Kuuluuko venäläiseen kulttuuriin omien johtajien teloittaminen. Tsaarit Aleksanteri II ja Nikolai II, pääministeri Stolypin, Stalin, Trotski......
Kaikki merkittävimmät johtajansa ovat venäläiset yleensä aina tuhonneet.
Kaikki merkittävimmät johtajansa ovat venäläiset yleensä aina tuhonneet.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aika usein ovat tsaarit/johtajat päässeet hengestään väkivaltaisesti. Mutta Hrushtshov sai pitää henkensä. Hänethän lähetettiin jopa etelään "lepäilemään". Muutamat 80-luvun tyypit olivat niin huonokuntoisia, että pääsivät vain juhlien ajaksi mausoleumin päälle vilkuttamaan. Gorbatshov elelee edelleenkin aktiivisena. Ja Jeltsin onnistui haalimaan itselleen erilaisia etuja, kunnes väsähti ihan itse. Niin, että kehitys kehittyy...
Stalinia ei kuitenkaan tapettu, vaikka toki olisi pitänyt jo vuoden ikäisenä!
Olisi miljoonia ja miljoonia säästynyt, sekä puoli Eurooppaa olisi nyt ihan eri kunnossa!
No miksi Molotov väitti Berijan leuhkineen Stalinin myrkyttämisellä? Kyllä ne Joen murhasi koska pelkäsi että se aloittaa kolmannen sodan ja tällä kertaa sota käytäisi ydinasein jonka nekkula sai vasta vuonna 1949.
Eiköhän ne bolshevikit ihan saksalaisten luomus olleet. Suurin osa niistä kieltäytyi taistelemasta saksalaisia vastaan ensimmäisessä maailmansodassa. ;)
Ei poikkea yhtään länsi Euroopan toimista, mm. Ranskan vallankumouksessa kuninkaita ja aatelisia tapettiin enemmän kuin laki sallii...
Ranska onkin vanha sivistys maa kun taas Venäjä on.......
Niin mitä on? Melkoista sivistystä, kun teloitetaan porukka, kun ei jokin asia kelpaa.
Fransmannit väittää tuoneensa Eurooppaan valistuksen. Tiedä häntä. Kyllä ne enemmän pahaa maailmaan ovat aiheuttaneet kuin hyvää.
"Tsaarit Aleksanteri II ja Nikolai II"
Aleksanteri II:n kohtaloksi koitui attentaatti, häntä ei teloitettu.
Ja tällä palstalla näkee koko ajan toistettavan samaa virhettä: Venäjän keisareita nimitetään tsaareiksi. Pietari I muutti hallitsijan arvionimen keisariksi 1721. Sen jälkeen "Vesäjän tsaari" oli vain keisarin arvonimiluettelon koriste ja se viittasi Keski-Venäjän hallitsemiseen. (Keski-)Venäjän "tsaarikuntaan" ei kuulunut Siperiaa, Suomea, Novgorodia, Baltiaa, Etelä-Venäjää jne. Eli vuoden 1721 jäkeen Venäjän tsaari-nimike oli samanlaisessa asemassa kuin vuonna 1809 arvonimiluetteloon lisätty Suomen Suuriruhtinas-arvo. Se oli siis vain koriste; Venäjällä ei ollut yhtäkään tsaarillista laitosta, virastoa, instituuttia (eikä Suomessakaan ollut suuriruhtinaallisia sellaisia) vaan ne olivat keisarillisia (esim. Suomen keisarillinen senaatti). Suomalaiset eivät puhuneet hallitsijastaan tsaarina tai suuriruhtinaana, vaan keisarina.
Ulkomailla kuitenkaan ei koskaan viitsitty tehdä eroa keisarin ja tsaarin välillä. 1900-luvun loppupuolella ulkomailta alkoi enenevässä määrin levitä Suomeen tsaari-nimitys.
Se, että Venäjän valtakuntaa 1721-1917 hallinneita kutsuu tsaareiksi, on aivan sama asia kuin että sanoisi että Venäjää hallitsi Bulgarian herttua (mikä oli yksi keisarin arvonimistä).