Katsoin juuri Teemalta ohjelman G.M. Sprengtportenista. Hän oli Suomen Sankari! Ryyppäsi ja juoksi naisissa kuin Kekkonen. Idänpolitiikka oli kunnossa! Pisti kampoihin hurreille paremmin kuin jääkiekkoareenalla aikoihin. Miksei Helsingissä ole Sprengtportenin patsasta! Sellainen eduskuntatalon edustalle. Hänhän on todellinen Suomen itsenäisyyden varhainen luja työstäjä. Sianpään patsas joutaa kaatopaikalle tai sulatettavaksi vessanpönttöjen kahvoiksi. Mieshän oli linnakundi, laillisuuden vastustaja, ja se oli tyylikin kaikessa. Sukuhan oli jostain "taalainmaalta" eli vaikkei ameriikasta niin hurreja yhtå kaikki!
Muistakaa että Venäjä on aina Suomen itsenäisyyden tae - kuten Sprengtportenkin ymmärsi! "Neuvostoliiton" laittomat vallananastajat eivät tähän kuulu: Stalinkin oli Georgiasta. Onneksi Venäjä on nyt vapaa ja Suomikin voi taas liittyä takaisin Suureen Vapaaseen Venäjään. Loppuu EU:n sorto ja 60% verotus. Täällä on KOMMUNISMI mutta Venäjällä on vapaus: saa ajella Ferrarilla, pitää rahat Sveitsissä ja maksaa 13% TASAVEROA. Kokoomus täällä on sosialistinen puolue - Yhtenäinen Rossija - Suomen vapautus!
Muistakaa että Venäjä on aina Suomen itsenäisyyden tae - kuten Sprengtportenkin ymmärsi! "Neuvostoliiton" laittomat vallananastajat eivät tähän kuulu: Stalinkin oli Georgiasta. Onneksi Venäjä on nyt vapaa ja Suomikin voi taas liittyä takaisin Suureen Vapaaseen Venäjään. Loppuu EU:n sorto ja 60% verotus. Täällä on KOMMUNISMI mutta Venäjällä on vapaus: saa ajella Ferrarilla, pitää rahat Sveitsissä ja maksaa 13% TASAVEROA. Kokoomus täällä on sosialistinen puolue - Yhtenäinen Rossija - Suomen vapautus!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllä Yrjö Maunulle pitää saada Suomeen näkyvälle paikalle patsas. Kustaa Mauri Armfeltille myös mutta ennen kaikkea GMS:lle. Mahtaako Sprengtportenille olla patsasta tai muuta muistomerkkiä missään? En jaksa googlata, enkä matkustaa Pietariin missä hautamonumenttii on.
http://finnish.ruvr.ru/2010/08/17/16050475.html = hautamuistomerkki
Yrjö Maunu Sprengtportenin muistokivet Kuopion Satamapuistossa
http://www.uusimaa.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Paauutiset/G.M.-Sprengtporten-sai-muistolaatan-Lansirannalle
Pääkaupungissa muistomerkki olisi liian loukkaava Ruotsille. Sprengtportenhan oli Ruotsin kannalta vain kuolemaantuomittu maanpetturi.
perustaa uusi Anjalan-Liitto. Ajakoon se Suomen uutta Suur-Ruhtinaskuntaa venäjän yhteyteen uudestaan
Mistä saadaan uusi ruhtinas (suomalainen) Ehkä Matti Vanhanen joutaisi ? Tai Nykänen ?
tean jäsenenä
Armfelt vanhemmilla päivillään
Armfelt ajoi suomalaisille suhteellisen itsenäistä asemaa omana kansakuntana. Hän kirjoitti keisarille virkakirjeen Nöyrä selonteko Suomen oloista (1810), jossa hän propagoi pyrkimystään: ”Rauhamme ja menestyksemme riippuu siitä, että me rehellisesti ja täydellisesti muutumme suomalaisiksi”. Historioitsija Päiviö Tommila pitää Armfeltia ensimmäisenä suomalaisuusohjelman laatijana.
Suomalaisuus oli Armfeltille tavoite, jota kohti voitiin ja tuli pyrkiä. Samaan aikaan eräät akatemian edustajat suhtautuivat Suomen uuteen asemaan skeptisesti. Aura-seurassa vaikuttanut Johan Jakob Tengström pelkäsi maan kulttuurin luisuvan Venäjän vallan alla alaspäin eikä hän löytänyt suomalaisuudesta mitään omintakeista. Armfelt taas puhui suomalaisen kasvatuksen puolesta ja kutsui ”kanaljoiksi” sellaisia, jotka eivät tahtoneet olla suomalaisia. Sittemmin kansalliseksi herättäjäksi nimitetyn Adolf Iwar Arwidssonin suuhun laitettu lentävä lause ”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia” ("Svenskar äro vi inte längre, ryssar vilja vi inte bli, låt oss alltså bli finnar"), oli jo Armfeltin piirin johtolauseena.
Armfelt kehotti suomalaisia erilaisiin parannuksiin. Hänen virkakirjeensä yleisönä oli paitsi keisari, myös kollegat, jotka rakensivat maahan uutta institutionaalista järjestelmää. Armfeltin mukaan ei ollut Venäjänkään etu, että sen alaisena oli erämaita. Parannuksia pidettiin tärkeinä, sillä yleinen hyvinvointi ja yleisön vaurastuttaminen nähtiin isänmaanrakkautta herättäväksi. Kuten P. J. Bladh Suomen Talousseurasta asian ilmaisi: ”Kurjalle on samantekevää, kenen maalla hän kerjää.”
Suomen Asiain Komitean mukaan ylempien säätyjen tehtävä oli johtaa muutosta. Rahvaasta sanottiin, että se ei tehnyt omin päin ja omasta aloitteestaan mitään, ja kuten komitean jäsen C. J. Walleen lisäsi: ”eikä onneksi ole tapahtunut mitään sellaista, joka olisi saanut sen liikkeeseen.” Alempia kansankerroksia pidettiin hallitsemattomana väkijoukkona, villieläiminä, joihin ei ollut syytä luottaa. Armfelt suositti keisarille lujatahtoista lempeyttä ja vakuutti, että kansa ei kapinoisi, jos sille tehtäisiin oikeutta. Hemmotteluun ei hänen mukaansa kuitenkaan ollut tarvetta. Kansa tyytyi vähään, kun sen ei annettu tietää paremmasta. Tämä armfeltilainen käsitys periytyi sittemmin muiden muassa Zacharias Topeliuksen kansakuvaan.[2]
[muokkaa] Viitteet
Ei helvetti. Kyllä der Goltz on Suomen sankari. Kysynkin miksi der Goltzille ei ole patsasta tai muistomerkkiä Kämpissä ja Smolnassa jonka muuten SAKSALAINEN Engel on aikanaan suunnitellut.
Jaakko Laaksot ja Johan Bäckmannitkin olleet isänmaan asialla. Pannaan heillekin samantien patsaat pystyyn.
Rummin Jussillakin patsas Tampereella, ja Eetu Salinilla Lahdessa. Suojeluskunta-miehen patsas on Seinäjoella ja ryöstösotilaiden, Hakkapeliitojen monumentti Lahdessa. Lotta-patsaskin on jossakin, lisäksi punavankien Lahdessa. Kaikki ristiriitaisia tunteita herättäviä muistomerkkiä, mutta historiaan ne kuitenkin kuuluvat.
Aleksanteri toisen patsas (Runebergin veistämä) on Helsingissä. Hyvä niin, mutta missä on Aleksanteri ensimmäisen patsas? Hän sentään vapautti Suomen Ruotsin siirtomaaasemasta, ja jakoi Suomelle kaiken maailman etuoikeuksia. Mikä sitten herätti kateutta muissa Venäjän liittovaltioissa. Patsas pian Aleksanteri ensimmäiselle.
on myös Siiri Rantasesta Lahdessa ja Veikko Hakulisesta. Koska tehdään patsas myös Maja-Liisä Hämäläisestä ja Sylvi Saimosta. Saimo oli ensimmäinen suomalainen kesäkisojen kultmitalistinainen Helsigissä vuonna 1952.
saada myös "tuntemattomalle sotilaalle" Olkoon samalla tunnustus Väinö Linnalle.Patsas ehdottomasti Tampereen kaupungin- kirjaston eteen.
Aleksanteri I:n patsas on Helsingin Yliopiston kirjaston vieressä
Pojat oli aikaansa edellä, mutta järkimiehiä kumminkin, tasavalta senajan idealismin mukaan, kuten Ranska ja USA tekivät, Suomen kansa vaan oli vähän hitaasti syttyvää, ehkä ajat oli vaan liian ankeat.
Kyllä Spenporten ja Armfelt patsaansa ansaitsevat, sekä paikan historiassa.