Hailuoto Tömpä "Meren raiskaus"

Näen asian aivan samoin.

Tässä on lainaus Varsinais-Suomen Perinnemaisemayhdistyksen sivuilta löytyneestä lausunnosta:

"Useasti virheellinen käsitys on, että laiduntavat eläimet rehevöittävät vesistöjä entisestään. Eläimet toki ulostavat rannan tuntumassa, josta osa voi huuhtoa vesistöihin. Ravinteiden määrät ovat kuitenkin marginaalisia suhteutettuna koko maatalouden tuottamaan ravinnekuormitukseen. Hyvin toteutettu laidunnus ja sopiva laidunpaine takaavat eläimille niiden tuotantovaiheeseen nähden riittävän ravinnon ja köyhdyttävät samalla maaperää ravinteista. Kasveihin sitoutuneet ravinteet kuluvat eläinten kasvuun. Tämä puolestaan vähentää vesistöihin ja Itämereen päätyvien ravinteiden määrää. Laidunnus onkin monin paikoin suoranainen vesiensuojelukeino."

Lisää voi lukea vaikkapa opinnäytteestä "Perinnebiotooppien hoito Hailuodossa":
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/10913/Perinnebiotooppien hoito Hailuodossa.pdf?sequence=1

Sieltä mm. selviää, että kostea ja ravinteikas rantaniitty kestää 2,2-2,6:n eläinyksilön laidunnuksen hehtaaria kohden. Täten esim. 150-päisellä karjalla voidaan laiduntaa 57-68 hehtaarin kokoista rantaniittyä. Äkkiseltään kartalta katsottuna Hailuodon Tömpän ja Riisinnokan välisellä alueella on vähintään 100-200 hehtaaria rantaniittyä (riippuu miten aidattu), joten sen pitäisi kestää 150-päisen karjan laidunnus helposti.

Lisäksi tässä "kannanotossa" ei huomioitu lainkaan merenrantaniittyjen hoidon pakollisuutta eli jotenkin se on tehtävä. Ja jos siitä hyötyy sekä karja että niitty ja maanviljelijä saa siihen vielä tukea, niin miksei sitä kannattaisi hoitaa karjalla? Lisäksi kannattaa ottaa huomioon myös sen kiistattomat, äärimmäisen positiiviset vaikutukset kasviston, hyönteisten ja linnuston lajistoon sekä runsauteen.

Asioista kannattaa ottaa selvää lukemalla faktoja ennen kuin niistä tuomitaan "musta tuntuu"-mentaliteetilla.

Ja ei, en ole karjatilallinen, mutta minuun voi törmätä Hailuodossa.

Paikallisena eläke ukkona olen nähnyt tämän Tömpän niittyalueen muutokset 50 vuoden ajalta, joten uskoisin minulla olevan näkemystä asiaan.
60-luvulla Tömpän niityt olivat parhaimmassa kunnossa kun rehevimpiä metsänreunus niittyjä vielä
niitettiin elukoiden talvirehuksi.
70-80 luvulla alkoi alueen umpeenkasvaminen, ryviköityminen (järviruokojen lisääntyminen) ja pajupensaiden lisääntyminen ja tämä saatiin kuriin 80-luvulla niittämällä alueet vuosittain.
Alkuaikoina myös karjanlaidunnus teki myös hyvää alueelle mutta jo muutaman vuoden jälkeen oli nähtävissä ylilaidunnuksen merkkejä. Kuivimmat alueet ja lepopaikat porkattiin hietikolle ja märemmät alueet moskikoiksi ja lisärehun syöttöpisteet alkoivat olivat kovassa käytössä, etenkin kuivina kesinä.
Nyt olisi todella syytä arvioida onko tämän tyyppisille niityille järkevää päästää raskastekoista lihakarjaa mylläämään ja paskomaan kun pelkällä niittämällä saadaan myös linnusto ja luonnossaliikkujat viihtymään alueella.

Kieli oppi hallussa. MUSTA on NiIn vaivalloista lukea !!!!! sellaista kirjoitus Tyyliä, joka jo antaaymmärtää - että yleis sivistys ei päätähuimaa.

Turhaan te reppanat möykkäätte jostain rannikoita laiduntavasta karjasta, kun huomattavasti vakavampiakin ilmaston ja ympäristön saastuttajia on joka puolella. Aloittaja vois seuraavan kerran miettiä kauppareissullaan, että tulikohan haukuttua väärää puuta - nimittäin asioidessasi lihatiskillä ja maitokaapilla. Pitäiskö sen viljelijän ruokkia ympäri vuoden se karja sisällä, vaikka laitumelta lähtisi ruoka tuoreeltaan, vaan sen takia, että mereen ei joutuisi karjanlantaa??
Käyppä vilkase ihmisten valtaamia perämeren rannikkoalueita (Torinranta, Nallikari, ...) ja mieti, että mistähän se pahin saaste sinne mereen humpsahtaa ja jätä meidän maanviljelijät rauhaan! Sinunkin ruokasi revitään niin monen isännän ja emännän (ja varsinkin elukan) selkänahasta!