Olen ihmetellyt tällä palstalla pienituloisten mollausta. Heitä syytetään, että oman asemansa ovat ansainneet. En ole ollenkaan samaa mieltä oman kokemukseni pohjalta. Eräs ystäväni on pienituloinen ja on aina ollut. Hän on tehnyt aina töitä ja palkkansa ansainnut. Palkka on pieni mutta hiljattain hän jäi irtisanomisen takia työttömäksi. Silti hän on etsinyt uutta työtä ja tehnyt pätkätöitä. Vaimo on äitiyslomalla ja nyt perhe on erittäin tiukoilla.
Olemme tunteneet jo kauan. Hän on hyvä mies ja pitää perheestään huolta. Todella mukava kaveri. Muutaman kerran olen lainannut hänelle kun lähdemme kavereiden kanssa ulos. Hän on aina maksanut takaisin ja usein nopeasti vaikka olen sanonut ettei ole kiirettä.
Arvostan hänen ystävyttään erittäin paljon vaikka olemme kulkeneet elämässä varsin erilaisia polkuja. Itse olen ollut monenlaisissa tehtävissä ja urallani nähnyt paljon. Silti tälläinen välitön ystävyys on harvinaista varsinkin pitkän ajan jälkeen.
Olemme tunteneet jo kauan. Hän on hyvä mies ja pitää perheestään huolta. Todella mukava kaveri. Muutaman kerran olen lainannut hänelle kun lähdemme kavereiden kanssa ulos. Hän on aina maksanut takaisin ja usein nopeasti vaikka olen sanonut ettei ole kiirettä.
Arvostan hänen ystävyttään erittäin paljon vaikka olemme kulkeneet elämässä varsin erilaisia polkuja. Itse olen ollut monenlaisissa tehtävissä ja urallani nähnyt paljon. Silti tälläinen välitön ystävyys on harvinaista varsinkin pitkän ajan jälkeen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pitää perheestään huolta ja silti perhe on erittäin tiukoilla? Mitähän tapahtuisi, jos mies rupeaisi laiminlyömään perhettään...
Kun ei ole nuorena napannut hankkia kunnon koulutusta ja sitä kautta kunnon työtä ja tuloja, niin elämä saattaa tosiaan olla taloudellisesti tiukkaa monta vuosikymmentä. Tämän ei pitäisi olla yllätys kenellekään, mutta vittumaista se varmasti on. Sinulle kaverisi tuskin edes kertoo kaikkea.
Palkka maksetaan osaamisen mukaan. Hissukkakaverisi ei ole kehittänyt itseään ja ei ansaitse enempää. Lisäksi hän on täysin vastuuton. Kerroithan hänen jopa juopottelevan velaksi. Pitää myös muistaa, että tuottavaa työntekijää ei irtisanota koskaan. Joten hänen köyhyys on itseaiheutettua.
Tyypillinen aivoääliön kokoomuslaisen komentti...
Tälle päivälle tyypillinen sarvikuonomainen kommentti! Ihmiset tekevät erilaisia valintoja, moni kouluttaa itsensä korkeallekin, mutta ihmiskohtalot ovat erilaisia. Toiset tekevät vikavalintoja, toisilla ei ole niin teräviä kyynärpäitä jotta sysis heikommat tieltään päästäkseen itse eteenpäin.
Ajallemme tyypillistä kovaa uusliberalistista ajattelua, että jos nyt ei ole trendikkäästi osaaja ja nälkäinen toimija niin ei ansaitse mitään hyvää elämässään.
Päinvastoin minä taas muistan, että ei ole ollenkaan kiinni siitä onko työntekijä tuottava vai ei kun hänet irtisanotaan.
Ei siinä ole ollut osaamisella ja tuottavuudella mitään tekemistä kun säästösyistä on ihmisiä irtisanottu.Monesti on ollut pärstäkerroin ja ruskeakielisyys "pealatavana enkelinä", että kovanahkainen "osaaja" on saanut pitää työpaikkansa.
Köyhien syyllsitäminen on syvältä. Jokaiselle ihmiselle kuuluu ihmisarvo ja sen sijaan, että tulee tänne köyhyyspalstalle vittuilemaan, niin pitäisi olla onnellinen siitä jos itsellään menee hyvin.
Vai meneekö hyvin vittuilijoilla.? Ei se työpaikka nykyaikana eikä hankittu omaisuuskaan aina 100%.nen pysyväisyysarvo ole. Kohtalo saattaa kelle tahansa tarjota mustan kortin.
vihaa loisia joka paikassa
Kaikki vanhat, hyvät kaverini kuolivat jo aikoja sitten.
Ensimmäinen 20:n pinnassa, suurin osa alle 55:n ja viimeinenkin, ainoa työssä ollut, 62:na.
Pojat eivät ottaneet turhia murheita. Eivät häirinneet muitakaan.
Yksi yritti olla merillä mutta rantautui parin vuoden jälkeen.
Toinen kokeili Austraaliaa mutta palasi sieltä sen pakollisen 2:n vuoden jälkeen kehuen Suomen oloja ylivertaisiksi. Ei enää harkinnutkaan työntekoa.
Joukossa oli satunnaisia työpätkiä ja pimeitä hommia tehneitä mutta ei rikollisia.
Elimme nuoruutemme samoissa ympyröissä ja polkumme erosivat 20:n pinnassa mutta ystävyys säilyi.
Kaverit eivät koskaan pummanneet minulta mitään mutta joskus saatoin ostaa savuketopan tai pienen pullon juotavaa.
Vastaavasti, jos heillä sattui olemaan vaikkapa kossua niin he tarjosivat vähistään.
Epäitsekkäämpiä ystäviä minulla ei ole ollut!