ensi vuoden alussa. Nähtäväksi jää onko opetusministerillä ja hallituksella pokkaa aikaistaa pakkoruotsin opiskelua koko kansalle vai poistuuko pakkoruotsi kokonaan, vaalit ovat pian päätöksen jälkeen.
Tuntijaosta tullaan päättämään
Vaalit2011!
11178
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tämä on mielenkiintoinen kysymys, sillä pakkoruotsin aikaistaminen kokoomuslaisen opetusministerin toimesta ei voisi olla vaikuttamatta negatiivisesti Kokoomuksen menestykseen vaaleissa.
Jos Kokoomus olisikin niin kiero, että se viimeiseen asti ennen vaaleja vannoo uskollisuuttaan RKP:lle, ja sitten kun vaalirahat on saatu... niin täysi takinkääntö ja pakkoruotsi pois ja vaalivoitto taattu!
Niillä joita pakkoruotsi ensisijaisesti koskee ei ole äänioikeutta.
En ikinä jaksa uskoa että kokoomuslainen äänestäsi persuja niin mitättömän pikkuasian kuin pakkoruotsin takia.
Sorry vaan näppylänaamat.
Kokoomus kehtaisi riskeerata omaa menestystään aikaistamalla pakkoruotsia, sillä se olisi vain ilmainen
mainos perussuomalaisille
"Niillä joita pakkoruotsi ensisijaisesti koskee ei ole äänioikeutta."
Näinhän te RKP-mieliset oligarkit kuvittelette, mutta seuraavissa vaaleissa saattaa tulla suuri "yllätys".
Ottaako päähän kun suomenkielistä ei voi estää äänestämästä kuten 1800-luvulla?
oikeasti, että vain yläasteikäisiä mopopoikia kiinnostaa pakkoruotsin poisto, kun pakkoruotsista ja koko Suomen kattavasta keinotekoisesta kaksikielisyydestä ovat kirjoittaneet jopa yliopistotason professorit, jotka ovat kokemusmaailmaltaan hyvin kaukana kyseisistä teinipojista, mutta niinhän te svekot yleisestikin
ajattelette, että kaikki suomenkielisten esittämän kritiikki on sivistymättömyyttä ja kaikki ruotsinkielisten
sanoma oli se kuinka epäloogista tahansa on aina totta ja sen mukaan kuuluu tietysti aina toimia.
Svekojen kannattaisi oman parhaansakin vuoksi tulla 1800-luvulta 2000-luvulle ja unohtaa järjettömät
pakkoruotsin aikaistamisvaatimuksensa ja puheensa kaksikielisestä Suomesta, koska pakkoruotsi on monien opetusalan asiantuntijoidenkin mukaan todettu selvästi tulpaksi kielten opiskelussa eikä koko Suomi voi olla koskaan kaksikielinen vain pienet rannikkoalueet voivat olla täysin kaksikielisiä.
"Ottaako päähän kun suomenkielistä ei voi estää äänestämästä kuten 1800-luvulla?"
Mitenkäs se suomenkielisen äänestäminen yritettiin estää?
"Suomen äänioikeuden historia
Vuodesta 1362 Suomella oli tasaveroinen edustus maan valtiopäivillä. Suomen siirryttyä Venäjän vallan alle Suomen sodassa (1808-09) Suomi sai itsehallinnon, jossa suuriruhtinas tunnusti Ruotsin-vallan aikaisten perustuslakien sitovan itseään. Vuoteen 1907 asti valtiopäivillä oli kullakin säädyllä yksi ääni, mikä korosti etenkin aatelin valtaa ja jätti mm. torpparit, työläiset ja naiset äänittä. Muissa maissa käytäntö oli pääsääntöisesti samansuuntainen.
Ensimmäisenä maailmassa koko kansa sai yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden Uudessa-Seelannissa vuonna 1893. Australiassa valkoinen väestö sai ääni- ja vaalioikeuden (siis myös oikeuden asettua ehdolle; tätä oikeutta Uuden-Seelannin naisilla ei ollut) vuonna 1903, joskaan sielläkään ei ollut naisparlamentaarikkoja vielä puoleen vuosisataan. Suomi oli kuitenkin maailman ensimmäinen maa, jossa lähes koko kansa sai ääni- ja vaalioikeuden (1906).
Äänioikeus joka aikaisemmin oli kattanut noin 10 prosenttia väestöstä, nousi äänioikeusuudistuksen myötä noin 90 prosenttiin 25 vuotta täyttäneestä väestöstä. Äänioikeuden ulkopuolelle jäivät vakinaisessa sotapalveluksessa olevat; kaikki holhouksenalaiset; henkilöt, jotka eivät ole viimeiseen kahteen vuoteen maksaneet verojaan; vaivaishoidon varassa elävät; kansalaisluottamuksen menettäneet ja maan palvelukseen kelpaamattomat; irtolaisuudesta tuomitut ja äänestysvilppiin syyllistyneet.
Uudistus astui voimaan Leo Mechelinin senaatin (= hallituksen) toimesta. Mechelin sai arvovallaan esityksensä taakse kaikkien säätyjen enemmistön. Samassa perustuslaissa hän myös perusti eduskunnan ja toi Suomeen sananvapauden, yhdistymisvapauden ja kokoontumisvapauden. Valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki hyväksyttiin 1.6.1906, ja Suuriruhtinas vahvisti ne 20. heinäkuuta 1906.
Naisasianaiset toimivat ehdotuksen puolesta mm. keräämällä 25 000 allekirjoituksen vetoomuksen. Venäläiset pitivät asiaa paikallisena, ja siksi keisari ei torjunut esitystä. Kerrotaan tosin Ståhlbergin aiemmassa vaiheessa laskelmoineen, että kannattaisi ensin ajaa läpi miesten yleinen äänioikeus, koska se olisi helpompaa ja sitten sen turvin olisi helpompi saada enemmistö myös naisten äänioikeuden taakse.
Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 15.-16.3.1907 valittiin 19 maailman ensimmäistä naiskansanedustajaa (eduskunnan ensimmäinen täysistunto oli 23.5.1907). Heistä tunnetuimpia olivat kenties kolme naisasianaista: Nuorsuomalaisen puolueen Lucina Hagman (1853–1946), Sosialidemokraattisen puolueen Miina Sillanpää (1866–1952) ja Suomalaisen puolueen Aleksandra Gripenberg (1857–1911)."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Äänioikeus
Mutta nyt on todella pyrittävä vaikuttamaan opetusministeriin ja hallitukseen. Kirjoittakaa edustajillenne, ministereille, puolueen vaaliryhmälle, yleisönosastoihin...
Mikäli ruotsi todella aikaistetaan, se on niin suuri takapakki pedagogiikalle ja demokratialle, että oksat pois. Puolue, joka seisoo sellaisen muutoksen takana on kyllä pulassa!
Toisaalta svekoilla on kiire saada päätös ennen vaaleja ja uutta eduskuntaa. Parinkymmenen PS:n kansanedustajan silmien alla olisi huono moista päätöstä tehdä.
Olisi asiallisen veto vaatia päätöksen siirtämistä seuraavalle eduskunnalla, koska nykyinen hallitusohjelma estää tuntijakojen objektiivisen käsittelyn. Tämähän on suoraan kuultu sekä opetusministerin että pääministerin suusta. "Hallitusohjelmassa on sovittu, että ruotsin asemaa ei muuteta". Ei vuosikymmeniä vaikuttavia päätöksiä voida tehdä sen mukaan, että joku on mennyt sopimaan jotain typerää hallitusneuvotteluissa.
Todella, tuntijakko on saatava yli vaalien.
Mutta miten?
Kenelläkään ei ole yhtään ideaa?