Torpparin elämää, ihanaa!

torpparien jälkeläisiä paljon olla enää viljelijöinä. Pieniä oli tilat joita silloin muodostui. Eivätkä jälkeläiset ajelleet ainakaan uusilla mersuilla ja vaihdelleet raktoreita joka toinen vuosi. Kyllä se on isompien tilojen isäntien mahdollisuus, pitää verotus aisoissa. Tukiaiset määrää EU.Tietysti he ottavat rahan kun sitä kerran jaetaan.

Luulen näin kirjoitti:

torpparien jälkeläisiä paljon olla enää viljelijöinä. Pieniä oli tilat joita silloin muodostui. Eivätkä jälkeläiset ajelleet ainakaan uusilla mersuilla ja vaihdelleet raktoreita joka toinen vuosi. Kyllä se on isompien tilojen isäntien mahdollisuus, pitää verotus aisoissa. Tukiaiset määrää EU.Tietysti he ottavat rahan kun sitä kerran jaetaan.

Lue lisää

"...torpparien jälkeläisiä paljon olla enää viljelijöinä. Pieniä oli tilat joita silloin muodostui. "
Mielenkiintoinen kysymys, veikkaisin että ainakin pohjoisemmassa Suomessa jopa kolmasosalla maataviljelevistä taloista on edelleenkin vanha torpparitausta, eli pääosa sodan jälkeisistä pienviljelijöistähän oli perheistä, jotka olivat lunastaneet torppansa maareformin aikana.

Ja kyllähän osa torpista oli aika isojakin, puhumattakaan näistä lampuoti-tiloista(joista isoimmat varmaankin reilusti yli satahehtaarisia) , eli torppien keskikoko metsineen on varmaan ollut noin 10 hehtaaria, ja lisäksi syrjäseuduilla on pienelläkin torpalla voinut olla parin peltohehtaarin lisäksi pari-kolmekymmentä hehtaaria metsää. Ja sitten tietenkin torpparitaustaiset ovat lisäksi menneet paljon keskenään naimisiin jolloin tiloja on yhdistynyt aikojen kuluessa, ja rahalla on tietenkin aina voinut ostaa lisämaata, esim. niitä viljelemättä jääneitä naapuritorppien maita.

Varmaan näillä tiloilla on katoa käynyt maanviljelyn jatkuvuuden suhteen, mutta sama tilanne isommissakin taloissa, ei se jatkajan löytäminen siellä sen helpompaa ole. Luulen että se suurin kato on koskenut enemmänkin näitä siirtokarjalaisten sotien jälkeen raivaamia tiloja, joissa oli yleensä haittana huono maaperä viljelylle ja syrjäinen sijainti huonoinen kulkuyhteyksineen.

Jotenkin mediassa aina tulee esille nämä muutamat jättitilat, jolloin kuva tilojen hehtaarikoosta hämärtyy, pääosa aktiivitiloistakin on edelleen alle 50 -hehtaarisia, vuokramaat mukaan luettuna.

1989 Tverin Karjalassa. Olihan se aikamatka -40 luvulle. Mutta asunnot joissa yövyimme, ne olivat ehdottoman siistejä. Ruokapöytä viimeisen päälle jo aamulla. Saunat oikeita vanhanajan saunoja. Kaupassa kaikki halpaa. Ihmiset mukavia ja puhuivat melkein ymmärrettävää vanhaa karjalan kieltä. Tiet olivat heikossa kunnossa samoin heidän kulkuvälineensä. Muuten he näyttivät ihan mukavasti toimeentulevilta. Oli televisiot, videot, pesukoneet. Olihan siellä vielä se Suomessakin ennen vallinnut tunkio nurkan takana. Ekologiaa ? Vessat oli siistejä ulkokäymälöitä.Niissä oli jännä uimurilla varustettu käsienpesulaite, jollaisia Suomessakin näkee kesämökeillä nykyisin. Ja ne pienet mutta tehokkaasti viljellyt kasvimaat, ne olivat eräs tärkeä elementti heillä.
Joka talossa oli myös vuohia, kanoja ja vahtikoira ja aita pihan ympärillä.Kaivot oli usein yhteisiä. Tai joillakin oli omakin. Vettä haettiin saunaan yleensä joesta tai järvestä. Lähteitä oli myös.

Eikös sinunkin mielestäsi silloin ihmisillä ole täysi oikeus pyrkiä parempaan, vaikka jopa voimaakin käyttämällä? Vai olisiko oikeus kapinoida vain neuvostojärjestelmää vastaan mutta ei silloin jos vastaava järjestelmä onkin sattuu lännessä? Tätäkö tarkoitat?

Korppi ! kirjoitti:

Eikös sinunkin mielestäsi silloin ihmisillä ole täysi oikeus pyrkiä parempaan, vaikka jopa voimaakin käyttämällä? Vai olisiko oikeus kapinoida vain neuvostojärjestelmää vastaan mutta ei silloin jos vastaava järjestelmä onkin sattuu lännessä? Tätäkö tarkoitat?

Lue lisää

kysymyksesi ? Tarkenna vähän.

Korppi ! kirjoitti:

Eikös sinunkin mielestäsi silloin ihmisillä ole täysi oikeus pyrkiä parempaan, vaikka jopa voimaakin käyttämällä? Vai olisiko oikeus kapinoida vain neuvostojärjestelmää vastaan mutta ei silloin jos vastaava järjestelmä onkin sattuu lännessä? Tätäkö tarkoitat?

Lue lisää

"Eikös sinunkin mielestäsi silloin ihmisillä ole täysi oikeus pyrkiä parempaan, vaikka jopa voimaakin käyttämällä? Vai olisiko oikeus kapinoida vain neuvostojärjestelmää vastaan mutta ei silloin jos vastaava järjestelmä onkin sattuu lännessä? Tätäkö tarkoitat? "

Valot päälle Korppi!!!!!!! 1800 luvulla Suomi kuului Venäjään.
Venäjän punakapinan "ansiosta" Venäjästä tuli Neuvostoliitto. Onneksi näin ei käynyt Suomessa.
Aina pitää pyrkiä parempaan, siitä olemme samaa mieltä. Voiman käyttö ei auta jos järki puuttuu. Paras esimerkki tästä on lokakuun vallankumous.

Eikö muka osattu tehdä tulta? Vai eikö vaan viitsitty?

Korppi ! kirjoitti:

Eikös sinunkin mielestäsi silloin ihmisillä ole täysi oikeus pyrkiä parempaan, vaikka jopa voimaakin käyttämällä? Vai olisiko oikeus kapinoida vain neuvostojärjestelmää vastaan mutta ei silloin jos vastaava järjestelmä onkin sattuu lännessä? Tätäkö tarkoitat?

Lue lisää

Mistä johtuen hirsitalon lämpö olisi muka tippunut pakkaselle yön ainana? Kyllä niissä torpparien taloissa oli yleensä hyvät uunit. Seinät olivat umpipuuta. Vasta sotien jälkeen yleistyivät ohuet, kylmät lautatalot.
Tiedän tämän koska olen itse syntynyt ja lapsuuden elänyt sähköttömässä hirsitalossa.

päälle !!!!!!!!!!! kirjoitti:

"Eikös sinunkin mielestäsi silloin ihmisillä ole täysi oikeus pyrkiä parempaan, vaikka jopa voimaakin käyttämällä? Vai olisiko oikeus kapinoida vain neuvostojärjestelmää vastaan mutta ei silloin jos vastaava järjestelmä onkin sattuu lännessä? Tätäkö tarkoitat? "

Valot päälle Korppi!!!!!!! 1800 luvulla Suomi kuului Venäjään.
Venäjän punakapinan "ansiosta" Venäjästä tuli Neuvostoliitto. Onneksi näin ei käynyt Suomessa.
Aina pitää pyrkiä parempaan, siitä olemme samaa mieltä. Voiman käyttö ei auta jos järki puuttuu. Paras esimerkki tästä on lokakuun vallankumous.

Lue lisää

Suomi ei ole koskaan kuulunut Venäjään.

'ruokit lehmän jos sinulla sattuu olemaan sellainen ja kiität mielessäsi miten hyvä lämmönlähde se onkaan torpassasi."

Ei lehmä ollut ihmisasumuksen' lämmönlähde'. Karja ei Suomessa asunut saman katon alla ihmisten kanssa. Lämpöä lehmä toki tuotti omaan asumukseensa eli navettaan. Ortodoksisessa Karjalassa karja oli samassa talossa ihmisten kanssa.

” "Voit kuvitella itsesi 1800-luvun torppariksi ja miettiä kun torpan lämpötila putoaa yöllä pakkasen puolelle ja päivällä nousee ehkä hieman plussan puolelle. Aamulla lypsät (jos sattuu enää lypsämään) ja ruokit lehmän jos sinulla sattuu olemaan sellainen ja kiität mielessäsi miten hyvä lämmönlähde se onkaan torpassasi."

Koko avaus on älytöntä mielikuvituksen tuotetta! Suomessa on aina osattu valmistaa. hirsitaloja, joihin muurattiin säännöllisesti myös leivinuuni ja puulämmityksellä asuintilat pidettiin lämpiminä. Torpan pinta-ala koostui osin pellosta ja osin metsästä, joista saatiin polttopuut ja tarpeet työkalujen tekoon! Niin tyhmää torpparia ei ollutkaan, että ei olisi osannut hellaan tulta sytyttää! Myös taksavärkissä oli kellonajat eikä töihin nyt sentään yöaikaan menty! Torpparit olivat yleensä perheellisiä ja perheen naisväki hoiti talouden, lypsämisen, lämmityksen, ruuanlaiton ja kotityöt!

Anonyymi kirjoitti:

Suomi ei ole koskaan kuulunut Venäjään.

No onpas

Anonyymi kirjoitti:

Mistä johtuen hirsitalon lämpö olisi muka tippunut pakkaselle yön ainana? Kyllä niissä torpparien taloissa oli yleensä hyvät uunit. Seinät olivat umpipuuta. Vasta sotien jälkeen yleistyivät ohuet, kylmät lautatalot.
Tiedän tämän koska olen itse syntynyt ja lapsuuden elänyt sähköttömässä hirsitalossa.

Lue lisää

Monet torpat oli ns sisään lämpiäviä savutorppia,ei niissä ollu varaavaa uunia. Heti kun tulet sammui nlln torppa kylmeni,ja pitihän se savukin ulos ensin räppänästä päästää.

"Torpan tuotonhan torppari sai pitää itsellään. "
Ei aivan näinkään, kyllähän torpilla oli näitä luontaissuoritevelvoitteita, eli piti joko tietty määrä viedä esim. marjoja tai kalaa työvelvollisuuden lisäksi, kartano-Suomessa oli myös isompia torppia, joissa toiminta perustui sille idealle, että saatava torpan/lampuoti -tilan vilja- tai muu sato jaettiin torpan ja päätilan kesken. Tosin näissä tapauksissa oli sitten helpotuksia työvelvollisuuteen liittyen.

"Palkkatyövoimaa haluttiin vain senverran, kun oli ihan tarpeellista, koska se söi talossa kokovuoden ja sitä tarvittiin vain nämä kaksi kuukautta vuodessa, tämän takia vuokrattiin torppia, ne eli omillaan ja tulivat töihin vain silloin, kun niille oli tarvetta eli syksyllä sadonkorjuun aikaan ja keväällä kun piti kylvää ja muokata pellot. "
Kyllä vanhanaikaisessa omavaraistaloudessa oli varmasti töitä koko vuodeksi, oikeastaan edes maatalouteen liittyvää luppoaikaa ei edes ollut kuin alkukesästä aivan kylvöjen jälkeen, ja loppusyksystä alkutalveen sadonkorjuun jälkeen, lopputalvesta torpparit ja muu miespuolinen työvoima olivat usein metsätöissä.

Eli ongelma ei ollut etteikö työvoimaa olisi tarvittu, vaan enemmänkin sen saatavuus oli isompi ongelma, ja tätä varten oli säädetty palveluspakko, eli jokaisen jolla ei ollut maata tai työtä, oli pakko pestautua johonkin taloon töihin. Oma torppa ja sen suoma suhteellinenkin vapaus päättä omasta elämästään oli taloudellisten syiden lisäksi yksi lisäperuste torppariksi ryhtymiseen.

C.E. kirjoitti:

"Torpan tuotonhan torppari sai pitää itsellään. "
Ei aivan näinkään, kyllähän torpilla oli näitä luontaissuoritevelvoitteita, eli piti joko tietty määrä viedä esim. marjoja tai kalaa työvelvollisuuden lisäksi, kartano-Suomessa oli myös isompia torppia, joissa toiminta perustui sille idealle, että saatava torpan/lampuoti -tilan vilja- tai muu sato jaettiin torpan ja päätilan kesken. Tosin näissä tapauksissa oli sitten helpotuksia työvelvollisuuteen liittyen.

"Palkkatyövoimaa haluttiin vain senverran, kun oli ihan tarpeellista, koska se söi talossa kokovuoden ja sitä tarvittiin vain nämä kaksi kuukautta vuodessa, tämän takia vuokrattiin torppia, ne eli omillaan ja tulivat töihin vain silloin, kun niille oli tarvetta eli syksyllä sadonkorjuun aikaan ja keväällä kun piti kylvää ja muokata pellot. "
Kyllä vanhanaikaisessa omavaraistaloudessa oli varmasti töitä koko vuodeksi, oikeastaan edes maatalouteen liittyvää luppoaikaa ei edes ollut kuin alkukesästä aivan kylvöjen jälkeen, ja loppusyksystä alkutalveen sadonkorjuun jälkeen, lopputalvesta torpparit ja muu miespuolinen työvoima olivat usein metsätöissä.

Eli ongelma ei ollut etteikö työvoimaa olisi tarvittu, vaan enemmänkin sen saatavuus oli isompi ongelma, ja tätä varten oli säädetty palveluspakko, eli jokaisen jolla ei ollut maata tai työtä, oli pakko pestautua johonkin taloon töihin. Oma torppa ja sen suoma suhteellinenkin vapaus päättä omasta elämästään oli taloudellisten syiden lisäksi yksi lisäperuste torppariksi ryhtymiseen.

Lue lisää

Kyllä nimenomaan viljanviljelyssä tehtiin huomattavasti vähempi työpäiviä, kuin esim. nykyduunari tekee palkkatöissä, tämä on totuus ja ennen 1900 lukua, ei mitään varsinaisia metsätöitä edes tehty, Suomesta vietiin tervaa ja tervanpoltto tehtiin kesäisin, niissä oli ihan omat porukat, ei ne olleet torppareiden hoidossa, varsinainen sahatavaran viento alkoi vasta 1800 luvun lopulla, sellu taisi tulla kuvioihin ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja paperikin sen jälkeen vasta, olihan sitä pienessä määrin myös ennemmin .

Karja taas oli selkeästi naisten hoidossa ja karjat oli varsin pieniä, vasta 1900 luvun alussa tajuttiin että karjanlannalla voidaan nostaa satotasoja viljapelloilla, pääosa pohjoissuoemstaha eli vielä kaksitaloudessa 1800 luvu puoliväliin asti.

Maatalous oli muutenkin pääasiassa kotitarveviljelyä, joten töitä tuskin kovin paljoa oli ...

Tämä tuotteiden luovuttaminen osana torpan vuokraa tuli aika myöhään ja oli aika harvinaista suomessa, ei se mikään normaali käytäntö ollut missään vaiheessa.

Osa torppareista piti myös palkollisia ja en tiedä suomesta, mutta muualla euroopassa ne saattoivat vuokrata osan torpan alueesta myös eteenpäin mäkitupalaisille, eli tavallaan pitivät omia torppareita.

jeoneeveli kirjoitti:

Kyllä nimenomaan viljanviljelyssä tehtiin huomattavasti vähempi työpäiviä, kuin esim. nykyduunari tekee palkkatöissä, tämä on totuus ja ennen 1900 lukua, ei mitään varsinaisia metsätöitä edes tehty, Suomesta vietiin tervaa ja tervanpoltto tehtiin kesäisin, niissä oli ihan omat porukat, ei ne olleet torppareiden hoidossa, varsinainen sahatavaran viento alkoi vasta 1800 luvun lopulla, sellu taisi tulla kuvioihin ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja paperikin sen jälkeen vasta, olihan sitä pienessä määrin myös ennemmin .

Karja taas oli selkeästi naisten hoidossa ja karjat oli varsin pieniä, vasta 1900 luvun alussa tajuttiin että karjanlannalla voidaan nostaa satotasoja viljapelloilla, pääosa pohjoissuoemstaha eli vielä kaksitaloudessa 1800 luvu puoliväliin asti.

Maatalous oli muutenkin pääasiassa kotitarveviljelyä, joten töitä tuskin kovin paljoa oli ...

Tämä tuotteiden luovuttaminen osana torpan vuokraa tuli aika myöhään ja oli aika harvinaista suomessa, ei se mikään normaali käytäntö ollut missään vaiheessa.

Osa torppareista piti myös palkollisia ja en tiedä suomesta, mutta muualla euroopassa ne saattoivat vuokrata osan torpan alueesta myös eteenpäin mäkitupalaisille, eli tavallaan pitivät omia torppareita.

Lue lisää

"Kyllä nimenomaan viljanviljelyssä tehtiin huomattavasti vähempi työpäiviä, kuin esim. nykyduunari tekee palkkatöissä,"
Varmasti näin oli itse viljanviljelyssä, mutta pitää muistaa että vanhat maatalot eivät yleensä olleet erikoistuneet mihinkään tuotantosuuntaan, kuten nykyisin, vaan toimintaa oli kaikilla maatalouden aloilla. Aina eläinten kasvatuksesta pitkälle meneviin käsitöihin ja puutarhatuotteiden ja kalan sekä voin myyntiin. Kokonaistyötuntimäärä oli vanhoissa omavaraismaataloissa on vähintään n. 60-70 tuntia viikko.

"ennen 1900 lukua, ei mitään varsinaisia metsätöitä edes tehty, "
Ja höpsis, jo n. 1880 -luvulla alkoi olla pitkin etelä ja keski-Suomea pulaa puusta. Pula johtui siitä, että Suomesta olivat näiltä alueilta metsät lähes hävinneet, ainakin asutuskeskusten ja kulkureittien läheisyydestä. Tiettävästi se on koko Suomen historian jääkauden ajoista laskien yksi vähiten metsäisimmistä ajoista.

Tervanpolton lisäksi Suomesta vietiin hirveä määrä lautoja ja vastaavaa puutavaraa ulkomaille, lisäksi Suomi kasvoi, eli lautaa tarvittiin omaan rakentamiseen, käytännössä koko lämmitys tapahtui puilla ja itä-Suomessa oli vielä kaskeamista, joka osaltaan vei metsiä. Ja kun väki siellä kasvoi, niin kaskikierto tuli niin tiheäksi ettei metsä ehtinyt kasvaa kunnolla. Uutta metsää ei siihen aikaan istutettu, ja luonnollistakin uudistumista vaikeutti metsässä tapahtuva laidunnus.

Ja kyllä ne ihan olivat maatyöläisiä ja torppareita yhdessä muiden talonväen kanssa, jotka metsää kaatoivat.

"varsinainen sahatavaran viento alkoi vasta 1800 luvun lopulla,"
Ennen 1870-luvun lainmuutosta Suomessa ei edes ollut kuin jokunen tuhat torppaa, näistäkin osa kruunun- ja kirkontorppia, joten kyllä ne olivat ihan niitä torppareita jotka 1800-luvun lopulla metsässä olivat, ja huolehtivat puut sahalle.

"Suomesta vietiin tervaa ja tervanpoltto tehtiin kesäisin, niissä oli ihan omat porukat, ei ne olleet torppareiden hoidossa,"
Ainakin pohjanmaalla käytännössä kaikki kotiseutuni torpparit polttivat omista metsistään tervaa, mm. omat isoisoisäni. Tervahaudat ovat edelleenkin jäljellä. Tosin tervanpolton kulta-aikoina ei ollut vielä paljoa torppareita, vaan torpparikauden alkaessa tervanpoltto oli jo menettänyt merkitystään lähinnä lisätuloksi.

"Karja taas oli selkeästi naisten hoidossa ja karjat oli varsin pieniä, "
Päälukuisesti laskettuna nimenomaan nautakarjat olivat toki pieniä, mutta niissäkin on paljon tekemistä kun ne hoidettiin kaikki käsin. Lisäksi vaikkei yhtä sorttista karjaa ollut paljoa, niin samassa talossa oli useita eri kotieläimiä, kuten sikoja, lampaita, vuohia jne. , jolloin eläinten kokonaismäärä saattoi olla suuri.

" vasta 1900 luvun alussa tajuttiin että karjanlannalla voidaan nostaa satotasoja viljapelloilla, "
Taas höpsis. Asiaa on joskus oikein akateemisesti tutkittukin, eli miksi keskiajalla Suomessa siirryttiin nautojen pitämiseen, vaikka helppohoitoisemman ja vaatimattomammin elävän vuohen vuotuisesti tuottama maitomäärä oli suunnilleen sama kuin sen ajan huonosti maitoa tuottavan lehmän. Lopputulos oli, että keskiajan ihminen valitsi ja piti lehmiä ensisijaisesti niiden tuottaman sonnan takia jota käytettiin maanparannusaineena.

"Maatalous oli muutenkin pääasiassa kotitarveviljelyä, joten töitä tuskin kovin paljoa oli ... "
Oletko ollut koskaan edes pienessä maatalossa, jossa kaikki tehdään käsin? Onko agraarijuuria, eli tiedätkö edes mistä puhut?

"Tämä tuotteiden luovuttaminen osana torpan vuokraa tuli aika myöhään ja oli aika harvinaista suomessa, ei se mikään normaali käytäntö ollut missään vaiheessa. "
Se viljan viljelyn jakaminen on tullut todellakin vasta myöhemmin, kun liikenneyhteydet kehittyivät, ja pystyttiin myymään suurempia eriä viljaa. Mutta jos tarkoitit tätä marjojen, kalojen, villan ym. tuontia, niin Suomihan oli luontaisessa vaihtotaloudessa aina 1900-luvun alkupuolelle. Eli se on hyvin vanha perinne myös torppareilla.

"Osa torppareista piti myös palkollisia ja en tiedä suomesta, mutta muualla euroopassa ne saattoivat vuokrata osan torpan alueesta myös eteenpäin mäkitupalaisille, eli tavallaan pitivät omia torppareita. "
Niillä parjatuilla vaurailla kartano-Suomen torppareilla oli usein varaa pitää omia palkollisia, mutta en tiedä tuosta mäkitupalaisjutusta, olen käsittänyt että ne olivat lähinnä muualla palkkatyötä tekevien asumuksia, ja yleensä niistä maksettiin rahalla ei työllä.

Oikeastaan Suomen kaltaista torpparilaitosta ei edes voi löytyä muualta kuin pohjoismaista. Baltian maista ja siitä etelään tai itään vuokraviljelijän asema oli alunperin lähtöisin ihan oikeasta maaorjuudesta, eli juridinen tausta on niin erilainen että vertailu on vaikeaa Suomen ja muun euroopan välillä.

C.E. kirjoitti:

"Kyllä nimenomaan viljanviljelyssä tehtiin huomattavasti vähempi työpäiviä, kuin esim. nykyduunari tekee palkkatöissä,"
Varmasti näin oli itse viljanviljelyssä, mutta pitää muistaa että vanhat maatalot eivät yleensä olleet erikoistuneet mihinkään tuotantosuuntaan, kuten nykyisin, vaan toimintaa oli kaikilla maatalouden aloilla. Aina eläinten kasvatuksesta pitkälle meneviin käsitöihin ja puutarhatuotteiden ja kalan sekä voin myyntiin. Kokonaistyötuntimäärä oli vanhoissa omavaraismaataloissa on vähintään n. 60-70 tuntia viikko.

"ennen 1900 lukua, ei mitään varsinaisia metsätöitä edes tehty, "
Ja höpsis, jo n. 1880 -luvulla alkoi olla pitkin etelä ja keski-Suomea pulaa puusta. Pula johtui siitä, että Suomesta olivat näiltä alueilta metsät lähes hävinneet, ainakin asutuskeskusten ja kulkureittien läheisyydestä. Tiettävästi se on koko Suomen historian jääkauden ajoista laskien yksi vähiten metsäisimmistä ajoista.

Tervanpolton lisäksi Suomesta vietiin hirveä määrä lautoja ja vastaavaa puutavaraa ulkomaille, lisäksi Suomi kasvoi, eli lautaa tarvittiin omaan rakentamiseen, käytännössä koko lämmitys tapahtui puilla ja itä-Suomessa oli vielä kaskeamista, joka osaltaan vei metsiä. Ja kun väki siellä kasvoi, niin kaskikierto tuli niin tiheäksi ettei metsä ehtinyt kasvaa kunnolla. Uutta metsää ei siihen aikaan istutettu, ja luonnollistakin uudistumista vaikeutti metsässä tapahtuva laidunnus.

Ja kyllä ne ihan olivat maatyöläisiä ja torppareita yhdessä muiden talonväen kanssa, jotka metsää kaatoivat.

"varsinainen sahatavaran viento alkoi vasta 1800 luvun lopulla,"
Ennen 1870-luvun lainmuutosta Suomessa ei edes ollut kuin jokunen tuhat torppaa, näistäkin osa kruunun- ja kirkontorppia, joten kyllä ne olivat ihan niitä torppareita jotka 1800-luvun lopulla metsässä olivat, ja huolehtivat puut sahalle.

"Suomesta vietiin tervaa ja tervanpoltto tehtiin kesäisin, niissä oli ihan omat porukat, ei ne olleet torppareiden hoidossa,"
Ainakin pohjanmaalla käytännössä kaikki kotiseutuni torpparit polttivat omista metsistään tervaa, mm. omat isoisoisäni. Tervahaudat ovat edelleenkin jäljellä. Tosin tervanpolton kulta-aikoina ei ollut vielä paljoa torppareita, vaan torpparikauden alkaessa tervanpoltto oli jo menettänyt merkitystään lähinnä lisätuloksi.

"Karja taas oli selkeästi naisten hoidossa ja karjat oli varsin pieniä, "
Päälukuisesti laskettuna nimenomaan nautakarjat olivat toki pieniä, mutta niissäkin on paljon tekemistä kun ne hoidettiin kaikki käsin. Lisäksi vaikkei yhtä sorttista karjaa ollut paljoa, niin samassa talossa oli useita eri kotieläimiä, kuten sikoja, lampaita, vuohia jne. , jolloin eläinten kokonaismäärä saattoi olla suuri.

" vasta 1900 luvun alussa tajuttiin että karjanlannalla voidaan nostaa satotasoja viljapelloilla, "
Taas höpsis. Asiaa on joskus oikein akateemisesti tutkittukin, eli miksi keskiajalla Suomessa siirryttiin nautojen pitämiseen, vaikka helppohoitoisemman ja vaatimattomammin elävän vuohen vuotuisesti tuottama maitomäärä oli suunnilleen sama kuin sen ajan huonosti maitoa tuottavan lehmän. Lopputulos oli, että keskiajan ihminen valitsi ja piti lehmiä ensisijaisesti niiden tuottaman sonnan takia jota käytettiin maanparannusaineena.

"Maatalous oli muutenkin pääasiassa kotitarveviljelyä, joten töitä tuskin kovin paljoa oli ... "
Oletko ollut koskaan edes pienessä maatalossa, jossa kaikki tehdään käsin? Onko agraarijuuria, eli tiedätkö edes mistä puhut?

"Tämä tuotteiden luovuttaminen osana torpan vuokraa tuli aika myöhään ja oli aika harvinaista suomessa, ei se mikään normaali käytäntö ollut missään vaiheessa. "
Se viljan viljelyn jakaminen on tullut todellakin vasta myöhemmin, kun liikenneyhteydet kehittyivät, ja pystyttiin myymään suurempia eriä viljaa. Mutta jos tarkoitit tätä marjojen, kalojen, villan ym. tuontia, niin Suomihan oli luontaisessa vaihtotaloudessa aina 1900-luvun alkupuolelle. Eli se on hyvin vanha perinne myös torppareilla.

"Osa torppareista piti myös palkollisia ja en tiedä suomesta, mutta muualla euroopassa ne saattoivat vuokrata osan torpan alueesta myös eteenpäin mäkitupalaisille, eli tavallaan pitivät omia torppareita. "
Niillä parjatuilla vaurailla kartano-Suomen torppareilla oli usein varaa pitää omia palkollisia, mutta en tiedä tuosta mäkitupalaisjutusta, olen käsittänyt että ne olivat lähinnä muualla palkkatyötä tekevien asumuksia, ja yleensä niistä maksettiin rahalla ei työllä.

Oikeastaan Suomen kaltaista torpparilaitosta ei edes voi löytyä muualta kuin pohjoismaista. Baltian maista ja siitä etelään tai itään vuokraviljelijän asema oli alunperin lähtöisin ihan oikeasta maaorjuudesta, eli juridinen tausta on niin erilainen että vertailu on vaikeaa Suomen ja muun euroopan välillä.

Lue lisää

No kerrompa sulle yhden jutun, olen ammatiltani maajussi ja pohjanmaalta, tiedän nimenomaan pohjanmaan maataloudesta ja historiasta, maatalous oli kotitarveviljelyä, nykyihmiselle on suuri yllätys se tieto, kuinka pieniä itseasiassa olivat pinta-alat mitä vielä1800 luvulla käsiteltiin, kyse oli hehtaarista tai parista suurissakin taloissa jotka varsinaisesti oli viljelyksessä.
Heinät korjattiin tulvaniityiltä purojen ja pienten jokien varsilta, tosi on, että ne korjattiin käytännössä käsipelin, kuten tehtiin kaikki muutkin työt, pellot oli viljalla ja perunalla, naudat laidunsi metsissä.

Talot saivat tulonsa kalasta, eli lohesta, lohella maksettiin verot ja siitä saaduilla tuloilla ostettiin tarvittavat tavarat, tervanpoltto oli yksi tulolähde, mutta siihen oli omat ammattimiehet, ei se yleensä ollut maajussien ja torppareiden hommaa, maataloustuotteita myytiin aika vähän ja vain niissä taloissa, jotka oli jonkun kaupungin välittömässä läheisyydessä, karjaahan oli kaupunkilaisillakin.

Itse en ymmärrä tätä jälkijättöistä torpparien elintason vähättelyä ja työvelvollisuuden ylikorostamista ja liioittelua, torpparin ja talollisen välille syntyi ero oikeastaan vasta siinä vaiheessa kun metsille tuli arvoa, koska talollinen omisti metsät, ei torppari ja kun metsistä sai myyntituloja, niin talolliset kielsivät torppareilta metsien hakkuut, josta ne tietenkin suuttuivat, sitä ennen ne saivat vapaasti hakata metsiä.
Mutta 1800 luvulla 80 %:tia Suomesta oli ns. nollarajalla, eli metsistä ei maksettu mitään käytännössä, mutta tuo on totta, että Suomen metsät oli hyvin huonossa kunnossa ja siksihän kaskeaminen kiellettiin 1870 luvulla, koska se kulutti liikaa metsiä.

Mäkitupa ja torppa ei eroa paljoakaan toisesta ja itseasiassa joskus kyse on vain pinta-alan koosta, mutta 1800 luvun lopulla näitä mäkitupalaisia oli paljon enempi kuin torppareita, samoin oli ns. loisia, eli ihmisiä joilla ei ollut edes tuota mäkitupaa, raha vuokraa ei maksettu, koska nämä oli niitä ihmisiä joilla ei ollut tuloja joita maksettiin rahalla, eli ne tekivät töitä periaatteessa ruokapalkalla ja saivat yleensä vain kerran vuodessa ns. pestirahan, muuten talosta tuli niin ruoka kuin vaatteetkin.

jeoneeveli kirjoitti:

No kerrompa sulle yhden jutun, olen ammatiltani maajussi ja pohjanmaalta, tiedän nimenomaan pohjanmaan maataloudesta ja historiasta, maatalous oli kotitarveviljelyä, nykyihmiselle on suuri yllätys se tieto, kuinka pieniä itseasiassa olivat pinta-alat mitä vielä1800 luvulla käsiteltiin, kyse oli hehtaarista tai parista suurissakin taloissa jotka varsinaisesti oli viljelyksessä.
Heinät korjattiin tulvaniityiltä purojen ja pienten jokien varsilta, tosi on, että ne korjattiin käytännössä käsipelin, kuten tehtiin kaikki muutkin työt, pellot oli viljalla ja perunalla, naudat laidunsi metsissä.

Talot saivat tulonsa kalasta, eli lohesta, lohella maksettiin verot ja siitä saaduilla tuloilla ostettiin tarvittavat tavarat, tervanpoltto oli yksi tulolähde, mutta siihen oli omat ammattimiehet, ei se yleensä ollut maajussien ja torppareiden hommaa, maataloustuotteita myytiin aika vähän ja vain niissä taloissa, jotka oli jonkun kaupungin välittömässä läheisyydessä, karjaahan oli kaupunkilaisillakin.

Itse en ymmärrä tätä jälkijättöistä torpparien elintason vähättelyä ja työvelvollisuuden ylikorostamista ja liioittelua, torpparin ja talollisen välille syntyi ero oikeastaan vasta siinä vaiheessa kun metsille tuli arvoa, koska talollinen omisti metsät, ei torppari ja kun metsistä sai myyntituloja, niin talolliset kielsivät torppareilta metsien hakkuut, josta ne tietenkin suuttuivat, sitä ennen ne saivat vapaasti hakata metsiä.
Mutta 1800 luvulla 80 %:tia Suomesta oli ns. nollarajalla, eli metsistä ei maksettu mitään käytännössä, mutta tuo on totta, että Suomen metsät oli hyvin huonossa kunnossa ja siksihän kaskeaminen kiellettiin 1870 luvulla, koska se kulutti liikaa metsiä.

Mäkitupa ja torppa ei eroa paljoakaan toisesta ja itseasiassa joskus kyse on vain pinta-alan koosta, mutta 1800 luvun lopulla näitä mäkitupalaisia oli paljon enempi kuin torppareita, samoin oli ns. loisia, eli ihmisiä joilla ei ollut edes tuota mäkitupaa, raha vuokraa ei maksettu, koska nämä oli niitä ihmisiä joilla ei ollut tuloja joita maksettiin rahalla, eli ne tekivät töitä periaatteessa ruokapalkalla ja saivat yleensä vain kerran vuodessa ns. pestirahan, muuten talosta tuli niin ruoka kuin vaatteetkin.

Lue lisää

"nykyihmiselle on suuri yllätys se tieto, kuinka pieniä itseasiassa olivat pinta-alat mitä vielä1800 luvulla käsiteltiin, kyse oli hehtaarista tai parista suurissakin taloissa jotka varsinaisesti oli viljelyksessä..."
Näin oli, olen samaa mieltä. Tosin en ole muuta väittänytkään.

"Talot saivat tulonsa kalasta, eli lohesta, lohella maksettiin verot ja siitä saaduilla tuloilla ostettiin tarvittavat tavarat, tervanpoltto oli yksi tulolähde, mutta siihen oli omat ammattimiehet, ei se yleensä ollut maajussien ja torppareiden hommaa, maataloustuotteita myytiin aika vähän ja vain niissä taloissa, jotka oli jonkun kaupungin välittömässä läheisyydessä, karjaahan oli kaupunkilaisillakin. "
Etelä-Pohjanmaalla ei ole erityisen paljon lohta, eikä oikein sisämaassakaan. Lähinnä näiden isojen perämereen laskevien jokien varressa olevilla lohi oli merkityksellinen taloudellisesti, muualla muut kalat.

Eikä ennen vanhaan ammatit olleet niin erikoistuneita, riitti että oli kokemusta tervanpoltosta. Ja vaikka yksi tai kaksi ammattilaista olisikin ollut, niin tervanpolttoon osallistuneet muut olivat ihan tavallisia maatyöläisiä, talollisia ja torppareita.

Mitä maataloustuotteiden myyntiin tulee, niin Suomi oli koko 1900-luvun alkupuolen yksi koko euroopan suurista voin viejistä, joten kyllä se vietävä voi täytyi jostain tullakin. Ja mistä maajussit olisivat oikein sitä tarvitsemaansa rahaa olisivat saaneet jos eivät viljan myynnistä. Kaupungit eivät karjanpidostaan huolimatta olleet omavaraisia, vaan maaseudulta tulevan ruuan varassa.

"Itse en ymmärrä tätä jälkijättöistä torpparien elintason vähättelyä ja työvelvollisuuden ylikorostamista ja liioittelua, torpparin ja talollisen välille syntyi ero oikeastaan vasta siinä vaiheessa kun metsille tuli arvoa, koska talollinen omisti metsät, ei torppari ja kun metsistä sai myyntituloja, niin talolliset kielsivät torppareilta metsien hakkuut, josta ne tietenkin suuttuivat, sitä ennen ne saivat vapaasti hakata metsiä."
Olen samaa mieltä, eli torppareille yritetään jostain syystä antaa jotain ryysyläisleimaa joka heille ei kuulu.

Mitä metsänhakkuuseen tulee, niin siis torppaan kuuluvilta alueiltahan sai hakata metsää, mutta aikaisemmin ennen kuin torppien määrä kasvoi, torppareilla oli oikeus hakea rakennus- ja polttopuut talon metsistä.

"Mäkitupa ja torppa ei eroa paljoakaan toisesta ja itseasiassa joskus kyse on vain pinta-alan koosta, mutta 1800 luvun lopulla näitä mäkitupalaisia oli paljon enempi kuin torppareita, "
Näin oli koon osalta, mäkituvat olivat maksimissaan vain n. 2 hehtaarisia, yleensä n. puolen hehtaarin kokoisia mökin ympärillä olevia peltoplänttejä.

Maaseudulla ehkä ero ei ollut suuri, mutta suurin osa mäkitupalaisista ei edes ollut maaseudulla, vaan erilaisissa taajamissa joissa ne todellakin olivat käsityöläisten, tehdastyöläisten jne pääasiallinen asumismuoto. Isoissa kaupungeissa alkoi sitten myöhemmin tulla hitaasti näitä varsinaisia työväen kortteleita. Ja näistä taajamien mäkituvista yleensä myös maksettiin ihan rahalla.

"i ns. loisia, eli ihmisiä joilla ei ollut edes tuota mäkitupaa, raha vuokraa ei maksettu, koska nämä oli niitä ihmisiä joilla ei ollut tuloja joita maksettiin rahalla, eli ne tekivät töitä periaatteessa ruokapalkalla"
Loiset olivat niitä jotka saivat asua toisten nurkissa. Tuo mitä kuvaat ruokapalkalla tekemiseksi koski toista ryhmää eli ns. muonamiehiä eli ei vakinaisesti asuvaa liikkuvaa maatyöväestöä.

"saivat yleensä vain kerran vuodessa ns. pestirahan, muuten talosta tuli niin ruoka kuin vaatteetkin. "
Tuo taas koskee renkejä ja piikoja jotka oikein pestautuivat. Mutta he olivat sitten ns. isännän vallan alaisia, mikä tarkoitti etteivät he saaneet lähteä talosta ilman isännän lupaa, toisin kuin esim. aikaisemmin mainitut loiset ja muonamiehet, jotka eivät olleet pestautuneet.

C.E. kirjoitti:

"nykyihmiselle on suuri yllätys se tieto, kuinka pieniä itseasiassa olivat pinta-alat mitä vielä1800 luvulla käsiteltiin, kyse oli hehtaarista tai parista suurissakin taloissa jotka varsinaisesti oli viljelyksessä..."
Näin oli, olen samaa mieltä. Tosin en ole muuta väittänytkään.

"Talot saivat tulonsa kalasta, eli lohesta, lohella maksettiin verot ja siitä saaduilla tuloilla ostettiin tarvittavat tavarat, tervanpoltto oli yksi tulolähde, mutta siihen oli omat ammattimiehet, ei se yleensä ollut maajussien ja torppareiden hommaa, maataloustuotteita myytiin aika vähän ja vain niissä taloissa, jotka oli jonkun kaupungin välittömässä läheisyydessä, karjaahan oli kaupunkilaisillakin. "
Etelä-Pohjanmaalla ei ole erityisen paljon lohta, eikä oikein sisämaassakaan. Lähinnä näiden isojen perämereen laskevien jokien varressa olevilla lohi oli merkityksellinen taloudellisesti, muualla muut kalat.

Eikä ennen vanhaan ammatit olleet niin erikoistuneita, riitti että oli kokemusta tervanpoltosta. Ja vaikka yksi tai kaksi ammattilaista olisikin ollut, niin tervanpolttoon osallistuneet muut olivat ihan tavallisia maatyöläisiä, talollisia ja torppareita.

Mitä maataloustuotteiden myyntiin tulee, niin Suomi oli koko 1900-luvun alkupuolen yksi koko euroopan suurista voin viejistä, joten kyllä se vietävä voi täytyi jostain tullakin. Ja mistä maajussit olisivat oikein sitä tarvitsemaansa rahaa olisivat saaneet jos eivät viljan myynnistä. Kaupungit eivät karjanpidostaan huolimatta olleet omavaraisia, vaan maaseudulta tulevan ruuan varassa.

"Itse en ymmärrä tätä jälkijättöistä torpparien elintason vähättelyä ja työvelvollisuuden ylikorostamista ja liioittelua, torpparin ja talollisen välille syntyi ero oikeastaan vasta siinä vaiheessa kun metsille tuli arvoa, koska talollinen omisti metsät, ei torppari ja kun metsistä sai myyntituloja, niin talolliset kielsivät torppareilta metsien hakkuut, josta ne tietenkin suuttuivat, sitä ennen ne saivat vapaasti hakata metsiä."
Olen samaa mieltä, eli torppareille yritetään jostain syystä antaa jotain ryysyläisleimaa joka heille ei kuulu.

Mitä metsänhakkuuseen tulee, niin siis torppaan kuuluvilta alueiltahan sai hakata metsää, mutta aikaisemmin ennen kuin torppien määrä kasvoi, torppareilla oli oikeus hakea rakennus- ja polttopuut talon metsistä.

"Mäkitupa ja torppa ei eroa paljoakaan toisesta ja itseasiassa joskus kyse on vain pinta-alan koosta, mutta 1800 luvun lopulla näitä mäkitupalaisia oli paljon enempi kuin torppareita, "
Näin oli koon osalta, mäkituvat olivat maksimissaan vain n. 2 hehtaarisia, yleensä n. puolen hehtaarin kokoisia mökin ympärillä olevia peltoplänttejä.

Maaseudulla ehkä ero ei ollut suuri, mutta suurin osa mäkitupalaisista ei edes ollut maaseudulla, vaan erilaisissa taajamissa joissa ne todellakin olivat käsityöläisten, tehdastyöläisten jne pääasiallinen asumismuoto. Isoissa kaupungeissa alkoi sitten myöhemmin tulla hitaasti näitä varsinaisia työväen kortteleita. Ja näistä taajamien mäkituvista yleensä myös maksettiin ihan rahalla.

"i ns. loisia, eli ihmisiä joilla ei ollut edes tuota mäkitupaa, raha vuokraa ei maksettu, koska nämä oli niitä ihmisiä joilla ei ollut tuloja joita maksettiin rahalla, eli ne tekivät töitä periaatteessa ruokapalkalla"
Loiset olivat niitä jotka saivat asua toisten nurkissa. Tuo mitä kuvaat ruokapalkalla tekemiseksi koski toista ryhmää eli ns. muonamiehiä eli ei vakinaisesti asuvaa liikkuvaa maatyöväestöä.

"saivat yleensä vain kerran vuodessa ns. pestirahan, muuten talosta tuli niin ruoka kuin vaatteetkin. "
Tuo taas koskee renkejä ja piikoja jotka oikein pestautuivat. Mutta he olivat sitten ns. isännän vallan alaisia, mikä tarkoitti etteivät he saaneet lähteä talosta ilman isännän lupaa, toisin kuin esim. aikaisemmin mainitut loiset ja muonamiehet, jotka eivät olleet pestautuneet.

Lue lisää

Et ilmeisesti ole tietoinen, että 1900 luvun alussa, puolet Suomen leipäviljasta tuotiin Venäjältä.
Maatalous alkoi vasta nousta 1900 luvulla ja sitten kun Suomi itsenäistyi, syntyi karjatilat eli yhden perheen hoitamat maitotilat, syynä oli se, että valtiovalta tajusi että, mikäli halutaan nostaa viljantuotantoa niin ensiksi pitää saada lisää karjaa, koska lannoitus hoidettiin karjanlannalla.
Syntyi tilaus yhden perheen pientiloille, jotka keskittyivät maidontuotantoon.

Voi olikin ainoa tuote, mitä 1800 luvulla maataloudessa tuotettiin vientiin asti, syynä oli pikemminkin huono ostovoima paikallisella väestöllä, ei niinkään suuri tuotanto.
Viljantuotannossa oli haittana tämä kausiluontoisuus, työvoimaa tarvittiin hetkellisesti paljon, mutta senjälkeen niitä ei tarvittu mihinkään, mutta porukka jäi sitten taloihin asumaan.

Itseasiassa luin jostakin, että viljanviljelyssä tarvitaan noin 40 työpäivää ( keskiajalla ), jotta saadaan elanto koko vuodeksi, aika hyvin kun miettii nykyaikaa, jossa duunari tekee noin 210 työpäivää vuodessa.

jeoneeveli kirjoitti:

Et ilmeisesti ole tietoinen, että 1900 luvun alussa, puolet Suomen leipäviljasta tuotiin Venäjältä.
Maatalous alkoi vasta nousta 1900 luvulla ja sitten kun Suomi itsenäistyi, syntyi karjatilat eli yhden perheen hoitamat maitotilat, syynä oli se, että valtiovalta tajusi että, mikäli halutaan nostaa viljantuotantoa niin ensiksi pitää saada lisää karjaa, koska lannoitus hoidettiin karjanlannalla.
Syntyi tilaus yhden perheen pientiloille, jotka keskittyivät maidontuotantoon.

Voi olikin ainoa tuote, mitä 1800 luvulla maataloudessa tuotettiin vientiin asti, syynä oli pikemminkin huono ostovoima paikallisella väestöllä, ei niinkään suuri tuotanto.
Viljantuotannossa oli haittana tämä kausiluontoisuus, työvoimaa tarvittiin hetkellisesti paljon, mutta senjälkeen niitä ei tarvittu mihinkään, mutta porukka jäi sitten taloihin asumaan.

Itseasiassa luin jostakin, että viljanviljelyssä tarvitaan noin 40 työpäivää ( keskiajalla ), jotta saadaan elanto koko vuodeksi, aika hyvin kun miettii nykyaikaa, jossa duunari tekee noin 210 työpäivää vuodessa.

Lue lisää

"Et ilmeisesti ole tietoinen, että 1900 luvun alussa, puolet Suomen leipäviljasta tuotiin Venäjältä. "
Ei tuo mikään uutinen ole, ainahan Suomessa on ollut pula nimenomaan leipäviljasta. Siis maajussina sinun tulisi tietää nämä sakoluvut ja vastaavat edellytykset leipäviljalle. Suomessa on toki ollut paljon katokausia ilmasto-oloista johtuen ja sitä myöten myös aidosti pulaa kaikesta viljasta, mutta yleensä Suomi on leipäviljaa lukuun ottamatta ollut muun heikompitasoisen viljan suhteen ollut normaaleina vuosina omavarainen.

Siis olihan se tavallista, että jopa ylituotannon suurimpina vuosina Suomi oli suuri leipäviljanostaja, vaikka samaan aikaan vei tukien avulla muuta samanlajista rehu- ym. viljaa ulkomaille.

"Maatalous alkoi vasta nousta 1900 luvulla ja sitten kun Suomi itsenäistyi, syntyi karjatilat eli yhden perheen hoitamat maitotilat, syynä oli se, että valtiovalta tajusi että, mikäli halutaan nostaa viljantuotantoa niin ensiksi pitää saada lisää karjaa, koska lannoitus hoidettiin karjanlannalla. "
Pienimuotoisen karjatalouden suuri lisääntyminen siis liittyi juuri tähän itsenäistymisvaiheen jälkeiseen maareformiin, kun maata oli liian vähän tai ei ollut sopivaa viljanviljelyyn, niin keskityttiin maitotalouteen. Lisäksi sillä tavoin haluttiin parantaa maalla asuvien köyhempien olosuhteita, ja rauhoitella ja sitouttaa vapaussodan jälkeiset vähempiosaiset kiinteämmin uuteen yhteiskuntaan.

"Voi olikin ainoa tuote, mitä 1800 luvulla maataloudessa tuotettiin vientiin asti, syynä oli pikemminkin huono ostovoima paikallisella väestöllä, ei niinkään suuri tuotanto. "
Saattoi toki olla ettei ostovoimaa ollut paikallisilla paljoa, mutta voin kohdalla kyse oli ihan kansantaloudellisesta kysymyksestä. Siis voin tuotantoa ja vientiä tuettiin ja kehitettiin hyvin voimakkaasti, kun haluttiin saada Suuriruhtinaskunnalle vientituloja ja lisää pääomaa.

"Viljantuotannossa oli haittana tämä kausiluontoisuus, työvoimaa tarvittiin hetkellisesti paljon, mutta senjälkeen niitä ei tarvittu mihinkään, mutta porukka jäi sitten taloihin asumaan. "
Unohda se viljanviljely, se oli vain yksi osa maataloutta. Jos sen ajan lähteitä uskoo, niin tilanne oli pikemmin niin päin, että muina aikoina työvoimaa oli sopivasti mutta kylvö- ja sadonkorjuuaikoina työvoimasta oli pulaa.

Isännät ja tehtaanpatruunat olivat usein napit vastakkain juuri tämän tarvitsemansa työvoiman takia.

"Itseasiassa luin jostakin, että viljanviljelyssä tarvitaan noin 40 työpäivää ( keskiajalla ), jotta saadaan elanto koko vuodeksi, aika hyvin kun miettii nykyaikaa, jossa duunari tekee noin 210 työpäivää vuodessa. "
Se 40 päivää on varmaan laskettu siltä osin, että työllä pystyy ruokkimaan itsensä. Duunari tekee kuitenkin kuitenkin vuoden aikana usean kerran yli sen mitä tarvitsisi itsensä ruokkimiseen. Osa duunarin työn tuotosta menee veroina ym. maksuina yhteiskunnan pyörittämiseen osa taas selvästi aineellisesti korkeampitasoiseen elämään, tasolle mistä keskiajalla välttämättä edes aateliset eivät päässeet nauttimaan.

Onhan tuota laskettu, että ennen maanviljelystä hyvä metsästäjä-kalastaja-keräilijä teki vain päivän tai vähän yli viikossa töitä elämisensä eteen. Kun viljely yleistyi, niin työtaakka kasvoi 3-4 päivään per viikko.

Missä ihmeen lähteessä mainitaan viljelijän 40 päivän työvuosi keskiajalla?

C.E. kirjoitti:

"nykyihmiselle on suuri yllätys se tieto, kuinka pieniä itseasiassa olivat pinta-alat mitä vielä1800 luvulla käsiteltiin, kyse oli hehtaarista tai parista suurissakin taloissa jotka varsinaisesti oli viljelyksessä..."
Näin oli, olen samaa mieltä. Tosin en ole muuta väittänytkään.

"Talot saivat tulonsa kalasta, eli lohesta, lohella maksettiin verot ja siitä saaduilla tuloilla ostettiin tarvittavat tavarat, tervanpoltto oli yksi tulolähde, mutta siihen oli omat ammattimiehet, ei se yleensä ollut maajussien ja torppareiden hommaa, maataloustuotteita myytiin aika vähän ja vain niissä taloissa, jotka oli jonkun kaupungin välittömässä läheisyydessä, karjaahan oli kaupunkilaisillakin. "
Etelä-Pohjanmaalla ei ole erityisen paljon lohta, eikä oikein sisämaassakaan. Lähinnä näiden isojen perämereen laskevien jokien varressa olevilla lohi oli merkityksellinen taloudellisesti, muualla muut kalat.

Eikä ennen vanhaan ammatit olleet niin erikoistuneita, riitti että oli kokemusta tervanpoltosta. Ja vaikka yksi tai kaksi ammattilaista olisikin ollut, niin tervanpolttoon osallistuneet muut olivat ihan tavallisia maatyöläisiä, talollisia ja torppareita.

Mitä maataloustuotteiden myyntiin tulee, niin Suomi oli koko 1900-luvun alkupuolen yksi koko euroopan suurista voin viejistä, joten kyllä se vietävä voi täytyi jostain tullakin. Ja mistä maajussit olisivat oikein sitä tarvitsemaansa rahaa olisivat saaneet jos eivät viljan myynnistä. Kaupungit eivät karjanpidostaan huolimatta olleet omavaraisia, vaan maaseudulta tulevan ruuan varassa.

"Itse en ymmärrä tätä jälkijättöistä torpparien elintason vähättelyä ja työvelvollisuuden ylikorostamista ja liioittelua, torpparin ja talollisen välille syntyi ero oikeastaan vasta siinä vaiheessa kun metsille tuli arvoa, koska talollinen omisti metsät, ei torppari ja kun metsistä sai myyntituloja, niin talolliset kielsivät torppareilta metsien hakkuut, josta ne tietenkin suuttuivat, sitä ennen ne saivat vapaasti hakata metsiä."
Olen samaa mieltä, eli torppareille yritetään jostain syystä antaa jotain ryysyläisleimaa joka heille ei kuulu.

Mitä metsänhakkuuseen tulee, niin siis torppaan kuuluvilta alueiltahan sai hakata metsää, mutta aikaisemmin ennen kuin torppien määrä kasvoi, torppareilla oli oikeus hakea rakennus- ja polttopuut talon metsistä.

"Mäkitupa ja torppa ei eroa paljoakaan toisesta ja itseasiassa joskus kyse on vain pinta-alan koosta, mutta 1800 luvun lopulla näitä mäkitupalaisia oli paljon enempi kuin torppareita, "
Näin oli koon osalta, mäkituvat olivat maksimissaan vain n. 2 hehtaarisia, yleensä n. puolen hehtaarin kokoisia mökin ympärillä olevia peltoplänttejä.

Maaseudulla ehkä ero ei ollut suuri, mutta suurin osa mäkitupalaisista ei edes ollut maaseudulla, vaan erilaisissa taajamissa joissa ne todellakin olivat käsityöläisten, tehdastyöläisten jne pääasiallinen asumismuoto. Isoissa kaupungeissa alkoi sitten myöhemmin tulla hitaasti näitä varsinaisia työväen kortteleita. Ja näistä taajamien mäkituvista yleensä myös maksettiin ihan rahalla.

"i ns. loisia, eli ihmisiä joilla ei ollut edes tuota mäkitupaa, raha vuokraa ei maksettu, koska nämä oli niitä ihmisiä joilla ei ollut tuloja joita maksettiin rahalla, eli ne tekivät töitä periaatteessa ruokapalkalla"
Loiset olivat niitä jotka saivat asua toisten nurkissa. Tuo mitä kuvaat ruokapalkalla tekemiseksi koski toista ryhmää eli ns. muonamiehiä eli ei vakinaisesti asuvaa liikkuvaa maatyöväestöä.

"saivat yleensä vain kerran vuodessa ns. pestirahan, muuten talosta tuli niin ruoka kuin vaatteetkin. "
Tuo taas koskee renkejä ja piikoja jotka oikein pestautuivat. Mutta he olivat sitten ns. isännän vallan alaisia, mikä tarkoitti etteivät he saaneet lähteä talosta ilman isännän lupaa, toisin kuin esim. aikaisemmin mainitut loiset ja muonamiehet, jotka eivät olleet pestautuneet.

Lue lisää

” Tuo taas koskee renkejä ja piikoja jotka oikein pestautuivat. Mutta he olivat sitten ns. isännän vallan alaisia, mikä tarkoitti etteivät he saaneet lähteä talosta ilman isännän lupaa, toisin kuin esim. aikaisemmin mainitut loiset ja muonamiehet, jotka eivät olleet pestautuneet.”

Pesti uusittiin kerran vuodessa ja siinä vaiheessa harkittiin myös seuraavan vuosipestin palkka. Tässä vaiheessa renki/piika oli myös vapaa vaihtamaan taloa ja oli selvää sekin, että ’huonomaineista’isäntäväkeä kartettiin ja hyviä suosittiin. Tämä taas johti siihen, ettei isäntäväki voinut kovasti poiketa sopivaksi katsotusta käytännöstä. Talon renki ja piika saattoi myös avioitua ja alkaa muonamieheksi, jolloin heillä oli oma mökki, pieni puutarha, kanoja ja ehkä sikojakin.

jeoneeveli kirjoitti:

Kyllä nimenomaan viljanviljelyssä tehtiin huomattavasti vähempi työpäiviä, kuin esim. nykyduunari tekee palkkatöissä, tämä on totuus ja ennen 1900 lukua, ei mitään varsinaisia metsätöitä edes tehty, Suomesta vietiin tervaa ja tervanpoltto tehtiin kesäisin, niissä oli ihan omat porukat, ei ne olleet torppareiden hoidossa, varsinainen sahatavaran viento alkoi vasta 1800 luvun lopulla, sellu taisi tulla kuvioihin ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja paperikin sen jälkeen vasta, olihan sitä pienessä määrin myös ennemmin .

Karja taas oli selkeästi naisten hoidossa ja karjat oli varsin pieniä, vasta 1900 luvun alussa tajuttiin että karjanlannalla voidaan nostaa satotasoja viljapelloilla, pääosa pohjoissuoemstaha eli vielä kaksitaloudessa 1800 luvu puoliväliin asti.

Maatalous oli muutenkin pääasiassa kotitarveviljelyä, joten töitä tuskin kovin paljoa oli ...

Tämä tuotteiden luovuttaminen osana torpan vuokraa tuli aika myöhään ja oli aika harvinaista suomessa, ei se mikään normaali käytäntö ollut missään vaiheessa.

Osa torppareista piti myös palkollisia ja en tiedä suomesta, mutta muualla euroopassa ne saattoivat vuokrata osan torpan alueesta myös eteenpäin mäkitupalaisille, eli tavallaan pitivät omia torppareita.

Lue lisää

'vasta 1900 luvun alussa tajuttiin että karjanlannalla voidaan nostaa satotasoja viljapelloilla'.

Tämähän on tajuttu niin kauan kuin viljaa on viljelty. Alunperin karjaa pidettiin ennen kaikkea lannan tuotannon vuoksi. Maito oli sivuseikka. Tietysti sai elinkaaren lopussa lihaa. Suomessa on toimittu karjan suhteen näin n. 4000 vuotta.
Vasta 1900- luvun alussa maito nousi tärkeimmäksi ja lehmien maidontutantoa parannettiin jalostuksella ja uusilla nautaroduilla.

Kalevi Tampereelta on nyt kävelyllä Kalevassa ja uneksii edelleen Tammelan konekiväärin lakaisemista ruotsalaisista lahtareista. Hänellä ei nyt siis ole vastaanottoa!

Tämä on tärkeää tietoa joka ei ole helposti löydettävissä kaikille,valaisi asiaa minullekin.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on tärkeää tietoa joka ei ole helposti löydettävissä kaikille,valaisi asiaa minullekin.

Torpparivapautuksen toimeenpani Svinhufvudin johtama Suomen senaatti ja ns. tynkäeduskunta syksyllä 1918.

Kansanvaltuuskunan laittomilla päätöksillä ei ollut mitäänmerkitystä.

”Jotain hyvääkin oli. Nukkuma-aika ei onneksi jäänyt liian pitkäksi kun kerran niin kylmäkin oli...”

Miksi olisi ollut! Talot rakennettiin itse ja maassa oli satojen vuosien kokemus kylmän kestävän asumuksen rakentamisesta! Ja vaikka oli köyhää niin polttopuuta piisasi!

Tiltu yrittää liioitella joka asiaa!

Kaikkea vasemmistolaista kirjallisuutta ei pidä uskoa. Taksvärkkityöt olivat ennen muuta heinäntekoon ja viljaviljelyyn liittyvää. Näissä suurimmat työt tehtiin touko-syyskuun välisenä aikana jolloin päivän pituus oli pitkä.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikkea vasemmistolaista kirjallisuutta ei pidä uskoa. Taksvärkkityöt olivat ennen muuta heinäntekoon ja viljaviljelyyn liittyvää. Näissä suurimmat työt tehtiin touko-syyskuun välisenä aikana jolloin päivän pituus oli pitkä.

Lue lisää

Höpö pöpö. Kyllä talvella riitti taksvärkin tekijälle auraamista, jäiden nostoa ja puiden pilkkomista. Vuokrasopimukseen saattoi kuulua myös velvollisuus toimittaa jäitä, puita, kaloja, riistaa, heiniä tai viljaa isäntäväelle kartanon varastoihin. Ne piti silloin tietenkin hankkia omalla ajallaan.

Kyllä pirullisimmat isännät osasivat kiristää itselleen vaikka mitä, vaikka torppari olisi ollut läkähtymässä rasitukseen. Juuri kuten Linna on kirjassaan kuvannut.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö pöpö. Kyllä talvella riitti taksvärkin tekijälle auraamista, jäiden nostoa ja puiden pilkkomista. Vuokrasopimukseen saattoi kuulua myös velvollisuus toimittaa jäitä, puita, kaloja, riistaa, heiniä tai viljaa isäntäväelle kartanon varastoihin. Ne piti silloin tietenkin hankkia omalla ajallaan.

Kyllä pirullisimmat isännät osasivat kiristää itselleen vaikka mitä, vaikka torppari olisi ollut läkähtymässä rasitukseen. Juuri kuten Linna on kirjassaan kuvannut.

Lue lisää

Linnan kirja rajoittuu Urjalaan, mutta isäntähän oli isäntämies. Eniten pitäisi tutkia niitä isäntien seksuaalisia perversioita joita Linnakin raottaa, mutta ei valoita Talvion tavoin. Isäntä saattoi säännöllisesti panna jopa torpantyttöä ja huutolaista yhtaikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikkea vasemmistolaista kirjallisuutta ei pidä uskoa. Taksvärkkityöt olivat ennen muuta heinäntekoon ja viljaviljelyyn liittyvää. Näissä suurimmat työt tehtiin touko-syyskuun välisenä aikana jolloin päivän pituus oli pitkä.

Lue lisää

Oliko Maila Talvio vasemmistolainen? Minna Canthin suku oli myös valkoisissa, vaikka rouva itse kuvasi isäntien perverssioita. Voidaan sanoa maattoman naisen olleen käytännössä alaston isäntiin nähden.

Mitä tuolla oli merkitystä, jos enemmistö maattomista ei sotaan osallistunut.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö pöpö. Kyllä talvella riitti taksvärkin tekijälle auraamista, jäiden nostoa ja puiden pilkkomista. Vuokrasopimukseen saattoi kuulua myös velvollisuus toimittaa jäitä, puita, kaloja, riistaa, heiniä tai viljaa isäntäväelle kartanon varastoihin. Ne piti silloin tietenkin hankkia omalla ajallaan.

Kyllä pirullisimmat isännät osasivat kiristää itselleen vaikka mitä, vaikka torppari olisi ollut läkähtymässä rasitukseen. Juuri kuten Linna on kirjassaan kuvannut.

Lue lisää

” Kyllä pirullisimmat isännät osasivat kiristää itselleen vaikka mitä, vaikka torppari olisi ollut läkähtymässä rasitukseen. Juuri kuten Linna on kirjassaan kuvannut.”

Unohdat ja sivuutat nyt tyystin kaksi asiaa:

1. Tuohon aikaan tehtiin paljon lapsi ja niinpä saattoi torpassa olla yli kymmene tenavaa. Varttuessaan kelpasi viisitoistauotias hyvinkin jo taksvärkin suorittajaksi.

2- Torppia oli massa runsaasti. Jos joku kiristi torpan jhintaa taksvärkin muodossa liian korkeaksi niin hyvä torppari saattoi vaihtaa torppaa. Siksi ei kohtuuttomuuksia liikoja esiintynyt. Myös ”huonot isännät” oli yleisesti tiedossa ja heitä kaihdettiin!

Anonyymi kirjoitti:

Linnan kirja rajoittuu Urjalaan, mutta isäntähän oli isäntämies. Eniten pitäisi tutkia niitä isäntien seksuaalisia perversioita joita Linnakin raottaa, mutta ei valoita Talvion tavoin. Isäntä saattoi säännöllisesti panna jopa torpantyttöä ja huutolaista yhtaikaa.

Lue lisää

Miten? Oliko häijyllä isännällä kaksi mulkkua?

Anonyymi kirjoitti:

Miten? Oliko häijyllä isännällä kaksi mulkkua?

Kyllä niillä liitingissä on useimpia,eikä ne reikää valkannu.

Todellisuudessa etenkin torpan naisia nussittiin säännöllisesti kartanonherrojen toimesta Maila Talvion kuvaamalla tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Todellisuudessa etenkin torpan naisia nussittiin säännöllisesti kartanonherrojen toimesta Maila Talvion kuvaamalla tavalla.

Äpäriä näkyy olevan aikalailla piioilla ja torpan tyttärillä ainakin kirkonkirjojen ja väestökirjojen mukaan,ei kait nuo ole kun isäntien tekosia. Ainahan isännillä jalkavaimoja on piisannut,

Ei ollut. Linna kertoo hyvin lapsuudestaan miten teurastajaisänkin homma riippui koko kylää hallinneesta kartanosta ja parista isännästä. Se oli yleensä kartanon tai isännän orja.

” Kyllä on kuvailtu torpparin elämä onnen täyttämäksi. Vaan entäs sitten kun torppari sairastui eikä kyennyt vuokraa maksamaan ? Mitä oikeuksia hänellä oli.”

Ongelma taitaa olla teoreettinen? Siihen aikaan joka tönössä oli lapsia... usein yli kymmenen kappaletta. Monessa torpassa oli runsaasti työvoimaa ja kuten ”Pohjantähdestä” opimme niin myös lapset saattoivat korvata miehen taksvärkissä.

Anonyymi kirjoitti:

” Kyllä on kuvailtu torpparin elämä onnen täyttämäksi. Vaan entäs sitten kun torppari sairastui eikä kyennyt vuokraa maksamaan ? Mitä oikeuksia hänellä oli.”

Ongelma taitaa olla teoreettinen? Siihen aikaan joka tönössä oli lapsia... usein yli kymmenen kappaletta. Monessa torpassa oli runsaasti työvoimaa ja kuten ”Pohjantähdestä” opimme niin myös lapset saattoivat korvata miehen taksvärkissä.

Lue lisää

Niin, että torpparin lapset aikuisten töihin samaan aikaan kun kartanon herran äpärätkin saivat käydä hienoissa vaatteissa koulua?

On se outoa, että kehtasivatkin torpparit kapinoida. Olisivat olleet tyytyväisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, että torpparin lapset aikuisten töihin samaan aikaan kun kartanon herran äpärätkin saivat käydä hienoissa vaatteissa koulua?

On se outoa, että kehtasivatkin torpparit kapinoida. Olisivat olleet tyytyväisiä.

Lue lisää

Oliko se sitten kartanolaisten vika, että osasivat kieliä ja olivat muutenkin parempia. Väinö Linna ei osannut ruotsia edes 'kansakunnan kirjailijana'. Olisiko iivanoiden pitänyt ottaa Linnan suku kuvernööriksi Alaskaan? Miksi? Eihän niistä kukaan osannut venäjää. Karjalassakin pientilan omistaja osasi todennäköisesti paremmin venäjää kuin Väinö Linnan suku, vaikka ei paskaisissa ryysyissään duunia ehkä tsaarilta saanut.

Romantisoitu pikemminkin. Eihän nykypäivänäkään tienestit tule kotioven eteen. Torppari oli tyhmänä ainoastaan työhön kykenevä hämeen murretta sönköttävä vätys.

Juurihan itse kerroit, että torpparin "sairausvakuutus" olivat hänen omat lapsensa. Jos perheen pää sairastui juuri touon teko- tai korjuuaikaan, niin kukas muu ne työt ja velvollisuudet mahtoi hoitaa jos ei torpparin alaikäiset lapset?

Miksi et pysy edes omien juttujesi takana vaan niljuat oikein oikeistolaisen tapaan kuin limainen made kalastajan hyppysissä.

Pohjantähti antaa aivan oikean kuvan: torppareita liittyi kapinaan.

Anonyymi kirjoitti:

Juurihan itse kerroit, että torpparin "sairausvakuutus" olivat hänen omat lapsensa. Jos perheen pää sairastui juuri touon teko- tai korjuuaikaan, niin kukas muu ne työt ja velvollisuudet mahtoi hoitaa jos ei torpparin alaikäiset lapset?

Miksi et pysy edes omien juttujesi takana vaan niljuat oikein oikeistolaisen tapaan kuin limainen made kalastajan hyppysissä.

Pohjantähti antaa aivan oikean kuvan: torppareita liittyi kapinaan.

Lue lisää

” Juurihan itse kerroit, että torpparin "sairausvakuutus" olivat hänen omat lapsensa. Jos perheen pää sairastui juuri touon teko- tai korjuuaikaan, niin kukas muu ne työt ja velvollisuudet mahtoi hoitaa jos ei torpparin alaikäiset lapset?”

Joku heistä! Taksvärkki oli tarkkaan määrätty ajankohdan ja määrän suhteen. Esim. Kesällä yksi miestyöpäivä jalan ja toinen hevosn kanssa viikossa. Siinä työllistyi parina päivänä teini-ikäinen poika. Tönöissä riitti väkeä!

”Miksi et pysy edes omien juttujesi takana vaan niljuat oikein oikeistolaisen tapaan kuin limainen made kalastajan hyppysissä.”

Näemmä hyppysesi tai älynnystyräsi ovat liuan kankeat!

”Pohjantähti antaa aivan oikean kuvan: torppareita liittyi kapinaan.”

Vain pieni osa todellisuudessa ja heikin sekä punaisten että valkoisten puolella.

Anonyymi kirjoitti:

” Juurihan itse kerroit, että torpparin "sairausvakuutus" olivat hänen omat lapsensa. Jos perheen pää sairastui juuri touon teko- tai korjuuaikaan, niin kukas muu ne työt ja velvollisuudet mahtoi hoitaa jos ei torpparin alaikäiset lapset?”

Joku heistä! Taksvärkki oli tarkkaan määrätty ajankohdan ja määrän suhteen. Esim. Kesällä yksi miestyöpäivä jalan ja toinen hevosn kanssa viikossa. Siinä työllistyi parina päivänä teini-ikäinen poika. Tönöissä riitti väkeä!

”Miksi et pysy edes omien juttujesi takana vaan niljuat oikein oikeistolaisen tapaan kuin limainen made kalastajan hyppysissä.”

Näemmä hyppysesi tai älynnystyräsi ovat liuan kankeat!

”Pohjantähti antaa aivan oikean kuvan: torppareita liittyi kapinaan.”

Vain pieni osa todellisuudessa ja heikin sekä punaisten että valkoisten puolella.

Lue lisää

"Taksvärkki oli tarkkaan määrätty ajankohdan ja määrän suhteen"

Oli tosiaan yleensä ajoitettu niihin päiviin kun torpparin olisi pitänyt omia peltojaankin viljellä, Sen sijaan piti mennä kilometrien päähän ja se oli myöhä iltainen pimeä kun sieltä pääsi takaisin, niin että kuun valossa sai torppari tehdä omat työnsä.

Tuo yksi päivä viikossa on taas niitä sinun höpöjuttujasi. Kylvön- ja korjuun aikana isäntä tarvitsi työvoimaa ja silloin myös piti torpparin sinne mennä. Kun kevättyöt ja syyskorjuut olivat ohitse, ei herrasväki ollut kiinnostunut näkemään torpparia nurkissaan viikoittain. Niinpä torpparikin saattoi mennä vaikka metsätöihin.

Anonyymi kirjoitti:

"Taksvärkki oli tarkkaan määrätty ajankohdan ja määrän suhteen"

Oli tosiaan yleensä ajoitettu niihin päiviin kun torpparin olisi pitänyt omia peltojaankin viljellä, Sen sijaan piti mennä kilometrien päähän ja se oli myöhä iltainen pimeä kun sieltä pääsi takaisin, niin että kuun valossa sai torppari tehdä omat työnsä.

Tuo yksi päivä viikossa on taas niitä sinun höpöjuttujasi. Kylvön- ja korjuun aikana isäntä tarvitsi työvoimaa ja silloin myös piti torpparin sinne mennä. Kun kevättyöt ja syyskorjuut olivat ohitse, ei herrasväki ollut kiinnostunut näkemään torpparia nurkissaan viikoittain. Niinpä torpparikin saattoi mennä vaikka metsätöihin.

Lue lisää

"Oli tosiaan yleensä ajoitettu niihin päiviin kun torpparin olisi pitänyt omia peltojaankin viljellä, Sen sijaan piti mennä kilometrien päähän ja se oli myöhä iltainen pimeä kun sieltä pääsi takaisin, niin että kuun valossa sai torppari tehdä omat työnsä."

Näin saattoi olla kesäaikaan Harvoin kesäajan taksvärkki oli määritelty viikossa kestämään yli 2-3 päivää ja lopun ajan torppari teki oman torpan töitä!

"Tuo yksi päivä viikossa on taas niitä sinun höpöjuttujasi."

Ei ole vaan suoraan sopimuksesta ja siinä oli KAKSI päivää! Toinen hevosella ja toinen jalan! Lue tarkemmin!

"Kylvön- ja korjuun aikana isäntä tarvitsi työvoimaa ja silloin myös piti torpparin sinne mennä. "

Et nyt tunnu ymmärtävän koko ideaa laisinkaan! Vuokra maksettiin työnä, jonka määrä oli etukäteen sopimuksessa mainittu. Ei torppari ollut vakityösuhteessa isäntään vaan torpan koosta riippuen hän oli kesäaikaan sitoutunut olemaan talon töissä viikottain tietyn määrän päiviä. Lopun ajan hän teki omia töitään!

"Kun kevättyöt ja syyskorjuut olivat ohitse, ei herrasväki ollut kiinnostunut näkemään torpparia nurkissaan viikoittain. "

Outo lause? Kyse ei ollut kiinnostuksesta vaan sovituista aikajaksoista!

"Niinpä torpparikin saattoi mennä vaikka metsätöihin."

Meni minne meni! Eihän se isäntäväelle kuulunut! Torpparilla oli ykeensä hevonen, lehmiä, peltoja, viljapeltoja jne. Kyllä hänelle töitä riitti kesäaikaan. Apuna oli tietenkin vaimo ja kasvava lapsilauma! Siihen aikaan koulua käytiin vain ehkä neljä vuotta ja sitten torpan työt kutsuivat!

Anonyymi kirjoitti:

Juurihan itse kerroit, että torpparin "sairausvakuutus" olivat hänen omat lapsensa. Jos perheen pää sairastui juuri touon teko- tai korjuuaikaan, niin kukas muu ne työt ja velvollisuudet mahtoi hoitaa jos ei torpparin alaikäiset lapset?

Miksi et pysy edes omien juttujesi takana vaan niljuat oikein oikeistolaisen tapaan kuin limainen made kalastajan hyppysissä.

Pohjantähti antaa aivan oikean kuvan: torppareita liittyi kapinaan.

Lue lisää

Ei anna kuin Urjalasta. Suomi oli toisaalta todella paska paikka, ja on sitä ehkä vieläkin. Väinö Linnahan lähti lähes koko Urjalan Honkolan 'mökkiköyhälistön' työlistäneestä kartanosta hevosenkusen valahdettua päälleen.

Anonyymi kirjoitti:

"Oli tosiaan yleensä ajoitettu niihin päiviin kun torpparin olisi pitänyt omia peltojaankin viljellä, Sen sijaan piti mennä kilometrien päähän ja se oli myöhä iltainen pimeä kun sieltä pääsi takaisin, niin että kuun valossa sai torppari tehdä omat työnsä."

Näin saattoi olla kesäaikaan Harvoin kesäajan taksvärkki oli määritelty viikossa kestämään yli 2-3 päivää ja lopun ajan torppari teki oman torpan töitä!

"Tuo yksi päivä viikossa on taas niitä sinun höpöjuttujasi."

Ei ole vaan suoraan sopimuksesta ja siinä oli KAKSI päivää! Toinen hevosella ja toinen jalan! Lue tarkemmin!

"Kylvön- ja korjuun aikana isäntä tarvitsi työvoimaa ja silloin myös piti torpparin sinne mennä. "

Et nyt tunnu ymmärtävän koko ideaa laisinkaan! Vuokra maksettiin työnä, jonka määrä oli etukäteen sopimuksessa mainittu. Ei torppari ollut vakityösuhteessa isäntään vaan torpan koosta riippuen hän oli kesäaikaan sitoutunut olemaan talon töissä viikottain tietyn määrän päiviä. Lopun ajan hän teki omia töitään!

"Kun kevättyöt ja syyskorjuut olivat ohitse, ei herrasväki ollut kiinnostunut näkemään torpparia nurkissaan viikoittain. "

Outo lause? Kyse ei ollut kiinnostuksesta vaan sovituista aikajaksoista!

"Niinpä torpparikin saattoi mennä vaikka metsätöihin."

Meni minne meni! Eihän se isäntäväelle kuulunut! Torpparilla oli ykeensä hevonen, lehmiä, peltoja, viljapeltoja jne. Kyllä hänelle töitä riitti kesäaikaan. Apuna oli tietenkin vaimo ja kasvava lapsilauma! Siihen aikaan koulua käytiin vain ehkä neljä vuotta ja sitten torpan työt kutsuivat!

Lue lisää

"Et nyt tunnu ymmärtävän koko ideaa laisinkaan! Vuokra maksettiin työnä, jonka määrä oli etukäteen sopimuksessa mainittu"

Omassa ymmärryksessäsi se vika taaskin on, kun vain ymmärtäisit edes sen. Tietenkin oli määritelty sopimuksessa juuri niin, ettå kiireimpinä aikoina oli tultava kartanoon töihin ja joskus ehto saattoi olla, että tiettynä aikana on tultava aina kun pyydetään.

Vaikka torpparien asiaa ajaneet Sosiaalidemokraatit puolustivat oikeuksia ja laativat sopimuspohjia, ei niitä aina käytetty, vaan isäntä rustasi itselleen mieluisamman ja tyhmempi torppari saattoi siihen nimensä laittaa alle.

Jos torppari sairastui, sai alaikäinenkin lapsi lähteä raskaisiin töihin samaan aikaan kun kartanon herraskakarat leikkivät uusilla leluilla ja kävivät koulua puhtaissa vaatteissa ja siloisin känsättömin käsin.

Anonyymi kirjoitti:

Juurihan itse kerroit, että torpparin "sairausvakuutus" olivat hänen omat lapsensa. Jos perheen pää sairastui juuri touon teko- tai korjuuaikaan, niin kukas muu ne työt ja velvollisuudet mahtoi hoitaa jos ei torpparin alaikäiset lapset?

Miksi et pysy edes omien juttujesi takana vaan niljuat oikein oikeistolaisen tapaan kuin limainen made kalastajan hyppysissä.

Pohjantähti antaa aivan oikean kuvan: torppareita liittyi kapinaan.

Lue lisää

”Pohjantähti antaa aivan oikean kuvan: torppareita liittyi kapinaan.”

Niinpä! RINTAMAN MOLENMMIN PUOLIN! Myös valkoisten joukossa oli runsaasti renkiä ja torppareita!

Vuokrasopimukset vaihtelivat. Oli hyviäkin isäntiä, nimittäin pääosin Itä-Suomessa, jossa isännät ja torpparit usein olivat veljeksiä tai serkuksia ja vieraallekin oltiin usein kohtuullisia. Mutta sitten oli säätyläistöä, joka "halusi elää arvonsa mukaisesti" ja kuppasi armotta kaiken, minkä vain pystyi tappamatta torpparia, Eikä se niin suuri huoli ollut vaikka torpari olisi kuollutkin. Eukko ja lapset vaan mierontielle, kunnan hoiviin tai huutokaupattavaksi ja uusi torppari tilalle, Tulijoita riitti ja moni heistä kuvitteli jaksavansa vielä lasten kanssa keski-ikäsienäkin elättää herrasloisia. Ankara totuus paljastui, kun ikääntymisen myötä voimat heikkenivät ja samaan aikaan isäntäväki kävi vain ahneemmaksi.

On Volasen kaltaisen höpöttäjän juttuja, että kapinan syy olisi ollut vain kiihotus. Syyt olivat paljon syvemmällä ja hyvin todellisia ja selviten sen huomaa siitä, että Itä-Suomessa ei juuri kapinoitu, kun siellä ei ollut juuri kartanoitakaan eikä vierasperäistä herrasväkeä. Punakapina oli ilman muuta myös rotusota.

Niinkö? En tosin arvannut puhuvani mummostasi? Tämä voi tulla sinulle isona yllätyksenä, mutta yli sata vuotta sitten oli torpparisopimuksia muitakin, kuin se, joka oli mummollasi:-D

Meillä on kotona joukko valokopiota vanhoista torpparisopimuksista. Sellaisista, joissa osa on varmentanut allekirjoituksensa puumerkillä. Otin esimerkin niistä. Toki vuokrapykälinä oli paljon muitakin kohtia kuten vaikkapa viisi kuutiota halkoja, kudottua pellavaa isäntäväelle jne.

Kaikilla torppareilla oli kesällä omia maatöitä, mutta sopimuksessa mainitut taksvärkkipäivät piti tehdä ensin ja sitten omat työt.

Ei maanviljelys ole koskaan ollut helppoa, mutta sillä työllä aikoinaan valtaosa väestöstä aikoinaan elätti itsensä.

Anonyymi kirjoitti:

Vuokrasopimukset vaihtelivat. Oli hyviäkin isäntiä, nimittäin pääosin Itä-Suomessa, jossa isännät ja torpparit usein olivat veljeksiä tai serkuksia ja vieraallekin oltiin usein kohtuullisia. Mutta sitten oli säätyläistöä, joka "halusi elää arvonsa mukaisesti" ja kuppasi armotta kaiken, minkä vain pystyi tappamatta torpparia, Eikä se niin suuri huoli ollut vaikka torpari olisi kuollutkin. Eukko ja lapset vaan mierontielle, kunnan hoiviin tai huutokaupattavaksi ja uusi torppari tilalle, Tulijoita riitti ja moni heistä kuvitteli jaksavansa vielä lasten kanssa keski-ikäsienäkin elättää herrasloisia. Ankara totuus paljastui, kun ikääntymisen myötä voimat heikkenivät ja samaan aikaan isäntäväki kävi vain ahneemmaksi.

On Volasen kaltaisen höpöttäjän juttuja, että kapinan syy olisi ollut vain kiihotus. Syyt olivat paljon syvemmällä ja hyvin todellisia ja selviten sen huomaa siitä, että Itä-Suomessa ei juuri kapinoitu, kun siellä ei ollut juuri kartanoitakaan eikä vierasperäistä herrasväkeä. Punakapina oli ilman muuta myös rotusota.

Lue lisää

Vaikuttaa hieman siltä, että tällä miehellä ei ole hajuakaan siitä, mitä puhuu!?

” Mutta sitten oli säätyläistöä, joka "halusi elää arvonsa mukaisesti" ja kuppasi armotta kaiken, minkä vain pystyi tappamatta torpparia,”

Kuppasi miten! Torpasta tehtiin aina kirjallinen kontrahti! Myös silloin kun yksi tai usampi osapuoli ei osannut edes lukea tai kirjoittaa. Sopimuksessa määriteltiin tietenkin torpan rajat ja sopijoiden nimet. Tärkein sovittava asia oli taksvärkki eli kun rahaa ei ollut niin vuokra maksettiin työnä. Kyseessä ei ollut työsuhde vaan sopimuksessa mainittiin mikä määrä työtä odotettiin tehtävän miestyöpäivinä viikossa. Määrät oli mainittu eikä ne vaihdelleet. Myös naiset saattoivat osallistua taksvärkkiin vaikkapa heinätöissä tai karjakkona! Kaikissa tapauksissa määrät olivat rajattuja. Vuokran määrä oli sopimuksen tulos. Jos isäntä pyysi liikaa tai torppari rajoitti liikaa ei sopimusta syntynyt. Koska torppia oli paljon niin kaikilla oli käsitys kohtuullisesta ’hintatasosta’ torpan kokoon nähden työpäivinä. Taksvärkin lisäksi sopimukseen saattoi kuulua muuta työtä kuten tietty määrä valmiita halkoja isännän metsästä tämän käyttöön, poimittuja marjoja tai muuta vastaavaa!


Eikä se niin suuri huoli ollut vaikka torpari olisi kuollutkin. Eukko ja lapset vaan mierontielle, kunnan hoiviin tai huutokaupattavaksi ja uusi torppari tilalle, Tulijoita riitti ja moni heistä kuvitteli jaksavansa vielä lasten kanssa keski-ikäsienäkin elättää herrasloisia. Ankara totuus paljastui, kun ikääntymisen myötä voimat heikkenivät ja samaan aikaan isäntäväki kävi vain ahneemmaksi.

On Volasen kaltaisen höpöttäjän juttuja, että kapinan syy olisi ollut vain kiihotus. Syyt olivat paljon syvemmällä ja hyvin todellisia ja selviten sen huomaa siitä, että Itä-Suomessa ei juuri kapinoitu, kun siellä ei ollut juuri kartanoitakaan eikä vierasperäistä herrasväkeä. Punakapina oli ilman muuta myös rotusota.

Anonyymi kirjoitti:

Vuokrasopimukset vaihtelivat. Oli hyviäkin isäntiä, nimittäin pääosin Itä-Suomessa, jossa isännät ja torpparit usein olivat veljeksiä tai serkuksia ja vieraallekin oltiin usein kohtuullisia. Mutta sitten oli säätyläistöä, joka "halusi elää arvonsa mukaisesti" ja kuppasi armotta kaiken, minkä vain pystyi tappamatta torpparia, Eikä se niin suuri huoli ollut vaikka torpari olisi kuollutkin. Eukko ja lapset vaan mierontielle, kunnan hoiviin tai huutokaupattavaksi ja uusi torppari tilalle, Tulijoita riitti ja moni heistä kuvitteli jaksavansa vielä lasten kanssa keski-ikäsienäkin elättää herrasloisia. Ankara totuus paljastui, kun ikääntymisen myötä voimat heikkenivät ja samaan aikaan isäntäväki kävi vain ahneemmaksi.

On Volasen kaltaisen höpöttäjän juttuja, että kapinan syy olisi ollut vain kiihotus. Syyt olivat paljon syvemmällä ja hyvin todellisia ja selviten sen huomaa siitä, että Itä-Suomessa ei juuri kapinoitu, kun siellä ei ollut juuri kartanoitakaan eikä vierasperäistä herrasväkeä. Punakapina oli ilman muuta myös rotusota.

Lue lisää

Itä-Suomessa talot olivat enimmäkseen omia ja muutama kartanonisäntä pelkäsi muiden alueiden isäntiä. Väinö Linnan Urjalassa tilanne oli toinen, käytännössä kartano, pappila ja muutama muu talo työlistivät koko Linnan kotikylän väestön. Urjalassa se varmaan näyttikin torpparien kapinalta.

Entä sitten. Koska tahansa olisivat voineet lähteä jonnekin muualle. Sinun rakastamasi venäläiset eivät ryöväämiensä lahjoitusmaiden asukeille antaneet lupaa edes siirtyä sieltä kuin vasta vuoden 1812 jälkeen Ruotsin aikaisten lakien velvoittamana.

Anonyymi kirjoitti:

Niinkö? En tosin arvannut puhuvani mummostasi? Tämä voi tulla sinulle isona yllätyksenä, mutta yli sata vuotta sitten oli torpparisopimuksia muitakin, kuin se, joka oli mummollasi:-D

Meillä on kotona joukko valokopiota vanhoista torpparisopimuksista. Sellaisista, joissa osa on varmentanut allekirjoituksensa puumerkillä. Otin esimerkin niistä. Toki vuokrapykälinä oli paljon muitakin kohtia kuten vaikkapa viisi kuutiota halkoja, kudottua pellavaa isäntäväelle jne.

Kaikilla torppareilla oli kesällä omia maatöitä, mutta sopimuksessa mainitut taksvärkkipäivät piti tehdä ensin ja sitten omat työt.

Ei maanviljelys ole koskaan ollut helppoa, mutta sillä työllä aikoinaan valtaosa väestöstä aikoinaan elätti itsensä.

Lue lisää

Ihramahaiset ruotsinkieliset kartanonherrat etenkin Hämeessä työlistivät kokonaisia kyliä, nyt saavat työlistää maataloustuilla ja muille veronmaksajien tulonsiirroilla. Kylläpä hävettäisi polveutua ruotsinkielisen torpparista, lahjoistusmailla sentään tapeltiin.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikuttaa hieman siltä, että tällä miehellä ei ole hajuakaan siitä, mitä puhuu!?

” Mutta sitten oli säätyläistöä, joka "halusi elää arvonsa mukaisesti" ja kuppasi armotta kaiken, minkä vain pystyi tappamatta torpparia,”

Kuppasi miten! Torpasta tehtiin aina kirjallinen kontrahti! Myös silloin kun yksi tai usampi osapuoli ei osannut edes lukea tai kirjoittaa. Sopimuksessa määriteltiin tietenkin torpan rajat ja sopijoiden nimet. Tärkein sovittava asia oli taksvärkki eli kun rahaa ei ollut niin vuokra maksettiin työnä. Kyseessä ei ollut työsuhde vaan sopimuksessa mainittiin mikä määrä työtä odotettiin tehtävän miestyöpäivinä viikossa. Määrät oli mainittu eikä ne vaihdelleet. Myös naiset saattoivat osallistua taksvärkkiin vaikkapa heinätöissä tai karjakkona! Kaikissa tapauksissa määrät olivat rajattuja. Vuokran määrä oli sopimuksen tulos. Jos isäntä pyysi liikaa tai torppari rajoitti liikaa ei sopimusta syntynyt. Koska torppia oli paljon niin kaikilla oli käsitys kohtuullisesta ’hintatasosta’ torpan kokoon nähden työpäivinä. Taksvärkin lisäksi sopimukseen saattoi kuulua muuta työtä kuten tietty määrä valmiita halkoja isännän metsästä tämän käyttöön, poimittuja marjoja tai muuta vastaavaa!


Eikä se niin suuri huoli ollut vaikka torpari olisi kuollutkin. Eukko ja lapset vaan mierontielle, kunnan hoiviin tai huutokaupattavaksi ja uusi torppari tilalle, Tulijoita riitti ja moni heistä kuvitteli jaksavansa vielä lasten kanssa keski-ikäsienäkin elättää herrasloisia. Ankara totuus paljastui, kun ikääntymisen myötä voimat heikkenivät ja samaan aikaan isäntäväki kävi vain ahneemmaksi.

On Volasen kaltaisen höpöttäjän juttuja, että kapinan syy olisi ollut vain kiihotus. Syyt olivat paljon syvemmällä ja hyvin todellisia ja selviten sen huomaa siitä, että Itä-Suomessa ei juuri kapinoitu, kun siellä ei ollut juuri kartanoitakaan eikä vierasperäistä herrasväkeä. Punakapina oli ilman muuta myös rotusota.

Lue lisää

Torppia ei ollut paljon Hämeen ja Keski-Suomen ulkopuolella. Torppia ei itseasiassa juuri etenkään pohjoisilla alueilla ollut. Idässä tuskin muutama kartanonherra olisi ollut vapaaehtoisesti yhtä tyhmä kuin sinä. Rotusodasta en tiedä, koska moni renki ja muu käytännössä orja oli myös rahdattu Ruotsista. Karjalassa ainoastaan Kyyrölän venäläisiä oli kohdeltu kuin karjaa. Idän talonpojat tapellivat omasta maastaan olematta täysin kenenkään orjia eli maattomia.

Anonyymi kirjoitti:

Torppia ei ollut paljon Hämeen ja Keski-Suomen ulkopuolella. Torppia ei itseasiassa juuri etenkään pohjoisilla alueilla ollut. Idässä tuskin muutama kartanonherra olisi ollut vapaaehtoisesti yhtä tyhmä kuin sinä. Rotusodasta en tiedä, koska moni renki ja muu käytännössä orja oli myös rahdattu Ruotsista. Karjalassa ainoastaan Kyyrölän venäläisiä oli kohdeltu kuin karjaa. Idän talonpojat tapellivat omasta maastaan olematta täysin kenenkään orjia eli maattomia.

Lue lisää

Jos on yhtä tyhmä kuin sinä, ei ehkä käsitä, että Ruotsin alaluokka koostui kielensä vaihtaneista suomensukuisista, jotka asuttivat aluetta ennen germaanien saapumista. Melkoinen osa kapinallisista oli joka tapauksessa suomenkielisiä ja vahvasti perimältään suomalaisia, toisin kuin tiukasti omiaan naineet sukurutsaiset aateliset.

Itä-Suomessa oli torppia vähemmän koska myös ihmisiä oli vähemmän, mutta ratkaiseva ero oli juuri siinä, jonka ylempänä kirjoitin, mutta jota sinunkaltaisesi typerykset eivät ilmeisesti sisäistä, jos nyt osaavat edes lukea, nimittäin että torpat Itä-Suomessa, ainakin Savossa, olivat paljolti perinnönjaon välttämisestä syntyneitä. Tiloja ei haluttu pilkkoa, joten vanhin poika tuli isännäksi ja nuoremmat saivat vuokrapalan, yleensä nimellisin ehdoin, asuttavakseen ja käytännössä tilaa hoidettiin yhdessä. Ajan myötä väen lisääntyessä niin talossa kuin torpissa, joutui osa lähtemään maailmalle ja joissakin tapauksissa syntyi sukuriitojakin. Silti tuo tapa ei koskaan tuottanut sellaisia yhteiskunnallisia ongelmia kuin kartanon herrojen harrastama maanvuokraus, joka toki sekin joskus oli kohtuullista ja torpparit tyytyväisiä.

Samaa väitettä ihmettelin?

Samoin väitettä veden noudosta avannosta? Kyllä Suomessa on maataloon kaivo tehty aina varhaisessa vaiheessa!

Tuo on yhtä höppänä kuin sinäkin. Itä-Suomessa etenkin sekatyöläiset, rautatietyöläiset ja tehdastyöläiset kapinoivat lähes kaikki. Pohjoisessa jätkille ei ollut aseita kapinaan. Muutenkin teollisuustyöläiset itse nostivat itsensä nykyiseen asemaan suosta. Torpat meni kaikki perselleen muutamaa poikkeus lukuunottamatta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on yhtä höppänä kuin sinäkin. Itä-Suomessa etenkin sekatyöläiset, rautatietyöläiset ja tehdastyöläiset kapinoivat lähes kaikki. Pohjoisessa jätkille ei ollut aseita kapinaan. Muutenkin teollisuustyöläiset itse nostivat itsensä nykyiseen asemaan suosta. Torpat meni kaikki perselleen muutamaa poikkeus lukuunottamatta.

Lue lisää

Sinä taas olet syntymätyhmä. Minä olen Itä-Suomesta kotoisin ja tiedän kyllä kotiseutuni historian. Kotiseudullani ei taisteluja käyty ja ani harva kehtasi lähteä muuallekaan tappelemaan,joten ainakaan sekatyömiehiä kapina ei kiinnostanut. Tehdastyöläisiä ja rautatieläisiä ei paljon ollut ja rautatieläiset yleensä olivat oikeiston kannattajia.

Vaikuttaa sille, että et tiedä historiasta yhtään mitään, mutta sitäkin innokkaampi olet haukkumaan toisia keskustelijoita, joita tyhmempi auttamattomasti itse olet.

Itse olet aatteesi lumoissa. Kuten kerroin, kartanoita oli enemmälti vain Länsi-Suomesa. Vai etko sinäkään osaa lukea? Tiedän kyllä, että porvarillisuus heikentää älynlahjoja, mutta en tiennyt sen heikentävän niitä noin paljon kuin sinulle on käynyt.

Sen olen ERIKSEEN pariin kertaan maininnut! Puhuin valmiista haloista ja pellavasta!

Entä sitten. Vuokralla asuivat ja 1867 oikein mielellään lähtivät kuolemasta toisen maalta.

Perun pahat puheeni, kyllä torpparin elo oli ihanaa ja kaikin tavoin turvattua. Ei huolta huomisesta, jos sairastui tai kuoli niin lapset hoitelit sujuvasti hommat ja tarvittaessa hyväsydäminen isäntä armahti vuokran suorituksesta.

Avaus on mielestäni yleistettyä valetta! Kävin nuorena miehenä 50-luvulla maalla mummon luona pienessä maatalossa, jossa hän kaksi veljeään harjoittivat maataloutta! Talon tuvan nurkassa oli iso leivinuuni kooltaan n. 3 x 3 metriä ja sitä lämmitettiin kesät talvet jo yksin ruuan laiton ja kahvinkeiton takia, koska mitään sähköhellaa ei ollut. Uuni oli aina lämmin ja sen ’pankolla olisi mahtunut 1-3 henkeä jopa nukkumaan. Vesi ei todellakaan jäätynyt ämpärissä ja tuvassa oli aina naisväkeä. Puuta tietenkin kului, mutta se koettiin ’ilmaiseksi’!

Talvella viisi lehmää oli hirsinavetassa ja ne pystyvät omalla lämmöllään pitämään navetan riittävän lämpimänä. Elämä oli tuolloin yksinkertaista! Perunat tyli onasta maasta ja leipä leivottiin itse. Maito toimitettiin tonkissa maitolavalle ja siitä saatiin sekä rahaa että meijeriltä halvemmalla maitoa ja juustoa! Navetan jatkeena oli sikala. Siat pitivät sen lämpimänä ja ne söivät ruuantähteet ja huolehtivat lihantarpeesta!

Anonyymi kirjoitti:

Avaus on mielestäni yleistettyä valetta! Kävin nuorena miehenä 50-luvulla maalla mummon luona pienessä maatalossa, jossa hän kaksi veljeään harjoittivat maataloutta! Talon tuvan nurkassa oli iso leivinuuni kooltaan n. 3 x 3 metriä ja sitä lämmitettiin kesät talvet jo yksin ruuan laiton ja kahvinkeiton takia, koska mitään sähköhellaa ei ollut. Uuni oli aina lämmin ja sen ’pankolla olisi mahtunut 1-3 henkeä jopa nukkumaan. Vesi ei todellakaan jäätynyt ämpärissä ja tuvassa oli aina naisväkeä. Puuta tietenkin kului, mutta se koettiin ’ilmaiseksi’!

Talvella viisi lehmää oli hirsinavetassa ja ne pystyvät omalla lämmöllään pitämään navetan riittävän lämpimänä. Elämä oli tuolloin yksinkertaista! Perunat tyli onasta maasta ja leipä leivottiin itse. Maito toimitettiin tonkissa maitolavalle ja siitä saatiin sekä rahaa että meijeriltä halvemmalla maitoa ja juustoa! Navetan jatkeena oli sikala. Siat pitivät sen lämpimänä ja ne söivät ruuantähteet ja huolehtivat lihantarpeesta!

Lue lisää

Miksi sitten et jäänyt sinne elämään sitä elämää kun se kerran oli niin ihanaa ja huoletonta.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sitten et jäänyt sinne elämään sitä elämää kun se kerran oli niin ihanaa ja huoletonta.

Miksi olisin, kun kerran kävin vain kylässä siellä. Itse kävin oppikoulua ja opiskelin ja sain hyvän viran! Säätykierto toimi!

Näkee taas miten kaikki on helppoa sille jonka sitä ei tarvitse itse tehdä, voi vain huudella.

-----kyllä se puulla lämmitti tuvan ihan mukavaan lämpöön! ------

Mistä torppari puuta sai niin paljon kuin ikinä halusi tai tarvitse. Ei isännät antaneet koivujansa ilmaiseksi kaataa.

Anonyymi kirjoitti:

-----kyllä se puulla lämmitti tuvan ihan mukavaan lämpöön! ------

Mistä torppari puuta sai niin paljon kuin ikinä halusi tai tarvitse. Ei isännät antaneet koivujansa ilmaiseksi kaataa.

Lue lisää

TRuona aikana torppaan sisältyi peltojen lisäksi tietty mäöärä metsää mistä sai polttopuut ja kaikki tarvittavat työkalut kuin itse ne teki. Kaikesta näkee, ettei Tiltulla ole mitään todellista btajua tuon ajan elämästä suomalaismetsissä!

Anonyymi kirjoitti:

TRuona aikana torppaan sisältyi peltojen lisäksi tietty mäöärä metsää mistä sai polttopuut ja kaikki tarvittavat työkalut kuin itse ne teki. Kaikesta näkee, ettei Tiltulla ole mitään todellista btajua tuon ajan elämästä suomalaismetsissä!

Lue lisää

KAIKKIIN torpansopimuksiin on Suomessa sisältynyt tuo oikeus kotitarvepuun ottoon. Kukaan ei tehnyt sopimusta, jossa talvella joutui palelemaan lämmittämättömissä tiloissa.

Anonyymi kirjoitti:

KAIKKIIN torpansopimuksiin on Suomessa sisältynyt tuo oikeus kotitarvepuun ottoon. Kukaan ei tehnyt sopimusta, jossa talvella joutui palelemaan lämmittämättömissä tiloissa.

Lue lisää

-----Kukaan ei tehnyt sopimusta, jossa talvella joutui palelemaan lämmittämättömissä tiloissa.------

Mutta kun kaikilla ei ollut minkäänlaista sopimusta eikä homma mennyt muutenkaan niin, että torpparit valitsivat isännistä parhaat päältä. Torppien paikoista oli pulaa joten piti ottaa sen minkä sai.

Toisekseen, eivät isäntien metsät rajattomasti kasvaneet polttopuuta, jossain tuli raja vastaan jokaisen isännän metsässä.

Anonyymi kirjoitti:

-----Kukaan ei tehnyt sopimusta, jossa talvella joutui palelemaan lämmittämättömissä tiloissa.------

Mutta kun kaikilla ei ollut minkäänlaista sopimusta eikä homma mennyt muutenkaan niin, että torpparit valitsivat isännistä parhaat päältä. Torppien paikoista oli pulaa joten piti ottaa sen minkä sai.

Toisekseen, eivät isäntien metsät rajattomasti kasvaneet polttopuuta, jossain tuli raja vastaan jokaisen isännän metsässä.

Lue lisää

Kaikilla torppareilla oli sopimus. Jos ei olut sopimusta, niin ei ollut torppaa.

Ilmeisesti Linnan myötä syntynyttä torppari-sosiaalipornoa. Jos hankkii itselleen vuokratilan niin tottakai siitä täytyy maksaa vuokra ajallaan, ei siellä saa tuhoa tehdä eikä sen omistus vuokralaiselle siirry. Näinhän se on edelleenkin esim. vuokra-asuntojen kohdalla. Jos jättää vuokrat maksamatta niin häätö tulee. Eikä asuntoa saa omaksi vaikka kuinka kauan siinä asuu.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmeisesti Linnan myötä syntynyttä torppari-sosiaalipornoa. Jos hankkii itselleen vuokratilan niin tottakai siitä täytyy maksaa vuokra ajallaan, ei siellä saa tuhoa tehdä eikä sen omistus vuokralaiselle siirry. Näinhän se on edelleenkin esim. vuokra-asuntojen kohdalla. Jos jättää vuokrat maksamatta niin häätö tulee. Eikä asuntoa saa omaksi vaikka kuinka kauan siinä asuu.

Lue lisää

Ja sitten tuli se torpparilaki ja pilasi koko homman!
Nyt ei Suomessa ole yhtään torpparia!
Tässähän ihan sääliksi käy manttaalipösöä...

Anonyymi kirjoitti:

Ja sitten tuli se torpparilaki ja pilasi koko homman!
Nyt ei Suomessa ole yhtään torpparia!
Tässähän ihan sääliksi käy manttaalipösöä...

Ei tainnut olla edes perustuslain mukaista lahjoittaa valtiovallan toimesta ihmisten yksityisomaisuutta pois. Eikä torpparilaitoksessa mitään laitonta tai kyseenalaistakaan ollut, voihan vieläkin halutessaan vuokrata maatilan ja alkaa sitä viljelemään.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tainnut olla edes perustuslain mukaista lahjoittaa valtiovallan toimesta ihmisten yksityisomaisuutta pois. Eikä torpparilaitoksessa mitään laitonta tai kyseenalaistakaan ollut, voihan vieläkin halutessaan vuokrata maatilan ja alkaa sitä viljelemään.

Lue lisää

"voihan vieläkin halutessaan vuokrata maatilan ja alkaa sitä viljelemään."
Vuokraa toki ja ala sitä viljelemään.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmeisesti Linnan myötä syntynyttä torppari-sosiaalipornoa. Jos hankkii itselleen vuokratilan niin tottakai siitä täytyy maksaa vuokra ajallaan, ei siellä saa tuhoa tehdä eikä sen omistus vuokralaiselle siirry. Näinhän se on edelleenkin esim. vuokra-asuntojen kohdalla. Jos jättää vuokrat maksamatta niin häätö tulee. Eikä asuntoa saa omaksi vaikka kuinka kauan siinä asuu.

Lue lisää

Torppa ei ole mikään vuokratila!

Anonyymi kirjoitti:

Torppa ei ole mikään vuokratila!

No täsmennetään sitten että maatilasta vuokralle annettu osa jonka vuokra tavallisimmin maksettiin työsuorituksilla. Vuokralainen kuin vuokralainen, vuokrat oli maksettava eikä vuokralaisella ollut mitään oikeutta vaatia torppaa omakseen.

Hänen itsensä tekstiä vapaasti siteeraten: Ei se mies paljoa kuulan tielle kyllä asettunut.

Anonyymi kirjoitti:

Hänen itsensä tekstiä vapaasti siteeraten: Ei se mies paljoa kuulan tielle kyllä asettunut.

Linna oli sotatoimissa mukana Jatkosodan alkuvaiheen ja usein tilanteissa, jotka olisivat huonommalla tuurilla voineet koitua kohtaloksi!

Anonyymi kirjoitti:

Linna oli sotatoimissa mukana Jatkosodan alkuvaiheen ja usein tilanteissa, jotka olisivat huonommalla tuurilla voineet koitua kohtaloksi!

Niin ja olisihan koulutuskeskuksessakin voinut vaikka tukehtua kanttiinin pullaan.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja olisihan koulutuskeskuksessakin voinut vaikka tukehtua kanttiinin pullaan.

Toki niin, mutta ei trollaajan harmiksi sitä tehnyt! Oletkohan sinä kovin järkevä persoona?

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja olisihan koulutuskeskuksessakin voinut vaikka tukehtua kanttiinin pullaan.

Ei halunnut sotia venäläisiä työläistovereita vastaan ja kampesi itsensä takalinjoille koulutuskeskukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei halunnut sotia venäläisiä työläistovereita vastaan ja kampesi itsensä takalinjoille koulutuskeskukseen.

Ja teki siellä kuulemma jatkuvasti bolsupropagandaa!

Anonyymi kirjoitti:

Ja teki siellä kuulemma jatkuvasti bolsupropagandaa!

Miksi olisi tehnyt? Vuoden 1918 jölkeen torpparit omistivat tilansa ja maansa ja tiesivät, että bolsut olivat ne heiltä vieneet ja lykänneet heidät kolhoosiin!

Anonyymi kirjoitti:

Miksi olisi tehnyt? Vuoden 1918 jölkeen torpparit omistivat tilansa ja maansa ja tiesivät, että bolsut olivat ne heiltä vieneet ja lykänneet heidät kolhoosiin!

Torpparit olisi pitänyt arkebuseerata ja palauttaa tilat isännille!

Anonyymi kirjoitti:

Miksi olisi tehnyt? Vuoden 1918 jölkeen torpparit omistivat tilansa ja maansa ja tiesivät, että bolsut olivat ne heiltä vieneet ja lykänneet heidät kolhoosiin!

-----Vuoden 1918 jölkeen torpparit omistivat tilansa ja maansa-----

Mutta maksaa ne maat piti eikä omistaminen leipää anna kun maata on niin vähän ja niin huonoa.

Anonyymi kirjoitti:

-----Vuoden 1918 jölkeen torpparit omistivat tilansa ja maansa-----

Mutta maksaa ne maat piti eikä omistaminen leipää anna kun maata on niin vähän ja niin huonoa.

Lue lisää

Eli hän pääsi samaan tilanteeseen kuin se entinen isäntä!🤡🤡🤡🤡

Anonyymi kirjoitti:

Eli hän pääsi samaan tilanteeseen kuin se entinen isäntä!🤡🤡🤡🤡

Paitsi, että isännän ei tarvinnut ostaa tilaansa, hän sai sen perintönä.

Anonyymi kirjoitti:

Paitsi, että isännän ei tarvinnut ostaa tilaansa, hän sai sen perintönä.

Juuh, ja olihan se isännän tilakin 50-100 kertaa suurempi. Ihan erilaiset oli elämisen mahdollisuudet.

” Siihen nykyhallitus yrittää meitä viedä.”

Suomalaisia torppareiksi? Älä nyt viitsi! Rajansa on Tiltun tyhmyydelläkin!

Anonyymi kirjoitti:

” Siihen nykyhallitus yrittää meitä viedä.”

Suomalaisia torppareiksi? Älä nyt viitsi! Rajansa on Tiltun tyhmyydelläkin!

” Siihen nykyhallitus yrittää meitä viedä.”

Ei maanviljelys EDES OLE ENÄÄ AJANKOHTAINEN AMMATTI NYKY-SUOMESSA!

Voiko enää tyhmempää mielipidettä esittää!

Eivät olleet! Maanviljelys elinkeinona hiipui seuraavan 30.40:nen vuodn aikana ja menetti merkityksens? Jos oli älykäs niin luopui siitä ajoissa!

Poliisi sanoi kyllä, kun arvaan, mitä stallari mielensä likakaivosta ammentaa!

Suomi oli oikeusvaltio, jossa KUKAAN ei voinut tehdä vakavia rikoksia vapaasti!

Anonyymi kirjoitti:

Poliisi sanoi kyllä, kun arvaan, mitä stallari mielensä likakaivosta ammentaa!

Suomi oli oikeusvaltio, jossa KUKAAN ei voinut tehdä vakavia rikoksia vapaasti!

Monikohan lapsilauman kanssa elävä naisleski olisi marssinut vallesmannin luo kertomaan, että saita isäntä on luvannut antaa minun lapsineni olla torpassa vain niin kauan kuin saa minulta. Ei niin urhoollista naista olisi Suomesta löytynyt kun jokainen tiesi mitä siitä seuraisi.