Eikös Pappi ole kutsumus ammatti jossa ihminen anoo levittävänsä Jumalan sanaa, eli on syvässä uskossa tämän sanomaan.
Kuinka voi sitten kuitenkin olla että papit kääntyvät ateistiksi?
Lakkaavatko he uskomasta Jumalan sanaan? Miten tämä tapahtuu? Perkelekö nämä Jumalan siunatut turmelee?
Jos on ollut Jumalaan kontaktissa niin eikös tuommoinen tilanne lähentele jo tiedon tasoa? Miten uskovat papit tulevat ateisteiksi?
Kuinka voi sitten kuitenkin olla että papit kääntyvät ateistiksi?
Lakkaavatko he uskomasta Jumalan sanaan? Miten tämä tapahtuu? Perkelekö nämä Jumalan siunatut turmelee?
Jos on ollut Jumalaan kontaktissa niin eikös tuommoinen tilanne lähentele jo tiedon tasoa? Miten uskovat papit tulevat ateisteiksi?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Tässä yksi esimerkki. Kaikki eivät tosin tule asian kanssa julkisuuteen.
http://www.vihrearouva.net/usko/hietamaki.html
mitä jos se olikin NWO salaliiton palkkaama valehtelija :)?
Periaatteessahan ketä tahansa atte voidaan pistää vaikka Paavin virkaa vetämään ilman että ketään kyseenalaistaisi hänen uskoa.
aika omituista??!!!
Eihän mielikuvituskaveriin luulemattomuutta voi minkään lain nojalla pitää irtisanomisperusteena!!!
odotan innolla sitä paivää kun joku pappi ilmoittaa olevansa saatananpalvoja. sitähän ei voi potkia pihalle kun se silloin luulee samoihin asioihin kuin nämä perushihutkin.
Ei ihmisen ajatuksia kukaan voi tietää. Mutta jos ajatellaan ateistia paavina, niin sehän olisi tyhmyyttä. Paavi ei saa edes palkkaa. Paremmin sen massinsa täyttää hellarisaarnaajana.
on pätevä peruste irtisanomiseen, jos sanoo julkisesti, ettei usko kirkon juttuihin.
Mutta se, että pappi saa virasta potkut, koska on viidestä vaimosta eronnut, ei mene minun kaaliini. Niinhän kävi jollekin ahvenanmaalaispapille viime vuonna. Neljä siis vielä käy, mutta ei enää viides?
omituisia nuo hihhuleiden "perusteet"
työskennellä pappina joka ei palvo ollenkaan jumalaa/palvoo saatanaa. Ei kyseistä pappia kukaan kirkkokansasta haluaisi mennä kuuntelemaan, saati sitten vihkimään liittoa tai kastamaan lastaan.
Äläs nyt hulluja puhu. Moni pappi on saarnannut mielenkiintoisia ja pohdintaa herättäviä saarnoja vaikka ovatkin uskossa toista mieltä kuin raamattu. Tälläkin hetkellä lienee monia pappejakin jotka ovat menettäneet kenties jonkun onnettomuuden johdosta uskon jumalan suojelukseen ja vielä saarnaavat jumalan suojeluksesta tästä huolimatta.
3 Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia
4 ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin
Matt. 24:4
Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.
Korjaan 2.Tim.4
Paavalia ja Jeesusta. He eivät koskaan tavanneet.
4 ja hän kaatui maahan ja kuuli äänen, joka sanoi hänelle: "Saul, Saul, miksi vainoat minua?"
5 Hän sanoi: "Kuka olet, herra?" Hän vastasi: "Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.
Jeesus Mooseksen?
Kannattaa lukea Paavalin versio, eikä luottaa huhupuheisiin.
kouluttautumalla papiksi. Ihminen voi, siis pappikin, luopua uskosta. siinä ei oiskelut ja vihkimykset auta. Moni uskossaan kylmennyt palaa kuitenkin ennenpikää takisin. Monet nuoret, jotka hakeutuvat opiskelemaan teologiaa ovat opiskelujen alussa hengellisessä herätyskessä ja jos etsikon aika menee ohi, voi ihminen pensistyä, tulla ateistiksi tai hänestä tulee vain uskonnollinen jaarittelija. Jos ihminen ei synny uudesti ylhäältä, Pyhästä Hengestä, hän on vain uskonnollinen, mutta ei todella usovainen. Tallaisia pappeja on paljon.
Saattaa perkele turmella, ihmisen oma ylpeys ja totelemattomuus lähteä seuraamaan elämän Herraa, synti ym. voi olla syynä leipäpappeudelle.
Toisaalta moni "leipäpappi", joka on sinut ateisminsa kanssa ja kaikesta huolimatta jatkaa rennosti virassaan kantamatta huolta huomisesta saattaa olla seurakuntalaisten mielestä vallan mainio sielunpaimen ja laumanjohtaja: saarnaa vain saarnastuolista, ei synkistele, moiti eikä uhkaile helvetillä ja saattaa jopa syvästi ymmärtää onnettoman vaeltajan huolia ja ongelmia...
"Vallan mainio sielunpaimen", joka johtaa ihmissielut kadotukseen ja iankaikkiseen eroon Jumalasta.
Eipä siitä tulisi kenellekään vahinkoa: jumalan olemassa olemattomuutta ei yleisellä tasolla voi todistaa, mutta on aivan päivänselvää, ettei seemiläisten Jumala voi olla olemassa. Voi siis pappikin ihan rauhassa olla kantamatta huolta laumansa tulevaisuudesta. ; )
on todiste Jumalan olemassaolosta.
Sitten niitä jumalia on aika perkeleesti. Lista niistä jumalista joihin on uskottu:
http://www.youtube.com/watch?v=zZVRpqm0Cl0#t=22s
on todiste Allahin olemassaolosta.
on todiste Vishnun olemassaolosta.
Xenun olemassaolosta.
Olet aivan oikeassa.
sanoi minulle kerran, että varmin tapa tulla ateistiksi, on mennä opiskelemaan teologiseen.
Turha on uskosta osattoman lukea Raamattua, kun uskovinakaan emme sitä siten hetkessä opi ymmärtämään, vaan sitämukaa, kuin Jumalan Henki sitä uskoville avaa ja opettaa.
"Turha on uskosta osattoman lukea Raamattua, kun uskovinakaan emme sitä siten hetkessä opi ymmärtämään, vaan sitämukaa, kuin Jumalan Henki sitä uskoville avaa ja opettaa."
Totta, tolla taktiikalla, eli luet kirjaa ja pidät sitä totuutena ilman minkäänlaista kritiikkiä, pystyy kuka tahansa uskomana vaikka örkkeihin luettuaan Taru sormusten herrasta - kirjan.
Ihan turhaa. Taivaspaikat on kai sitten jo menneet.
Homma on seuraavassa kiteytettynä:
"12 Tien laitaan pudonnut siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joiden sydämestä Paholainen heti tulee ottamaan sen pois, jotta he eivät uskoisi ja pelastuisi.
13 Kalliolle pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuullessaan ottavat sen iloiten vastaan mutta uskovat vain hetken aikaa. Heillä ei ole juurta, ja niin he koetukseen joutuessaan luopuvat.
14 Ohdakkeisiin pudonnut osa tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta sitten tukahtuvat elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin. He eivät tuota kypsää satoa.15 Mutta hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan pysyvät siinä puhtain ja ehein sydämin ja kestävinä tuottavat satoa."
Sinänsä mielenkiintoista on se, että uskosta luopuneiden tarinoissa nuo lähes kaikki kolme jaetta (12, 13 ja 14) toteutuvat.
kahdesta neuvosta, jotka ovat ristiriidassa keskenään? Siis Raamatusta löytyvästä neuvosta.
neuvoja tarkoitat?
mutta äitini, joka on suntio, haaveili ainakin yhteen aikaan papin ammatista. Ei tietääkseni usko Jumalaan ihan siitä syystä, mitä kaikkea julmuuksia uskonto ja Jumala on saanut aikaan, tai antanut tapahtua.
Syyksi miksi ois papiks halunnu, sanoi, että siinä sais lohduttaa surevia ja sitten toisaalta iloitakin, kun olis häitä ja ristiäisiä. Oikeestaan siitä ois tullu aika hyvä pappi. :D Ei oo tosin hetkeen puhunu tuosta enää, pikemminkin alkanut puhua kokonaan alan vaihdosta - ruumiiden kanssa hengailu ei oo mitään helpointa työtä, eikä esimerkiks mulle sopis ollenkaan (joitain viikkoja oon kokeillu).
"Eikös Pappi ole kutsumus ammatti jossa ihminen anoo levittävänsä Jumalan sanaa, eli on syvässä uskossa tämän sanomaan."
Näinhän sitä äkikseltään voisi ajatella. Totuus on kuitenkin toinen. Papeissa on jo lähtökohdiltaan ns."leipäpappeja", jotka eivät usko. Heille papin virka on vain työ työnä. Jo tämäkin rikkoo Raamatun ohjetta. Valitettavasti ev.lut kirkko etääntyy yhä enemmän Raamatusta.
Se taas että uskovista papeista tulee ateisteja onkin varmaan monisyisempi asia. Syitä lienee useita. Ohessa on erään uskosta luopuneen papin haastettelu jos kiinnostaa:
http://www.vihrearouva.net/usko/hietamaki.html
Osa voi iän ja elämänkokemuksen myötä ja nähtyään shittiä ihmisten elämässä tarpeeksi tulla lopuksi siihen tulokseen, ettei koko jumalaa edes ole. Jatkaa sitten leipäpappina, kun ei oikein muutakaan voi. Eihän se Äiti Teresakaan uskonut, kuin nuorena. Yhteys taivaaseen katkesi, liekö syynä slummeissa näkemänsä kurjuus. Eli kun julistavat pyhimykseksi, niin olisiko kyseessä sitten leipäpyhimys.