväksymistä. Ensimmäinen oli se, että säästöjä ei saa tehdä lainmuutoksilla kansalaisten perusturvaan, asumiseen tai aluepolitiikkaan. Toinen oli, että postien toimipaikkaverkostoa ei saa karsia. Kolmas, että lihan alkutuotevähennystä ei saa laskea. Neljäs, että säästölakien hyväksymistä ei saa helpottaa pysyvästi valtiosääntöä muuttamalla.
Ehdot olivat mahdottomat, ja Aho tiesi sen.
Vuosi vierähti. Aho oli noussut pääministeriksi ja talous sukelsi entistä pahemmin. Marraskuussa 1991 Aho kävi jo tiiviitä neuvotteluja oppositiopuolue Sdp:n kanssa siitä, että valtiosääntöä on muutettava siten, että säästölakeja voidaan hyväksyä yksinkertaisella enemmistöllä. Tavoite oli siis sama, jonka Aho vuotta aiemmin oli oppositiossa tyrmännyt – siis Varkauden kokouksen neljäs ehto.
Puuttumatta mitenkään siihen, ovatko Holkeri ja Aho tavanneet, ja onko Aho kiisteltyä väitettä sanonut, säästölakien kanssa keskusta ja Aho toimivat tavalla, jolle voisi antaa seuraavanlaisen moton:
"Talous on taloutta ja politiikka politiikkaa. Kyse oli poliittisesta vallasta."
Olisi todella suotavaa, jos Keskusta ei menisi mukaan porvarien leikkaushimoihinkaan. Pääministeri Kiviniemi on oikeilla jäljillä toppuutellessaan porvarien himoja.
21.3.2006 HS: ”Keskusta pohti jo hallitusyhteistyötä
Keskusta mietti tiistaina vakavasti, vieläkö se luottaa hallituskumppaniinsa sosiaalidemokraatteihin.
Ennen kuin hallituksen budjettineuvottelut pääsivät alkamaan, keskustan ministeriryhmä käsitteli tätä kysymystä puolentoista tunnin kokouksessaan.
Yhteistyötä päätettiin jatkaa, vaikka keskustan ministereiden keskustelussa esitettiin toisenkinlaisia näkemyksiä. Hallitus pääsi näin neuvottelemaan valtion ensi vuoden menoista.
Keskustan eduskuntaryhmä antoi sivustatukea ministereilleen ilmoittamalla iltapäivällä pidettävästä ylimääräisestä ryhmäkokouksesta, josta levitettiin tietoa, että sen aiheena on hallitusyhteistyön jatkaminen.
Eduskuntaryhmälle tärkein asiakysymys olivat korvaukset, jotka valtio maksaa maataloudelle EU:n laajenemisen aiheuttamista menetyksistä. Ryhmässä oli etukäteen vaadittu euromääräistä päätöstä korvauksista.
Hallituksesta tuli sen sijaan poliittinen sopimus, että viljelijöiden menetysten tulee olla mahdollisimman pienet. Keskustan eduskuntaryhmä tyytyi kuitenkin tähän, kun pääministeri Matti Vanhanen (kesk) tulkitsi poliittista sopimusta sanoen, että menetyksistä korvataan yhdeksänkymmentä prosenttia.
Ryhmän puheenjohtajan Timo Kallin mukaan ryhmä piti hyväksyttävänä, että viljelijät maksavat laajentumisen hintaa mutta vain siinä kuin muutkin suomalaiset.
Eduskuntaryhmä edellytti, että euromääräinen summa on saatava tietoon ennen kuin eduskunnan valtiovarainvaliokunta saa valmiiksi tiistaista budjettiratkaisua koskevan mietintönsä, käytännössä runsaan kuukauden kuluttua. Useasta suusta sanottiin, että ellei tuo summa vastaa nyt tehtyä sopimusta, hallitusyhteistyö on todella vaarassa.
Kalli tulkitsi, että sopimus tarkoittaa noin sataa miljoonaa euroa.”
Onko kyseessä nunnan nännit?
Onhan siinä tietty järkensä, ettei sahaa oksaa, jonka päällä istuu.
http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/article474649.ece?s=r&wtm=-15072010
Siksipä pitäisikin pitää suuta soukemmalla, ettei kaupankäynti vaarannu.
Jukka Seppinen: Mahdottomasta mahdollinen. Suomen tie Euroopan Unioniin:
HSn kirja-arvostelusta (Unto Hämäläinen):
- - -
Sankareita olivat tavalliset suomalaiset, jotka torjuivat neuvostomyötäilijöiden pyrkimykset.
”Suomen kansan enemmistö osoitti suuntansa jo heti 1990-luvun alussa. Se osoitti halunsa pysyä länsimaisena kansakuntana. Venäläinen tulevaisuus ei sitä kiinnostanut sen enempää nyt kuin autonomian aikana. Suomen EU-ratkaisu on linjassa viimeisen tuhannen vuoden pääsuuntien kanssa.”
Sdp:n Seppinen ruotii moneen kertaan. Paavo Lipposen linjaan hän lienee tyytyväinen, mutta edellinen armon saanut taitaa olla 1950-luvulta.
”Länsimielinen Tannerin aikainen Sdp oli erittäin tärkeä tekijä Suomen selviytymisessä, porvarillisen Suomen rinnalla. Neuvostoliiton nyreä suhtautuminen sosialidemokraatteihin liittyi syvimmillään juuri Tannerin kestävyyteen: hän oli etenemisen este.”
Seppisen näkökulmasta katsottuna ei ole suuri yllätys, että Suomen puolueista parhaan arvosanan saa Kokoomus. Se ei sentään taittunut, vaikka taipuikin puuhastelemaan suhteita Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kanssa ja kaikenlaiseen muuhun turhanaikaiseen ystävyystoimintaan.
Kokoomuksen päästyä hallitukseen 1987 se ryhtyi nopeasti kääntämään linjaansa takaisin länsimieliseksi ja edistämään Suomen liittymistä EU:n jäseneksi. Kokoomus ja keskusta ovat avanneet puoluearkistonsa Seppisen käyttöön, eikä turhaan. Varsinkin Kokoomuksen ahkerointia EU-jäsenyyden puolesta dokumentoidaan tarkasti.
Kokoomuksen kohdalla hän paikkaa historiankirjoituksen aukkoa. Sen historia on huonosti tunnettu, sillä puolueen historiankirjoitushankkeet laahustavat vielä viime vuosisadan alkupuolella.”
Historiantietosi ovat puutteelliset. Nimenomaan kokoomusta on pidetty ulkopoliittisesti epäilyttävänä. Samassa yhteydessä voit perehtyä hengenheimolaisinesi myös sivistynyttä keskustelua koskevaan kirjallisuuteen.
Jukka Seppinen: Mahdottomasta mahdollinen. Suomen tie Euroopan Unioniin:
Vuoden 1983 hallitusratkaisusta:
”Kepu oli aluksi ilmoittanut, että se halusi tutkia Kokoomusvaihtoehdon ”mahdollisimman tarkkaan”. Oli tärkeää osoittaa kansalaisille, että Kokoomusta ei syrjitty. Kuitenkaan eduskuntaryhmäkään ei halunnut tosissaan hallitusyhteistyöhön Kokoomuksen kanssa, minkä pj. Matti Ruokola ilmaisi näin: ”Kokoomuksen mukaan ottamista jatkossa meidän on turha jankuttaa”. Edustaja Heimo Linna säesti: ”Yhdyn puheenjohtajaan. Koivisto ei tärvele Paasikiven-Kekkosen perintöä”.
Väyrynen kepun ydinarvoista v. 1983:
”Me olemme maatalousyhteiskunnan puolue ja meille siirtyminen tähän keskittyneesen kovaan teknologiaan perustuvaan teolliseen yhteiskuntaan on ollut jatkuvasti kielteistä kehitystä. Me olemme koko ajan kokeneet menetyksiä omien ihanteidemme kannalta. Nyt minä näen, että tämä teknologinen muutos kääntää tavallaan pyörää ja monissa asioissa tulee mahdollisuus palata lähemmäksi maaseutuyhteiskunnan miellyttävämpiä olosuhteita.”
”Toinen ulottuvuus, joka erotti Kokoomusta ja kepua, olivat painotukset. Kun Kokoomus yritti saada teknologiateemalla yhteyksiä länteen, kepu näki siinä mahdollisuuden pysytellä juurillaan maaseudulla, eikä liittänyt sitä Suomen lähentymiseen länteen.”
PS. pikauusintana:
”Suomen kansan enemmistö osoitti suuntansa jo heti 1990-luvun alussa. Se osoitti halunsa pysyä länsimaisena kansakuntana. Venäläinen tulevaisuus ei sitä kiinnostanut sen enempää nyt kuin autonomian aikana. Suomen EU-ratkaisu on linjassa viimeisen tuhannen vuoden pääsuuntien kanssa.” :))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))
Ihmettelen, miksi pitää hypätä nykyaikaan, kun kysymys oli puutteellisista historiantiedoistasi. Sitä paitsi Suomen EU -ratkaisu oli kovan junttauksen tulos, joten turha siitä on noin voimallisesti vaahdota.
..vasemmistomaalaisliitollesi! :)))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))
17.10.-94 IS:
”- Ei sitä selvänä voi pitää. Jäsenyyden toteutuminen ei ole varmaa tämän tuloksen valossa, Väyrynen puolestaan protestoi.”
- - -
- Jos Ruotsin kansa sanoo ei, eduskunta hylkää jäsenyyden. Jos Ruotsi sanoo kyllä, eduskunta ehkä hyväksyy Suomen EU-jäsenyyden, kuului Väyrysen huikein analyysi.”
”He sanovat (kansanedustajista) EU:lle ei:
kepu:
Aittoniemi Sulo
Koistinen Annikki
Röntynen Kalle
Vihriälä Jukka
Viljanen Pekka
Vuorensola Markku
Väyrynen Pavo
- - -
komm:
Astala Heli
Laakso Jaakko
Laine Ensio
Tennilä Esko-Juhani”
Keskusta on yhteiskuntaa uudistava aatteellinen yleispuolue ja kansansivistysliike. Sitä ei siis pidä sekoittaa sen enempää vasemmistoon kuin oikeistoonkaan. Tosin saattaa olla, että Keskusta pitää itseään porvarillisena puolueena, mutta se ei tee oikeutta käsitteelle keskustalaisuus. Miksi muuten ottaa nimeksi Keskusta, jos sitten istuu veneen oikealla reunalla. Siinähän kaatuu jo koko vene?
Mutta kuten esittämistäsi tekstinpätkistäkin käy ilmi, Suomen EU-jäsenyys ei ollut mikään itsestäänselvyys ja EU-kriittistä väkeä löytyy yhä.
Tottakai kunniaa saa aina sitä enemmän, mitä suuremman rahakasan päällä istuu. Sehän on selvä, jopa kokkarinpoikasille hallituksessa. Hehän siellä laskeskelevat jo BKT-luvun perusteella, kuka on suuri ja kuka pieni.
Jukka Seppinen: Mahdottomasta mahdollinen. Suomen tie Euroopan Unioniin:
Vuoden 1983 hallitusratkaisusta:
”Kepu oli aluksi ilmoittanut, että se halusi tutkia Kokoomusvaihtoehdon ”mahdollisimman tarkkaan”. Oli tärkeää osoittaa kansalaisille, että Kokoomusta ei syrjitty. Kuitenkaan eduskuntaryhmäkään ei halunnut tosissaan hallitusyhteistyöhön Kokoomuksen kanssa, minkä pj. Matti Ruokola ilmaisi näin: ”Kokoomuksen mukaan ottamista jatkossa meidän on turha jankuttaa”. Edustaja Heimo Linna säesti: ”Yhdyn puheenjohtajaan. Koivisto ei tärvele Paasikiven-Kekkosen perintöä”.
Väyrynen kepun ydinarvoista v. 1983:
”Me olemme maatalousyhteiskunnan puolue ja meille siirtyminen tähän keskittyneesen kovaan teknologiaan perustuvaan teolliseen yhteiskuntaan on ollut jatkuvasti kielteistä kehitystä. Me olemme koko ajan kokeneet menetyksiä omien ihanteidemme kannalta. Nyt minä näen, että tämä teknologinen muutos kääntää tavallaan pyörää ja monissa asioissa tulee mahdollisuus palata lähemmäksi maaseutuyhteiskunnan miellyttävämpiä olosuhteita.”
”Toinen ulottuvuus, joka erotti Kokoomusta ja kepua, olivat painotukset. Kun Kokoomus yritti saada teknologiateemalla yhteyksiä länteen, kepu näki siinä mahdollisuuden pysytellä juurillaan maaseudulla, eikä liittänyt sitä Suomen lähentymiseen länteen.”
Kommunismismin näkeminen kaikkialla saattaa olla oire jostakin, joten tarkistapa asia. Sitä paitsi en ymmärrä mitä tekemistä Paasikiven-Kekkosen linjalla ja ydinvoimakannanotoilla on yhtään minkään puheenaolevan asian kanssa. Se nyt toki tiedetään, että porvarit ovat kilvan rakentamassa Suomesta ydinpommia, joten onhan ydinpommi perinteisessä suomalaisessa kulttuurimaisemassa kerrassaan uusi asia. Siksi ei ole ihmetteleminen, jos moinen herättää epäileviäkin kannanottoja.
?
Nykyinen porvarillinen teknologiahan alkaa olla ydinkäyttöistä. Vai arveletko, että teknologiaa vielä nykyäänkin pyöritetään kommunistivoimin?
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kokoomus Venäjä ei ole suurvalta/1135259403614
Tosiaan omituisten otustenkerho.
eipä mene häävisti kokoomuksella muutenkaan.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kokoomuksen Katajaa epäillään lahjuksen ottamisesta/1135259306671
Ajattelepa mitkä valtiot aikanaan muodostivat Neuvostoliiton ja piirrä sen rajat kartalle.
Katso sitten minkä kokoinen Venäjä nyt on.
Jos väität, että Venäjällä on muskelia puhua samalla suurvaltaäänellä, mitä Neuvostoliitto teki, niin voisit samalla selittää, mihin tuollainen käsitys sinun mielestäsi perustuu.
Kyllä Venäjällä on muskelia puhua samalla suurvaltaäänellä.
Maailman suurimmat energiavarat on Venäjällä.
Esimerkiksi pinta-alaltaan, 17 075 400 km², Venäjä on maailman ykkönen, BKT:llä mitattuna Venäjä mahtuu kymmenen parhaan joukkoon, vuonna 2007 Venäjän BKT oli 2076 miljardia taalaa, eli seitsemänneksi suurin talous maailmassa, samoin väkiluvultaan, reilu 140 miljoonaa. Yksistään Pietarissa asuu lähes Suomen väkiluvun verran väkeä eli 4,6 miljoonaa jne. Jos tuo ei oikeuta puhumaan suurvallasta, niin mikä sitten?
Venäjää voi tietysti pitää suurvaltana Suomeen ja sen kokoisiin maihin verrattuna monellakin mittarilla. Ensin kai pitäisi miettiä kuitenkin sitä, mitkä tekijät tekevät maasta suurvallan. Yleensä puhutaan taloudellisesta ja poliittisesta suurvallasta. Taloudellinen suurvalta tarkoittaa sitä, että kyseisen valtion talous on johtavassa asemassa maailmalla ja muu maailma on riippuvainen tuon talouden kehityksestä. Taloudellisessa suhteessa USAn merkitys on ollut tähän asti ylivertainen. Venäjä ei ole koskaan päässyt lähellekään sitä. Ainoa valtio, joka lähestyy USAn taloudellista etumatkaa merkittävästi, on Kiina. EU voisi olla kolmas taloudellinen supervalta, jos se heittäytyisi enemmän taloudellisten etujen ajamiseen protektionistisesta maatalouselinekinon puolustamisesta. EU hukkaa älyttömästi voimavarojaan maatalouteen. Japani on myös selkeästi suurempi talousmahti kuin Venäjä.
Venäjällä voi olla luonnonrikkauksia eli potentiaalia taloudelliseksi suurvallaksi tämän osatekijän osalta. Mutta ei se yksin riitä, jos maa ei osaa hyödyntää optimaalisesti näitä luonnonvarojaan. Ei öljykään nostanut öljyvaltioita taloudellisiksi suurvalloiksi, koska näiden valtioiden muu kehittymättömyys oli kasvun jarruna.
Taloudellisessa suhteessa voidaan sanoa, ettei Venäjä ole kummoinen suurvalta. Se on ison näköinen valtio, kun pinta-alaa ja väkeä on paljon, mutta ei yllä lähellekään USAta ja muita edellä mainittuja valtioita.
Venäjä oli poliittinen suurvalta NL:n aikana. Tämä perustui maan sotilaalliseen voimaan. NLhan panosti valtavan osan kansantuotteestaan sotavoimiin. Se oli sitten yksi tekijä siihen, että järjestelmä romahti. Kun kansanhyvinvoinnin lisäämiseen ei riittänyt varoja, voitiin odottaa, ettei systeemi saa loputtomiin kansalaisten tukea. Ja niinhän siinä sitten kävi.
Venäjällä on vanhaa perua sotilasmahdistaan ydinaseet. Ydinasevaltiota on kaiketi pidettävä suurvaltana. koska se tällä pelotteella voi tietyssä mielessä saada muihin voimasuhteisiinsa nähden enemmän puhevaltaa. Muiden asevoimien osalta Venäjä ei ole enää suurvalta. Sen puolustusmäärähat ovat pienemmät kuin EUn, joka ei juurikaan satsaa asevoimiin. USAn perässä Venäjä on tässä suhteessa valovuosien päässä. Kiinakin voi ajaa pian kirkkaasti Venäjän edelle sotilaallisena supervaltana. Tämä johtuu Kiinan talouden ripeästä kasvusta. Venäjän suurvalta-asema on heikentynyt senkin vuoksi, että USAn suurvalta-asema on täysin ylivertainen siihen. Kylän sodan kilpailussa USA peri lopulta murskavoiton ja nauttii nyt hedelmistä.
Venäjän suurvalta-aseman romahtamisesta kertoo paljon se, että se menetti suuren osan alueestaan ja vielä suuremman osan poliittisesta hegemoniastaan. Kun sillä oli NL:n aikana lukuisia vasallivaltioita, nyt lähinnä vain Serbia kunnioittaa sitä varauksettomasti.
Venäjälle itselleenkin voisi olla etua siitä, ettei se profiloituisi suurvallaksi vaan keskittyisi taloutensa ja kansalaisoikeuksien parantamiseen. Sen pitäisi ottaa opiksi siitä, mitä suurvaltaintoilu sai aikaa. Se juuri murskasi koko valtion. Nyt asetelemat uuden suurvallan perustamiselle ovat lähtökohtaisesti vielä heikommat. Kilpailijana ei ole vain voimistunut USA vaan myös voimistumassa oleva Kiina. Jos Venäjä tässä tilanteessa pyrkii poliittiseksi suurvallaksi satsaamalla asevoimiinsa, se todennäköisesti jälleen kerran tuhoaa taloudellisen kehityksensä, mikä puolestaan hajottaa maata uudestaan. Se on niin kaukana USAn potentiaalista, ettei sillä alueella kannattaisi pyrkiä suurvalta-asemaan. Venäjän kannattaisi ottaa oppia EUsta ja Japanista eli pyrkiä nostamaan maan taloutta ja kansalaisten hyvinvointia.
Tuota rataahan porvarillinen ajattelu etenee. Täytyy olla rahaa mittavasti enemmän kuin muilla, jotta tulisi noteeratuksi joksikin. Mutta asiaa voidaan ajatella myös kulttuurillisesti. Miksi esimerkiksi joitakin henkilöitä nimitetään suurmiehiksi, vaikka heillä ei mitenkään suuria rahoja ole ollutkaan? Sen sijaan, että nämä suurmiehet olisivat uhranneet elämänsä rahankasaamiseen, he ovat saaneet aikaiseksi jotakin kulttuurillisesti arvokasta. Kirjoittaneet, tehneet tiedettä, keksintöjä yms. Nämä suurmiehet ovat suurmiehiä vielä sittenkin, kun he eivät enää ole edes olemassa. Myös tässä suhteessa Venäjä on suurvalta. Sen saavutukset tieteen, taiteen, politiikan yms. aloilla ovat kiistatta suuret. Luultavasti vain porvari arvioi ihmistä lompakon, puvun, auton, kesämökin ja kännykän merkin perusteella, tai Venäjän tapauksessa tuijottamalla joitakin kyseenalaisia talouden indikaattoreita.
Venäjällä on energia- ja muitakin luonnbonvaroja, paljon maata ja ihmisiä, myös sotilaita ja aseita. Kaiken tämän kokoomusministerit ovat avoimesti myöntäneet.
Mutta kansantalouksia verrattaessa, Venäjän talous on Hollannin luokkaa. Muuta eivät kokoomus ministerit ole sanoneet.
Nyt vain on niin, ettei kokoomuslkainen Suomessa saa lausua sanaa "Venäjä", ilman etteivät jotkut hyppisi saman tien seinille ja alkaisi väittää sellaista sanotun, mitä ei koskaan sanottu ole.
Nostit itse talouden esiin minulle kirjoittamassasi vastineessa. Juuri taloudellisesta suurvalta-asemasta kokoomusministeritkin puhuivat, kun sanoivat, etytä Venäjä on bkt:ltään Hollannin suuruinen, mutta yrittää puhua suuremmalla äänellä kuin Hollanti siksi, etytä Venäjällä edelleen on pinta-alaa, ihmisiä, aseita armejoita, luonnonvaroja energiaa ja ties mitä muuta.
Ei kokoomuksessa kukaan kiistä Venäjän poliittista suurvalta-asemaa eikä vähättele sitä. Media vaan taas repi muusta asiayhteydestääån irti sen, mitä ministerit sanoivat Venäjän taloudellisesta suurvalta-asemasta kokoomuksen sisäisessä seminaarissa.
Taas kerran näyttää siltä, että suomettumisen homeinen henkäys pyyhkii yli uutislähetysten, kun sitä, joka Venäjästä jotain sanoo, lyödään heti kuin vierasta sikaa.
Niin kuin Katainen suorassa uutidslähetyksessä suoraan sanoi: kokoomus tunnustaa täysin Venäjän suurvalta-aseman vähättelemättä sitä millään tavalla, vaikka toteaakin, etytä kansantalouden mittareilla Venäjä on Hollannin kokoinen eikä siis sen suurempi valta maailmassa.
Mistään suomettumisesta ei ole kysymys, eikä kukaan Kataista lainatakseni hypi seinille, vaan kysymys esimerkiksi avauksessani on kertakaikkisesta tyrmistyksestä. Mitä ihmeen järkeä on mennä ylipäätään puhumaan järjettömiä. Jos kerran puolue tunnustaa sitä sun tätä positiivista, niin nostaisi sitten esiin näitä positiivisia asioita. Johan se on jo hyvien tapojen vastaistakin mennä naapuriansa mitätöimään.
Kokoomus ei ole pitänyt mitään julkisia puheita eikä tiedottanut mitään uusia Venäjä-kannanottojaan. Kyse oli kokoomuksen sisäisestä seminaarista jossa ulkopolitiikan osana analysoitiin myös Venäjää niin kuin Katainen tv:ssä kertoi.
Se, että media noukkii tuosta laajasta asiakokonaisuudesta julkisuuteen pienen yksityiskohdan ja tekee siitä ison numeron, jonka perusteella ruvetaan kauhistelemaan "kokoomuksen Venäjä-kannanottoja", on mitä selvintä suomettumisen jälkihöyryä, josta olisi hyvä päästä eroon.
Miten kummassa nämä sisäisiksi mainitsemasi asiat sitten ovat julkisuuteen pompsahtaneet? Eikö Kokoomuksen pitäisi viimeistään tässä vaiheessa nostaa syyte salaisiksi luokiteltujen tietojen ulos vuotamisesta?
Ei sisäinen (omille joukoille suunnattu) ole sama asia kuin salainen.
Media oli kutsuttu paikalle ja se tapansa mukaan noukkii irtosanontoja, joista saa juttua aikaiseksi niin kuin Häkämiehen taannoinen puhe Suomen kolmesta turvallisuushaasteesta: Venäjä, Venäjä ja Venäjä, josta demarit ja kepu repivät pelihousunsa. Nytkin on SAkinnari taas keräämässä suomettuneisuuden jälkipisteitä itselleen kauhistelemalla kokoomuksen "vaarallisia" puheita.
Vielä oudompaahan se on, jos tietää median olevan paikalla ja sitten rupeaa esitämään asiaa, joka nyt taatusti on uutinen.
Olipas tollolta tollon puheet. Puhalla vittuun punikki paskoinesi.
Eihän media kirjoittanut mitään esitetystä asiasta, vaan asian yhdestä pienestä osasta, joka irroitettiin muusta asiakokonaisuudestaan ja josta tehtiin sitten uutissensaatio - median aikaansaamana - ei kokoomuksen ansiosta.
Jos koko asua olisi uutisoitu, arvio Venäjän taloudellisesta suurvalta-asemasta olisi asettunut oikeisiin puitteisiinsa, vaikka kyllä joku silloin olisi siitäkin alkanut saivarrella.
Joka tapauksessa tämä kapea-alainen arvio Venäjästä on siksi hämmästyttävä, etten yhtään ihmettele, että se on päässyt otsikoihin.
Ei se ollut arvio, vaan tosiasia.
Kun BKT:llä mitattu suuruus on harhainen, niin siitä kyllä voidaan käyttää nimitystä arvio, paremminkin huono arvio. Sitä paitsi tuota huonoakin arviota jouduttiin sittemmin korjaamaan, kun se osoittautui vanhentuneisiin tietoihin perustuvaksi.
Kun maailman valtiot vertaavat itse talouksiaan bkt-tilastojen:n avulla, niin sinä voit sitä tietenkin pitää harhaisena arviona.
Se, että Venäjä oli ehtinyt kasvaa 7% ja noussut Hollannin tasosta Espanjan tasoon, kun Kataisella ei ollut aivan tuorein tilasto heti käytössään, ei tee Venäjästä taloudellisesti suurvaltaa. Poliittisesti, sotilaallisesti, maantieteellisesti, väestöllisesti ja luonnonvarojen rikkauksiltaan Venäjä toki on suurvalta niin kuin kokoomusministerit olivat sanoneet, mutta minkä media jätti sanomatta, kun puuttui pelkkään talouteen.
Ei kai meillä ole enää aihetta enempään?
Jopa talouksia vertaillaan useamman mittarin avulla, yhden tarkoitushakuiselta vaikuttavan mittarin valinta tuntuu oudolta.
Kokoomus vertaili Venäjää monipuolisesti, mutta media teki uutisen vain talousvertailusta bkt:n avulla.
Tämän päivän Helsingin Sanomissa on maailmanpankin tilastoihin perustuva artikkeli, jonka otsikkona on Kiina syrjäytti Japanin maailman talouskakkosena. Kriteerinä sijan määrittelyssä on kunkin maan kansantuote. Maailman maista olevassa luettelossa siinä Venäjä on kymmenennellä sijalla. Luettelon kärkikymmenikkö on tämä:
1. Yhdysvallat
2. Kiina
3. Japani
4. Saksa
5. Ranska
6. Britannia
7. Italia
8. Brasilia
9. Kanada
10. Venäjä.
Kun Yhdysvaltojen bruttokansantuote on 14 800 mrd dollaria, niin Venäjän on vain 1 507 mrd dollaria. Aivan Venäjän kintereillä ovat Espanja, Intia ja Australia.
Onhan Venäjä alueeltaan suurvalta, ja taloudeltaankin sellainen Suomeen verrattuna, mutta kansainvälisessä vertailussa se ei nouse tuota korkeammalle. Joten kyllä nuo ”kokoomuspojat” ovat oikeassa.
Kepuryssä
Kirjoittanut: oivahärkönen 29.3.2005 klo 19.40
Koklipiläiset ovat keksineet ryhtyä nimittämään kepulaisia kepuryssiksi. Minä ainakin olen ylpeä nimityksestä. Nimityshän viittaa siihen keskustajohtoiseen ulkopolitiikkaan, jota harjoitettiin sodan jälkeen ja jonka avulla ryssä pidettiin rauhallisena niin, että saatoimme rakentaa tämän kukoistavan maan.
Jatkosodan aikaiset johtajamme, Ryti, Mannerheim ja Tanner, tekivät hirvittävän arviointivirheen johtaessaan meidät hyökkäykseen N-liiton kimppuun Natsi-Saksan kumppanina -41. Tarkoituksena oli korjata korkojen kera talvisodassa kärsimämme vääryydet. Kansasta suurin osa myös innolla mukana hankkeessa, mutta johtajien on kannettava vastuu. Tämän sodan jälkeen jouduimme vielä suurempiin vaikeuksiin kuin talvisodassa. Jouduimme myös 40 vuodeksi N-liiton etupiiriin voittajasuurvaltojen jakaessa maat omiin reviireihinsä.
Tässä tilanteessa Paasikiven ja Kekkosen johdolla rakennettiin uusi idänpolitiikka, joka perustui ystävyyteen tai ehkäpä ”ystävyyteen” neukkujen kanssa. Myöhemmin kepulaisen Kekkosen lisäksi politiikan merkittävimpiä toteuttajia olivat keskustalaiset Karjalainen ja Väyrynen. 50-luvun loppupuolella Tanner pääsi Leskisen, Lindblomin ja Pitsingin avustamana demaripuolueessa valtaan. Tätä joukkiota elähdytti julkinen viha N-liittoa ja Kekkosta kohtaan. Joukkion tueksi tuli Junnilan vaikutuksen alla oleva Kokoomus, eräitä RKP:n johtajia sekä Vennamo.
Kekkonen piti pintansa, eikä ottanut tuota porukkaa hallitukseen, mutta joutui hallitsemaan maalaisliittolaisten vähemmistöhallitusten tai virkamieshallitusten avulla. Tämän oikeistorintaman kohtaloksi koitui Honka-rintama, jonka tarkoituksena oli kaataa Kekkonen 62-presidentin vaalissa ja muuttaa idänpolitiikka. Sen jälkeen Kekkonen johti ulkopolitiikka lähes 20 vuotta ja sai lopulla suuren kannatuksen kansalta. Niinpä viimeisissä vaaleissa -78 Kekkonen sai 86 % valitsijamiehistä.
Kun sossut pääsivät eroon tuosta tannerilaisesta joukkiosta, alkoi "kepuryssien" joukko laajentua. Sorsa nousi Kekkosen luotettavimmaksi avustajaksi ulkopolitiikassa, Myös Kokoomus karisteli itseään vapaaksi junnilalaisesta rintamasta ja tuli Holkerin johdolla Kekkosen tukijaksi.
Kun sitten N-liitto hajosi omaan mahdottomuuteensa 90-luvun alussa, olimme valmiit pikaisesti presidentti Koiviston, pääministeri Ahon ja ulkoministeri Väyrysen johdolla irtaantumaan YYA-sopimuksesta ja Pariisin rauhansopimuksen eräistä sotilaallisista artikloista, jotka sopimukset olivat meidät sitoneen N-liiton vaikutuspiiriin. Olimme viisaalla politiikalla pystyneet hoitamaan meille elintärkeät läntiset kaupalliset ja poliittisetkin suhteemme. Olimme myös pystyneet nostamaan maamme maailman vauraimpien maiden joukkoon, jossa vallitsi alueellinen ja sosiaalinen tasapaino, markkinatalous ja demokratia. Näin olimme valmiit 90-luvun alkupuolella ottamaan paikkamme vapaiden läntisen Euroopan maiden joukossa.
90-luvun loppupuolella sitten alkoi ilmaantua jälkiviisaita, jotka alkoivat nakertaa Kekkosen politiikan arvoa. Tämän kampanjan aloitti pääministeri Lipponen Kekkosen 100-vuotisjuhlassa pitämässään juhlapuheessa. Merkittävä seuraaja oli Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Kekkosta häpäisevän väitöskirjan. Myös tälle saitille on ilmaantunut suuri joukko rääväsuisia koklipejä.
BKT ei juuri kerro oikeastaan yhtään mistään, olen sen jo jossakin yhteydessä todennutkin. Se ei esimerkiksi mittaa talouden potentiaalia juuri millään tavalla. Millä muulla maalla arvelet olevan esimerkiksi sellaiset luonnonvarat kuin Venäjällä? Ovatko Eurooppa ja Amerikka tieteellisessä kehityksessä yhtä pitkällä kuin Venäjä, tätäkin voi syystä kysyä. BKT mittaa vain tietyn hetken tilanteen, se ei ota huomioon kehityksen nopeutta. Venäjä kuitenkin länsimaistuu vauhdilla. Saattaa olla vain hetken kysymys, kun sijoitus listalla muuttuu. Sitä paitsi suuri osa Venäjää kuuluu maantieteellisesti Eurooppaan, joten mitähän osaa porvarispojat ovat puheillaan mahtaneet edes tarkoittaa. Ehkä Siperiaa?
Sinänsä porvarispoikien leveily on tyypillistä porvarismia. Sen mukaanhan ihminen sen enempää kuin mikään muukaan ei ole mitään, jos ei ole rahaa. Kovin lyhytnäköinen järkeily kylläkin.
.
Olettamuksesi perustuu varmaan sisältäsi kuulemaasi ääneen. En havaitse, että kukaan olisi esittänyt mainitsemasi suuntaistakaan.
.
Ja avauksen aihe oli ettei sekoomus pidä Venäjää suurmaana ??
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/08/moskovassa_ihmetellaan_kokoomuksen_venaja-arvioita_1913874.html
Enpä ihmettele. Sitä kyllä ihmettelen, mikä porvarien huulia heiluttaa. Onko jokin tarve ottaa etäisyyttä Venäjään ja lähentyä siten entistä enemmän länttä? Luodaanko tässä tietoisesti konfliktia, jotta syntyisi ikäänkuin luonnollinen tarve liittyä sotilasliitto Natoon? Vai ovatko Venäjä-arviot yksinkertaisesti syntyneet porvarillisesta kyykytysmentaliteetista? Sitähän aina tapahtuu, kun joku todetaan köyhäksi.
Jukka Seppinen: Mahdottomasta mahdollinen. Suomen tie Euroopan Unioniin:
HSn kirja-arvostelusta (Unto Hämäläinen):
- - -
Sankareita olivat tavalliset suomalaiset, jotka torjuivat neuvostomyötäilijöiden pyrkimykset.
”Suomen kansan enemmistö osoitti suuntansa jo heti 1990-luvun alussa. Se osoitti halunsa pysyä länsimaisena kansakuntana. Venäläinen tulevaisuus ei sitä kiinnostanut sen enempää nyt kuin autonomian aikana. Suomen EU-ratkaisu on linjassa viimeisen tuhannen vuoden pääsuuntien kanssa.”
Ai "Otsikossa hymiö" onkin kokoomuslainen.
Keu keu keu!
En oikein ymmärrä tätä Kokoomuksen käynnistämää
"vähättele Venäjää" -kampanjaa.
Mihin sillä oikein pyritään?
Kannattaisi edelleen hommata ystävät läheltä ja viholliset kaukaa.
"On paljon ihmisiä, jotka eivät ollenkaan muista, mikä meidän asemamme tässä Euroopassa on. Me olemme ainoa suuren Neuvostoliiton (Venäjän) naapureista, jossa on länsimainen järjestelmä…Meidän täytyy hallitusta muodostettaessa ottaa huomioon, että hallituksen on oltava joka suhteessa toimintakykyinen.."
Jostakin kumman syystä kaikesta BKT:llä mitatusta edistyksestä huolimatta länsimaisen ihmisen, etenkin suomalaisen, muisti sen kuin huononee. Dementia alkaa olla merkittävin länsimaisen yhteiskunnan vitsaus. Se taas aiheutunee aivojen liian vähästä käytöstä. Mihin esimerkiksi porvari tarvitsee aivoja? Hän kun ostaa kaiken valmiina!
Millä perusteella kokoomus kuvittelee olevansa suurpuolue?
6.3.2003 Verkkouutiset: ”Zyskowicz: Jäätteenmäki pyrkiköön toimittajaksi
Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki jatkaa Suomen Irak –politiikan arvostelua täysin omituisella tavalla. Vanhaa sanontaa mukaillen hän antaa ymmärtää, mutta ei ymmärrä antaa, totesi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz torstaina Tampereella.
Jäätteenmäki haluaa Zyskowiczin mukaan kansalaisten luulevan, että hän on luotettavampi ja lämpimämpi rauhan ystävä kuin Suomen valtiojohto. Hän ei kuitenkaan ole valmis sanomaan, missä suhteessa hallitus olisi menetellyt väärin tai edes sitä, missä kohdin hän olisi itse menetellyt toisin.
- Tärkeintä on, että kansalaisille syntyy sellainen perusteeton mielikuva, että Jäätteenmäki on suuri rauhan ystävä toisin kuin ilmeisesti nykyinen hallitus. Jäätteenmäen venkoilu asiassa eilisessä Yleisradion tv-tentissä oli paljon puhuvaa: vihjailua, kysymyksiä, kiertelyä, väistelyä, oman kannan piilottelua, luettelee Zyskowicz.
"Minusta tulisi pyrkiä rauhanomaiseen ratkaisuun ja toimia YK:n kautta. En minä suinkaan väitä, että hallituksen kanta olisi toinen, mutta minusta tulisi pyrkiä rauhanomaiseen ratkaisuun", siteeraa Zyskowicz Jäätteenmäkeä. Hän on kerännyt myös muita Jäätteenmäen sitaatteja samasta televisiokeskustelusta:
"En minä ole mitään mieltä, mutta asiasta pitää voida käydä avointa keskustelua kuten Ruotsissakin."
"Suomen pitää toimia aktiivisesti rauhanomaisen ratkaisun puolesta. Hallitus on ollut aktiivinen, mutta minä kysyn, eikö hallitus olisi voinut olla vieläkin aktiivisempi."
"En minä tiedä, olisiko voinut olla ja mitä se olisi käytännössä tarkoittanut, mutta Keskusta lähtee siitä, että pitää pyrkiä rauhanomaiseen ratkaisuun."
"En ole sitä mieltä, että Suomen pitäisi ilmoittaa olevansa Saksan ja Ranskan kannalla, mutta moni tapaamani kansalainen on sitä mieltä."
"Ei, en minä ole sitä mieltä, mutta minä kysyn…"
"En ole sillä kannalla, mutta haluan kysyä…"
"Ruotsissakin kysytään."
"Kai Suomessa saa 2000-luvulla kysyä."
- Mikäli Jäätteenmäki haluaa vain kysyä ja kyseenalaistaa, mutta ei hohtimillakaan kertoa omaa kantaansa, hänen tulisi pyrkiä toimittajaksi eikä päätöksentekijäksi, päättelee Zyskowicz.”
Näyttää herra Z:llä olevan väkevät mielipiteet. Nyt hänelle olisi kerrankin ihan oikea tilaus selittämään, mikä motiivi herroilla Katainen, Stubb ja Häkämies on lähteä tökkimään itäistä naapuriamme. Ei muutaa kuin pasuuna pauhaamaan ja Z avaamaan sanainen arkkunsa. Voisi pitää oikein kiertueen.
"Pidän UKK:n järjestämää noottia 1961 isänmaallisena tekona
Lähettäjä: KEPPULI (= Seppo Hioetanen) 3.1.2003
Jos Nikita H. ei olisi tukenut hyvän ystäväänsä UKK:n kampanjaa 1961 pressanvaaleissa kuuluisalla nootilla, olisivat kokdemit saattaneet onnistua kampittamaan UKK:n ja järjestämään maalle suuronnettomuuden nostamalla tuolloin jo hiukan seniiliksi hiipuneen kansleri Hongan maan presidentiksi.
(Älä yritä yhtään; Honka OLI jo hiukan..; Sillä eihän yksikään täysissä sielun ja ruumiin voimissa oleva olisi haksahtanut moiseen hasardiin, kuin UKK:n kaatoyrityksen ylimmäksi tomppeliksi.)
MUTTA: Jos sinipunan katalatemppu olisi onnistunut, emme me tässä nyt kirjoittelisi, vaan olisivat kansamme rippeet kokoontumassa isänmaansa raunioille kaukaisilta siberian matkoiltaan ja riipimässä kokoon jotain säälittävää, kuten nyt baltit joutuvat kurjuudessaan tekemään.
Kiittäkäämme siitäkin UKK:ta että emme joutuneet sinipunan ansaan ja surman suuhun!
Verratkaamme:
Vuodesta 1995 alkanut hirmuinen sortokausi kertoo lahjomatonta kieltään, kuinka sosialistit ottavat koko maan haltuunsa!
Niin olisi käynyt silloinkin, ja tuota pikaa olisivat puna-armeijan joukot miehittäneet maamme."
Sinänsä merkityksetön asia, koska juttusi on siksi sekava, ettei siitä saa tolkkua, mutta joka tapauksessa historia näyttää toistavan itseään siinä mielessä, että itäisen naapurimme tökkiminen tuntuu vain jatkuvan. Toivottavasti valtiovarainministeri saa asiat kuntoon, hän kun kuuleman mukaan on matkustamassa Venäjälle. Saapi nähdä tuleeko nootti.
kepuryssä
Kuten näet, jos et, niin paneppa lasit nokan päälle. Se saa näyttämään viisaammaltakin. Sen sijaan sapelinkalistelu on sangen lyhytnäköistä, eikä kovin viisastakaan, kuten taisin mainitakin.
Venäjän resurssit ovat valtavat ja kun maailmanmarkkinahinnat nousevat öljylle ja kaasulle niin kyllä rahaa löytyy. Maa on maksanut Neuvostoliiton aikaiset velkansa ja joku vuosi sitten valuutavaranto taisi olla maailmassa viidenneksi suurin. Venäjä on suurvalta ja asevoimiltaan todella vahva. Ehkä kokoomuslaisten ei kannattaisi kommentoida Venäjä-asioilla ollenkaan jonkin Newsweekin "tutkimuksen" jälkeen. Suomen taloudelliselle kehitykselle Venäjän markkinat ovat olleet ja ovat todella tärkeä osa. Ihan turha poikien nokitella, tuskin maamme teollisuus ja kauppa kaipaavat lisää ongelmia tuonne päin.
Muutama päivä sitten oli Helsingin Sanomissa artikkeli ja tilastot (muistaakseni Maailmanpankin laatimat), joiden mukaan Venäjän bruttokansantalous oli maailman kymmenenneksi suurin. Sen edellä olivat tietysti USA omassa luokassaan, seuraavina Kiina ja Japani, ja muistaakseni Saksa neljäntenä. Venäjän edellä olivat Euroopan maista myös Ranska, Britannia ja Italia, ja maailman maista mm. Kanada ja Brasilia. Lähes Venäjän tasalla olivat myös Espanja, Intia ja Australia.
Jyrki Katainen sanoi tänään tv:n iltauutisissa saman, jonka oli sanonut silloinkin, josta kohu nousi: Venäjä on alueeltaan, luonnonrikkauksiltaan ja sotapotentiaaliltaan suurvalta, mutta maailmantaloudessa se ei ole sitä.
Jos maalla on jo luonnonvaroja sen verran kuin Venäjällä, niin täytyy olla melkoinen huppupää, jos ei tajua luonnonvarojen olevan osa taloutta.
Hyödyntämättömät luonnonvarat eivät ole koskaan nostaneet ainoankaam maan kansantaloutta.
Hyödyntämättömät luonnonvarat on hyvä pääoma.
Energian hinnat kun nousee niin tulee korkoa koron päälle.
Olet siis sitä mieltä, ettei luonnonvaroilla ole mitään arvoa, tai etteivät luonnonvarat ja arvo kuulu talouteen. Onpa uutta.
Öljy - esimerkkinä vain yksi Venäjän suurista luonnonvaroista - hyödyntää Venäjän kansantaloutta vasta, kun se pumpataan maasta, jalostetaan ja myydään.
Maan sisällä öljyllä ei ole mitään taloudellista arvoa.
Olet siis sitä mieltä, ettei asunnollakaan ole arvoa ennen kuin vasta sitten, kun se myydään?
Mistä öljynporari sitten tietää ylipäätään lähteä poraamaan, jos hänellä ei ole mitään käsitystä arvosta? Ainakin ennen porari lähti kairansa kanssa öljylähteelle tietoisena lähteen arvosta. Siis rikastumismielessä.
Taloutta mitataan tuloilla, eli talous on suuri vasta sitten, kun tulot ovat suuret. Vaikka sinulla olisi miljoonan euron arvoinen asunto, se ei kasvata tulojasi ennen kuin vuokraat tai myyt sen.
Venäjän suhteenhan kokoomusministerit eivät ole väittäneet mitään muuta suurvalta-asemasta kuin sen, että talouden mittareilla, bkt:llä mitattuna, Venäjä ei ole Hollantia suurempoi, vaikka esiintyy niin kuin olisi.
Venäjän osuus maailmantaloudesta on 5%. Kyllä se siitä kasvaa, kun Venäjä saa öljyään enemmän pumpatuksi ja myydyksi, muttei ennen.
Tulot eivät ole ainoa talouden mittari. Näyttää myös siltä, että kykypuolueen edustajilla on Venäjä-arvioissaan ollut kaiken kukkuraksi väärät tiedotkin.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20100812831&ext=msn
Luonnonvarojen suhteen Venäjä on suurvalta, mutta taloutensa (BKT) mukaan mitattuna se kuitrenkin on aika pieni, Espanjan luokkaa ja vain kymmenesosa siitä, mitä USA on.
Jos näin sovitaan, niin ei sotketa luonnonvaroja talouteen, koska eivät niitä sotke tilastotkaan.
BKT on huono mittari monella tapaa, olen siitä puhunut jo useammassakin yhteydessä. Enkä suinkaan ole ainoa, joka pitää BKT:tä suorastaan haitallisena mittarina, koska se on kapea-alainen, jättää monia asioita tärkeitä taloudellisia ulottuvuuksia huomioon ottamatta.
Luonnonvarat tuotannontekijöinä lukeutuvat ilman muuta talouteen ja kyllä niillä on arvo olemassa, vaikka ne eivät vielä käytössä olisikaan. Miten muuten arvelet esimerkiksi hinnoittelun olevan mahdollisen, jos asioilta puuttu arvo?
BKT:llä saadaan tietysti tietty suuruusjärjestys, josta en lähde kiistelemään.
Turha sinun on sotkea asioita, kun et laske asuntosi arvoakaan itsellesi tuloksi.
Luonnonvaroilla ja bkt:lla on sama ero. Muutenhan Afrikkakin nousisi maailman johtavien talousvaltioiden joukkoon
Kuten sanoin, mistä tiedät laittaa asunnolle hinnan, jos sinulla ei ole minkäänlaista käsitystä asunnon arvosta. Sama pätee niihin luonnonvaroihin. Kyllä luonnonvaroilla arvo on. BKT:stä en ole väittänyt muuta kuin että se on huono mittari. Siksi myös Afrikan maat ovat aliarvostettuja.
Luonnonvarat on Venäjällä arvioitu ja ne ovat suuret, niin kuin kokoomuksenkin seminaarissa todettiin.
BKT:llä mitataan vain tuloja, mikä on yhdessä sovittu, jotta mitattaisi samaa asiaa.
Kylmyyteenkin vaikuttaa sekä lämpötila, että tuulen voima, mutta niitäkin mitataan erikseen.
Asuntodsi arvo selviää, kun syötät oman asuntosi tiedot esim. Oikotien hakukoneeseen ja katsot, mitä vastaavista pyydetään. Sen arvo ei kuitenkaan ole sinulle tulo ennen kuin myyt tai vuokraat sen.
Hyvä mittari mittaa kuitenkin asiasta oleellisen. Jos se ei tätä tee, niin mittari on huono. En ole puhunut tuloista, vaan väittänyt, että niin arvot kuin luonnonvaratkin kuuluvat talouteen ja esineillä ja asioilla on arvo, vaikka niitä ei myyty olisikaan. Esimerkiksi kirjanpidossa arvonkorotukset ovat tavallisia, etenkin hintojen noustua. Ei näissäkään tapauksissa mitään ole myyty.
Kirjanpito on hyvä esimerkki. Siinä varastojen arvo kirjataan omaisuustaseeseen, mutta tulot tuloslaskelmaan eikä niitä sotketa toisiinsa.
Vakavaraisilla yrityksilläkin voi tulla paha talouskriisi, jos niiden tulot hupenevat, jolloin ne joutuvat realisoimaan omaisuuttaan, jos varastossa ei ole enää realisoitavaa.
Kysymys oli siitä, miten yritys voi tehdä arvonkorotuksen, jos korotuksen kohteella ei ole arvoa, kuten olet väittänyt. Esineillä ja asioilla on arvo, oli ne myyty sitten tai ei. Sitä suuremmalla syyllä, jos kysymys on tuotannontekijöistä. Ihmiselläkin on ihmisarvo, vaikka ihmistä ei myytäisi minnekään. Vai onko nyt niin, ettei Kokoomuksessa tunneta arvon käsitettä? Se tuntuu porvarispuolueen tapauksessa todella merkilliseltä. Kerrassaan järisyttävältä.
Esimerkiksi luonnonvarojen arvo voidaan laskea diskonttaamalla luonnonvarojen potentiaalinen tuotto sille ajalle, joksi nämä luonnonvarat arvioidaan riittävän, jolloin tämä diskontattu arvo on luonnonvarojen nykyinen arvo, siis arvo, joka näistä luonnonvaroista kannattaa nykyhetkellä maksaa. Laskentakorkokantana voidaan käyttää jonkin sopivan vaihtoehtoisen sijoituksen tuottoa.
Mainittu menetelmä oli sekin sangen kapea-alainen, mutta kumminkin yksi esimerkki.
Koeta nyt uskoa, että tulot ja omaisuuden, vaikka hyödyntämättömän öljyn arvo ovat ihan eri asioita, joita ei pidä sekoittaa toisiinsa.
Öljy-yhtiö voi arvioida maan alla olavan, omistamansa öljyn arvon ihan miten tahansa, mutta se arvo kirjataan yrityksessä taseeseen, ei tuloina tuloslaskelmaan ennen kuin se on myyty. Yhtiö voi olla siis omaisuusarvoltaan suuri mutta tuloiltaan pieni niin kuin Venäjä nyt on.
Tätäkään kinaamista tuskin kannattaa jatkaa, kun kokoomusministerit seminaarissaan käsittelivät myös Venäjän luonnonvarojen suuren arvon, mutta media ei siiitä puhunut uutisoinneissaan mitään.
Alkujaan kysmys oli luonnonvarojen ja arvojen kuulumisesta talouteen ja myös siitä, onko luonnonvaroilla arvo ennenkuin ne myydään. Sillä mitä mihinkin kirjataan ei ole puheena olevan kysymyksen kanssa mitään tekemistä. Mitä taas öljyesimerkkiisi tulee, niin jotta voisit sille öljyllesi asettaa hinnan, sinulla pitää olla edes jonkinlainen käsitys sen öljyn arvosta.
Tuohan on jo tullut selväksi, vai onko?
Asia on ollut minulla klaari alusta saakka.
Kyllä sä Härköseltä vaikutat.
Kuis muuten menee?
Eipä taida olla, kun en tunne sen enempää Hörkästä kuin oravaakaan.