Kadonnut Karjalan murre

kielisukulainen

Karjalan evakot asuttiin ympäri maata jolloin heidän murteensa vähitellen katosi. Mutta millaista oli Karjalan murre? Oliko sillä yhtäläisyyksiä Karjalan kielen kanssa? Kuinka lausahdus "kaanis savon kiel" käännettäisiin Karjalan murteelle?

40

4759

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Karjalaine1

      Mihi se muka koko haasti o hävint? Siirtolaisilta kyl, a muilt ei. Karjala "murretta" haastetaa viel' täyttä päätä. Mää kuuntelemma sitä Lappeeranna ja Imatra tienoille Etelä-Karjalaa tahe Kelto kirko määlle Pietari kuppeese.

      "sorja savo kiel' ". Siin karjalas ei uo sannaa "kaunis", on muita sannoi.

      • suutkumies
      • Briha
        suutkumies kirjoitti:

        Miten niin muka ei ole sanaa "kaunis"?

        http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=kaunis&b=1&ha=kaunis

        Pidänöy täs mustoittua, što karjalan kieli da suomen kielen liidehmurdehet ollah eri dieloloi. Tädä ei äijät ristikanzat tiijä libo ellendä, hos siit toiči paistah školasgi. Sežo karjalan kieli sizäldäy erijyttyzii murdehii. Neče linkas olii Kotuksen sanakniigu on karjalan kielen sanakniigu (vienan, varzinkarjalan da livvin murdehil), ei suomen kielen karjalazmurdehien sanakniigu.

        Karjal Žurnualu, Suomen karjalankielisten verkkolehti:

        http://verkolehti.karjal.fi/

        Ylen karjalankieliset uutiset:

        http://yle.fi/uutiset/pohjois-karjala/karjalakse/

        Oma Mua-lehti (Karjalan tasavallassa Venäjällä):

        http://omamua.ru/

        Karjalan kielen ystävät Ruotsissa:

        http://karjalazet.se/

        Kiännä! Kääntäminen, elvytys ja uhanalainen karjalan kieli:

        http://kianna-hanke.blogspot.fi/

        Opastajat-sivusto:

        http://opastajat.net/

        Karjalan kielen koti:

        http://karjalankielenkodi.net/

        Havvinkukkaro-blogi:

        http://havvinkukkaro.blogspot.fi/

        Rasimäen kyläsivuilta löytyy ELDIA-projektin karjalan kieltä Suomessa koskevan osahankkeen lopputiivistelmät suomeksi sekä karjalaksi (eteläkarjalan, livvinkarjalan ja vienankarjalan murteilla):

        http://rasimaki.net/ajankohtaista.html

        Yhty dai tostu ollah vuozien varrel boikoit ristikanzat ruattu, no vie äijän pidäs ližiä ruadua...

      • kieltäjamurretta

        Karjalan kielestä on viime aikoina keskusteltu Pohjois-Karjalassa kotiseutualuehankkeen ja katukylttialoitteen vuoksi yleisönosastoja myöten. Kieli itsessään tunnetaan kuitenkin suomalaisten keskuudessa epämääräisesti. Kun puhutaan karjalasta tai ”Karjalan murteesta”, tarkoitetaan usein suomen itämurteita: Etelä-Karjalan tai Karjalan kannaksen kaakkoismurteita tai Pohjois-Karjalan savolaismurteita. Karjala ei kuitenkaan ole suomen murre vaan erillinen suomen sukukieli, jota on puhuttu ja puhutaan sekä Venäjällä että Suomessa. Karjala muistuttaa tosin paljon suomen itämurteita, sillä molemmat kielimuodot polveutuvat yhteisestä muinaiskarjalasta.

        Suomessa karjalan puhujia on erityisesti Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa. Heidän sukujuurensa ovat Raja-Karjalassa, jonka Suomi luovutti sotien jälkeen Neuvostoliitolle. Kaikkiaan luovutetuilta alueilta tuli noin 430 000 evakkoa, joita nimitetään yleisesti siirtokarjalaisiksi. Nimitys on kielen kannalta harhaanjohtava, sillä suurin osa evakoista oli suomen kaakkoismurteiden puhujia; rajakarjalaisia karjalan kielen puhujia oli vain noin 29 000.

        Vaikka Pohjois-Karjala on yksi karjalan kielen puhuma-alueista, monikaan joensuulainen ei ole kuullut karjalaa esimerkiksi kaupungilla liikkuessaan. Syynä on se, että karjala on ollut lähinnä perheiden ja suvun parissa käytetty kieli. Lisäksi monet nuorempien polvien rajakarjalaisista ovat omaksuneet karjalan vain osittain. Aikuisiässä Raja-Karjalasta muuttaneet siirtokarjalaiset ovat säilyttäneet äidinkielensä parhaiten, mutta tämä ikäpolvi on jo lähes kadonnut. Heidän lapsensa omaksuivat uudella asuinalueella nopeasti suomen kielen.

        Vuosina 2013–2014 haastattelimme rajakarjalaistaustaisia pohjoiskarjalaisia saadaksemme selville, missä määrin karjalaa vielä muistetaan. Haastateltujen sukujuuret olivat Impilahdella, Salmissa, Suistamolla, Suojärvellä ja Ilomantsin itäkylissä. Kuulimme monenlaisia kertomuksia karjalankielisten sopeutumisesta suomenkielisten joukkoon. Tavallista oli, että sodan jälkeen karjalaa käytettiin kotikielenä mutta uusien naapureiden kanssa pyrittiin puhumaan suomea. Vanhimmat siirtolaiset puhuivat karjalaa kaikissa tilanteissa, eikä ollut tavatonta, että asioitaessa uudella asuinpaikalla tarvittiin nuorempaa perheenjäsentä tulkiksi. Koulussa karjalankielisiä lapsia saatettiin kiusata ja nimitellä, mikä nopeutti kielenvaihtoa suomeen.

        Useimmat haastateltavamme muistivat lapsuudestaan ainakin yksittäisiä karjalankielisiä sanoja, kuten kartohka (peruna), riehtilä (paistinpannu) ja karzina (kellari). Monet muistivat pitempiäkin sanontoja, esimerkiksi hyväst jiäkeä (näkemiin), tulgoahai perttih (käykää sisään), a mis on muila (no missä on saippua) tai mäne matkuah siit (mene matkoihisi). Eräät pystyivät eläytymään vanhojen sukulaistensa rooliin ja improvisoimaan jopa kokonaisia keskusteluja karjalaksi, ja yksi haastateltavistamme puhui koko ajan karjalaa, vaikka haastattelija puhui suomea.

        Monet haastateltavat sanoivat, että eivät osaa puhua karjalaa, mutta heidän tuottamansa muistelut kuitenkin osoittavat, että karjalan kieli elää vielä useimpien mielessä enemmän tai vähemmän vahvoina muistikuvina. Karjala on nykyisellään vakavasti uhanalainen kieli, mutta kielen tulevaisuus ei kuitenkaan ole toivoton. Pohjois-Karjalassakin voi edelleen edes silloin tällöin paissa karjalakši (puhua karjalaksi).

        Marjatta Palander on suomen kielen professori ja Helka Riionheimo suomen kielen yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa, Joensuun kampuksella.

        Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 13.3.2016.

        https://crosslingolkkari.wordpress.com/2016/03/15/paivystavat-humanistit-marjatta-palander-and-helka-riionheimo-kasittelevat-karjalan-kielta-pohjois-karjalassa/

    • Karjalain2

      mie en uso. Sie ku et oo liikkunt sellasis paikois jot voisit karjalamurretta kuulla. Mää sie istumaa Karjalaisii talol Helsinkii tai mihiìkkää ni saat kuulla ku hyö haasteloot karjalaa. Mie kuha nuorempan karjalaisen haastelen millo ikkää tätä murretta. Eihä miul oo ikkääkää ku vajjaat viiskyment. Karjalajuhlilha sie voit männä ja nauttii sit siel olostais. Hyö on nii mukavii ihmisii jot. Lauleloot ja haasteloot ja runnoikii lausuut.

      • Sudeettisavolainen

        Valitettavasti karjalaismurteiden osaajat ovat vähitellen häviämässä. Siirtolaisten toisesta polvesta vielä löytyy, mutta kolmannesta varmasti hyvin harvoin. Ympäristö ja yleiskielistyminen tekevät tehtävänsä. Harvinaisimmat pitäjämurteet, esim. Seiskarin murre, lienevät jo täysin kadonneet.
        Hyvä kuitenkin, että niitä edes yritetään pitää yllä vaikka tuttavien kesken ja heimojuhlien yhteydessä!

      • kuka viel'
        Sudeettisavolainen kirjoitti:

        Valitettavasti karjalaismurteiden osaajat ovat vähitellen häviämässä. Siirtolaisten toisesta polvesta vielä löytyy, mutta kolmannesta varmasti hyvin harvoin. Ympäristö ja yleiskielistyminen tekevät tehtävänsä. Harvinaisimmat pitäjämurteet, esim. Seiskarin murre, lienevät jo täysin kadonneet.
        Hyvä kuitenkin, että niitä edes yritetään pitää yllä vaikka tuttavien kesken ja heimojuhlien yhteydessä!

        on semmoine, jot hupenoo teä karjalaisii kiel' ja hoasti hyvi vällei. Iha meil'kii likel Vennäi rajjoa nuorii kiel' keäntyy usjast suomeks ja savoks eikä nuoriinkaa voa jo viiskymppistkii on muuttanneet kielesen . Ratijos ei hoasteta meije viisii, ammo siit telkkaris, laulua ei kuule ei kyläss ei koton, ei siin ratijos eikä televisios, eikä ies täs internetis ole vissii muuta tuo pietarilaisii yhtye "Talomerkit". Sellasen löysin, muuta en.

      • Mie vaan

        Hyvästhä siult tuo Karjala sujjuu, vaik ootkii viel noin nuor. Mie oon jo kuuvekympi pinnas, mut en mie siun kanssais käy murteest kilpasille. Mie oon näätse huono hävviimää.

      • e-karj

        "Lauleloot ja haasteloot ja runnoikii lausuut. "

        kah, tutusti haastat, iha ku ois koton. myö karjalaiset itketää ja nauretaa ni herkäst, se vissii johtuu siit, ko myö ollaa evakoit.

        Savolaiset haukkuu meit piällymiehiks, mut ite ne on semmosii, savon muree on sellaista solkotust , et siin menee kiel solmuu jaj sit se tekee viel kaupat piälle.

    • wiikatemies

      Kyl sitä tääl itärajal haastetaa viel täyttä päätä, vaikkei vällee iha samal nuotil ko 50-luvul.
      Mie voin näytteeks kertoo yhe kulttuurkaskunkii, niinko miu kaheksais serkkuin Armas J. Pulla.
      Olliit näät Prisitte ja Sartre sattuneet yhtee jossai kultturkinkerlöis. Prisitte lankiaa pienes konjamiinipöhnäs lirkuttelemaa: "Kuule sie Janne. Mitä sie meinaat, jos myö tehtäskii yhes laps? Kyl hänest vällee tulis yhtä sorja ko mie ja yhtä viisas ko sie?"
      Sartre vähä rypistää otsaa ja sannoo: "A mitäs sit, jos sil oiskii siu älliis ja miun naamain?"

    • Evakon tytär

      Isävainajani puhui jonkin verran vanhaa karjalan murretta, josta ei juuri saanut selvää kuten noista tämänkin palstan näytteistä saa.
      Esimerkiksi lause "Ellennätkö sie mitä mie pagisen?" Tarkoitti "Ymmärrätkö sinä, mitä minä puhun?"

      Tottakai kieli elää ja muuttuu, samoin karjan murre.

      • Died'oi

        Isäsi puhui näytteestä päätellen ihan oikeaa karjalan kieltä; monet eivät tiedä että karjalan murre ja karjalan kiele ovat eri asioita.

        "Suomen karjalankieliset karjalaiset ovat yksi maamme kansallisista vähemmistöistä. Karjalaa ja sen edeltäjää muinaiskarjalaa on puhuttu Suomessa jo ainakin 1200 vuotta.
        Nykyään Suomen karjalaisista vain osa puhuu karjalaa. Luovutetun Karjalan evakot (poisluettuna karjalankieliset), etelä-karjalaiset ja suuri osa kymenlaaksolaisista puhuvat suomen kaakkoismurteita. Pohjoiskarjalaiset puhuvat itäisiä savolaismurteita." (http://karjalankielenseura.fi/)

        Ennen sotia Salmissa, Suistamolla ja Suojärvellä oli useita karjalan kieltä taitavia perheitä (kielitieteilijät käyttävät tästä tämän alueen puheestä nimitystä livvi, livvinkarjala tai aunuksenkarjala). Lisäksi he tunnustivat "pravoslaunoin vieroa" eli ortodoksista uskoa, kun taas Kannaksen väestö oli lähes poikkeuksetta luterilaista. Toki kielen puhujia löytyy tänäkin päivänä Karjalan tasavallan alueilta Venäjältä (esim. Aunuksen kuvernementti, Prääsän piiri, Paatene Vienan puolella ja niin edelleen).

        Jos mahat paista muaman kieldyä nygöiki, se on äijän hyvä dielo!

    • Nuor' karjalaine

      No sen mie vaa sanon, et oha tuo totta, et myö nuoret ei ennää haasteta samalviisii ku vanhat kunno karjalan murteen taitajat. Mut kyl meit nuoremmistaki löytyy viel. Mie , kohta kaheksatoist vuue iäs haastan aika vahvaa karjalaa verrattunt muihi miun ikäsii. Mut näihä tää o et vaik ihekkii asun ny toisel paikkakunnal, nii kyl se murre mius o ja pyssyy! Oha siit sanontakkii "Mie saatan lähtee karjalast, mut karjala ei lähe miust!"

      Halluun myös huomauttaa et nuorte paris o nykyää sana "meikäläiset" taipunt hyvi sutjakkaast "meiksit" Eihä se huonokkaa asja oo mut kylhä se vähä tietyst jää harmittammaa ku murre muuttaa ja lopult häviää kokonaa pois.

    • Muistojakin

      Mie oo Porist, mut miu mummoi ol Uuveltkirkolt. Töis hää ol olt Halilas tai Viipuris pesulas. Paljokaa en muista, mut vällee hää rapsutti vasempaa nenävart ja haasto, et nii naisvierast käkiää, oikee ol miehii varte. Yhes kuunneltii ratioo. Kun Markku Aro lauloi, hää virkko, et mitä ne tuota sammaa miest ain rääkkäjäät.

    • Evakon tytär

      Isäni perhe lähti Suojärvi-nimiseltä paikkakunnalta sotaa pakoon ja muistelisin isäni kertoneen että heitä pilkatttiin uudella paikkakunnalla keski-Suomessa myös kielen takia...

      • Evakon tytär

        Ja ortodokseja olivat...

    • sekavaa tekstiä.

      Karjalan kieli ja kaakkois-suomalaiset murteet ovat aivan eri asioita. Näin kuulemma on, että ne kannaksella puhut murteet olivat kaakkois-suomalaisia.

      Ja kyllä sitä karjalaa murretaan edelleenkin. Niin kuin itse kannaksella myös nyky-Suomen alueella murre saa paikkakunnittain omat vivahteensa.

      Facebookissa on näitä karjalaan keskittyviä ryhmiä. Yksi ainakin on julkinen, eli keskusteluja voi katsella liittymättäkin, jos pelkää leimautuvansa joksikin yltiötyypiksi, joka vaatii Karjalaa takaisin niin sanotusti.

      Itse asiassa myös niissä Fb-ryhmissä ihmisille on epäselvää tämä karjalan kielen ja vivahteikkaan murteen ero. Mutta siitä viis.

      Karjalan murtamisessa mielenkiintoista on se, että löytyy sanoja, joita ei tosiaankaan tiedä, mitä ne tarkoittavat...

      Itse olen erääseen ryhmään liittynyt, mutta taidanpa lähteä livohkaan, kun itse en ainakaan niin ole sitä mieltä, että historiaa voi muuttaa. Se mikä on tapahtunut, on tapahtunut. Ja toisaalta, vaikka se Karjala olisi Suomella säilynyt, niin kehityshän olisi mennyt samaa menoa muun Suomen kanssa, eli ... ei ehkä ne murteet ja kulttuuri niin puhtaina olisi säilyneet. Ehkä silloin kolkyt-nelkytluvuilla vielä oltiin vähän niin kuin alueellisesti eristäytyneita maan sisälläkin, mutta kun teollisuus, liikenne yms. kehittyvät ja ihmiset sekoituvat keskenään, niin kyllä siinä se perinne tuppaa jäämään vain perinteeksi. Ja kaiken lisäksi: Kaiketi siellä Karjalassakin eletttiin normaalia elämää kutienkin arkipäivisin - eli ihmiset kävivät töissä sahoilla, tehtaisssa, maanviljelystä jne. että ei se ollut jotain itkuvirsien jne. laulua se arki. Ja jokaisella perheellä oli omat ns. perinteensä. Esim. omassa suvussani ei kyllä sitä piirakanpaistoa niin harrastettu, itse asiassa vasta isotäti sitä meille opetti kun vieraili meillä. Samoin kuin hää sit karjalan kielt mursi muolaan tyyliin.
      Näin se on, että turha itkeä entisiä. Vaan joillekin se on se perinne ja tarkoitus.

      Siksi toisekseen, eikö sitä karjalan varsinaista kieltä jossakin Ilomantsin suunnalla vieläkin osata?

      • sekavaa tekstiä

        Mutta sanottava on, että minustakin olisi ihanaa jos osaisin sitä karjalaa murtaa juuri niin kuin se isotätini. Vaan kun en osaa, niin voi olla aika koomista, jos yritän.

        Höit ja hää.

        Käit sie siel Käkisalmes?
        No, käin käin.

      • juu, juu.

        Niin, näistä fb:n ryhmistä minun mielipidettä vielä: Ilmeisesti tässä nyt on kuitenkin käymässä niin, että siitä murteesta ei niin puhutakaan, sillä vilkkaimmassa julkisessa ryhmässä johtoporras haluaa karsia sanavisailut pois, näitähän siellä oli vaikka kuinka paljon tässä viime aikoina. Mutta päällepäsmärit haluavat kiristää sääntöjä, kävellä jopa fb:n yli.

        Kyllä minä veikkaan, että ainakin joku tai jotkut näistä ryhmistä ovat juuri jonkin sortin kiihkoaatteellisia, vaikkei itse ryhmän määrittelyssä sitä ole mainittukaan.

        Karjalaisten evakkojen sukua kun nyt on varmaan jo monessakin ikäluokassa, ehkä se nuorempi ikäluokka ei sitten niin olekaan kiinnostunut, on vain joku entisiä itkevä ja katkeruutta syöttävä porukka? Mitä sillä saavuttaa, että valittaa ja suree?

        Mennään fb:n ylikin, jos vain mahdollista. Ehkä sitten kannattaisi perustaa ihan fb:n ulkopuolelle se ryhmä, kun alkavat sääntömäärittelyt olemaan fb:tä tiukempia.

        Joo, erota aina voi, ja ehkä kannattaakin. Kuka haluaa leimautua joksikin kiihkoilijaksi? Karjala takaisin! Heimoveljet!

      • joopa joo.
        juu, juu. kirjoitti:

        Niin, näistä fb:n ryhmistä minun mielipidettä vielä: Ilmeisesti tässä nyt on kuitenkin käymässä niin, että siitä murteesta ei niin puhutakaan, sillä vilkkaimmassa julkisessa ryhmässä johtoporras haluaa karsia sanavisailut pois, näitähän siellä oli vaikka kuinka paljon tässä viime aikoina. Mutta päällepäsmärit haluavat kiristää sääntöjä, kävellä jopa fb:n yli.

        Kyllä minä veikkaan, että ainakin joku tai jotkut näistä ryhmistä ovat juuri jonkin sortin kiihkoaatteellisia, vaikkei itse ryhmän määrittelyssä sitä ole mainittukaan.

        Karjalaisten evakkojen sukua kun nyt on varmaan jo monessakin ikäluokassa, ehkä se nuorempi ikäluokka ei sitten niin olekaan kiinnostunut, on vain joku entisiä itkevä ja katkeruutta syöttävä porukka? Mitä sillä saavuttaa, että valittaa ja suree?

        Mennään fb:n ylikin, jos vain mahdollista. Ehkä sitten kannattaisi perustaa ihan fb:n ulkopuolelle se ryhmä, kun alkavat sääntömäärittelyt olemaan fb:tä tiukempia.

        Joo, erota aina voi, ja ehkä kannattaakin. Kuka haluaa leimautua joksikin kiihkoilijaksi? Karjala takaisin! Heimoveljet!

        Niin, ja selvät viitteet siinäkin, kun miltei sata vuotta sitten tapahtuneista asioista, sukulaisten sankarikuolemista sodassa heitetään listoja näissä ryhmissä.
        Voi jestas sentään, Suomessa tuskin löytyy sukua, josta ei joku olisi sodassa kuollut tai haavoittunut, mutta näistä on jo AIKAA! Luulisi jo olevan nämä asiat loppuunkäsitelty.

        Ei, kyllä on paras erota näistä ryhmistä.
        Karjala on missä on, se on mitä on nykyään siellä jossain rajan takana, sille ei voida mitään. Miksi sitä pitää vatvoa ja vatvoa. Elämä on mennyt menojaan jo niistä ajoista kun se Karjala sinne jäi.

        Minä kun luulin, että nämä ryhmät olisivat paikka, jossa saisi elämästä (ei sodasta ja menetetyksistä) tietää. Vaan ei!

        Sitten vielä se, että kun näissä menevät nämä alueet sekaisin, eli juuri kielellisestikin karjalan kieli ja nämä murteet, ja puhuvat karjalaisista nimistä ja sitten tulee rajakarjalaista ja sitä sun tätä. Ei, nämä ovat huonosti organisoituja nämä ryhmät! Ehkä ovatkin enemmän sitten halukkaita niitä karjalan kielen puhujia ja niitä oikeita karjalaisia sitten niihin ryhmiin saamaan. Mitäs näistä kaakkoissuomalaista.

        Joo. Ja juu, tämä oli kanssa, että ihan päivän päälle naamakuva pitää olla sitten profiilikuvana, kun koko Facebookkaan ei vaadi välttämättä mitään kuvaa, riittää että on ihan vaan pahvihahmo!

        Voi jeesus, mihin mä olen liittynyt! Varsin armeijahenkistä touhua.

      • erehdys koko jäsenyy
        joopa joo. kirjoitti:

        Niin, ja selvät viitteet siinäkin, kun miltei sata vuotta sitten tapahtuneista asioista, sukulaisten sankarikuolemista sodassa heitetään listoja näissä ryhmissä.
        Voi jestas sentään, Suomessa tuskin löytyy sukua, josta ei joku olisi sodassa kuollut tai haavoittunut, mutta näistä on jo AIKAA! Luulisi jo olevan nämä asiat loppuunkäsitelty.

        Ei, kyllä on paras erota näistä ryhmistä.
        Karjala on missä on, se on mitä on nykyään siellä jossain rajan takana, sille ei voida mitään. Miksi sitä pitää vatvoa ja vatvoa. Elämä on mennyt menojaan jo niistä ajoista kun se Karjala sinne jäi.

        Minä kun luulin, että nämä ryhmät olisivat paikka, jossa saisi elämästä (ei sodasta ja menetetyksistä) tietää. Vaan ei!

        Sitten vielä se, että kun näissä menevät nämä alueet sekaisin, eli juuri kielellisestikin karjalan kieli ja nämä murteet, ja puhuvat karjalaisista nimistä ja sitten tulee rajakarjalaista ja sitä sun tätä. Ei, nämä ovat huonosti organisoituja nämä ryhmät! Ehkä ovatkin enemmän sitten halukkaita niitä karjalan kielen puhujia ja niitä oikeita karjalaisia sitten niihin ryhmiin saamaan. Mitäs näistä kaakkoissuomalaista.

        Joo. Ja juu, tämä oli kanssa, että ihan päivän päälle naamakuva pitää olla sitten profiilikuvana, kun koko Facebookkaan ei vaadi välttämättä mitään kuvaa, riittää että on ihan vaan pahvihahmo!

        Voi jeesus, mihin mä olen liittynyt! Varsin armeijahenkistä touhua.

        Juu, sitte tais se kansalaissotakin jotenkii koskettaa sitä Karjalaa silloin muinoin. Että mahtaa olla vähän vihamielistä suhtautumista sitte siinäkin suhteessa ihan sen menetettyä karjalaa potevan väen keskuudessa ihan sisäisesti.

        Kyllä tää on! Heimoveljet - juu!

    • murre-ekspertti

      Menetetyn Karjalan alueella puhuttiin savolaismurteisiin kuuluvia pohjoiskarjalaisia murteita (Suomen puolella edelleen Pohjois-Karjalassa), kaakkoismurteita (Suomen puolella Lappeenranta-Imatra alueella edelleen) sekä ns. rajakarjalaa, joka kuului itseasiassa Karjalan kieleen. Joten, taas on käsitteet hakusessa tässä topiikissa.

      • e-karjala

        " rajakarjalaa, joka kuului itseasiassa Karjalan kieleen."

        älä pajata joutavia. karjalan murre ja karjalan kieli on ihan kaks er asijaa.

        ""Sanakirja painettuna ja verkossa

        Nygöi on ruado ruattu – nyt on työ tehty! Karjalan kielen sanakirjan kuudes, viimeinen osa on ilmestynyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran yhteisjulkaisuna vuonna 2005. Sanakirja on kuvaus suomen lähimmästä sukukielestä"""

        Meilt o kaikk karjalast rajan takaa ja ei hyö tuollaisii haastannu, mut jotain jäi mieleen et esim keksi jolla puita noukitaan vedest, ni vanhempi väki sano sitä päkräksi. muualla en oo kuullu sanottava tuollail.

    • Sutteetisavolainen

      Hei! Osa totta, mutta osa ei. Lentääkö nyt mielikuivitus ehkä liikaa? Pistatäisitkö saataville esim. pitäjänmurrekartan, jossa "rajakarjala" on määritelty.

      Kyllä ainakin nykyiset lappeenrantalaiset ja imatralaiset ovat puheenparreltaan ihan selviä etelä-/ns.itäsavolaisia jotain "miuta ja siuta" lukuunottamatta, vaikka tyyppisavolaista pitkien vokaalien "viäntämistä" ei kovin usein enää kuulekaan, paitsi jos viitsii matkustella maallakin.

      • E-Karjala

        Laprantalaist kaupunkihmist taitoat olla nykyjeä enemmä suomalaisii ja savolaisii ko karjalaisii. Sielhä höill on varuskunnat ja yliopistot. Imatralaist loatiit viel' ommoa viisihee aika päteväst. Moakunna kyläläisii kesest siit löytyy jos mitä. Siel viel osajoat kyl, ku tahtoot, mut kaikkii keral eivät käy loatimoa. Ku sie ossoat höin kielteä, ni sil kielel hyö siit vastajoatkii. Muute iha suomeks.

      • e-karjala
        E-Karjala kirjoitti:

        Laprantalaist kaupunkihmist taitoat olla nykyjeä enemmä suomalaisii ja savolaisii ko karjalaisii. Sielhä höill on varuskunnat ja yliopistot. Imatralaist loatiit viel' ommoa viisihee aika päteväst. Moakunna kyläläisii kesest siit löytyy jos mitä. Siel viel osajoat kyl, ku tahtoot, mut kaikkii keral eivät käy loatimoa. Ku sie ossoat höin kielteä, ni sil kielel hyö siit vastajoatkii. Muute iha suomeks.

        "Sielhä höill on varuskunnat"
        noh eihä meil ennää varuskuntii oo. Husaarit kaikkosivat pois jo 70-luvul.

        sanat.' Moakunna' ei oo lappeen murretta niinkus ei oo' loatimokaan'.

        paha juttu, ku oma lapsuuen murre unohtuu, mut kyl se palajaa ko taas e-karjalaa pääsee. näin mie tän asijan tajuaisin.

    • e-karjala

      "jolloin heidän murteensa vähitellen katosi. "
      kah tarvii erottaa karjalan murre ja kieli tosistaan.

      karjalaa polotetaan vähä eri tavoin eri alueilla. mie oon sielt e-karjalast ja miulle ei tuota vaikeutta ymmärtää leimin tai miikkelin murretta ollenkaa. Lemil sanotaa siä, ku meil sanotaa sie. Mikkelissä sanotaa yä, kun taas meil yö.

      kerra miulle sattu sellane juttu lemil, et ko emäntä tarjos kahvii, nin mie sanoin, ei kiitos nyt maistu, kah emäntä siihen- kusase useammi ja kua tassille

    • kieli+murre

      Kyllähän karjalan kieli ja suomen kielen ns. karjalaismurteet ovat aivan eri asioita.

      Tässä näytteen vuoksi Paavo Harakan (Fed'an Paušu) karjalaksi kääntämä jouluevankeliumi:


      Rastavajevanheli

      Sih aigah keizari Augusta andoi kässyn, kaikkien rišt´ikanzoin n´imed pidäh kirjuttua bumuagoih.
      Netäin hengikirjutes ol´i enzimän´i da luajittih Kyreniuksen ollez Syrian piämužikkana.
      Da i lähtiettih kaikin n´imenkirjutandah itšekengi omah linnah.
      Muga i Jooseppi šuoreudui matkah Galileiz, Nazaret´in linnaspäi da män´i yläh Juudeah, Davizen linnah, kudaman n´imi ol´i Betlehem, häi kui näid ol´i Davizen heimuo da suguo, bumuagoih kirjutettavaksi Marijan, kihlatunker, kudain vuotti lasta.
      Heijän siel ollez tul´i Marijal lapsensoanda-aiga.
      Da häi sai poijan, enzimäzen lapsen, kabaloittši häned da pan´i soimeh, heil kui ei näid olluh t´ilua harttšounaz.
      Sil agjal oldih paimoit pellol vardoittšemaz yöl lambahie. Yhenäkin Hozbod´in an´hel´i seizoi heijän eiz da Hozbod´in valgevuz lošn´i heijän piäl, da hyö varevuttih ylen äijäl.
      An´hel´i pagizi heil: ”Elgiä varakkua! Katšo, mie ilmoitan teil suuren ihassuksen, mi tuloo kaikel rahvahal: Teil on tänäpäin roinnuh Davizen linnaz Spuassa, kudain on Kristos Hozbod´i. Netäin on teil ozuttajana: työ löyvättö lapsozen kabaloiz soimez maguamaz.”
      Samaz ol´i an´hel´in ymbäril art´t´el´i taivahallista voinavägie da hyö ylissettih Jumaloa sanomal: ”Kun´n´ivo Jumalal korgevuksiz, da muaz rauhuz in´ehmizien kessen, kudamie Häi suvaittšoo !”
      Anhel´it kui ollottih järilleh taivahah, paimoit paistih toine toizel: ”Läkkä, proijimmo nygöi Betlehemih kattšomah, midä Hozbod´i meil saneli.”
      Da i lähtiettih kiirehel matkah da löyvettih Marian da Joosepin lapsukan´i soimez maguamaz.
      Lapsut kui nähtih, hyö luajittih pagina niiz sanoiz, midä ol´i kuuldu. Kai, ked kuuldih paimoin paginat, kummeksuttih n´iidä.
      Vai Marija pan´i syväimeh, midä ol´i kuulluh da duumaittsi n´iidä itšekseh.
      Paimoit mändih järilleh da kiiteldih da ylissettih Jumaloa siid, midä ol´i nähty da kuuldu. Kai män´i silleh, kulleh heil ol´i paistu.

      http://www.ortodoksi.net/index.php/Jouluevankeliumi_karjalaksi

      Isäni isä sukuineen oli Viipurista kotoisin, joten hän ei kannakselaisena tietenkään käyttänyt tällaista puhetta. Mutta isäni äiti vietti lapsuuden Suojärvellä, Raja-Karjalasta, hän sanoi yllä olevan tekstin nähtyään, että heillä kotona ja kylällä kaikki puhuivat juuri tuolla tavalla.

    • pikseli

      Katoaahan se murre, jos ei ole käyttäjiä. Karjalan murteelle ikävä kyllä on vähän nän käymässä, mutta toisaalta kyllä Itä-Suomessa edelleen puhutaan karjalaisittain. Se ihan puhdas murre, mitä minunkin Kannakselta lähtenyt äidinpuoleinen sukuni puhui vielä aivan täysiään minun ollessani lapsi, on alkanut heiltäkin kadota.

      Jännä juttu kuitenkin, että jos osaa karjalan murretta, huomaa aika helposti, kuka on karjalainen, vaikka tämä ei murretta puhuisikaan. Ja tarkoitan nyt ihan näitä siirtokarjalaisia eli lähinnä vanhempaa väkeä jo. Olen työni puolesta tekemisissä vanhojen ihmisten kanssa , ja karjalaisten puheesta kuulee kyllä, että sieltä ollaan kotoisin, vaikka he puhuisivatkin ihan yleiskieltä tai jopa kirjakieltä.

      Karjalan murteeseen nimittäin kuuluu loppuhenkosen puuttuminen, ja sen huomaa heidän puheestaan. Jostain syystä se on heille useimmille jäänyt puheeseen. Kuunnelkaapa vaikka, miten siirtokarjalainen sanoo "Anna pallo." Siitä sen kuulee, loppuhenkonen puuttuu. Näin kirjoitettaessa sitä ei voi osoittaa muuten, kuin esimerkillä, miten joku muu sen lausuu: "Annap pallo." Karjalainen taas lausuu sen kuin yhteenkirjoitettuna "Annapallo."

      Muistan, miten tämä ärsytti minua lapsena ja nuorena kauheasti. Äidin lausahdukset: ota pois, tule tänne, heitä mielestäs, katso tätä jne. kaikki aina kuin yhteenkirjoitettuna. Yritin jopa neuvoa äitiä, että ei sitä noin sanota! Kunnes sitten myöhemmin käsitin, että siitä karjalan murteesta se johtuu, sehän siellä pohjalla vaikuttaa. Samalla tavalla puhui sitten appiukkoni ja sittemmin olen huomannut tämän olevan ihan yleistä.

      Kun isovanhemmat tulivat kylään, äiti siirtyi aivan suvereenisti puhumaan karjalan murretta ja kas kummaa, on siitä jäänyt itsellekin tuntuma.

      Savolaisenkin aksentin muuten joskus huomaa, vaikka ihminen puhuisi aivan kirja- tai yleiskieltä. Pohjanmaan murre tulee minusta paremminkin esiin vain puheen nuotissa ja sitten jonkun yksittäisen sanan kohdalla sitä tuumaa, että no niin, oikeassa olin, pohjanmaalta tuo on kotoisin! Eilen telkkarissa haastateltiin miestä, jonka syntymäseutuja ei mainittu, mutta puheesta kuulsi ihan selvästi saamelais- tai lappilaislähtöisyys, vaikka kaveri puhui ihan tavallista suomea. Tarkistin piruuttani, mikä sen kaverin nimi oli, niin sehän oli joku Valkeapää. Sama puhetyylihän se oli tällä Tukiaisen miehelläkin, pehmeä l-kirjain erityisesti.

    • Pata_kakkonen

      Patakakkosessa vuodelta 1988 on hienoa Karjalan murretta.
      http://areena.yle.fi/1-3280184
      Jaakko Kolmonen valmistaa suojärveläisten Faina Harikosken ja Vera Kujanpään kanssa sultsinoita ja pashaa pääsiäispöytään.

      • Briha

        Suojärvellä pagistiin karjalan kieltä, ei suomen karjalanmurretta.

        Tosin tuossa ohjelmapätkässä on buabojen karjala jo niin suomalaistunutta, että voidaan hyvin katsoa enää pelkäksi murteeksi. Voi toki olla niinkin, että tuossa yhteydessä mummot puhuvat tarkoituksella suomenvoittoisesti - sikse gu Kolmonen naverno ei putilleh ellendä karjalan kieldy...

      • tuhkamukki
      • joujou-briha
    • Älyäläjätä

      Elias Lönnrot kävi hakemassa Suomen sielua Vienan Karjalasta.

      • LoruLönruut
    • Phoebus

      Kuuleha sie. Karjala kiel o iha eri asja ko karjala murre. Karjala kielt et sie (enkä juur miekää) maha ymmärtää juur ollekaa.

      Kylhä se karjala murre o häviämmää päi. Miekii oon sova jälkee tääl Suomes syntynt ja alan ollee jo aika äijä ja ehä miekää ain karjalaisittai haasta (Mut pittää varmaa alkaa haastaan jottei tää iha valla unohu).

      Tuon siu lauhasukses mie sanosin silviisii jot: Soma Savo kiel.

      Eiks kuullostakkii aika mukavalt?

    • Anonyymi

      karjalan murteet ovat hyvin lyhytsanasita , raikasta liukasta tavaraa. Aivan toista kö tunkkainen ja töksäävä rauma, joka on lyhytsanaista tok sekin, mutta ei vaan solju korvaan, sen paremmin ku kuivunu joulukuusi tyvi eellä leivinuuniin

    • Anonyymi

      Jos Karjalan murre on kateissa niin sinun kannattaa varmaan kysellä karhukoiraasi jostain löytöeläintaloista tai Korkeasaaresta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mies kateissa Lapualla

      Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla
      Lapua
      117
      6096

    2. Poliisi tutkii murhaa Paltamossa

      Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta
      Paltamo
      33
      4217

    3. Olenko joka hetki

      Ajatuksissasi?
      Ikävä
      82
      3372

    4. Jos me voitais puhua

      Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä
      Ihastuminen
      18
      3006

    5. Jenna meni seksilakkoon

      "Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t
      Maailman menoa
      258
      2120

    6. Joo nyt mä sen tajuan

      Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?
      Ikävä
      88
      2014

    7. Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."

      Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui
      Maailman menoa
      44
      1892

    8. Mikä sinua ja

      kaivattuasi yhdistää ?
      Ikävä
      144
      1819

    9. Olipa ihana rakas

      ❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau
      Ikävä
      8
      1706

    10. Vain yksi elämä

      Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu
      Ikävä
      88
      1579
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt