olen lukenut tältä palstalta keskusteluja ja mieleen tullut onko hammashoidossa olemassa hoitotahtoa. tarkoitan onko potilaalla oikeus kieltäytyä hoidosta? olen aikuinen 20 vuotias ja minulla on jonkun sortin purentavirhe todettu peruskoulu ikäisenä. silloin sanoin etten halua mitään oikomishoitoa, lekuri ymmärsi eikä kysellyt asiasta. olin silloin 16 vuotias. nyt en ole käynyt 4 vuoteen hammaslääkärin vastaanotolla, ja olen ajatellut käydä. kyllähän lekuri huomaa purentavirheen varmasti, niin onko potilaalla oikeus kieltäytyä mahd oikomishoidosta? nythän joudun kaiken itse maksamaan. minulle purentavirhe ei ole aiheuttanut minkaalaista ongelmaa. se olisi eri juttu jos lekuri ehdottaisi purentakiskoa, sen voisin ottaa mikäli tulee ongelmia.
olen tältä palstalta lukenut epäonnistuneista oikomishoidoista,joten sellaisiin en suostu eikä edes kiinnosta. minua ei pienet vinoudet haittaa hampaisssa yhtään. Suostun vain sellaisiin hoitoihin jotka on melkein pakko tehdä eli jos reikiä on ne voi paikata jne.
olen tältä palstalta lukenut epäonnistuneista oikomishoidoista,joten sellaisiin en suostu eikä edes kiinnosta. minua ei pienet vinoudet haittaa hampaisssa yhtään. Suostun vain sellaisiin hoitoihin jotka on melkein pakko tehdä eli jos reikiä on ne voi paikata jne.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ainakin minulla todetaan purentavirhe eikä edes ehdoteta sen korjaamista.
Mikäli sinulle käy niin onnellisesti, että sinulle tarjotaan mahdollisuutta hoidattaa purentasi kuntoon kunnallisessa terveyshoidossa, niin voit myös kieltäytyä hoidosta. Yksityisellä purennan hoidattaminen vaatii jo melkoisesti rahaa. Epäilen löytyykö yksityiseltä puolelta ammattitaitoisia hammaslääkäreitä.
Purentaviheisiin muualla kuin yksityisellä. Näin ainakin pääkaupunkiseudulla. Ei ketään aleta väkisin oikomaan. Jokainen hakeutuu itse oikomishoitoon, jos niin tahtoo. Hampaat kannattaa silti tarkastuttaa ettei tule yllätyksiä ja kalliita hoitoja.
Hammaslääkärin suhde potilaisiin
Hyvän potilas-lääkärisuhteen lähtökohtina ovat potilaan ihmisarvon kunnioittaminen, hänen itsemääräämisoikeutensa turvaaminen sekä luottamukseen perustuva potilaan ja lääkärin yhteistyö.
Hammaslääkärin on annettava potilaalle riittävästi tietoa olemassa olevista hoitovaihtoehdoista, niiden eduista ja haitoista. Potilas antaa suostumuksensa hoitoon näiden tietojen pohjalta. Hoitovaihtoehtojen esittämiseen kuuluu myös niiden kustannusten selvittäminen.Potilaan syntyperä, mielipiteet, yhteiskunnallinen asema tai vajaavaltaisuus eivät saa vaikuttaa syrjivällä tavalla potilas-lääkärisuhteeseen eivätkä saa viedä potilaalta oikeutta korkeatasoisen hoidon saamiseen. Pelkäävää potilasta tulee tukea ja auttaa pelon ja kivun lievittämiseksi.Hammaslääkärin on turvattava apua tarvitsevan potilaan hoito. Ellei hän itse voi hoitaa potilasta, hänen on ohjattava tämä muualle hoitoon. Hoitovirheet ja komplikaatiot sekä niiden merkitys on syytä tuoda potilaan tietoon viiveettä.
Meilläpäin tuntuu, että liian herkästi ohjataan oikomishoitoon. Uskallan jopa väittää, että kunnallisella puolella on tavallaan pukki kaalimaan vartijana, kun hoitaja tarkastaa hampaat ja muitta mutkitta ohjaa potilaan oikomishoitoon tai sen konsultaatioon. Potilaalta ei kysytä mitään tässä kohdassa, eikä selitetä asiaa mitenkään. Ainoastaan, jos kyselee, saa selityksiä, mutta ne ovat aina kallellaan oikomishoidon suuntaan. Hyvähän se on, että kaikki pääsee oikomishoitoon, mutta omassa perheessä sinne ei edes haluta ja juuri, kuten tässä joku kertoi, että ei haittaa, vaikka hampaat olisi vähän vinot. Luomusti ja turhia hoitoja vältellen saa paljon tietoa, kun kurkistaa isän ja äidin suuhun, siellä saattaa olla se sama hoitotarve, mutta aikoinaan sille ei tehty mitään ja jos ei siitä ole mitään ongelmiakaan ollut, niin miksi sitten oikoa. Maalaisjärkeä saisi käyttää oikomishoidoissakin, mutta onhan se tietysti sitten pois oikovan hammaslääkärin työrupeamasta, jos potilaat vähenee.
Ennenvanhaan yksi risti kaksi hampaat olivat vain esteettinen virhe.
Nykyään tiedetään, että virheellisellä purennalla on muitakin haittavaikutuksia, jotka pahenevat ikäännyttäessä.
Minulla leukanivelet ovat paukkuneet koko ikäni ja hampaat on yksi risti kaksi asennossa. Minun nuoruudessa hampaista hoidettiin ainoastaan reiät - mitään oikaisuhoitoja ei kouluhammaslääkäri tehnyt. Nuorena purentavirhe oli ainoastaan esteettinen haitta. Nyt viittäkymmentä lähestyttäessä niskalihakset ovat kuin viulun kielet ja sitä kautta aivojen verenkierto on vaikeutunut. Kun jumppaaminen ei riitä, niin ilmeisesti oireen aiheuttaa purentavirheen aiheuttama hampaiden yöpurenta. Eräs dementian syy on heikentynyt aivoverenkierto.... pikkasen on jo ruvennut muistiinpainamisongelmat huolestuttamaan.
Eli kannattaa hoidattaa lasten purentaongelmat kasvuiässä.
jollain väärällä purennalla, en ole koskaan kärsinyt tuollaisesta, josta kirjoitat.
Hammaslääkärikin totesi lapseni purennasta, joka siis sama, joka itsellä, että ei välttämättä tarvitse tehdä mitään. Vaikutti pelkältä arvaukselta koko toimenpiteen hyöty verrattuna siihen alituiseen hammalääkärillä juoksemiseen ja hoidon aiheuttamaan hammaskipuun nähden.
kyselin tarkemmin asioista, hoidoista on mahdollista kieltäytyä. ja kukapa jotain oikomishoitoa aikuisena ees haluaiskaan. Se on eri juttu jos ne kasvu iässä hoidetaan pois. tietääkseni aikuisena se on vaikeampaakin. Purennassa jos ongelmia, siihen avuksi purentakisko ja onnistuu kai purennan kuntoutus fysioterapialla ja jumpalla.
käydessä sain tietää hoidon tarpeen. kysyin asiasta ja minulle sanottiin ettei tarkastuksessa löydetyt viat velvoita mihinkään. eli ne voi hoidattaa tai sitten ei. Ainakin reiät kannattaa korjauttaa, samoin hammaskivi poistaa. viisureita en antanut poistaa ja se kävi lekurille.
siksi suhtauduin vikojen korjaamiseen negatiivisesti, koska ei ole varaa hoidattaa. ei työttömällä rahaa ole ja pätkätöiden palkka menee muuhun elämiseen.