Aatelkaas,että joissakin perheissä vanhemmilla saattaa olla omat lempilapset perheessä..Eli isä saattaa tykätä vain poikalapsestaan tai äiti tyttärestään.Olen läheltä seurannut tämmöistä ja en voi käsittää tuota ollenkaan!
En ikinä kyllä pystyisi jaottelemaan lapsia,sillä molemmat ovat yhtä tärkeitä ja rakkaita!
Onko teille tullut vastaan tällaisia tapauksia?
En ikinä kyllä pystyisi jaottelemaan lapsia,sillä molemmat ovat yhtä tärkeitä ja rakkaita!
Onko teille tullut vastaan tällaisia tapauksia?
Vastaukset 12
Vanhimmat
No, äitini äiti pisti tyttäret maailmalle jo alaikäisinä ja vastaavasti piti pojat tontillaan käytännössä kuolemaansa asti.
että olisi mennyt toisin päin...Et kerro sitten enempää,mikä oli syynä tähän vai tiedätkö itsekkään?
tuollaisia kuvioita syntyy hyvin herkästi kun on sinun, minun ja meidä lapsia.
Niinkuin tuossa toinen kirjoittaja kertookin, ennenvanhaan oli tavallista että poikia "lellittiin", poika oli ikäänkuin vanhuuden turva??
Itselläni on kolme lasta, enkä kyllä osaisi laittaa heitä paremmuusjärjestykseen, jokaista rakastan suunnattomasti. Kun lastenteon välillä on tarpeeksi aikaa, ehtii jokaiselle lapselleen antaa huomiota riittävästi.
Olen kyllä törmännyt lellikkilapsisysteemiin eräässä perheessä, ja ihmetellä täytyi miten vanhemmat eivät nähneet miten toimivat. Saattaahan olla että joillakin lapsilla o taito manipuloida vanhempiaan?
tapauksen,että äiti hyväksyi vain tyttärensä.Poika jäi aika lailla "heitteille",kun tytär syntyi..Nyt kun tällä pojalla on omia lapsia,niin hän taas suosii vain poikaa.
Mikä noista pojista sitten teki aikoinaan sen vanhuuden turvan..luulisi että tytöt sopisi siihen taas paremmin...Ovathan tytöt enempi niitä,jotka hoitavat vanhempiaan,kun he tulevat vanhoiksi...
Lapsista yleensä aina oli poika se joka jäi jatkamaan kotitalon pitoa ja taloon tuli miniä joka loppuviimein hoisi pojan vanhemmat. Tytöt taas menivät miniöiksi, eivätkä näinollen olleet huolehtimassa omista vanhemmistaan. (elleivät sitten jääneet vanhoiksipiioiksi) :)
Nykyään tytöt usein huolehtivat omista vanhemmistaan näiden vanhetessa, mutta aika harvoin kuitenkaan asutaan samassa taloudessa.
vanhemmat sai sitten talonhoitajan ja heidän itsensä hoitajan samassa paketissa...:)
molemmat on mulle yhtä tärkeitä. Tottakai pienempi saa nyt enemmän huomiota, se on selvä. Mutta tosiaan molemmat on mulle yhtä tärkeitä ja rakkaita. En oikeastaan oo huomannu muitten perheissä tämmöstä jaottelua lasten välillä, että toinen menis toisen edelle.
sellaistakin vain valitettavasti on..niin uskomattomalta kuin se kuullostaakin.On myös sitä,että isovanhemmat pitävät lapsenlapsiaan eri arvoisena.
törmännyt tuollaiseen raakaan rankkaamiseen, mutta olen nähnyt tuttavieni sisarusparven riitaisuutta ja kilpailuhenkisyyttä. Ehkä tässä taustalla on ollut tuota suosimista johon kuhun lapseen tai sitten kaikilla on ollut sama lähtöviiva, mutta aikuiset eivät ole huomioineet lapsiansa riittävästi.
saat olla,ettet ole nähnyt.Kurja mieli tulee sellaisen lapsen puolesta,joka joutuu toisen vanhemman hylkimäksi..:(
ja äidin inhokki, eli keskimäärin meni ihan ok ;)
Omia olen aina kykyjeni mukaan pyrkinyt kohtelemaan mahdollisimman tasa-arvoisesti, samoin kuin heidänkin jälkeläisiään.
se menee niin,että mitä itseltä jää paitsi,niin sen yrittää korvata ainakin lapsilleen..Tai tiedä onko tuo korvata-sana oikea,mutta yrittää antaa lapsilleen mahdollisimman hyvä elämä...
Minä itse olin isän inhokki...