Joulukuussa 1977 Pekka Siitoimeen yhteydessä ollut henkilö jäi kiinni kömpelöstä yrityksestä sytyttää taistolaiskommunistien lehteä painava kirjapaino Kursiivi. Siitoin ei siis itse ollut tekijä, vaan tunsi tekijän.
Palo oli yritetty sytyttää porraskäytävään, missä ei ollut tulenarkaa tavaraa, eikä rakennus palanutkaan. Rikostutkijat pääsivät heti "uusnatsien" jäljille, koska sytytysaineet oli pakattu Siitoimen aiemman firman mainosteipillä.
Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Pekka Siitoimen viideksi vuodeksi vankeuteen kirjapaino Kursiivin murhapoltosta.
Siitoin siis tuomittiin yli viideksi vuodeksi linnaan käytännössä tekaistujen murhapoltto- ja tuhotyösyytteiden myötä. Enintään avunanto rikokseen olisi oikeustieteen normien mukainen rangaistus, mutta nyt haluttiin tuhopolttosyytteet Siitoimelle. Avunantokin olisi pitänyt todistaa, eli olisi pitänyt osoittaa että Siitoin antoi teipin ja että teppi oli tarkoitettu nimenomaan rikosvälineeksi.
Todennäköisesti kyseessö oli NL:n hallituksen tilaama mustamaalaus ja sabotointityö jonka tavoitteena oli kieltää äärioikeistolainen toiminta suomessa.
Palo oli yritetty sytyttää porraskäytävään, missä ei ollut tulenarkaa tavaraa, eikä rakennus palanutkaan. Rikostutkijat pääsivät heti "uusnatsien" jäljille, koska sytytysaineet oli pakattu Siitoimen aiemman firman mainosteipillä.
Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Pekka Siitoimen viideksi vuodeksi vankeuteen kirjapaino Kursiivin murhapoltosta.
Siitoin siis tuomittiin yli viideksi vuodeksi linnaan käytännössä tekaistujen murhapoltto- ja tuhotyösyytteiden myötä. Enintään avunanto rikokseen olisi oikeustieteen normien mukainen rangaistus, mutta nyt haluttiin tuhopolttosyytteet Siitoimelle. Avunantokin olisi pitänyt todistaa, eli olisi pitänyt osoittaa että Siitoin antoi teipin ja että teppi oli tarkoitettu nimenomaan rikosvälineeksi.
Todennäköisesti kyseessö oli NL:n hallituksen tilaama mustamaalaus ja sabotointityö jonka tavoitteena oli kieltää äärioikeistolainen toiminta suomessa.
Vastaukset 40
Vanhimmat
silloiselle viralliselle Suomelle. Kaikki niin kutsuttu neuvostovastaisuus maassa pystyttiin kanavoimaan häneen, valtiojohto kykeni väittämään että tämän suuntaiset asiat ovat maassamme vain hieman hassahtanutta vaaratonta marginaalitoimintaa suuren yleisön ollessa vankkumatta ystävyys-liturgian kannalla.
Nyt katsoen Pekan väitteet eivät lainkaan kautta linjan olleet omituisia, vaikka niitäkin joukkoon mahtui, vaan osittain hyvin tervejärkisiä. Hänhän mm. vaati presidentti Kekkosen eläkkeelle siirtymistä silloin kun valtaeliitti vielä riippui kiinni, omat etunsa ja asemansa turvatakseen, sairaassa presidentissä irvokkaan ihmisarvoa alentavalla tavalla. Ja vaati yhteiskunnalle haitallisten lakkojen kieltämistä laissa, asia josta puhuttiin viimeisimmän ahtaajalakon yhteydessä.
Syyttömän ihmisen tuomitseminen 5 vuodeksi linnaan on kansalaisoikeusrikos. Jos tuon hallituksen jäseniä on edelleen elossa, heidät on saatettava vastuuseen.
vaan oikeusistuin lakien mukaan.
Hallitus on vastuussa laeista joita sen valtakauella käytetään. Kyse on ylimmästä lainsäädäntö ja toimeenpanovallasta
riippumattoman tuomioistuimen ratkaisuihin. Siitoimen tapauksessa oli myös aivan selvät todisteet hänen syyllisyydestään.
Lainsäädäntövalta on eduskunnalla, ei hallituksella. Tuomiovalta on oikeuslaitoksella, ei hallituksella. Hallitus toimii lakien mukaan.
Et näy hallitsevan asian alkeitakaan.
Siitoimen tapauksessa kyse on tuomio-istuimen toimintaan vaikuttamisesta. on selvitettävä miten hallitus/SUPO/VALPO pyrki vaikuttamaan oikeusistuimen toimintaan. Uhkailtiinko tai lahjottiinko tuomareita?
Jos lait ovat epäoikeudenmukaisia (mm sensuuri), niin eduskuntaa ei voida syyttää koska osa kansanedustajista on kuitenkin vastustanut epäoikeudenmukaisia lakeja. Hallitus on vastuussa laeista, ja siinäkin on punnittava mihin se on pyrkinyt.
Mutta laillisuusperiaatteen mukaan valtiooikeus voi tuomita edellisten hallitusten jäseniä ihmisoikeusrikoksista, ja silloin syytetään viran tai valtaseman perusteella
Hyvä että Suomessa on aikoinaan annettu ihan kunnon tuomioita ihmiskunnan vihollisille, natseille. Viisi vuotta olisi nykyäänkin passeli rangaistus Siitoimen hengenheimolaisille.
Tosiasia on, että nyky-Suomessa oikeudellinen turvasi on heikko jos olet toisinajattelija (siis sellainen joka ajattelee toisin kuin poliittiset valtapuolueet).
Ehtona on, että sinulla ei ole ulkopoliittista takaajaa. Georg C. Ehrnrooth saattoi toimia koska USA käytännössä takasi hänet. Johan Bäckmania tukee Venäjä. Molemmat olisi kyllä jostain rikoksesta jo tuomittu Suomessa ellei heillä olisi ollut tällaisia takaajia (Virossahan Bäckman tuomittiin väärin perustein).
Siitoimelta takaajat puuttuivat. Siitoin oli suomalainen toisinajattelija. Mitä tärkeimmin: hänen toimintansa heikensi Suomen kuvaa ulkomailla: sekä NL:ssa että lännessä. Siksi hänen pantiin vankilaan. Ensin sivumennen totean, ettei siitä että tilaaja olisi ollut NL ole todisteita. Luulen, että ihan kotimaista työtä.
Jussi Halla-Aho on toinen suomalainen toisinajattelija jonka ajatuksista jotkut eivät pitäneet. Hänhän on puhunut siirtolaisasioista. Hänetkin vedettiin oikeuteen. Mies sai tuomion rikoksesta jota ei selvästikään tehnyt.
Molemmissa tapauksissa mielestäni tuomarit yms. tulisi saattaa oikeudelliseen vastuuseen. Jos he ovat hallitukselta ottaneet ohjeita niin se on heidän häpeänsä, ja saavat kärsiä rangaistuksensa. Suomessa lain mukaan oikeuslaitoksen tulee olla riippumaton hallituksesta ja eduskunnasta.
Aikas moinen pläjäys ja vielä SVT;ssä.
http://www.youtube.com/watch?v=K2VEhR3k-KA
Samalta matkalta on muitakin juttuja!
Siittimen rupusakki oli juonut kiljua ja rakentaneet Siittimen talossa 5 "pommia". Yhtä lähdettiin kokeilemaan Lauttasaareen. Teho ei ollut kummonenkaan. Neljä muuta oli tarkoitettu NL:n kulttuurikeskuksen ikkunasta sisään Nordenskiöldinkadulla, Konelan autokorjaamoon Lauttasaaressa, TB:n pääkonttoriin Bulevardilla ja kaiketi Tehtaankadulta heitettynä NL:n suurlähetystöön.
Herrat olivat vain niin kiljussa, että päättivät lähteä takaisin Naantaliin saamaan Pekalta suukkoja ja kopelointia. Loppu onkin sitten pelkkää poliisitoimia.
Olennaista tossa kai on se että kyseinen rupusakki ei ole sama henkilö kuin P Siitoin.
Oikeus valtiossa rikoksesta tuomitaan rikoksen tekijä, ei joku muu.
Nyt Siitoimen tapauksessa toisen tekemästä rikoksesta, tuomittiin Siitoin
Rupusakki kertoi, että tarvikkeet oli hankkinut Siitin. Hän oli ollut autokuskina ja neuvonut "pommien"" tekemistä. Sakista kun ei ruutimiehiä löytynyt. Ensimmäinen koepommi oli kai pyritty räjäyttämään Luonnonmaalla. Se meinasi sytyttää tulipalon. Myöhemmin oli hankittu jostakin "parempaa tietoa" itsevalmistetusta ruudista.
Siitoimen tapauksessa rikoksen päätekijä sai pienemmän tuomion kuin siitoin.
Jos oli autokuskina ja hankki tarvikkeet niin avunannosta rikokseen voidaan kyllä tuomita, mutta tuomio on silloin pienempi kuin päätekijän.
Tässä taisi olla kyse poliittisesta oikeudenkäynnistä jolla ei ole mitään tekemistä oikeudenmukaisuuden tai kirjoitetun lain kanssa.
Erilaisia palopommaja suomessa on rakenneltu, mutta harva niitä on käyttänyt.
Oikea nimike lienee tuhopoltto, ei murhapoltto, jos rakennuksessa ei ollut ihmisiä.
Oletko koskaan kuullut, että jonkun vanha rikostausta VOI joskus vaikuttaa tuomioon?
Ja tuostakin olisi hyvä saada tietoa, että kuinka paljon rupusakin väitteet pitävät paikkansa että siitoin olisi ollut kuski ja hankkinut tarvikkeet tai valmistanut palopommin.
Todennäköisesti ovat itse tehneet tuon palopommin, ei siitoin
tarvittavat tiedot. Eihän Siitoin muuten olisi tuomiota saanut. Teiltä höpöttäjiltä vain puuttuvat kaikki tiedot.
Siitoimen outo naantalilais-turkulainen muutamien rassukoiden pikkuryhmä suunnitteli johtajansa kanssa terrori-iskun taistolaiskirjapainoa vastaan. Siitoin tuomittiin juuri tämän teon suunnittelusta ja johtamisesta. Kyse on vastaavasta kuin Osama bin Ladenin syyttämisessä WTC:n terrori-iskuista. Tässäkään ei kukaan väitä, että hän olisi lentänyt noita kaksoistorneihin törmänneitä koneita, vaan siitä, että hän suunnitteli ja johti terrorihyökkäyksen.
Siitoimen natsisirkusta oli pidetty maassa jonkinlaisena koomisena vähäpoikien hörhöilynä, siksi näiden kylähullujen siirtyminen varsinaiseen terrorismiin oli pieni järkytys. Koska tutkimuksissa selvisi, että kyse ei ollut aivan niin ohjelmallisesta toiminnasta kuin ensin oletettiin, vaan paljolti humalassa keksitystä lähes hetken mielijohteessa tehdystä hulluudesta, tuomiot olivat lopulta oikeaan ohjelmalliseen terrorismiin verrattuna hyvin lieviä.
Siitoimen sekoilujen ja merkitys oli Suomelle lähinnä siinä, että hänen chaplinmainen karrikatyyrihahmonsa "valtakunnan johtajasta" hitlerviiksineen teki kaiken uusnatsismin silloin eläneille sukupolville hyvin koomiseksi. Uusnatsismista tuli muutamaksi vuosikymmenessä maassamme täydellisen pelleyden synonyymi. Mitään kasvualustaa vaaralliselle uusnatsismille ei näin löytynyt Suomesta.
Neuvostoliiton täällä olevat edustajat näkivät kyllä hyvin, miten Siitoimen toiminta esti maassamme äärimmäisen ja epädemokraattisen oikeiston syntyä tekemällä tuollaisen toimnnan äärimmäisen naurettavaksi. Toisaalta taistolaiset ja myös NL pyrkivät käyttämään hyväkseen ryhmän siirtymistä terrorin tielle edistääkseen omia pyrkimyksiään lisätä valtion valvontaa äärioikeiston suuntaan siinä tosin onnistumatta, koska Siitoinlaisista ei ollut kenenkään mielessä mitään todellista merkitystä. Rikollinen toiminta, vaikka noin harrastelijamainen, oli tietenkin rangaistava.
Siitoimen klovnerialla ja silloisen ulkopolitiikan vastustuksella ei ollut mitään tekemistä keskenään. Siitoin haihatteli natsidiktatuurista ja Kekkosen vastustajat taas näkivät demokratian olevan maassa ulkopolitiikan kaikkivoipaisuuden takia vaarassa. Tavoitteet olivat näillä ryhmillä täysin erilaiset.
Tuossa ylempänä totesin että P.S oli ulkopoliittisesta näkökulmasta tarpeellinen, kanava johon saattoi kanavoida virallisesta liturgiasta poikkeavat äärimmäiset mielipiteet ja mitätöidä ne. Mutta olet oikeassa, se oli myös sisäpoliittisesti yhtä käyttökelpoinen. Sen kautta saattoi järkevätkin liturgian vastaiset argumentit leimata hassahtaneiksi, kukaan ei halunnut leimautua sen sortin toimijaksi. Niinpä sitten pidettiin kylähulluna mikäli erehtyi pohtimaan vaikkapa että pitäisikö 80-vuotias syvästi dementoitunut presidentti jo päästää ansaitsemaansa vanhuuden lepoon, ja niinpä hänelle oli virallinen Suomi vielä ajamassa jatkokautta siinä vaiheessa.
Minusta, olen jo melko vanha ja muistan ajan hyvin, Kekkosen vastustajat tai häneen kohdistuvan kritiikkin esittäjät, eivät leimautuneet Siitoimen friikkisirkuksen kannattajiksi. Kysymys oli kahdesta täysin eri ryhmästä ihmisten mielissä silloin ja nyt. Jopa kritiikittömimmät silloisen politiikan kannattajat eivät koskaan yhdistäneet Kekkosen vastustajia Siitoimen natsiporukkaan. Esimerkiksi Vennamoa, Junnilaa tai Ehrnroothia ei koskaan syytetty mistään yhteyksistä johonkin naantalilaiseen kylähulluun. heitä syytettiin kovasanaisesa politiikassa ties mistä, mutta Siitoimen natseihin heitä ei koskaan yhdistetty.
Siitoin ja oikeat poliitikot, oli heidän kantansa Kekkoseen mikä vain, eivät koskaan olleet lähellekään samoissa kehissä. Siitoin oli yhteiskunnan marginaalissa liikkuva koominen hitlerimitaattori.
Ylätasolla olivat mm. Junnila ja JoriCee, jotka eivät leimautuneet Siitoimeen, mutta leimautuivat muuten hieman hymyilyttäviksi surullisen hahmon ritareiksi. Siitoimen natsit taas olivat se pahnanpohjimmaisten keräilyerä.
Eipä sekään ihme olisi jos peräti oikeudenkäyttöä olisi ohjailtu poliittisesti noihin aikoihin. Vallan kolmijaosta huolimatta sitä kolmijakoa toteuttavat ihmiset, ja tuohon aikaan käytettiin kosolti ulkoparlamentaarista valtaa. En lainkaan ihmettele vaikka tuomarit olisivat tuomineet poliittista tarkoituksenmukaisuutta painottaen välttääkseen henkilöinä ajautumista marginaaliin.
josta syytät muita. Asiaa lainkaan tuntematta vihjailet tuomareiden syyllistyneen vakavaan virkavirheeseen.
Mutta ei poliittisesti ohjatut tuomiot kovin vieras asia ole. Ajatellaanpa vain NL:n kansanvihollis-oikeudenkäyntejä, Saksan kansantuomioistuinta, USA.n kommunisti- ja rotuoikeudenkäyntejä...
Ihmiset asioita tekevät. Ajatellaan nyt vaikka että olet aiemmin saanut kutsun pomon joka kuukausi pitämään saunailtaan, ja tietyn tekemäsi virkatoimen jälkeen kutsuja ei kuulu mutta kollegat kertovat mukavasta saunaillasta...
oikeuslaitoksen natsien ja kommunistien diktatuureihin. Aina vain pahenee tuo syyttäminen. Esitä edes jokin peruste omien kuvitelmiesi tueksi.
Mitä höpinä pomon saunailloista tähän kuuluu?
Aiheen vaihto on valehtelijalle tyypillistä, kun jää kiinni.
Olivatko mm. Rosenbergien vakoilutuomiot teloituksineen objektiivista oikeudenkäyttöä vai poliittisesti tarkoituksenmukaisia? Sitä sopii pohtia.
No saunaillat kuuluvat siihen ulkoparlamentaarisen vallankäytön keskusteluun joka yllä alkoi. Vaikka kuinka pykälissä ja paragrafeissa määritetään vallan kolmijako, eivät ne pykälät ja paragrafit sitä toteuta vaan raadolliset ihmiset. Jos vahvan hallitsijan aikana maassamme ajautui törmäyskurssille, silloin oli vaikeuksissa. Vaikkei kenties suoraan potkuja voinut antaa, olit paitsiossa niin ylennysten ja virkanimitysten suhteen kuin muussa sosiaalisessa elämässä. Tuomaritkin ovat ihmisiä, en lainkaan ihmettelisi vaikka tuomioita olisi painotettu poliittisen tarkoituksenmukaisuuden suuntaan, olisihan perin onnetonta jos jäisi kutsu hirviporukkaan saapumatta ja vaimolle ei enää puhuttaisi tuomarien rouvat ry:ssa.
Mikään ei viittaa Siitoimen tuomiossa poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, puhumattakaan poliittisesta ohjailusta. Päinvastoin tuomio oli silloiseen linjaan ja lain antamiin mahdollisuuksiin verrattuna varsin lievä. Veikkaan, että tällä hetkellä tuollaisesta poliittisesta terrorismista langetettaisiin huomattavasti tiukemmat tuomiot. Onko se sitten tällä hetkellä poliittista tarkoituksenmukaisuutta? Ei, minusta.
Silloisessa Suomessa oli äärettömän tärkeää pyrkiä toimimaan kaikessa mahdollisimman tarkasti länsimaisen oikeusvaltion periaatteden mukaan, koska jouduimme Neuvostoliiton painostuksesta ulkopolitiikasssamme jatkuvasti ottamaan ensisijassa huomioon aggressiivisen suurvaltanaapurimme tahdon. Suomi, Neuvostoliitto ja länsi tiesivät hyvin, että Suomi oli Neuvostoliiton etupiiriä, jota ei kukaan tulisi mistään puolustamaan, jos Neuvostoliitto haluaisi kiinnittää sen tiukemmin omaan blokkiinsa. Suomelle jäi mahdollisuudeksi täyttää Neuvostoliiton ulkopoliittiset tarpeet ja näin olla valheellisena osituksena maailmalle Neuvostoliiton rauhanomaisuudesta. Suomelle taas tärkeintä oli säilyttää itsenäisyys ja ja demokratia ja odottaa ja toivoa Neuvostoliiton joskus muuttuvan vähemmän aggressiiviseksi maaksi.
Totta, että silloisen ulkopolitiikan vastustajat leimautuivat surullisen hahmon ritareiksi. Heidän politiikkaansa pidettiin epärealistisena silloisessa maailmassa. Ja niin saattoi hyvin ollakin. Tärkeintä jälkeenpäin ajatellen heidän toiminnassaan oli se, että he pitivät aktiivisella toiminnallaan yllä todellista vaihtoehtoa, jota ilman demokratia alkaisi näyttää pelkältä kulissilta. Totuushan kuitenkin oli noina vuosina, että Kekkosen ajamalla politiikalla oli kansan hyvin suuren enemmistön tuki takanaan. Kansa olisi jokaisessa vaalissa voinut äänestää näitä Kekkosen vastustajia. Maassa oli kaikkina noina vuosina vapaat vaalit.
edelleen vain omien kuvitelmien perusteella. Mitä Rosenbergien juttu tähän kuuluu? Siinä oli kyse atomisalaisuuksista. Mitä höpiset hirvijahdista?
Aiheen vaihto on aina todistus valehtelusta.
tekstistä.
Ottakaa vihjailijat opiksenne.
" Totuushan kuitenkin oli noina vuosina, että Kekkosen ajamalla politiikalla oli kansan hyvin suuren enemmistön tuki takanaan. Kansa olisi jokaisessa vaalissa voinut äänestää näitä Kekkosen vastustajia. Maassa oli kaikkina noina vuosina vapaat vaalit."
Muistisi pätkii, mutta niinhän se pätki suurella idolillasikin. Neuvostoliitossa sai sentään äänestää, vaikkei sillä mitään merkitystä ollutkaan. Suomessa ei saanut edes äänestää........
Suomen presidentin valinta vuonna 1973 tapahtui eduskunnan säätämällä poikkeuslailla, joka jatkoi Urho Kekkosen vuonna 1968 alkanutta toimikautta vuoteen 1978 asti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentin_valinta_1973
Suomessa on jaettu poliittisin perustein tuomioita. Piste ja punkt.
Jätetty tutkimatta ja tuomitsematta rikoksista poliittisin perustein. Helposti voisin heti luetella puoli tusinaa tapausta ulkomuistista.
Osoita se perustuslain lakipykälä joka sanoo että presidentin valitsee eduskunta. Silloin kun tällaisia poikkeuslakeja aletaan säätelemään, on kohta lähellä Saksan malli että julistettaisiin presidentti diktaattoriksi.
Joko meni valehtelija hiljaiseksi?
jälkeiseltä ajalta ja mieluummin muutamalta kymmeneltä viime vuodelta.
viime vuosikymmeniltä.Jos kerran tiedät. Vai jatkatko vain vihjailuja?
valitsema eduskunta, myös poikkeuslait. Eivät ne mitenkään demokratiaa riko.
"Lait säätää valitsema eduskunta, myös poikkeuslait. Eivät ne mitenkään demokratiaa riko."
Kyllä tuo poikkeuslaki rikkoi demokratin perussääntöjä.
Onneksi eduskuntakin otti tekemästään virheestä opikseen ja sääti lain jolla presidentin toimikaudet rajoitettiin kahteen perättäiseen, eli kahteentoista vuoteen.
josta sinä et pidä, niin se rikkoo demokratian perussääntöjä. Toivottavasti nykyinen eduskunta tajuaa kysyä sinulta aina luvan, kun uutta lakia pusataan.
poikkeuslait edes perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Poikkeuslaki, jolla eduskunta valitsi presidentin, säädettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä ja vieläpä nopeutetussa säätämisjärjestyksessä, jolloin lain kannalle tarvittiin 5/6-osan enemmistö (Normaalissa säätämisjärjestyksessä tarvittin silloisen perustuslain mukaan vain 2/3-osan enemmistö kahdelta eri eduskunnalta).
Suomessa on ennen tuota lakia ja paljon sen jälkeenkin säädetty lakeja perustuslain säätämisjärjestyksessä. Siinä ei ole mitään poikkeuksellista tai outoa. Olen sitä mieltä, että vaalit olisi pitänyt käydä silloin normaalisti, vaikka ymmärrän, että vaalit sinänsä olisi ollut silloin melko typerät. Kekkosen valinta olisi ollut yhtä selvä kuin vuonna 1978. Kekkosen vastustajilla ei noina vuosina ollut lainkaan käytännössä kannatusta.
Muuten eduskunta on valinnut presidentin poikkeuslailla myös vuonna 1944. Vuosina 1940 ja 1943 (oliko vuosi oikein, en viitsi tarkistaa?) valittiin presidentti myös poikkeuslain turvin. Silloin valinnan muistaakseni suorittivat vuoden 1937 vaalien valitsijamiehet.
"Ne joilla kalu seisoo parhaiten, ovat otollisia Saatanalle, ja ne, joiden kalu ei seiso, tai seisoo huonosti tarvitsevat lisäharjoittelua orgioiden tai ryhmäsexin avulla. Myös sipulin syönti lisää potenttisuutta."
Heh, heh! Että ihan Neuvostoliiton tilaama.
En muista millainen lainsäädäntö silloin Suomessa oli pakkohoidosta, mutta Siitoin olisi tarvinnut enemmänkin hoitoa kuin vankilaa. Eihän Siitoimen touhut olleet täysjärkisen tekosia. Aivan huuhaata koko juttu.