Puskuriliuos-kysymys

TinBootLeg

Mooli 5:n mukaan puskuriliuos tehdään näin:
1)Liuotetaan veteen heikkoa happoa ja sen vastinemästä sisältävää suolaa, tai toisinpäin.
2)Neutraloidaan heikon hapon vesiliuosta vahvalla emäksellä, ja toisinpäin.

Kysymykseni kuuluu: Esimerkkitehtävässä valmistetaan puskuriliuos jossa liuotetaan 15,0g ammoniumkloridia 500:n millilitraan ammoniakkiliuosta. Olenko ymmärtänyt oikein, että tässä tapauksessa ammonium=heikko happo, kloridi=heikko emäs ja ammoniakki="vahva emäs"? Ammoniakki ei kai absoluuttisesti ole vahva emäs, mutta kyse onkin nyt siitä, että miten em. puskuriliuoksen valmistusperiaate pätee tässä esimerkissä. Laskeminen sujuu, kunhan vain tajuaisi oikein ne periaatteet, mitkä laskujen takana vaikuttavat.

10

1345

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tässä on vähän niinkuin kyse langan päästä kiinnisaannista? Mitäs jos ajattelet sen niin, että heikko emäs on neutraloitu vahvalla hapolla?

      • TinBootLeg

        No en saanut kyllä asiasta noin kiinni. Luin kirjan jutut vielä uusiksi, ja nyt ymmärtäisin asian niin että puskuriliuos on siis liuos johon heikon protolyytin ohella lisätään ylimääräinen satsi kyseisen protolyytin vastinprotolyyttiä. Vahvemmilla protolyyteillä voidaan sitten tarvittaessa hienosäätää liuoksen pH:ta. Menikö nyt oikein?

        Mutta miksi tämä ylimääräisenä lisätty heikon protolyytin vastinhappo/emäs ei ala heti protolysoitumaan ja pyri neutraloimaan liuosta saman tien? Millä periaatteella se jää liuokseen toimiakseen puskurina? Eikö kaikilla reaktioaineiden lisäyksillä vaikuteta reaktion tasapainoasemaan?


      • TinBootLeg
        TinBootLeg kirjoitti:

        No en saanut kyllä asiasta noin kiinni. Luin kirjan jutut vielä uusiksi, ja nyt ymmärtäisin asian niin että puskuriliuos on siis liuos johon heikon protolyytin ohella lisätään ylimääräinen satsi kyseisen protolyytin vastinprotolyyttiä. Vahvemmilla protolyyteillä voidaan sitten tarvittaessa hienosäätää liuoksen pH:ta. Menikö nyt oikein?

        Mutta miksi tämä ylimääräisenä lisätty heikon protolyytin vastinhappo/emäs ei ala heti protolysoitumaan ja pyri neutraloimaan liuosta saman tien? Millä periaatteella se jää liuokseen toimiakseen puskurina? Eikö kaikilla reaktioaineiden lisäyksillä vaikuteta reaktion tasapainoasemaan?

        Luulen, että tällaisia ei saisi edes kysellä, kun vastauksia ei kerta kuulu. Ilmeisesti porukka ymmärtää puskuriliuokset tasan sillä tasolla, missä kirjoissa liikutaan. Eli lasketaan vaan niitä helppoja laskuja esimerkin mukaan, perhana!


      • ...
        TinBootLeg kirjoitti:

        Luulen, että tällaisia ei saisi edes kysellä, kun vastauksia ei kerta kuulu. Ilmeisesti porukka ymmärtää puskuriliuokset tasan sillä tasolla, missä kirjoissa liikutaan. Eli lasketaan vaan niitä helppoja laskuja esimerkin mukaan, perhana!

        Njäh. Ei vain aina jaksa kirjoitella. Mutta joskus kysymykset on niin vaikeaselkoisiakin, ettei jaksa keskittyä loppuun saakka:).

        No joo, mutta vastauksesi tuohon edelliseen: neutralointi ei onnistu, koska liuoksessa on läsnä reilusti myös dissosioitumatonta happoa (tai emästä), joka "puskuroi" vaikutuksen reagoimalla lisätyn emäksen tai hapon kanssa.

        Toki puskurointikyky on rajallinen. Liika on liikaa ja silloin pH:kin muuttuu.


      • TinBootLeg
        ... kirjoitti:

        Njäh. Ei vain aina jaksa kirjoitella. Mutta joskus kysymykset on niin vaikeaselkoisiakin, ettei jaksa keskittyä loppuun saakka:).

        No joo, mutta vastauksesi tuohon edelliseen: neutralointi ei onnistu, koska liuoksessa on läsnä reilusti myös dissosioitumatonta happoa (tai emästä), joka "puskuroi" vaikutuksen reagoimalla lisätyn emäksen tai hapon kanssa.

        Toki puskurointikyky on rajallinen. Liika on liikaa ja silloin pH:kin muuttuu.

        Kiitos, autoit tuolla pienellä lauseella ymmärtämään asiaa sillä tasolla, että eteenpäinjatkaminen muodostui mielekkäämmäksi.


      • Kysyjä näyttää jo saaneen mieleisensä vastauksen, mutta ehkä joku muukin etsii vastausta aloitusviestissä esitetyn tapaiseen kysymykseen. Aloitetaan neuralointiyhtälöstä:

        Happo emäs suola vesi

        Tässä tapauksessa meillä on tiedossa suola, ja heikko emäs (ammoniakki). Vettähän on aina liuoksessa, joten siitä ei ole murhetta eikä sen konsentraatio muutu. Tarvitsee vain tietää, mikähän mahtaisi olla se vahva happo?

        (Tällä siis pyrin oikaisemaan kysyjän käsitystä kloridi-ionin merkityksestä)

        Yleisemmin: Puskuriliuoshan on sitten sellainen, missä sillä vahvemmalla protolyytillä (happo tai emäs) on titrattu (neutraloitu) sitä heikompaa protolyyttiä (emäs tai happo) n. puoliksi eli ekvivalenttikohdan puoliväliin. Tässä on siis eroa aloitusviestin kohtaan 2, jossa juurikin jätetään mainitsematta puoliksineutralointi.


      • TinBootLeg
        tuttumies kirjoitti:

        Kysyjä näyttää jo saaneen mieleisensä vastauksen, mutta ehkä joku muukin etsii vastausta aloitusviestissä esitetyn tapaiseen kysymykseen. Aloitetaan neuralointiyhtälöstä:

        Happo emäs suola vesi

        Tässä tapauksessa meillä on tiedossa suola, ja heikko emäs (ammoniakki). Vettähän on aina liuoksessa, joten siitä ei ole murhetta eikä sen konsentraatio muutu. Tarvitsee vain tietää, mikähän mahtaisi olla se vahva happo?

        (Tällä siis pyrin oikaisemaan kysyjän käsitystä kloridi-ionin merkityksestä)

        Yleisemmin: Puskuriliuoshan on sitten sellainen, missä sillä vahvemmalla protolyytillä (happo tai emäs) on titrattu (neutraloitu) sitä heikompaa protolyyttiä (emäs tai happo) n. puoliksi eli ekvivalenttikohdan puoliväliin. Tässä on siis eroa aloitusviestin kohtaan 2, jossa juurikin jätetään mainitsematta puoliksineutralointi.

        Jos vielä viitsit Tuttumies tahi joku muu selvittää tätä puskuriliuoksen määritelmää siltä osin, että miksi mainittu vahvemmalla protolyytillä titraus jätetään usein mainitsematta puskuriliuoksen määritelmässä? Esim. seuraavat lähteet sanovat näin:

        "Puskuriliuos valmistetaan heikosta haposta ja sen suolasta tai heikosta emäksestä ja sen suolasta."http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/labra/titraus.html

        "Puskuriliuos valmistetaan heikosta haposta ja sen suolasta, tai heikosta emäksestä ja sen suolasta." http://fi.wikipedia.org/wiki/Puskuriliuos

        Näiden määritelmien mukaisesti liuoksessa ei ole pakko olla titrattuna sitä vahvempaa happoa tai emästä, jotta sitä voidaan kutsua puskuriluokseksi. Kuka siis on väärässä?


      • TinBootLeg kirjoitti:

        Jos vielä viitsit Tuttumies tahi joku muu selvittää tätä puskuriliuoksen määritelmää siltä osin, että miksi mainittu vahvemmalla protolyytillä titraus jätetään usein mainitsematta puskuriliuoksen määritelmässä? Esim. seuraavat lähteet sanovat näin:

        "Puskuriliuos valmistetaan heikosta haposta ja sen suolasta tai heikosta emäksestä ja sen suolasta."http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/labra/titraus.html

        "Puskuriliuos valmistetaan heikosta haposta ja sen suolasta, tai heikosta emäksestä ja sen suolasta." http://fi.wikipedia.org/wiki/Puskuriliuos

        Näiden määritelmien mukaisesti liuoksessa ei ole pakko olla titrattuna sitä vahvempaa happoa tai emästä, jotta sitä voidaan kutsua puskuriluokseksi. Kuka siis on väärässä?

        Mietippä, mistä se suola muodostuu?

        Itse ajattelin vain asiaa "graafisesti", eli titrauskäyrän muodossa, koska siinä "näkee" sen puoliksi neutraloidun kohdan puskuriominaisuuden. Eli lisätäänpä sitten vahvaa happoa tai emästä , pH muuttuu vain vähän, kun se esim. puhtaassa vedessä voisi muuttua vastaavilla "titrantti"määrillä montakin pH-yksikköä (vastaa käyrän ekvivalenttiympäristöä). Puskurikapasiteetti ei tietenkään ole ääretön, eli jos nuo lisäykset ovat mooli- (tai vielä tarkemmin vali-) määriltään suurempia kuin titrattavan heikon protolyytin ainemäärä, niin tietenkin se lisäys määrää suurimmaksi osaksi lopputilan pH:n.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Happo-emästitraus

        Jos siitä puoliksi neutraloidusta systeemistä vesi haihdutetaan pois, niin jäljellä on mainitsemiesi reseptien ainekset (olettaen, ettei ole muita haihtuvia aineksia kuin vesi).


      • TinBootLeg
        tuttumies kirjoitti:

        Mietippä, mistä se suola muodostuu?

        Itse ajattelin vain asiaa "graafisesti", eli titrauskäyrän muodossa, koska siinä "näkee" sen puoliksi neutraloidun kohdan puskuriominaisuuden. Eli lisätäänpä sitten vahvaa happoa tai emästä , pH muuttuu vain vähän, kun se esim. puhtaassa vedessä voisi muuttua vastaavilla "titrantti"määrillä montakin pH-yksikköä (vastaa käyrän ekvivalenttiympäristöä). Puskurikapasiteetti ei tietenkään ole ääretön, eli jos nuo lisäykset ovat mooli- (tai vielä tarkemmin vali-) määriltään suurempia kuin titrattavan heikon protolyytin ainemäärä, niin tietenkin se lisäys määrää suurimmaksi osaksi lopputilan pH:n.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Happo-emästitraus

        Jos siitä puoliksi neutraloidusta systeemistä vesi haihdutetaan pois, niin jäljellä on mainitsemiesi reseptien ainekset (olettaen, ettei ole muita haihtuvia aineksia kuin vesi).

        Siis kun sitä vahvempaa protolyyttiä lisätään, niin siitä heikommasta osa muuttuu neutraloitumisreaktiossa omaksi suolakseen...

        Jotenkin ei vaan tajunnut tuota, kun olen pyöritellyt vain näitä yhden protolyytin vesiliuoksia mielessäni, missä siis vesikin tietysti on Happo/emäs tilanteesta riippuen. Jos nyt vielä joku meni väärin, niin siihen ei taida enää auttaa kuin niskalaukaus.


      • TinBootLeg kirjoitti:

        Siis kun sitä vahvempaa protolyyttiä lisätään, niin siitä heikommasta osa muuttuu neutraloitumisreaktiossa omaksi suolakseen...

        Jotenkin ei vaan tajunnut tuota, kun olen pyöritellyt vain näitä yhden protolyytin vesiliuoksia mielessäni, missä siis vesikin tietysti on Happo/emäs tilanteesta riippuen. Jos nyt vielä joku meni väärin, niin siihen ei taida enää auttaa kuin niskalaukaus.

        Eiköhän se siitä ala sujumaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kerro kiva muisto

      Kaivatustasi
      Ikävä
      94
      1753
    2. Sinkkujen kommentti järkyttävään raiskaukseen

      Mikä on kommenttisi tähän järkyttävään raiskaukseen? https://www.is.fi/uutiset/art-2000011204617.html Malmin kohuttu sa
      Sinkut
      358
      1169
    3. Susanna Laine, 43, pohtii tätä muutosta itsessään iän karttuessa: "En tiedä, onko se vähän ikäjuttu"

      Susanna Laine on kyllä nainen paikallaan Farmi-juontajana ja myös Tähdet, tähdet -juontajana, eikös vaan! Lue Susanna
      Suomalaiset julkkikset
      18
      1168
    4. Mikä on horoskooppisi?

      Entä tiedätkö kaivattusi?
      Ikävä
      95
      1028
    5. Onks se väärin jos

      Tutustuttaisiin edes vähän enemmän?
      Ikävä
      62
      823
    6. Vanhemmalle naiselle

      Kirjoitan tällä vanhalla otsikolla vaikka se joku toinen anonyymi naisen kaipaaja innostuukin tästä ja käyttää taas sam
      Ikävä
      36
      801
    7. Hyvää yötä

      Söpöstelen kaivattuni kanssa haaveissani. Halaan tyynyä ja leikin että hän on tässä ihan kiinni. *olet ajatuksissani
      Tunteet
      6
      744
    8. Mitä meidän välillä

      Tulee tapahtumaan? Sinusta paljon kiinni
      Ikävä
      46
      706
    9. En vaan ymmärrä

      Sinulla on hyvä puoliso, perhe, periaatteessa kaikki palikat kohdillaan. En ymmärrä, miksi haluat vaarantaa sen. Minulla
      Ikävä
      42
      680
    10. Mitä saat naiselta mies kun

      Otat ohjat? Saat feminiinistä pehmeyttä, lämpöä ja rauhaa. Kun nainen on tässä moodissa hän auttaa miestä lepäämään ja p
      Ikävä
      113
      676
    Aihe