Miten mä kestän kun mun lähimmäiset kuolee? oikeesti mä kuolen itkuun mua nytki jo itkettää tää kirjoittaminen ;( minulta ei ole kuollu vielä edes mummeja eikä ukkeja. En tiedä miten kestän sen. Voisin itsekksin samalla lopettaa tämän maailman kun joku kuolee en tule kestämään sitä. Kerrankin kun olin hautajaisissa nii en edes tiennyt kenen hautajaiset ne oli niin olin aivan murtua itkuun. Auttakaa mua elämään ihmiset. en pärjää yksin
Kuolen ikävään!
okaofk
1387
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä sen kestää. Ihminen on siitä kummallinen että vaikeuksien kasvaessa myös voimat lisääntyy. Tiedän kokemuksasta. Minäkin ajattelin nuorempana noin. Nyt kun elämänkokemusta on tullut lisää (valitettavasti liikaakin) sen huomaa että kaikesta voi selvitä. Rakkaiden ja läheisten ihmisten apua aina tarvitaan silloin kun on raskasta. Läheisten ihmisten menettäminen on raskasta, mutta se myös kasvattaa ja voimstaa ihmistä kohtaamaan uusia vastoinkäymisiä. Samalla ennen niin suurilta tuntuvat ongelmat pienenevät. Elämän mittakaava kasvaa. Läheisen ihmisen poismenon mahdollisuus on aina olemassa, mutta sitä ei kannata koko ajan pohtia ja miettiä. Ja kun sen aika tulee sen kyllä kestää, joko paremmin tai huonommin, mutta sen kestää.