Sivulla http://www.lexpages.com/SGN/paschal/religious_addiction.html määritellään uskontoriippuvuuden oireita seuraavasti:
- Kykenemättämyys ajattella, epäillä tai kyseenalaistaa uskonnollista tietoa tai auktoriteetteja
- Musta-valkoinen, Hyvä/Paha, joko/tai ajattelu: tavalla tai toisella
- Häpeään pohjautuva usko, että et ole tarpeeksi hyvä tai ettet tee sitä oikein
- Maaginen ajattelu, että Jumala korjaa sinut/ tekee kaiken ilman merkittävää omaa panostasi
- Omantunnontarkkuus: jäykkä pakkomielteinen kuuliaisuus säännöille, ettiselle koodille ja ohjeille
- Taipumaton tuomiseva asenne: valmis löytämään vikoja tai pahuutta ulkopuolelta
- Pakonomainen tai pakkomielteinen rukoileminen, kirkossa käynti tai ristiretkiin osallistuminen, pyhien kirjojen tekstien lainaus
- Epärealistiset rahalliset lahjoitukset
- Seksin uskominen likaiseksi; usko kehon tai fyysisen nautinnon olevan pahasta
- Pakonomainen syömishäiriö tai paastoaminen
- Ristiriidat ja väittelyt tieteiden, lääketieteen ja koulutuksen kanssa
- Progressiivinen irtautuminen oikeista töistä, eristäytyminen ja ihmissuhteiden hajoaminen
- Psykosomaattiset sairaudet: selkäkivut, unettomuus, päänsärky, ylijännittyneisyys
- Pyhien kirjoitusten manipulointi, tunne erityisestä asemasta, väitteet erityisten Jumalalta saatavien viestien saamisesta
- Uskonnollisen euforian ylläpito, transsinomainen tila, iloisen naaman ylläpitäminen (tai uskoen että sellaista olisi syytä pitää yllä..)
- Oikeellisuuden ja paremmuuden asenne: "me vastaan maailma," sisältäen yksilön ihmisyyden kieltämisen
- Hämmennys, suuret epäilyt, henkiset, fyysiset tai tunteelliset romahdukset, avun huudot
Äärimmäinen houkutus uskovalle on olettaa hänen tapansa uskoa olevan paras tai ainoa tie Jumalan luo. Itse tavasta uskoa tulee ihailtu, eikä siitä sanomattomasta ja käsittämättömästä mysteeristä jolle on annetu nimi Jumala.
Pohjimmiltaan meistä on tullut riippuvaisia varmuuden, totuuden tai turvallisuuden tuntesta jota usko tarjoaa. Se ei enää ole elämistä uskon mukaan, toivon ja kasvavan ehdottoman rakkauden kera.
Kirjasta "When God Becomes a Drug, by Leo Booth"
------
Mitäs mieltä tässä valossa ihmiset olette mormoneista?
Itse olen tunnistavinani muutamasta täälläkin kirjoittavasta henkilöstä joitakin yllä esitettyjä piirteitä. Lopuista piirteistä on sitten vaikea sanoa mitään, koska pitäisi mennä noiden ihmisten pääkopan sisään kurkkimaan mitä siellä oikeasti liikkuu. Oma mielipiteeni on, että mikään riippuvuus ei ole hyväksi, koska riippuvuuksilla on taipumus ajautua sen verran vakaviksi, että henkilö menettää kokonaan kontrollin omaan elämäänsä.
- Kykenemättämyys ajattella, epäillä tai kyseenalaistaa uskonnollista tietoa tai auktoriteetteja
- Musta-valkoinen, Hyvä/Paha, joko/tai ajattelu: tavalla tai toisella
- Häpeään pohjautuva usko, että et ole tarpeeksi hyvä tai ettet tee sitä oikein
- Maaginen ajattelu, että Jumala korjaa sinut/ tekee kaiken ilman merkittävää omaa panostasi
- Omantunnontarkkuus: jäykkä pakkomielteinen kuuliaisuus säännöille, ettiselle koodille ja ohjeille
- Taipumaton tuomiseva asenne: valmis löytämään vikoja tai pahuutta ulkopuolelta
- Pakonomainen tai pakkomielteinen rukoileminen, kirkossa käynti tai ristiretkiin osallistuminen, pyhien kirjojen tekstien lainaus
- Epärealistiset rahalliset lahjoitukset
- Seksin uskominen likaiseksi; usko kehon tai fyysisen nautinnon olevan pahasta
- Pakonomainen syömishäiriö tai paastoaminen
- Ristiriidat ja väittelyt tieteiden, lääketieteen ja koulutuksen kanssa
- Progressiivinen irtautuminen oikeista töistä, eristäytyminen ja ihmissuhteiden hajoaminen
- Psykosomaattiset sairaudet: selkäkivut, unettomuus, päänsärky, ylijännittyneisyys
- Pyhien kirjoitusten manipulointi, tunne erityisestä asemasta, väitteet erityisten Jumalalta saatavien viestien saamisesta
- Uskonnollisen euforian ylläpito, transsinomainen tila, iloisen naaman ylläpitäminen (tai uskoen että sellaista olisi syytä pitää yllä..)
- Oikeellisuuden ja paremmuuden asenne: "me vastaan maailma," sisältäen yksilön ihmisyyden kieltämisen
- Hämmennys, suuret epäilyt, henkiset, fyysiset tai tunteelliset romahdukset, avun huudot
Äärimmäinen houkutus uskovalle on olettaa hänen tapansa uskoa olevan paras tai ainoa tie Jumalan luo. Itse tavasta uskoa tulee ihailtu, eikä siitä sanomattomasta ja käsittämättömästä mysteeristä jolle on annetu nimi Jumala.
Pohjimmiltaan meistä on tullut riippuvaisia varmuuden, totuuden tai turvallisuuden tuntesta jota usko tarjoaa. Se ei enää ole elämistä uskon mukaan, toivon ja kasvavan ehdottoman rakkauden kera.
Kirjasta "When God Becomes a Drug, by Leo Booth"
------
Mitäs mieltä tässä valossa ihmiset olette mormoneista?
Itse olen tunnistavinani muutamasta täälläkin kirjoittavasta henkilöstä joitakin yllä esitettyjä piirteitä. Lopuista piirteistä on sitten vaikea sanoa mitään, koska pitäisi mennä noiden ihmisten pääkopan sisään kurkkimaan mitä siellä oikeasti liikkuu. Oma mielipiteeni on, että mikään riippuvuus ei ole hyväksi, koska riippuvuuksilla on taipumus ajautua sen verran vakaviksi, että henkilö menettää kokonaan kontrollin omaan elämäänsä.
Vastaukset 123
Vanhimmat
Tällaisia tunneperäsiä ajatuksia pulppuaa ihmisen sisältä. Nämä sitten on vaan työskenneltävä omaksi todellisuudekseen.
Jos ihmnen on imaissut oman hengellisen peroonallisuutensa toiselta ihmiseltä niin realiteettien tunnistaminen vaikeutuu. Tällainen ihminen ajautuu jatkuvaan konfliktiin ulkomaailman kanssa.
Olen havainnut joissakin täällä kirjoittavissa ateisteissa ja uskontomme vastustajissa aivan samoja piirteitä, joita luettelet eli kiihkeyttä ja asiattomuutta riittää!
Muuten, pidätkö mahdottomana, että voisi olla uskonnollista totuutta eli joku kirkko voisi ihan oikeasti perustua Jumalan ilmoituksiin juuri sellaisena kuin Hän sen hyväksyy? - Kaipa ateistina vastaat, että Jumalaa ei ole, joten kysymykseni on mieletön. Sinä et kuitenkaan tiedä, onko Jumalaa vai ei. Kunpa olisit edes agnostikko, niin mielipiteitäsi voisi kunnioittaa.
"Kunpa olisit edes agnostikko, niin mielipiteitäsi voisi kunnioittaa."
Ehdollista kunnioitusta! Salli minun nauraa. Tämä oli kaikessa manipulatiivisuudessaan jo todella säälittävä esitys.
Hyvin laajakirjoista uskonnollista totuutta löytyy ympäri maailmaa, kaikilla on sama peruslähtökohta jota ei ole viisasta kieltää. Se mikä kenellekin on reaalitodellisuutta on yksilöllinen asia, geenejäkään ei ole syytä unohtaa. Onko kysymyksessä Jumalan hyväksymät ilmoitukset, jos ovat, niin ne perustuvat hengelliseen todistukseen jota ei voi loogisesti toiselle siirtää. Tämä näyttää kovin vaikealta käsittää.
Tätä ilmiötä me olemme kaikki kummastelleet täällä palstalla.
Niinpä! En voi kunnioittaa epärehellisyyttä. Agnostikko on rehellinen, kun myöntää, ettei tiedä onko Jumala olemassa. Ateisti väittää todeksi sellaista, mitä ei tiedä. Ateistien on huomannut määrittelevän kantansa uskon puutteeksi eikä Jumalan kieltämiseksi.
Asia ei tuosta parane. Uskoa voi puuttua myös uskonnollisesti aktiivisilta. Tuskin kukaan aito uskovainen kehuskelee uskonsa vahvuudella, vaan myöntää nöyrästi vajavuutensa. Uskon vähäisyyden voi ainakin osittain korvata rakastamalla totuutta ja etsien viisautta. Tähän kehotetaan sanassakin. On sanottu, että jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenen verran, voisimme käskeä vuorta siirtymään tai pystyisimme kävelemään veden päällä. - Minä en sellaisia usko voivani tehdä, joten minulla ei kirjaimellisesti ole uskoa sinapinsiemenenkään vertaa. Ehkä silti pieni osa sinapinsiemenestä :-)
Käyttämäsi manipulaatio -sana ei osunut lainkaan asian ytimeen ja teennäinen naurusi kajahtaa kolkosti.
"En voi kunnioittaa epärehellisyyttä."
"Uskon vähäisyyden voi ainakin osittain korvata rakastamalla totuutta ja etsien viisautta."
Mielenkiintoisia lauseita ihmiseltä, joka sivuuttaa elämässään sen tosiasian, ettei mormoneilla ole yhtään pätevää todistetta mormonin kirjasta. Vain hurjasti spekulaatioita ja epätieteellisiä FARMsin tutkimuksia ja Jeff Linsdayn koottuja selityksiä vailla todellista tieteellistä pohjaa.
Tulee mieleen yksi sana, jonka merkityksen voit katosa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Itsepetos
>Ateisti väittää todeksi sellaista, mitä ei tiedä.
Sinä itsekin väität todeksi sellaista mitä et tiedä. Pidät omaa luuloasi totuutena.
todistetta sinulla on siitä ettei Jumalaa ole?
Aivan yhtä monta varmaa todistetta kuin sinulla on hänen olemassa olostaan. Olematonta ei voi todistaa olevaksi sen paremmin kuin olemattomaksikaan. Jos taas vaadit esittämään todisteita Jumalan olemattomuudesta syyllistyt argumentointivirheeseen "Argumentum ad ignorantiam".
kyky muokanta argumentointikin palvelemaan omia tarkoitusperiä.
Heille on ilmiselvää, että Jumlaan uskovieen pitää todistaa Jumala olemassaolevaksi. Jos taas käännetään asia toisin päin ja pyydetään heitä todistamaan, ettei Jumalaa ole, syyllistytään argumentointivirheeseen.
Todistusvelvollisuuden kanssa on sama venkoilu, jos jotakin ei ateistin mielestä ole, sitä ei tarvitse todistaa, mutta jos toinen leiri on vastakkaista mieltä, siitä vaaditaan todisteita.
Ei ateimi ole mitään tiedettä, vaikka niin koettaa todistellakin.
Niin todistustaakka on aina sillä, joka esittää väitteen Jumalan olemassaolosta. Tämä periaate todistustaakasta ei liity ateismiin vaan on yleinen käytäntö kaikkialla, sitä sovelletaan laajalti tieteissä ja oikeuslaitoksessa. Oikeudessa syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan, eikä toisinpäin. Käänteinen todistustaakka ei ole pätevää argumentointia millään mittareilla mitattuna ja päätelmät jostain asiasta tai tapahtumasta tehdään aina asian tai tapahtuman puolesta puhuvien todisteiden perusteella.
Tuollaisen logiikan mukaan mitään muuta ei ole olemassa kuin se, joka voidaan todistaa olemassa olevaksi. - Etkö huomaa, että rehellisempää on sanoa, ettei tiedä?
Tietoa on monenlaista. Tiedän, että evankeliumi on palautettu. Mormonin kirja on siitä todiste, mutta siitä saatava tieto ei ole tieteellistä vaan hengellistä. Et voi liioin todistaa, että joku on kaunista, mutta sellaisesta on suuri yksimielisyys. Ihminen tietää oman havaintonsa kautta sen, mikä on kaunista, vaikka kaikilla ei ole kauneuden tajua. Myös hengellisen voi torjua.
Eihän tämä ole mikään valtataistelu besserwisserien kesken. Ateistit ovat ateisteja se on heidän oma juttunsa.
Me jumalaan uskovat-- nauttikaamme sisäisestä rauhasta joka osaksemme on tullut. Minä en ainakaan osaa empiirisesti todistaa jumalan olemassaoloa, minulle se on tunneperäinen hengellinen sieluntila josta erittäin mielelläni keskustelen kenen kanssa tahansa.
Ateisti tiedemiesystäväni pistivät minut ahtaalle määritelläkseni omaa suhdettani jumalaan. Minun oli syytä sukeltaa syvemmälle piilotajuntaani noutaakseni tuoretta aineistoa osaksi validia tietoista todellisuuttani. Se merkitsi myös invalidiksi osoittautuneen materiaalin putsaamista. Tällaine prosessi vaikuttaa positiivisesti aivoihin.
Ei ole mitään syytä olettaa mitään olemassa olevaksi ennen kuin olemassa olo on todistettu. Ennen kuin todisteet jostain saadaan on olemassa vain teorioita. Uskovaisilla on omat teoriansa maailmankaikkeuden selittämiseksi, mutta niin kauan kunnes he pystyvät teoriansa osoittamaan todeksi ne jäävät vain teoreettiselle tasolle. Olen tämän asian kanssa täysin rehellinen, en hyväksy teorioita tosiksi ennen kuin niille on pitävät todisteet. Uskoviainen joka uskoo teoriansa todeksi ilman pitäviä todisteita on epärehellinen itseään kohtaan.
Ei tarvitse olettaa olemaksi olevaksi mitään, vaan myöntää, ettei tiedä. Sitä eivät ateistit tee, vaan kieltävät etukäteen. Se on epärehellistä. Et ole ymmärtänyt asian ydintä! Toisin sanoen: toivoisin sinun ymmärtävän, että voi olla olla olemassa jotain mitä et tiedä.
Uskovaisella on pätevät perusteet uskoa, vaikka usko ei ole samaa kuin tieto. Jumalan antamat ilmoitukset luovat uskon todet puitteet, mutta jo ilman ilmoituksia ihmiselle KAIKKI eikä vähiten ihmisen oma ajattelukyky voi todistaa Jumalan olemassaolon mahdollisuudesta.
Imaisit Joseph Smithin tunneperäisen hengellisyyden sisälle omaan persoonaasi. Näin hänen yksilölliset ilmestyksensä muuttuivat todellisuudeksi sinun omassa sielunelämässäsi. Tällaisen hengellisen yksilöllisen todellisuuden täydelliset sulautumisilmiöt (adaptiot) ovat yleensä usean tekijän summa.
On varmasti olemassa paljonkin asioita joita en tiedä ja joista ei ole vielä todisteita, mutta en silti tee niiden olemassa olosta perusteettomia oletuksia. En ole missään sanonut tietäväni ettei Jumalaa ole olemassa, koska olematonta ei voi todistaa olemattomaksi. Kiellän Jumalan olemassa olon koska hänen olemassaolostaan ei ole todisteita. Jos todisteet jostain putkahtavat niin sitten muutan mieltäni, mutta sitä odotellessa Jumalaa ei ole siinä maailmankaikkeudessa, jossa minä elän.
Uskovaisen "pätevät" perusteet perustuvat yksinomaa uskovan omiin subjektiiviisiin tunteperäisiin ja visuaalisiin kokemuksiin. Näitä kokemuksia ei voida pitää millään kriteereillä pätevinä perusteina uskon kohteen todellisuudesta suuntaan tai toiseen.
todistus MAP kirkon todellisuudesta. Olen saanut sen Pyhän Hengen avulla. Se on kestävä koska se ei sitoudu mihinkään maaliseen jonka selitys voi vaihdella ihmisen tiedon mukaan.
Juu tähän irrationaaliseen perusteluun keskustelut uskovaisen kanssa niin usein päättyvät. Siinä missä uskovalta loppuvat argumentit alkaa todistaminen.
Etkö huomaa mitään virhettä tässä: "Kiellän Jumalan olemassa olon koska hänen olemassaolostaan ei ole todisteita."? Silti sanot myös: "En ole missään sanonut tietäväni ettei Jumalaa ole olemassa, koska olematonta ei voi todistaa olemattomaksi." Eli: kiellät Jumalan olemassa olon vaikka et tiedä, onko Hän olemassa!!
Uskovaisten perusteet ovat Jumalan ilmoitus luonnossa ja Hänen antamansa ilmoitukset. Näitä sanotaan yleiseksi ja erityiseksi ilmoituksiksi. Ne avautuvat vain sellaisille, joiden mieli on avoin eikä sellainen kuin sinulla, että etukäteen vaadit todisteita tekemättä itse mitään. Jumala ei pakota meitä uskomaan itseensä - ainakaan vielä. Sekin aika tulee, jolloin jokainen saa tietää, mutta silloin on myöhäistä, sillä portti suljetaan.
Sinulla on oma tulkintakaavasi, jonka taustalla on kovin subjektiivinen psykologismi. Mormonin kirjan lukeminen ja muiden ilmoitusten ymmärtäminen eivät ole Joseph Smithin "tunneperäistä hengellisyyttä", vaan Josephin persoonasta ja kokemuksista riippumatonta omakohtaista vakuuttuneisuutta.
No' miten ne voivat olla Joseph Smithin persoonasta ja kokemuksista riippumatonta vakuuttuneisuutta?
Kun lukee Mormonin kirjaa, niin siinä ei tunnu millään tavalla Josephin persoona. Kun tutkii sitä selkeyttä, joka sisältyy palautukseen kaikessa moninaisuudessaan, niin Josephin persoona ei ole merkittävä vaan totuuden tuntu eli Pyhän Hengen vaikutus.
Kysymys on luulostasi.
Riippuu täysin siitä että kuka lukee ja mikä on hänen psyyksensä tila.
pois mahdollisuuden hyväksyä tieteen maailmankaikkeudesta selittämät teoriat?
Uuh! Uhkailua tyyliin: "Ne avautuvat vain sellaisille, joiden mieli on avoin eikä sellainen kuin sinulla, että etukäteen vaadit todisteita tekemättä itse mitään."
Ei pelota. Sori.
1927 jälkeen maailmassa on tehty 39 tutkimusta jossa on mitattu tavalla tai toisella uskovaisten älykkyyttä ateistien alykkyyttä vastaan ja 33 noista tutkimuksista osoittaa, että ateistien älykkyysosamäärä on keskimäätin 7-10 pistettä parempi kuin uskovaisilla. Tämä tieto on hyvin linjassa sen tosiasian kanssa, että tieteellisen nobelin palkinnon saajista, joita on siis jo nykyään satoja, vain yhden käden sormilla lueteltava uskoo persoonalliseen Jumalaan.
78.8% USA:n akateemisista tiedemiehistä kieltää persoonallisen Jumalan ja vain 3.3% uskoo sellaiseen, kun taas perus duunarikansasta 90% uskoo jonkinlaiseen yliluonnolliseen jumalhamoon. Lisäksi on tutkimuksin osoitettu, että mitä uskovaisempia vanhemmat ovat sen sen negatiivisempin vaikutus sillä on lasten älykkyyteen.
http://www.humanreligions.info/intelligence.html
Usko Jumalaan ei toki rajaa pois mahdollisuuksia hyväksyä tieteen teorioita, mutta se näyttäisi voimakkaasti heikentävän halukkuutta oikeiden vastausten etsimiseen.
Niinpä. Vastaavan todistukseen saa helposti vaikkapa myös teoksesta Oashpe, joka on 1882 automaattikirjoituksella kirjoitettu teos ja niputtaa pitkän siivun galaktista "historiaa". Sci-fi friikkinä täytyy myöntää, että tuossa teoksessa erityisesti kiehtoo se, että siinä on myös ensimmäinen tunnettu maininta avaruusaluksista siis lähes 80 vuotta ennen kuin ensimmäinen satelliitti ammuttiin taivaalle. Kirja sisältää runsaasti Jehovih -nimisen jumalan ja hänen jälkeläistensä tekstejä.
Siinä on toki totuuden tuntu. Ilmestykset olivat kuitenkin Joseph Smithin yksilöllisiä, tunneperäisiä, sisäisiä hengellisiä. elämyksiä. Tämänkaltaista sielullista kokemusta ei käsittääkseni voi siirtää toisen ihmisen todellisuuteen, ilman että tämä toinen ihminen luopuisi omasta reaalitodellisuudestaan.
Toisen ihmisen totuuden voi ymmärtää mutta voiko realimaailmassa siirtää tunneperäistä todellisuutta lähimmäiselle ilman, ilman ettei altistuisi toisen usein vahvemman persoonallisuuden johdateltavaksi? Heikomman persoonan tahtotila kompensoituu vahvemman persoonallisuuden ulkokuoressa pyrkimyksessä omaan psyykkiseen koherenssiin.
Olisiko muita vaihtoehtoisia transferenssimenetelmiä?
Saatuani tietää, että António Moniz on saanut lääketieteen nobelin, olen vain ihmetellyt yhtä asiaa - että Robert Oppenheimer ei (käsittääkseni) saanut nobelin rauhanpalkintoa.
http://www.rlynn.co.uk/pages/Richard-Lynn-and-Tatu-Vanhanen-IQ-and-Globa-Inequality.asp
Sellaisen, jota on varoitettu, tulee varoittaa muita. Varoittaminen ei ole uhkailua.
Saitko uskon, että se on totta?
KOLMEN SILMINNÄKIJÄN TODISTUS
1 TIETÄKÖÖT KAIKKI KANSAKUNNAT, suvut, kielet ja kansat, joille tämä kirja tulee, että me Isän Jumalan ja Herramme Jeesuksen Kristuksen armosta olemme nähneet levyt, jotka sisältävät tämän kirjan, joka on aikakirja Nefin kansasta sekä heidän veljistään lamanilaisista ja myös Jeredin kansasta, joka tuli tornilta, josta on puhuttu. Ja me tiedämme myös, että ne on käännetty Jumalan lahjan ja voiman avulla, sillä hänen äänensä on julistanut sen meille; sen tähden me tiedämme varmasti, että kirja on tosi. Ja me todistamme myös, että me olemme nähneet levyissä olevat kaiverrukset; ja ne on näytetty meille Jumalan eikä ihmisen voimalla. Ja me julistamme vakain sanoin, että Jumalan enkeli laskeutui taivaasta ja toi ja asetti levyt silmiemme eteen, että me katsoimme ja näimme ne ja niissä olevat kaiverrukset; ja me tiedämme, että Isän Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armosta me näimme ja todistamme, että tämä on totta. Ja se on ihmeellistä meidän silmissämme. Joka tapauksessa Herran ääni käski meidän todistaa siitä; sen tähden, ollaksemme kuuliaisia Jumalan käskyille, me todistamme tästä. Ja me tiedämme, että jos olemme uskollisia Kristuksessa, me puhdistamme vaatteemme kaikkien ihmisten verestä, ja meidät havaitaan tahrattomiksi Kristuksen tuomioistuimen edessä, ja me saamme asua hänen kanssaan iankaikkisesti taivaissa. Ja kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle, jotka ovat yksi Jumala. Aamen.
OLIVER COWDERY
DAVID WHITMER
MARTIN HARRIS
T E S T I M O N Y .
Be it known unto all nations, kindreds, tongues and people, to whom this Book of the Law of the Lord shall come, that James J. Strang has the plates of the ancient Book of the Law of the Lord given to Moses, from which he translated this law, and has shown them to us. We examined them with our eyes, and handled them with our hands. The engravings are beautiful antique workmanship, bearing a striking resemblance to the ancient oriental languages; and those from which the laws in this book were translated are eighteen in number, about seven inches and three-eights wide, by nine inches long, occasionally embellished with beautiful pictures.
And we testify unto you all that the everlasting kingdom of God is established, in which this law shall be kept, till it brings in rest and everlasting righteousness to all the faithful.
SAMUEL GRAHAM,
SAMUEL P. BACON,
WARREN POST,
PHINEAS WRIGHT,
ALBERT N. HOSMER,
EBENEZER PAGE,
JEHIEL SAVAGE.
Kyseessä on Joseph Smithin matkimista. Joseph Smithillä ei ollut Mormonin kirjan silminnäkijöitä pyydetäessä samanlaista ennakotapausta kuten Strangilla. Siinä on ero. J.Smith jr. ei olisi voinut itse keksiä sitä, että uusi kirja tarvitsisi silminnäkijöiden todistusta.
Miksi Joseph Smith olisi matkinut ajatuksensa nimenomaan jostain uskonnollisesta teoksesta? Miksi malli ei voisi olla lähtöisin oikeuskäytännöstä?
Joseph Smith väitti pitäneensä hallussaan levyjä, joilla olevan tekstin hän on sanellut kirjaksi. Kuinka vaikeaa voi tuossa vaiheessa olla ajatella todistajia? Ajatellen siltä kantilta, että tarkoitus olisi saada joku uskomaan ko. levyjen olemassaoloon...
Tämä on havainnollinen esimerkki, Joseph Smithin hengellinen ilmestys muuttui kolmelle henkilölle empiiriseksi todellisuudeksi. Tällaisia samankaltaisia kristillisiä ilmiöitä on kuvailtu myös Suomessa mm. åkerblumilaiset, korpelalaiset ja kartanolaiset. Tunnusomaista näille kaikille-- heikompi imaisee itseensä vahvemman hengellisen persoonallisuuden.
Tapani olet jälleen oikeassa. Minulla on oma tulkintakonseptini jonka taustalla on subjektiivinen sielunelämäni (sisäinen todellisuuteni). Olen pyrkinyt kasvattamaan itseäni havainnoimaan ja jäsentelemään tunneperäisiä hengellisiä yllykkeitäni muokkaamaan niitä empiiriseksi tietoisuudekseni. En pysty nimeämään ketään nimenomaista henkilöä jonka persoonallisuuden olisin imaissut itseeni.
Minulle sillä ei ole väliä, jos emootiot ja järki toimivat johdonmukaisesti empiirisessä todellisuudessani.
Juu aivan yhtä pätevän vaikutelman tai jopa pätevämmän kuin Mormoni kirjasta. Se ei kuitenkaan tee siitä mitään muuta kuin taas vain yhden uskonnollisen proosan, jonka ympärille on muodostunut hengellisiä liikkeitä. Tuon kirjan kirjoittaja ei edes väittänyt itse, että kyseessä olisi pyhä teksti. Ainoastaan, että se syntyi yliluonnollisella tavalla ja kirjan julkistustilaisuudessa oli egyptologian asiantuntija paikalla vahvistamassa, että kukaan ihminen ei voisi tuollaista teosta synnyttää omasta päästään, koska kirja sisältää myös egyptiläisten hieroglyfien kaltaisia merkkejä ja piirroksia. Siis paljon vakuuttavampi todistus kirjan autenttisuudesta kuin mitä MK:lla.
Olet tässä viestiketjussa jo käyttänyt seuraavia manipulointikeinoja: vähättely, pelottelu ja ehdollistanut. Voisitko seuraavaan viestiin laittaa loputkin omasta manipulointityökalupakistasi löytyvät niin saadaan koko setti kasaan? Kiitos.
Sinua on jo varoitettu uskomasta Smithiin tai joudut helvettiin. Varoittaminen ei ole uhkailua...
Wau! Tällä kertaa päästiin taas tähän copy-pasteen asti näin nopeasti tässäkin keskustelussa.
Tietääksseni oikeuskäytäntöön ei yleensä kuulu positiivinen todistajanlausunto (jonkin todistaminen oikeaksi). Sen sijaan todistajanlausuntoa käytetään jonkun henkilön syyllisyyden osoittamiseen. Siinä mielessä ajatus, että Mormonin kirjan todistajien lausunto olisi lähtöisin oikeuskäytännöstä on outo. Muistaakseni yksikään J. Smithin lähipiireistä ei ollut lainoppinut. Tosin joku näistä silminnäkijöistä toimi asianajana myöhemmin.
Minusta ajatus jonkin todistaminen uskonnollisesti oikeaksi silminnäkijöiden todistuksella edellyttäisi aikaisempaa ennakotapausta. Niin ei ole tehty ennen minkään pyhän kirjan todistamiseksi todeksi.
"Minusta ajatus jonkin todistaminen uskonnollisesti oikeaksi silminnäkijöiden todistuksella edellyttäisi aikaisempaa ennakotapausta. Niin ei ole tehty ennen minkään pyhän kirjan todistamiseksi todeksi."
Tämän perusteella siis Joseph Smithin tarjoamaa teosta ei voi todistaa oikeaksi, koska siltä puuttuu mukaasi ennakkotapaus. Sen sijaan James Strangin kohdalla silminnäkijöiden todistus on pätevä todistus?
Epäilen tuossa lapsusta, mutta koskaan ei voi olla varma...
Noin muuten ajatuksesi näyttää kulkevan putkessa. Ellei malli ole identtinen, se ei voi olla malli. Oikeasti asia ei ole ihan noin yksioikoista ja tässä yhteydessä mieleeni tulee Henry Ford. Muistan kuulleeni väittämän, jonka mukaan Fordin tehtaiden liukuhihnojen idea on peräisin teurastamosta. Ero on siinä, että siinä kun teurastamossa ruhosta poistetaan osia, autotehtaalla lisätään.
Oikeuskäytännössä jonkin asian voi todentaa todistajilla. Muistelen periaatteen löytyvän myös Raamatusta, joten ei tuota tietääkseen tarvitse oikeustieteellistä tutkintoa. Periaatteen siirtäminen todistukseen levyistä oli minulle heti mieleen tuleva vaihtoehto. Voisi kutsua soveltamiseksi.
Kyllä oikeuskäytäntö pyörii positiivisten todistajanlausuntojen perusteella aivan täysin. Todisteet ja ihmiset kertovat jotain tapahtuneen, jonkin olevan olemassa tai jonkin väitetyn asian pitävän paikkansa. He eivät todista käänteisesti jotain asiaa tai henkilöä vastaan vaan tapahtumien tai asioiden puolesta eli vahvistavat positiivisesti näkemyksensä mukaisen version todistettavasta asiasta. Oikeusistuimen harkinnavaraiseksi jää sitten todisteiden ja todistajien luotettavuuden tulkinta ja näiden perusteella päätellä asioiden todellinen tila.
Minä:"Minusta ajatus jonkin todistaminen uskonnolliseksi oikeaksi silminnäkijöiden todistuksella edellyttäisi aikaisempaa ennakotapausta. Niin ei ole tehty ennen minkään pyhän kirjan todistamiseksi todeksi."
Sinä: "Tämän perusteella siis Joseph Smithin tarjoamaa teosta ei voi todistaa oikeaksi, koska siltä puutuu mukaasi ennakotapaus. Sen sijaan James Strangin kohdalla silminnäkijöiden todistus on pätevä todistus?
Epäilen tuossa lapsusta, mutta koskaan ei voi olla varma."
Kyseessä oli Strangin ja Smithin tilanteiten vertaaminen toisisiinsa. Ennen Mormonin kirjan silminnäkijäin todistusta ei ole vastaavaa minkään muun uskonnon kohdalla. Esimerkiksi Koraaniin ei ole liitetty vastaavaa todistajanlausuntoa kirjan tueksi. Sen vuoksi Mk todistajien lausuntoa pitäisi ottaa vakavalta kannalta.
Sen sijaan James Strangilla oli Joseph Smitihilta malli, jonka vuoksi hänen kirjoitamansa kirjantueksi kirjoitettu todistusta ei voi ottaa yhtä vakavasti. Mielessäni oli näiden kahden vertaaminen toisiinsa.
Muusta yhteydestä irrotettuna lainamaasi tekstiä voi käyttää miten tahansa kuten siihen, että mitään uskonnollista kirjaa ei ole oikeudessa todistettu oikeaksi. Mutta mielessäni oli kuitenkin vastata esitettyyn kysymykseen, miksi Strangin kirja ei ole Mormonin kirjan veroinen.
Raamatusta löytyy toki vastaavaana asiana Jeesuksen ylösnousemuksen todistajat. Mutta en usko, että Joseph Smith olisi siltä pohjalta voinut keksiä todistajien kokoamista väitämänsä levyjen olemassaolon tueksi. Ramattuun uskovan on vain hyvä muistaa, että laki toditajista on Jumalan antama laki, jota Hän itse on käytänyt oman työnsä eteenpäin viemiseksi. Esimerkkinä juuri apostolit ylösnouseen Kristuksen erityistodistajina.
Sellaisen kohdalla, joka ei usko Raamattuun, minulla ei ole yhteistä pohjaa tarjolla keskustelun jatkamiseksi. En tiedä Henry Fordin ja autoteollisuuden alkuperästä mitään.
Et ole R.Sitia ymmärtäny positiivisen ja negatiivisen eroa oikeuskäsitelyn yhteydessä. Esitämäsi esimerkissä, jossa todistajat kertovat jostain tapahtumasta on negatiivinen rikoskäsitelyn yhteydessä. Yleensä haetaan todisteet syytetyn osoitamiseksi syylliseksi, jolloin kyse on negatiivinen lausunto. Positiivinen todistajan-lausunto olisi sellainen, joka todistaisi vataajan syytömäksi. Sitä ei edellytetä länsimäisessä oikeudessa, koska lähtökohtana on, että jokainen on syytön kunnes toisin toditetaan.
Mormoni kirjan kohdalla kyse on positiivisesta todistuksesta, että Joseph Smith puhui levyistä totta. Sellaista lausuntoa ei yleensä haeta oikeudenkäynneissä, jonka vuoksi ajatus, että silminnäkijöiden todistus olisi otettu oikeuskäytännöstä on vieras.
Todistajan todistaessa rikoksen tapahtuneen on kyseessä positiivinen lausunto, että jotain on tapahtunut. Toki tälläisellä positiivisella tapahtumia puoltavalla lausunnolla on negatiivinen vaikutus syytetyn kannalta, mutta lausunto on silti oletettuja tapahtumia puoltava todistus. Mistään asiasta ei voi antaa kielteistä todistusta eikä varsinkaan oikeudessa, koska olemattomista tai tapahtumattomista asioista ei voi todistaa. Kyseessä on aina positiivinen puoltava lausunto, vaikka koitat kääntää, että se olisi kielteinen.
Positiivinen lausunto olisi sellainen, jossa todistaja sanoisi toisen olleen rikoksen aikana toisessa paikassa. Toinen mahdollisuus on se, että todistaja vastaa, että syytetty ei ole rikoksen tekijä. Tälläisiä lausuntoja ei odoteta oikeudenkäynneissä, koska sellaista henkilöä vastaan ei nostettaisi syytettä, jolla olisi vahva alibi tai muuten ei olisi rikoksen tehneen tunnistamisessa näyttöä.
Kuten olemme palstan keskusteluissa havainneet, yksilöllisestä hengellisestä ilmoituksesta ei voi ulkopuoliset antaa maallista todistusta kuin jonkinlaisin silmänkääntötempuin.
Näin se menee psyyken asiantuntijoiden mukaan myös vastaavissa muissa kristillisissä yhteisöissä.
Molemmissa tapauksissa on kyseessä puoltava lausunto siis positiivinen todistus, joka todistaa jonkin puolesta riippumatta siitä todistaako se syytetyn puolesta tai syytettyä vastaan. Toinen puoltaa syytetyn olleen tekemässä rikosta ja toinen lausunto puoltaa syytetyn alibia. Oikeuden tehtävä on ratkaista kumpi on todennäköisempi ja totuudenmukaisempi positiivinen lausunto.
Esittämäsi kielteinen todistus "Toinen mahdollisuus on se, että todistaja vastaa, että syytetty ei ole rikoksen tekijä." on todistusarvoton, joten sellaisia ei tietenkään oikeudessa esitellä.
mm. vähättelet säännöllisesti rivien väleissä mormonien ymmärrystä, kun eivät näe omaa parastaan vaan pitäytyvät harhoissaan. Pelottelet sillä, että kultti vie oman tahdon ja samalla pikkuhiljaa murentaa omanarvontuntoa. Onko se manipulointia vai muuten vaan mukavaa jutustelua.
Tämän kaltaiset Tapanin hyvin usein viljelemän lauseet:
"Ne avautuvat vain sellaisille, joiden mieli on avoin eikä sellainen kuin sinulla, että etukäteen vaadit todisteita tekemättä itse mitään."
"Kunpa olisit edes agnostikko, niin mielipiteitäsi voisi kunnioittaa."
"Et ole ymmärtänyt asian ydintä!"
ovat toista henkilöä vähätteleviä narsistisia ilmauksia. Tämä ei ole asiallista vaan hyökkää toisen keskustelijan persoonaa vastaan ja on manipulointia.
Mitä tulee omien mielipiteiden vapaaseen ilmaisuun ja sitä mukaa toisen henkilön kannalta mahdollisesti ikävältä tuntuvien asioiden käsittelyyn, niin tarve passiiviseen ilmaisumuotoon vain korostuu. Pelkästään positiivisella ajattelulla ja hymyllä ei tätä maailmaa pelasteta, se nähtiin jo viimeisessä sub prime -lainakuplassa kun käytännössä kaikki negatiivinen ajattelu kiellettiin. Aiheesta on muuten kirjoitettu ihan kirjakin ja kirjoittajan aiheesta RSA:ssa pitämä esitelmäkin löytyy kivasti kuvitettuna youtubesta.
http://www.guardian.co.uk/books/2010/jan/10/smile-or-die-barbara-ehrenreich
http://www.youtube.com/watch?v=u5um8QWWRvo
mitä laitaa helluntalaisuudessa edustitkaan, sitä oikeinta vai?
Mietin tätä hetken, että mistä Joseph Smith olisi tämän ajatuksen kolmesta todistajasta kopioinut ja kas tässähän olisi se kaikkein todennäköisin vaihtoehto, mistä tämä on saanut kipinänsä.
2 Kor 13:1 1 Olen nyt kolmannen kerran tulossa luoksenne, sillä "jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla".
Ja tämä tekstihän oli JS:lle tuttua huttua, joten ihan luonnollista, että hän kopioi ajatuksen omaan teokseensa.
Edustan ateismia. Et huomannut sarkasmia?
Jos kirjoitat ennakkotapauksen edellytykseksi, se minulle lukijana se tarkoittaa juuri sitä. Toki epäilin tuossa ajatuksen hypänneen harhaan ja myös sen mainitsin. Oikeudessa? Todistaa oikeudessa todeksi? Miksi pitäisi?
"Sellaisen kohdalla, joka ei usko Raamattuun, minulla ei ole yhteistä pohjaa tarjolla keskustelun jatkamiseksi."
Onko muutenkaan muiden kohdalla kuin niiden, jotka uskovat Raamatun olevan 'totta niiltä osin kuin se on oikein käännetty'? Mutta tämän asian suhteen ei ole syytä jatkaa. Itse olin hieman kauempana, Mooseksessa, mutta tässä samassa ketjussa on jo todennäköisin vastaus.
Usko Raamattuun olisi kokonaan oma lukunsa ja tuossa yhteydessä olisi vältämätöntä olla tarkempi. Pelkkä "usko Raamattuun" ei kerro oikeastaan mitään.
kirjoittelussaan myöntää olevan mitään negatiivista.
uskontoriippuvuuden oireita seuraavasti:
- Kykenemättämyys ajattella, epäillä tai kyseenalaistaa uskonnollista tietoa tai auktoriteetteja.
(SIIS: täällä oleva vastustajamme:) kuten mormonismi.netin kirjoituksia!( Täällä olevat muut uskojat:). täällä olevat ateistitovat kykenemättömiä ajatelemaan:että saattaisi olla joku muu uskonto enemmän oikeassa tai saattaisi olal jokin uskonto joka on oikeassa. He eivät uskalla kyseenalaistaa tietojaan!
- Musta-valkoinen, Hyvä/Paha, joko/tai ajattelu: tavalla tai toisella
Niin meidät tuomitaan jatkuvasti helvettiin muiden uskonnon lahkojen toimesta. Mormonit seuraavat Raamattua jossa sanottan; olkoon sanasi on on tai ei ei.
- Häpeään pohjautuva usko, että et ole tarpeeksi hyvä tai ettet tee sitä oikein. Tuo on Suomalaisten perisynti noin monet Suomalaiset ajattelevat etenkin ne jotka luterilaisen kirkon penkissä tai sen lahkoissa kirkon penkkiä kuluttavat; Syntinen saatana kurja... MAP laiset riemuitsevat uskonnostaan.
- Maaginen ajattelu, että Jumala korjaa sinut/ tekee kaiken ilman merkittävää omaa panostasi
Et varmaan ole koskaan kokenut tai ollut läsnä kun Jumala on parantanut jonkun? Ei siinä ole paljoakaan maagisuutta.
- Omantunnontarkkuus: jäykkä pakkomielteinen kuuliaisuus säännöille, ettiselle koodille ja ohjeille
Omatunto on käsittääkseni hyvä asia. Nykyään se kyllä puuttuu monelta. Liikennesäännötkin on hyvät olemasa usko tai älä! Onko niidenkin totteleminen jäykän apkkomielteistä... mene takaisin ensimmäiseen kohtaan.
- Taipumaton tuomiseva asenne: valmis löytämään vikoja tai pahuutta ulkopuolelta
Hehheee Mormonit eivät tuomitse ketään Vain jumala tuomitsee. He kyllä toivovat että ihmiset seuraisivat heidän esimerkkiään, mutta eivät tuomitse... antit ainakin täällä hakevat ja kaivelevat kaikenlasita mistä vaan löytäisi vikoja MAP kirkosta. Eivät mormomnit etsi vikoja, muta he tietävät mikä on oikein.
- Pakonomainen tai pakkomielteinen rukoileminen, kirkossa käynti tai ristiretkiin osallistuminen, pyhien kirjojen tekstien lainaus
No hyvä kun MAP kirkosas ei ainakaan tuo ole pakkomielle. Siis kirjoista lainaaminen leimaa ihmisen riippuvaiseksi. lopettaka lukeminen!
- Epärealistiset rahalliset lahjoitukset
Ei ole MAP kirkossa, lahjoitukset ovat erittäin realistisia ja ne kestää hyvin.
- Seksin uskominen likaiseksi; usko kehon tai fyysisen nautinnon olevan pahasta
Tuo on ainakin kaukana MAP kirkosta mutta lähellä kristinuskon lahkojen ajatelua kuten katolismia ja luterilaisuutta.
- Pakonomainen syömishäiriö tai paastoaminen
Paasto on erinomasita kropalle MAP kirkon jäsenten paasto on iloinen tapahtuma ei pakkomielle.
- Ristiriidat ja väittelyt tieteiden, lääketieteen ja koulutuksen kanssa
MAP kirkko ei kiistele näissä asioissa lainkaan. Jos on ristiriitaa eri osapuolien kanssa kirkko saattaa valita kannan, mutta voi aivan yhtä hyvin olla valitsematta. Voitaisiin sanoa että MAP kirkolal on odottava kanta.
- Progressiivinen irtautuminen oikeista töistä, eristäytyminen ja ihmissuhteiden hajoaminen
Ihmissiuhteita hajoaa joka puolella ja MAP kirkon ja sen ulkopuoleistan ihmissiuhteet riippuvat täysin sen ulkopuolella olevista. Samoin ulkopuoliset helposti eristävät MAP laiset omaksi ryhmäksi, jota on paras olla lähestymättä. En ymmärrä tuota työjuttua... no ei ainakaan MAP kirkossa näitä.
- Psykosomaattiset sairaudet: selkäkivut, unettomuus, päänsärky, ylijännittyneisyys
Hmm sitä näkyy olevan kaikkalla.. ei erityisesti MAP kirkossa.
- Pyhien kirjoitusten manipulointi, tunne erityisestä asemasta, väitteet erityisten Jumalalta saatavien viestien saamisesta
Pyhien kirjoitusten manipulointi: Eri protestanttiset lahkot, Erityinen asema mm. katoliset, Jumalalta saadut viestit mm. Luther. MAP kirkko ei manipuloi kirjoituksia,
- Uskonnollisen euforian ylläpito, transsinomainen tila, iloisen naaman ylläpitäminen (tai uskoen että sellaista olisi syytä pitää yllä..)
Lapsellsita. euforiaa löytyy mm. jalkapallojoukkuesta tai koulu luokasta. Tarnssissa ovat etenkin jalkapallofanit ja hellarit... Transsi ei kuulu MAP kirkkoon. Iloinen naama... voi voi... surulliseltako sitä olisi näytettävä?
- Oikeellisuuden ja paremmuuden asenne: "me vastaan maailma," sisältäen yksilön ihmisyyden kieltämisen
Me vastaan maailma EI ole oikeudellisuudesta tai paremmuudesta riippuvaa vaan vainoista. Paremmuus ja oikeudellisuus on ueimmiten katsojan korvien välissä ja niissä jotka eivät kuulu joukkoon ja ovat kateellsisia. Tosiasioille kun ei voi mitään. MAP kirkko on se ainoa taosi Jeesuksen Krsituksen Kirkko maan päällä. Emme me sitlti parempia ole koskaan väittäneet olevamme! Jalkapallo joukkueet ja uu vastaava taas hyvä esimerkki samoin kirkkomme vastustajat.
- Hämmennys, suuret epäilyt, henkiset, fyysiset tai tunteelliset romahdukset, avun huudot
Näitä kuulee vähän väliä muualta kuin MAP kirkosta. Ihmiset kautta maailman ovat hämmennyksissään ja huutavat apua. Monet heistä epäilevät kaikenlaista ja luulevat kaikenlaista. Etenkin ei uskovilla tahtoo olla tällaisia oireita kovasti. Ei ainakaan MAPssä.
Mikäli olet erimieltä se on vain korvisei välissä. Olipa paljon asioita jotka koskevat niin uskovia kuin uskottomiskin. Tietenkin kaikki nämä ovat myös yksilötapauksia, eli voi olla, että joku MAP kirkon yksilö käyttäytyy jonkin yllä olevan mukana mutta ei tuon listan mukaan voi mietnkään yleistää mitään näistä MAP kirkkoon kuuluvaksi. Kaikki riippuu siitä, miten yksityinen henkilö ottaa asiat.
sinulla on mormonismiin. Sinun on aivan pakko kirjoittaa ...
Suhteeni mormonismiin on samankaltainen kuin huumeista irtipäässeellä narkomaanilla entiseen elämäänsä. Asiasta puhuminen on terapeuttista ja tervehdyttävää.
jokseenkin traumaattista ja pitkälti katkeran sävyistä, edelleen. Huumeet ja MAP kirkko on lapsellinen vertaus, huumeet tappavat ja tuhoavat, kirkko ei sitä tee,päinvastoin. Kumma kun minulla entisenä Luterilaisena ei ole mitään halua arvostella entistä kirkkoani, se ei vaan enää merkitse minulle mitään, samaa ei voi sanoa suhteestasi entiseen kirkkoosi.
Huumeet ja kultit ovat itseasiassa hyvin lähellä toisiaan. Molemmissa riippuvuussuhde muotoutuu voimakkaisiin tunne-elämyksiin. Huumeissa tunne-elämykset aiheutuvat kehoon ulkpuolelta lisättyjen aineiden vaikutuksesta hermojärjestelmässä. Kulteissa tunne-elämykset aiheutuvat kehon tuottamien omien hormonien seurauksena. Kasveista saatava morfiini reagoi elimistössä aivan samoin kuin elimistön itsensä tuottama endorfiini (=endogenous morphine). Dopamiini on hormoni, joka on viimeaikaisissa tutkimuksissa liitetty voimakkaasta seksiriippuvuutteen jne. Dopamiini sattuu olemaan myös juuri se välittäjä aine joka aktivoituu kun narkomaani piikittää itseensä voimakkaita alkaloidena (heroiini, amfetamiini jne)
Huumeiden ja kulttien aiheuttamien voimakkaiden tunne-elämysten vertaaminen on erittäin perusteltua. Se, että et vastaavia kokemuksia ole saanut Luterilaisessa kirkossa, johtuu vain siitä, että nykypäivän Luterilainen pääsuuntaus ei ole hurmoshenkinen.
kertominen kohentaa jollakin tavalla itsetuntoa, en tosin ymmärrä miten.
hurmoshenkinen??
Oma mielipiteenin on, että MAP-kirkko täyttää kultin tunnusmerkit, vaikkakaan ei aivan sieltä äärimmäisestä päästä, mutta jokainen muodostakoon omat mielipiteensä.
Kultiksi leimaaminen ei sano mitään ilman perusteluita siitä, mitä pidetään ko. kultissa kielteisenä. Kultti on sana, jolla on aivan asiallinen sisältö:
jumalanpalvelukseen kuuluvat menot, uskonnolliset menot; palvonta. (Uusi sivistyssanakirja, Otava).
Tietenkin jokainen järjestetty uskonto on myös kultti!
Luopuneista henkilöistä tulee usein entisen uskontonsa innokkaimpia vastustajia. Siinä kuvastuu oma epävarmuus ja tarve perustella keinolla millä tahansa luopumustaan. Joskus luopuminen on perusteltua, kun huomaa entisen uskontonsa olleen väärässä. Niinpä minäkin luovuin luterilaisuudesta kuultuani paremmasta. En kuitenkaan hyökkää erityisesti entistä kirkkoani vastaan, vaan koetan auttaa muitakin huomaamaan luopumuksen todella tapahtuneen siitä, millainen oli alkukirkko. Luterilaisuudessa on paljon hyvää, mutta paras se ei ole. "Hyvä on parhaan vihollinen."
Paremman määritelmän voit lukea englaniksi esim. wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Cult
Suomenkielisen wikipedian artikkeli kulteista on tynkä.
kun minullakaan ei ole mitään vastaavaa pakottavaa raatelun tunnetta entiseen kulttiini, johon oli erittäin kiintynut ja jossa todella koin enemmän hurmoksellisuutta kuin mormonismissä. Ei munullakaan ole halua arvostella entistä kirkkoani Luterilaisuutta. He ovat useimmat hyviä ihmisiä tosin väärään johdettuja voimakkaiden pappiensa ja teologeidensa ansiosta, joiden sanaan on uskottava muuten joutuu helvettiin.
Joo, onhan tuota leimaamista milloin mitenkin, mutta kaikki ei ole perusteltua. Sanan alkuperäinen sisältö ei leimaamista sisällä. Sen juuri tulee viljelyä tarkoittavasta sanasta.
ja voin aivan yhtä kyvin kutsua Luterilaisia kultiksi tuon mukaan. Eräs mielenkiintoinen uusi kultti tuon mukaan on myös syntynty nimittäin antikultismi.
Samoja vanhoja väitteitä, jotka eivät ainakaan mormonismin suhteen pidä paikkaansa, ja jos väitetääne ttä pitää niin pitää muihinkin uskontoihin kuten edellä mainitsin.
MAP kirkko on saanut alkunsa Joseph Smithin sisäisestä hurmoksenomaisesta tilasta. Suggetiivista hurmahenkisyyttä ei käsittääkseni viljellä mormonien tilaisuuksissa
hyvin kultin määritelmät.
Useista ateisteista on tullut suvaitsemattomia omaan napaan tuijottelijoita, joilla on oman uskomuksensa perusteella itse otettu oikeus ojentaa ja oikaista jokainen uskomus maailmassa.
Dawkins ja kumppanit pahimpia tuon suuntauksen edustajia. Tieteentekijöinä ovat miehiä paikallaan, mutta ristiretket uskontoja vastaan osoittavat kuitenkin heidän pienisieluisuutensa. Ja sitten näillä saarnamiehillä on lauma pienisieluisia kannattajia, jotka vetoavat esikuviensa saarnoihin ajattelematta itse mitään.
Tapani koita ymmärtää (empatia) luopuminen kirkosta johon on kasvatettu on usein rankkaa ja henkisesti ahdistavaa. Toisen ihmisen todelllisuuden imaisuprosessi onnistuu harvoin täydellisesti jotkut haluavat kehittää omaan harkintakykyynsä perustuvan hengellisen identiteettinsä.
"Ei munullakaan ole halua arvostella entistä kirkkoani Luterilaisuutta. He ovat useimmat hyviä ihmisiä tosin väärään johdettuja voimakkaiden pappiensa ja teologeidensa ansiosta, joiden sanaan on uskottava muuten joutuu helvettiin."
Käsityksesi arvostelemisesta on vähintäänkin mielenkiintoinen tai sitten vain olet todella ristiriitainen henkilö sisäisesti kun näin täydellisesti pystyt heti seuraavassa lausessa mitätöimään oman väitteesi siitä, että et arvostele entistä kirkkoasi.
ainakaan hurmoshenkinen ole, se oli yksi syistä miksi pidinkin heti kirkosta. Tutustuin moniin kirkkoihin ennen nykyiseen littymistä, esim. Vapaakirkoon ja Helluntai kirkkoon , niitä voi pitää hurmoshenkisinä ei MAP kirkkoa missään tapauksessa.
ei ole lausetta jossa et tuomitsisi entistä kirkkoasi, vaikka neutraalia esitätkin.On varmaan vaikeaa kun on noin paljon sisällään.
MAP -kirkon uskonkappaleet:
7. Me uskomme kielillä puhumisen, profetian, ilmoituksen, näkyjen, parantamisen, kielten tulkitsemisen ja niin edelleen lahjaan.
Minusta tässä uskonkappaleessa on aika paljon hurmoksellisia (karismaattisia) elementtejä. Millä muilla kuin hurmoksellisilla kirkoilla armolahjat on noteerattu niin korkealla kuin uskonkappaleissa?
Juu mutta minä olen sentä sen asian kanssa rehellinen. En edes yritä väittää, etten arvostelisi MAP -kirkkoa.
Itse olen entinen mormoni / uskovainen. Valitettavasti tunnistan lähes kaikki nuo riippuvuudet siltä ajalta. Onneksi pääsin niistä ja uskonnosta irti. Tuossa riippuvuudessa oleva ihminen ei voi ymmärtää sitä, minkälaista noita uskonnon riippuvaisuusrituaaleja on katsella ulkopuolelta. Vasta sitten ymmärtää...
On kiva kun ei tarvitse jokaista vastaan tulevaa asiaa selitellä ja yrittää sovittaa jumalakatsomukseensa. Ottaa vain joka asian ja ihmisen sellaisena kuin ne ovat!
mitä et tunnistanut tuosta listasta?
Luopunut hakee kaikesta tukea luopumukselleen; kirkkoon kuuluva ottaa asiat sellaisina kuin tuntee ne todeksi. Se on Pyhän Hengen toveruutta. Tuo lista ei ole mitenkään osuva, ellei halua kuvitella ja suhteuttaa sitä omalle kohdalleen itseään pettäen.
Kirkkoon kuuluva hakee kaikesta tukea uskolleen (lähtien rusinapullateologiasta) ja luopunut ottaa asiat sellaisina kuin tuntee (tutkittuaan) niiden olevan. Vilpitöntä mieltä.
Monessa asiassa on turhaa käyttää nimikettä "totuus". Loppujen lopuksi ihminen kaipaa varmuutta myös siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Onko kuolema siirtymä olemattomuuteen vai ei? Subjektiivinen vastaus tuossa (päätyi kumpaan tahansa) on kyseisen ihmisen totuus ja varmuus ja pohja kysymykseen elämän merkityksestä.
http://www.youtube.com/watch?v=YoBTsMJ4jNk
Uskonnollinen totuus tulee ilmoituksista eikä mistään muusta. Kysymys ei ole subjektiivisuudesta, mutta ilmoitusten vastaanottaminen on aina henkilökohtaista.
on myös Luterilaisuudessa, samoin kaikissa krsitillisissa uskonnoisa. Minulla on aivan sama tunne, kuin sinulla kun katson entisenn uskontoni rituaaleja... Olen nähnyt kovaa riippuvaisuutta entisessä uskonnossani. Kynsin ja hampain roikutaan uskonnossa ja isänmaassa pystymättä ajattelemaan itsenäisesti. Mennään vielä useimmiten kysymään papilta hänen mielipidettään ja uskotaan siihen kun pappi sanoo... En ole havainnut haittaavaksi sitä että joutuu joskus selittämään uskostani. Onhan selvää että ihmiset eivät tiedä koska heitä ei ole opetettu kristillisyyden pääsuuntauksissa ajattelemaan itsenäisesti eikä kehotettu etsimään totuutta kuten meillä. Tietenkin tuo tuntuu piinalliselta niistä jotka eivät halua olal erilaisia .... yhteiskuntahan aivopesee kaikki siten että he eivät uskoalla olla erilaisia.... kaikista ihmisistä oletetaan että he ovat vaarallisia jollei heitä voida panna samaan muotiin. Koululaitos on todella upea esimerkki ihmisten samaan muottiin tunkemisesta ja yksilöllisyyden poistamisesta.
Kaikissa uskonnoissa on rituaaleja joilla stimuloidaan tunneperäisiä kokemuksia. Kaikissa uskonnoissa nuo tunteet ovat aivan yhtä aitoja ja syntyvät samojen hormonien vaikutuksesta. Kokemuksen voimakkuus vaihtelee henkilötasolla ja henkilöillä joilla on korkeampi geneettinen taipumus riippuvuuden kehittymiseen ovat luonnollisesti alttiimpia uhreja. Sama pätee mihin tahansa riippuvuuteen, ei ainoastaan uskontoriippuvuuteen.
Olen samaa mieltä kanssasi koululaitoksesta, joka ei ota nykyisellään tarpeeksi lapsen henkilökohtaisia tarpeita. Koululaitoksen kasvatusmetodi kuitenkin perustuu normaalijakaumaan, joten se sopii suurimmalle osalle lapsia ja yleisesti vain ääripäät jäävät vaille heidän vaatimaansa erityishuomiota.
en tunnistanut seuraavia asioita:
1. Kyseenalaistin oppeja ja varsinkin temppelitoimistusten muuttamista ja ylipäätänsä koko temppelin tarpeellisuutta. Ilman tätä kykyä en kait olisi koskaan lähtenyt mormonismista.
2. En lahjoittanut hillittömiä summia rahaa (onneksi). Suomen temppelin avajaisjuhlaankin olisi voinut pistää rahaa vaikka kuinka, tuli oikeen pyyntö korkealta taholta.
3. En pakkomielteisesti noudattanut rituaaleja. Koko irtaantuminen mormonismista alkoi siitä että kyllästyin tekemään asioita ja uhraamaan aikaani sellaiseen josta en oikeasti ole kiinnostunut. Tarvittiin aikamoinen itsetietoisuuden kasvu, että jaksoin uskoa itseeni, eikä jumalaan.
Katsos... koska en ollut joka asiassa riippuvainen - pääsin irti!
Voisin minäkin käyttää itsestäni nimitystä "vapaa mormoni" vaikakin eri merkityksessä kuin sinä. Seuraavat kohdat ihmetyttävät:
1. Miksi piti kyseenalaistaa oppeja ja erityisesti temppeliä koskevat asiat?
2. Minä en ainakaan ollut kuulut johtajilta tullutta pyyntöä lahjoitaa rahaa temppelin avajaisjuhlaan. Mistä sellainen tieto on peräisin? Luultavasti tarkoitat kulttuuri-iltaa.
3. Mistä rituaalista puhut? Ei meillä ole oikeastaan mitään rituaalia siinä mielessä,kun minä sen ymmärrän.
Jos tarkoitat henkilökohtaisia rukouksia, niin ne ovat vapaamuotoisia eivätkä ne ole sidottu aikaan tai paikkaan. Mistä et ollut kiinostunut?
Kirjoituksesi nostaa enemmän kysymyksiä kuin antaisivat valaisevia vastauksia.
Nostaa kysymyksiä koska olet selvästi aktiivimormoni. Etsi vastaukset itse, osan saat muilta jäseniltä (kysy niiltä jotka tietävät).
Minä luulin kirkon vastustajien väitteitä aluksi valheiksi, mutta muutamat harvat jäsenet tuntuvat tietävän kirkon historian hämärän puolen. Siitä alkoi oma tutkimiseni. Vaikeaa oli kun ei voinut kirkon oppikirjoihin eikä edes mormonin kirjaan luottaa kun niitä oli niin paljon muuteltu. Erotettiinhan kirkosta taannoin kirkon omia historiantutkijoita kun sattuivat löytämään kirkon omista arkistoista sellaista mitä ei olisi pitänyt löytyä...
Eli jos joku Koresh sanoo, että joku Jumala on ilmoittanut jonkun pikkutytön kuuluvan hänen (uudestisyntyneen Kristuksen) käytettäväksi, kyseessä on uskonnollinen totuus.
Ai niin. Sinähän olet mormoni, joten muutetaan sinun uskonnollisen totuutesi tapauksessa tuo David Koresh Joseph Smithiksi...
Ainoastaan itsesaatuja ilmoituksia voi pitää edes jossain määrin totuuksina. On kuitenkin oleellista muistaa, että silloinkin kyse on subjektiivisesta totuudesta, jota ei tulisi julistaa ainoana oikeana.
Jonkun toisen saaman ilmoituksen kohdalla kyse ei ole enää, koski ilmoitus mitä tahansa, totuudesta vaan uskosta. Usko siihen, että tuon toisen saama ilmoitus on todellinen ja ko. henkilö ilmaisee saadun ilmoituksen sellaisenaan. Tarkasti ottaen uskon kohteena on siis ilmoituksen julistaja (ei sen väitetty antaja).
http://www.youtube.com/watch?v=af9EHtQMMc4
http://www.youtube.com/watch?v=Zjz16xjeBAA
On henkilökohtaista ja yleistä ilmoitusta.
Sisältääkö tämä jaottelu jonkin informaation?
Vastauksesi herättää ainakin minussa epäilyksiä, että et ole koskaan ollutkaan jäsen. Halusi vältää yksityiskohtiin menemistä selittyy sillä, että et halua paljastua virheiden kauta petkuttajaksi.
Tällä palstalla oli muutama vuosi sitten esiintynyt vale-mormoni, joka kyseli paastoon liittyvää asiaa. Oli mukamas ollut todistuskokouksessa kuukausen ensimmäisenä sunnuntaina ja kotiin tultua alkanut heti syömään, vaika 24t. paasto ei ollut täyttynyt. Kyseli sen vuoksi sitä, oliko sillä syömishäiriö. Esitys kaatui siihen, kyseisenä sunnuntaina seurakunnissa ei ollut kokouksia, koska silloin seurattiin yleiskonferenssin sateliittilähetystä.
Oma esityksesi herättää samanlaisia epäilyksiä, koska et vastaa tarkemmin esittämiini kysymyksiin. Epäilyken ydin on, että olet oppinut jotakin toisen kokemuksesta ja siksi vältät yksityiskohtiin menemistä.
Puhut temppelin "avajaisista" , jota ilmaisua todennäköisesti käytäisi vain ulkopuolinen, joka ei ole ollut koskaan jäsen. Muuten, Espoon temppelin valmistumisen yhteydessä jäseniltä ei pyydetty mitään
rahalahjoitusta. Olisin asiasta varmasti tietoinen, jos jäseniltä olisi pyydetty jotakin.
Näin se menee Utahin profeetta saa nykyisin pääasiassa yleisiä imoituksia, hengelliset totuudet ovat saajalleen yksilöllisiä ilmoituksia.
Kysymyksellä koska vaikka vastaisin tuskin minua uskot. kysele sen sijaan jäseniltä, niin saatat uskoa.
Temppelin kulttuuri-iltaa ja lähinnän amerikasta lennätettäviä juhlavieraita varten kerättiin pappeusjohtajilta rahaa. Koko juhlan ja avajaisen (vihkimistilaisuuden) budjetti ylittyi. Lahjoitus oli vapaaehtoinen, mutta aika suurista summista oli kysymys. Kysy vaikka sen ajan piispoilta ja korkeanneuvoston jäseniltä.
Whoa! Siis eikö kirkolla ollut varaa lennättä edustajia avajaisiin vaan sitäkin varten piti kaivaa jäsenkunnan kuvetta? Aika härskiä jos tuo pitää paikkansa.
Tässä nähdään taas tämä uskonnon hauskuus. Kun en käytä juuri oikeaa termiä, niin olen ulkopuolinen. Tuntuu temppelissä opituilta salasanoilta. Ehkä täälläkin keskustelussa olevat aktiivimormonit käyttävät keskinäisiä salasanoja. Varokaa, me muut voimme paljastua!
On toki ymmärrettävää ajatella että se mitä ei ole kirkossa kuullut on valhetta tai ei ole olemassa/tapahtunut. Mielummin kyseenalaistetaan väittäjän todenperäisyys kuin että aletaan omaa uskontoa kyseenalaistamaan (hei, tässähän on yksi niistä uskontoriippuvaisen tunnusmerkeistä!!!), eli taisit lehi karahtaa omaan ansaasi. Tutki asioita hyvä ihminen ennen kuin alat väittämään...
löydät lisää salaliittoteorioita?
En ole väitänyt mitään, vaan kysynyt tiedon todenperäisyyttä. Oli luonnollista epäillä vale-mormonia ainakin aluksi sanojen vuoksi. Mutta jos vätät olevasi kirkin jättänyt "vapaa mormoni", niin sille ei voi mitään. Uteliaaksi tässä tekee vain se, että mikä asema sinulla mahtoi olla ennen kuin erosit kirkosta ja mikä oli lähtösi todellinen syy.
Valitat sitä, että kyseenalaistan kertomustasi, kun toivoit sen saavan minun epäilevän omaa kirkkoasi. On kuitenkin vaarallista uskoa sokeasti kaikkea väitettä, mitä kirkosta esitetään. Mielessäni on jotkut suomalaiset, jotka vähintääkin kyseenalaistivat suomalaisen version Mainilan laukausten alkuperästä ja olivat asiassa kallellaan naapurin suuntaan, kunnes siellä tunnustettiin Stalinin syyllisyys.
Jos joku sanooa lapselle jotakin, jota ei ole kuulut omilta vanhemmiltaan, niin kyllä lapsen kuuluu kysyä asiasta kotona, eikä uskoa ihan mitä tahansa. Tässä on vähän samanlainen juttu. Ei pidä uskoa kaikea, mikä tahraa omaa pesää.
Nämä sekalaiset uskontoriippuvuuslistaukset ja kulttien tunnuspiirteiden listaukset on hupaisia. Parempi olisi määritellä suoraan uskontoriippuvuus sellaiseksi uskonnollisuudeksi, josta ei pidä, ja kultti sellaiseksi liikkeeksi, josta ei pidä, eikä piilotella näennäisesti pätevien listojen takana. Miettikääpä nyt ensin että moniko tuonkin listan kohta pätee kuin nappi silmään Jeesuksen kohdalla, jota koko kristikunta palvoo, ja jota monet näiden listojen tekijätkin itse pitävät Jumalana.
Lähinnä uskontoriippuvuudessa on kyse siitä kuinka paljon uskovaisuus kontrolloi ja määrittelee ihmisen elämää. Tunnen myös mormoneja joilla terve suhde uskontoonsa, mutta sitten on tämä toinen ääripää, jossa ollaan valmiita itsepetokseen kun pyritään selittelemään kaikkea MAP-kirkon viitekehyksen läpi. Itselleen rehellinen mormoni myöntää, että kirkko ja sen oppi ei ole täydellinen ja ainoa oikea tapa elää.
Palautettu kirkko on täydellinen, mutta me jäsenet emme ole. Silti kaikkea ei ole kirkollekaan vielä ilmoitettu. Tuon asian ymmärtäminen niin, ettei sotke kirkkoa ja ihmisten epätäydellisyyttä, vaatii totuuden ja lähimmäisen rakkautta.
Epärehellisyys itseään kohtaan altistaa helposti mielenterveyden häiriöille, samalla tapaa kuin todellisuuden torjuminen ja realiteettien kieltäminen.
määritys metodi!! Niin ne ennen kutsuivat Jeesuksen seuraajiakin kultiksi!
toisten painostus. Siksi toivonkin että täällä kirjoittavat ja lukevat vain vahvat mormonit.
Ote keskustelun avausviestistä, jossa lainasin netistä löytämääni otetta kirjasta "When God Becomes a Drug, by Leo Booth".
"Äärimmäinen houkutus uskovalle on olettaa hänen tapansa uskoa olevan paras tai ainoa tie Jumalan luo. Itse tavasta uskoa tulee ihailtu, eikä siitä sanomattomasta ja käsittämättömästä mysteeristä jolle on annetu nimi Jumala."
Tapani: kommenttisi "Palautettu kirkko on täydellinen, mutta me jäsenet emme ole." osui ja upposi 100% tähän määritelmään.
Ja sitten mitä lähimmäisen rakkauteen tulee niin sinun sanomisillasi ei valitettavasti ole tällä osa-alueella painoarvoa kun muistelee Calmaton kirjoituksia teidän perhe-elämästänne.
On hyvin mielenkiintoista, että palstalla kirjoittavat vahvat mormonit. Heikommat mormonit saattavat saada supportiota kollektiiviseen emotionaaliseen spiritualiteettiinsa.
Yleistät perusteettomasti. Maailmassa on tuhansia erilaisia kirkkoja. Siitä ei seuraa, ettei yksi voisi olla ainoa oikea. On laiskuutta yleistää ajattelematta tätä mahdollisuutta.
"Calmaton" kanssa asiamme on järjestyksessä. Molemminpuolinen ymmärrys on syntynyt. Jos tulee tehneeksi virheitä, niin se ei ole samaa kuin ettei olisi rakkautta. Virheiltä tuskin kukaan kasvattaja välttyy. Omien virheiden huomaaminen usein vasta auttaa ottamaan asiat sellaisina kuin ne ovat. Toisen virheiden tuomitsematta jättäminen kysyy rakkautta. - Onko sinulla sellaista rakkautta?
Ketkä? Milloin?
Usko mitä haluat. Myönnän virheeni siltä osin, että mainitsin Calmaton tässä keskustelussa, koska minulla ei ole häneltä lupaa keskustella tästä aiheesta enempää.
ei edes ateisti tai muukaan kirkko tai lahko voi muuta kuin ihmetellä mormonien valheellisuudesta. Johan sen jo mormonien palstan vakimormonit nimimerkillään osoittavat. Heidän kirjoituksensa ovat fakkiintunutta inttämistä sekä tyhjien lauseparsien suoltamista. Aivot suoltaa vaan samaa levyä oivaltamatta mitään.
Muutaman vuoden pysyi koira poissa oksennukseltansa, mutta taas ollaan lähtöpisteessä. Ja peli ei kun kovenee.
Omien virheiden huomaaminen on hienoa, anteeksiantamus on hienoa - mutta sitten kun on anteeksi saanut, ei pidä uudelleen palata valehdellen ja vääristellen jo kertaalleen anteeksi saamaansa asiaan ja alkaa jälleen kaunistella omaa osuuttaan asiassa, joka on ollut sen tekoaikana rikos ja on sitä yhä..
Jos on tehnyt väärin ja saanut anteeksi, niin kenen sairaita tarpeita palvelee teon kaunisteleminen jälleen kerran?
Ja kenen sairaita tarpeita palvelee tämänkin "keskustelun" esiin kaivaminen?
Asiat joissa on ollut sovittavaa, on sovittu, elämä jatkuu, mutta te kun ette keksi mitään uutta kirjoitettavaa jankkaatte samaa vanhaa.. niin kuin sanoit koira palaa oksennukselleen..
tiivistää vaikka että; pidetään järki kädessä, uskon asioissakin.
Ei tuo kyllä kaikkiin uskontoihin päde, lähinnä kaikista suurimpiin uskontoihin ja niiden "versoihin".
Mitä mieltä olen tässä valossa mormoneista? Että se järki tosiaan pitäisi kaivaa esiin, ja pyyhkiä pölyistä. Voiko mormonismia harjoittaa ilman riippuvuutta ja kiihkouskovaisuutta?
Mielestäni mormonismin harjoittaminen ilman jonkin asteista kiihkomielisyyttä on hyvin hyvin vaikeaa siitä syystä, että se on hyvin velvoittava aate. Jäsenellä on paljon velvollisuuksia Jumalaa kohtaan joiden kasaaminen pienen mormonin harteille alkaa jo lapsena. Otetaan nyt esimerkkinä vaikka Robert D. Halesin puhe vuodelta 2000 jossa apostoli linjaa päivitettyjä velvoittavia ohjelmia nuorille.
http://lds.org/conference/talk/display/0,5232,23-19-249-15,00.html
Silmiinpistävää puheessa on myös miten hän maalailee apokalyptisiä visioita voimistaakseen velvoittavaa sanomaansa: "Elämme hyvin vaikeaa maailman historian aikaa, jolloin Saatana kulkee pitkin ja poikin maita ja mantereita Jumalan lasten keskuudessa tehden kaikenlaista pahaa tehdäkseen tyhjäksi sen, mitä vanhurskas Jumala haluaa. Pyhät kirjoitukset opettavat meille, että Saatanan pahat aikeet maan kansoja kohtaan voimistuvat Herramme ja Vapahtajamme toisen tulemisen lähestyessä (ks. 2. Tess. 2:1–10; LK 10:33; 52:14; 86:3–10)."..."On hyvin tärkeää, että me kaikki ymmärrämme, että me elämme aikojen täyttymisen viimeistä armotaloutta – että valmistaudumme Jeesuksen Kristuksen toista tulemista varten ja että vastustaja voi näinä viimeisinä päivinä päästää maailmaan irti lisää pahaa. "
Kun lapset kasvatetaan tällaisessa pelon ja velvollisuuden ilmapiirissä niin lopputulos näkemykseni mukaan tulee olemaan henkilöitä, jotka ovat täysin riippuvaisia siitä, että kirkko kertoo heille mitä heidän tulee tehdä ja miten.
ei sovi sohvaperunalle tai sofagriseille!
Niin sanoppa millaisille ihmisille oikeastaan sopii pelon, epävarmuuden ja velvollisuuksien täyttämä ilmapiiri noin muutenkaan?
MAP -kirkon jatkuva pelottelu, että elellään viimeisiä aikoja ja kohta se maailman jonka nyt tunnemme loppuu. Jatkuva epämääräisyys ja sen aiheuttama epävarmuus tulevaisuudesta kun päivämäärää ei tiedetä, mutta kokoajan on pantava parastaan ja täyttää velvollisuudet. Tuollainen ympäristö ja henkinen rasitus pistää heikommankin aikuisen pään ihan sekaisin kun sitä jatkuu tarpeeksi pitkään.
Enpä tuota nyt oikein tiedä, onpas sulla paljon erilaisia ongelmia, ihan kaikilla ei ole tuollaista määrää niitä. Kuules kyllä se siitä, jatka vaan uskon tielä ja rukoile että se siitä kohdallasi vielä hyväksi kääntyy...!