Pukurasse pordellissa

Kyllästyttyään puuduttavaan virkamies seksiin aktien toistuessa kuin kalenterin ja kellon mukaan niiden kuitenkin ollen melko harvinaisia, koska puolison kuoharin juonti ja muutkin pikku pikku sekoilut jatkuvine saunomisineen olivat alkaneet syödä aikaa liikaa lemmen hetkiltä, päätti pukumies Rassu pitkän harkinnan ja kuivakkaan kauden jälkeen kenties kokeilla vuokrasexyä.
Maan ja talon tavoille tottumattomana hän ei kuitenkaan oikein saanut kiinni langan päästä miten toimia; puoliso oleili kotona päivät pitkät joten ei voinut harkita käyttää lainanaista kotona keskellä päivää, piti olla joku muu paikka. Vieraiden seinien sisällä Rassun libido ei oikein toiminut, oli hän niinkin pinttynyt virkamies uraansa.

Iltana eräänä otti Rassu puolisonsa puhutteluun, nyt oli mentävä töihin tai opiskelemaan tai mitä vaan. Jos he aikoivat rakentaa palatsin bambu puusta kuten suunnitelma oli, atrvittiin huusholliin lisätienestejä. Kun puoliso vaikka opiskelisi, saisi hän kelalta opintotukea ja muitakin etuuksia.
Selvisi siinä puoliso sen verran, että otti molla-maijasta kiinni ja vannoi etsivänsä mitä vaan; olihan hänenkin haaveissaan merenranta paikka kaikilla laatoilla ja laitureilla.

Seuraavana päivänä virkapaikallaan pukumies kuin intiution saattelemana otti kontaktin kuivakkaaseen virkamies käppänään koska sen lempinimi oli ”saattanan onanisti” ounastellen, että miehellä voisi olla tietoa. Ja olihan sillä. Rassu esitti asian kulttuurinsa kannalta, heillä kotopuolessa oli luonnollista, että käyttöoikeus ulottui useaankin naiseen. Kuivakka käppänä ymmärsi yskän, eihän hänellä ollut ikinä ollut edes tyttöystävää, mutta oli olemassa venäläistä tuontitavaraa ja nykyisin sai melkein valita, minkä maanlainen nainen olisi. Jopa Nigerian tarjontaa. Niinpä Käpiksellä oli antaa muutamia yhteysnumeroita yhteyttä ajatellen eri seurapalveluihin.

Iltapäivällä soi Rassun puhelin. Puoliso hihkui ilosta. Hän oli päässyt Sihteeriopistoon. Kirjoittaja- sihteeri kurssille. Hänestä tulisi aito sihteeri ja ylenemismahdollisuudet olisivat aivan suomen huippuvirkoihin, olihan hänellä kielitaitoakin peruskoulun yläasteen englannin verran ja muutama sana ruotsia.
Rassu oli tyytyväinen. Pääasia että puoliso olisi kotoa pois päivällä.
Koitti yhteydenotto päivä. Rassu soitti salaiseen palveluun. Hän halusi jotakin erikoista, ei normaalia lähetyssaarnaajaa, ja hänelle luvattiin toimittaa ”lähetys” kuten se peitellysti esitettiin.

Odotti seuraavana päivänä Rassu kotikulmillaan ”lähetystä” oli hermostunut ylisuurissa aurinkolaseissaan ja haalarissa, minkä hän oli lainannut työpaikkansa huoltomiesten tiloista, päässä lippis; Lämpö ja Putki Oy. Ehti siinä puolisokin soitella ja kertoa iloisesti läpäisseensä ensimmäisen suullisen kokeen. Huomenna olisi sorminäppäryyskoe tiedossa, voisiko hän illalla harjoitella nokkahuilulla, jota hän oli koululaisena soitellut?

Meni ainakin puoli tuntia kun ”lähetys” saapui koristeltuna Venetsia- naamioon, kisu asusteeseen ja reksvisiitat mukana. Tuli Rassulle kiire saatella lähetys porttikongiin ja takaovesta sisälle ja varovasti rappuja hipsien viidenteen kerrokseen. Äkkiä ovi auki ja sisälle, verhot ikkunoihin ja haalari pois.
Halusi Rassu ensin kevyttä ruoskintaa pakaroilleen ja sitä hän sai. Sitten oli vuorossa sitomisleikki edestä päin siinä kesken kaiken ruoskijan Venetsia naamarin pudotessa lattialle. Lensi hämmästyneen Rassun suu auki ja tempaisi hän ylisuuret aurinkolasit päästään...
- Rassu rakas, ihanaa nähdä sua mun työpaikalla, hihkaisi puoliso iloisena.