Tämän ensimmäisen kanssa olen täysin samaa mieltä. Oikein hyvä ja tarpeellinen kirjoitus.
"LYHYESTI Hs 9.9.2010
Hengelliset asiat eivät kuulu kouluun
Marja Heiskanen
Tarja Itkonen kirjoitti (HS Mielipide 7. 9.), että uskonnonopetus tulisi säilyttää kouluissa. Osa kirjoituksen perusteluista kummastutti. Mielestäni ei ole asiallista väittää, että vain uskonnon tarjoama hengellinen suoja tukisi lapsen kasvua ja tunne-elämää. Tätä suojaa voi lapsen kehityksessä tarjota moni muukin asia kuin uskonto, esimerkiksi avoin ja keskusteleva kotiympäristö.
Uskonto tai uskontotuntien sisältö ei myöskään ole se asia, joka tekee kansalaisesta aktiivisen ja keskustelevan, kuten kirjoitus antoi ymmärtää. Uskontotuntien poistamisen ei voida väittää johtavan kansalaisten passivoitumiseen. Keskustelevaa asennetta voidaan tukea muutenkin kuin uskonnonopetuksella.
Kukaan tuskin voi perustellusti väittää, että uskonnottomat lapset eläisivät henkisesti köyhempää elämää, koska heidän käsitemaailmastaan ovat puuttuneet "hengelliset" ulottuvuudet. Alaluokkia käyvän lapsen abstrakti ajattelu ei ole vielä niin kehittynyt, että hän välttämättä pystyisi erittelemään hengelliset kertomukset ja sadut toisistaan. Lapsi saattaa toki suhtautua innolla pyhiin tarinoihin, mutta todennäköisesti hän suhtautuu innolla myös fiktiivisiin satukirjoihin.
Hengelliset asiat eivät mielestäni ole osa yleistä oppivelvollisuutta. Ne ovat jokaisen henkilökohtainen asia. Siksi kunnallisissa kouluissa uskonnonopetuksen tarjoaminen ei ole perusteltua.
Suomen perustuslaki takaa jokaiselle omantunnon vapauden. Tämä ei toteudu, jos uskontokuntiin kuuluvia pidetään koulumaailmassa normina, josta uskonnottomat poikkeavat.
Helsinki"
Tämä toinen on selvästi uskovan henkilön kirjoitus asiasta. Kaikki oleellinen jää häneltä huomaamatta. Uskontojen opetuksen tärkeyttä vain korostetaan. Minä en näe uskontojen opetusta lainkaan tärkeänä. Ylläoleva kirjoitus on samalla kannalla ja samoista perusteista kuin minäkän.
"LYHYESTI
Uskonnonopetus on jo yhteiskunnallista
Jyri Komulainen
Veera Tegelberg vaati uskonnonopetukselta (HS Mielipide 8. 9.) ajankohtaisuutta ja yhteiskunnallisuutta. Tämä onkin tervetullut näkökulma.
Tegelbergin mielikuva oman uskonnon opetuksesta vain "yhden uskonnon totuuksien pänttäämisenä" vaatii kuitenkin päivitystä. Uskonnonopetus on jo sellaista, kuin Tegelberg toivoo.
Mitään uskontoperinnettä ei voi tarkastella enää ilman, että rinnalle otetaan muiden uskontojen ja ideologioiden näkökulmia. Vain näin saadaan valmiuksia elää moniuskontoisessa maailmassamme.
Uskonnonopetus on kokenut nopeita muutoksia, joten vääriä mielikuvia on yhä. Niistä on päästävä eroon.
Kouluttaessani luterilaisen uskonnon opettajia korostan, että uskonnossa tulee viljellä toisin ajattelemisen taitoa. Tähän sisältyy kriittinen yhteiskunnallinen tiedostaminen, joka nousee kristillisen tradition ytimestä. Opetusmenetelmistä keskeisin on siksi kriittinen ja avoin keskustelu.
Seuraava askel on nostaa eri uskontojen näkökulmat vahvemmin esiin kaikissa koulun oppiaineissa. Toivottavasti ehdotetut oppiainekokonaisuudet voivat olla vahvistamassa tietoisuutta uskonnon syvästä yhteiskunnallisesta merkityksestä myös kolmannella vuosituhannella.
uskonnondidaktiikan yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto"
"LYHYESTI Hs 9.9.2010
Hengelliset asiat eivät kuulu kouluun
Marja Heiskanen
Tarja Itkonen kirjoitti (HS Mielipide 7. 9.), että uskonnonopetus tulisi säilyttää kouluissa. Osa kirjoituksen perusteluista kummastutti. Mielestäni ei ole asiallista väittää, että vain uskonnon tarjoama hengellinen suoja tukisi lapsen kasvua ja tunne-elämää. Tätä suojaa voi lapsen kehityksessä tarjota moni muukin asia kuin uskonto, esimerkiksi avoin ja keskusteleva kotiympäristö.
Uskonto tai uskontotuntien sisältö ei myöskään ole se asia, joka tekee kansalaisesta aktiivisen ja keskustelevan, kuten kirjoitus antoi ymmärtää. Uskontotuntien poistamisen ei voida väittää johtavan kansalaisten passivoitumiseen. Keskustelevaa asennetta voidaan tukea muutenkin kuin uskonnonopetuksella.
Kukaan tuskin voi perustellusti väittää, että uskonnottomat lapset eläisivät henkisesti köyhempää elämää, koska heidän käsitemaailmastaan ovat puuttuneet "hengelliset" ulottuvuudet. Alaluokkia käyvän lapsen abstrakti ajattelu ei ole vielä niin kehittynyt, että hän välttämättä pystyisi erittelemään hengelliset kertomukset ja sadut toisistaan. Lapsi saattaa toki suhtautua innolla pyhiin tarinoihin, mutta todennäköisesti hän suhtautuu innolla myös fiktiivisiin satukirjoihin.
Hengelliset asiat eivät mielestäni ole osa yleistä oppivelvollisuutta. Ne ovat jokaisen henkilökohtainen asia. Siksi kunnallisissa kouluissa uskonnonopetuksen tarjoaminen ei ole perusteltua.
Suomen perustuslaki takaa jokaiselle omantunnon vapauden. Tämä ei toteudu, jos uskontokuntiin kuuluvia pidetään koulumaailmassa normina, josta uskonnottomat poikkeavat.
Helsinki"
Tämä toinen on selvästi uskovan henkilön kirjoitus asiasta. Kaikki oleellinen jää häneltä huomaamatta. Uskontojen opetuksen tärkeyttä vain korostetaan. Minä en näe uskontojen opetusta lainkaan tärkeänä. Ylläoleva kirjoitus on samalla kannalla ja samoista perusteista kuin minäkän.
"LYHYESTI
Uskonnonopetus on jo yhteiskunnallista
Jyri Komulainen
Veera Tegelberg vaati uskonnonopetukselta (HS Mielipide 8. 9.) ajankohtaisuutta ja yhteiskunnallisuutta. Tämä onkin tervetullut näkökulma.
Tegelbergin mielikuva oman uskonnon opetuksesta vain "yhden uskonnon totuuksien pänttäämisenä" vaatii kuitenkin päivitystä. Uskonnonopetus on jo sellaista, kuin Tegelberg toivoo.
Mitään uskontoperinnettä ei voi tarkastella enää ilman, että rinnalle otetaan muiden uskontojen ja ideologioiden näkökulmia. Vain näin saadaan valmiuksia elää moniuskontoisessa maailmassamme.
Uskonnonopetus on kokenut nopeita muutoksia, joten vääriä mielikuvia on yhä. Niistä on päästävä eroon.
Kouluttaessani luterilaisen uskonnon opettajia korostan, että uskonnossa tulee viljellä toisin ajattelemisen taitoa. Tähän sisältyy kriittinen yhteiskunnallinen tiedostaminen, joka nousee kristillisen tradition ytimestä. Opetusmenetelmistä keskeisin on siksi kriittinen ja avoin keskustelu.
Seuraava askel on nostaa eri uskontojen näkökulmat vahvemmin esiin kaikissa koulun oppiaineissa. Toivottavasti ehdotetut oppiainekokonaisuudet voivat olla vahvistamassa tietoisuutta uskonnon syvästä yhteiskunnallisesta merkityksestä myös kolmannella vuosituhannella.
uskonnondidaktiikan yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto"
Vastaukset 44
Vanhimmat
Luin nuo päivällä. Heiskasen kirjoitus on hyvä. Miksi tosiaan uskotoja opetetaan koulussa, ne kun ovat tai ainakin pitäisi olla yksityisasioita.
Komulainen sitten:
"Kouluttaessani luterilaisen uskonnon opettajia korostan, että uskonnossa tulee viljellä toisin ajattelemisen taitoa. Tähän sisältyy kriittinen yhteiskunnallinen tiedostaminen, joka nousee kristillisen tradition ytimestä. Opetusmenetelmistä keskeisin on siksi kriittinen ja avoin keskustelu."
- Kriittisyyskö kristillisen tradition ydintä? Hah hah.
"Seuraava askel on nostaa eri uskontojen näkökulmat vahvemmin esiin kaikissa koulun oppiaineissa. Toivottavasti ehdotetut oppiainekokonaisuudet voivat olla vahvistamassa tietoisuutta uskonnon syvästä yhteiskunnallisesta merkityksestä myös kolmannella vuosituhannella."
- Uskontoja kaikkiin oppiaineisiin? Uskontojen syvästä yhteiskunnallisesta merkityksestä voidaan mainiosti puhua historian tunneilla. Matematiikkaan tai vaikkapa urheilutunneille ne eivät sovi. Eikä sen puoleen biologiaankaan.
minusta on tärkeää tunte sen maan v altauskonto, jossa elää. Suomessa siis kristillisyys ( luterilaisuus).
Suomessa yleisin uskonto on tapauskonto:
1.Maksa kirkollisvero
2.Osallistu kasteeseen, rippijuhliin, häihin ja hautajaisiin
3.Välillä on pyhäpäiviä jolloin ei tarvitse mennä töihin ja kaupat on kiinni, kukaan ei tiedä miksi.
4.???
5.Profit
Onnittelut, nyt olet tutustunut yleisimpään uskontoon Suomessa.
tajusit mitä tarkoitan vaikka löitkin leikiksi
Entä muistatko siitä mitään? Edes sen vertaa että voit oppimasi itse omille lapsillesi kertoa?
kiyllä mä opin paljonkin koska olin hyvä oppilas. Uskonnon tiedoista on ollut paljon hyötyä..
Sitten voitkin kertoa lapsellesi mitä uskonnonopetuksesta jäi mieleesi, eikä sinun tarvitse pyytää yhteiskuntaa maksamaan uskomustesi opetusta.
koulu on hyvä paikka opisekella monia asioita. sinne vaeltaa silloin kuin on aikaa eikä ole vielä työssä. Uskonto kuuluu yleiussivistykseen ja sitä varten pitää olla opettajia..ne tietää enemmän kuiin meikeläinen tiesi siinä vaiheessa.
Olisi ehkä tärkeää jossain sellaisessa maassa, missä se vielä otetaan ihan tosissaan, muttei enää Suomessa. Myönnä pois, uskonto ei vaikuta suomalaisten jokapäiväiseen elämään. Ihan eri asia mennä jonnekin Saudi-arabiaan, missä uskonto oikeasti vaikuttaa.
jos et siitä edes mitään muista? Pelkkää verovarojen tuhlausta tuo on.
kyllä minä muistan sekä nuo kolme eri kristillisyyden muotoa, että muut suuret uskonnot. Tarvitsen niitä sivistyksenäni. Kun kohtaan eri maista tulevia ihmisiä, niin heidän maansa uskonto on hyvä pohja ymmärtää toista. Kophdattu ei aina ole uskovainen, mutta käsitys uskostaan auttaa hiukan hahmiottamaan toista.
Toisaalta ei tarvitse olla sellainen puupää, niinkuin jotkut, jotka eivät erota rukousmattoa kastepuvusta.
totta, se vaikuttaa todella Saudi-Arabiassa. Näyttää siltä että sikäläinen väki on tyytyväinen uskontoonsa ja siihen liittyvään kulttuuriin. Ainakaan mitään mellakoita tai nurinaa ei ole kuulunut.
millä tavalla uskonnon pitäisi suomessa vaikuttaa? minusta täällä saa uskoa miten haluaa (on uskonnonvapaus) ja voi myös olla uskomatta( ateismin vapaus).
Ei ole kuulunut?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saudi-Arabia
"Uskonto: islam; sunneja 85 % ja šiioja 15 %. Monet šiiat ovat paenneet painostusta maanpakoon ulkomaille."
"Ulkomaalaisten työntekijöiden on sanottu olleen laajan syrjinnän kohteena."
Oma kappale nimeltä:
"Sisäiset konfliktit ja terrorismi"
Uskonnon ei pitäisi vaikuttaa millään lailla. Kyllä, jokainen saa uskoa kuten haluaa tai olla uskomatta, kunhan siitä ei ole muille mitään haittaa.
" Kun kohtaan eri maista tulevia ihmisiä, niin heidän maansa uskonto on hyvä pohja ymmärtää toista."
- Oletat siis, että kaikki tietystä maasta tulevat ihmiset uskovat samaan jumalaan? Eikö ole tullut mieleen, että ateistejakin on joka maassa?
"tänä iltana" on ihan ärsytysmielellä liikkeellä. Tulee mieleen hoohoo ja saag paneer...
uslamin yksi ominaisuus on se, että se luo kulttuurin eli vaikuttaa kaikkeen elämässä. Siinä suhteessa se muistutaa juutalaisuutta ja eroaa kristillisyydestä.
anteeksi mielipiteeni
en oleta. totta kai tajuan että kaikkialla on eritavoin ajattelevia. sanoin tuon vain siksi että mm. selvitän maan uskonnon kun sinne matkustan..kulttuuria, katsos, samalla tavalla kun luen tiivistelmän historiasta ja pikkuisen politiikastakin.
ettei kristittyjä kiinnosta kaikki elämän alueet?
en tarkoita, vaan että islam koskee kaikkia elämän alueita. uskonto määrää kaiken , syömisen, pukeutumisen, ajattelemisen..se ei ole yksityisasia joka ei nuille näkyisi
Raamattu antaa ohjeet siitä mitä saa syödä, minkälaisesta kankaasta tulee tehdä vaatteet jne.
Pari vuotta sitten nousi kohu eräästä suomalaisesta rok-bändistä, jotka pukeutuvat lavashowtaan varten hirviöiksi.
ne säännöt ei koske kristittyjä..täsäs näet kuinjka hyvä on tuntea uskonnot ja niiden periaatteet edes suurinpiirtein
Olen käsittänyt, että Raamattu neuvoo miten tulee elää.
olet pikkuisen väärässä..
"Seuraava askel on nostaa eri uskontojen näkökulmat vahvemmin esiin kaikissa koulun oppiaineissa."
Oi jospa olisin yhä ala-asteella. Haluaisin henkilökohtaisesti kokea, kuinka otetaan kristillinen tai islamilainen näkökulma matematiikassa. Ehkä oppisimme, että 1 1 1 = 1 ?
Tuo ensimmäinen kirjoittaja vastaa kysymyksiin, joita täälläki monet kiihkoilijat on kysyny. Kuten että tuleeko lapsista fiksuja ja terveitä, jos uskonto ei kuulu saumattomasti lasten elämään, minkä pitäis olla ihan selvä juttu - pitäähän ihmisellä joidenkin hoksottimien pelata ilman raamattuakin!
Mut sitten taas tuo toinenkin puhuu osittain asiaa. En tiedä, millasia uskonnontunteja täällä ihmiset on joutunu kokemaan, mutta ite pääsin peruskoulusta -08 ja ainakin sillon oli asiat jo aika hyvin. Ala-asteella oli tietysti näitä "piirrä jeesus kävelemässä vetten päällä"-juttuja, mut yläasteella taas puhuttiin kaikista uskonnoista samalla viivalla. Itseasiassa uskonnosta tuli sillon yks mun lempiaineista - oli aika jännää miettiä, miten erilailla ihmiset uskoo eri puolilla maailmaa. :D Samalla näki vähän ihmisten ajatustyyleistä ylipäätään, ja siitä, mitä ihmiset kokee tärkeiksi ja läheisiksi asioiksi.
Sama koskee lukion uskontoa, joka meni vielä syvemmälle uskonnon syihin, ja mitä siitä seuraa - eikä tosiaan niistä hyvistä puolista aina. Alotettiin ihan ylipäätään polyteistisistä ja monoteistisistä uskonnoista ja niiden piirteistä, ja siitä jatkettiin vaan eteenpäin - nyt harmittaa, et kuuntelin sillon vaan puolella korvalla ja koulumotivaatio oli ihan "mahtava" muutenkin sillon.. Ihan offtopicina, oli muutenkin ihan törkeen kiva opettaja, sil oli aina jotain omiakin kokemuksia ja tarinoita erilaisista ihmisistä ja tilanteista. :D Sai kiinnostumaan aiheesta, joka muuten saattais olla aika puuroa. Yhtä hauskoja oli saman opettajan psykologian tunnit. Niinkun sanoin tos ylempänä, niin ekan lukio vuoden sotkin aikalailla puolihuolimattomasti läpi, mut silti muistan et ne tunnit oli ihan hauskoja.
Mutta joo. En nää uskonnonopetuksessa itse vikaa, kun ei ole kokemusta niistä huonoista tunneista ja opettajista. Aattelin vastata tähän lähinnä senkin takia, että löytyy niitä hyviäkin tapauksia uskonnonopetuksesta (captain Obvious.. Mutta jos vaikka sitten vaihtelun vuoksi?). Ymmärrän kyllä, et joissain paikoissa on asiat huonostikin, joten en sano, että uskonnonopetus pitää kaikkialla pitää samanlaisena kun se nyt on - voihan sitä tietysti täälläkin päin vielä parantaa, aina voi. Ja noita asioita vois opettaa vaikkapa yhteiskuntaopin tunneilla, tai jossain muussa aineessa, jossa puhutaan ylipäätään maailman kulttuureista. Tai ehkäpä valinnaisena niille, joita uskonnot kiinnostaa?
Etiikka vois olla kyl tosi kiva ihan erikseen aineena. Se tekis hyvää ihan peruskoulusta saakka, vähän sellasta kasvattavaakin. Mistä sitä tietää, jos vaikka kaikenmaailman varhaisteinitkin rauhottuis, kun alkais ymmärtämään enemmän etiikkaa? :D Oppiihan sitä eläessäkin, mutta ei se pahaks ois.
"oli aika jännää miettiä, miten erilailla ihmiset uskoo eri puolilla maailmaa. :D Samalla näki vähän ihmisten ajatustyyleistä ylipäätään, ja siitä, mitä ihmiset kokee tärkeiksi ja läheisiksi asioiksi."
- Riippuu ihan siitä, mihin ihminen on lapsena indoktrinoitu. Ei kukaan ala ykskaks uskomaan mihinkään jumaliin, jos ei niitä ole hänelle lapsena todeksi väitetty.
Mut on se silti mielenkiintosta, miten erilaisia uskontoja on eri puolilla maailmaa. Oishan se silti hienoo, jos lapsille opetettais ihan kaikkialla, mitä vaihtoehtoja on, hyvät ja huonot jutut ja niin edelleen. Siihen voi kyl mennä tovi..
Eivät ne ole mitään "vaihtoehtoja". Uskonnot ovat vanhoja selityksiä maailmasta, josta ei ymmärretty mitään. Kyllä minua jotenkin viehättää esimerkiksi intiaaniheimojen ja aborginaalien käsitys kuolemasta ja henkien maasta, mutta ei ne tarinat niistä totta tee.
tuo on sinun vakaumuksesi. sat olla tuota mieltä mutta muista että jollakin voi jumala, jumalat..henget.. olla totta
uskovat hammaskeijuun.
Ehkei sulle. Mun mielestä sekin vaihtoehto pitää olla, että saa päättää uskoakin johonkin uskontoon. Tarkoitin noihin vaihtoehtoihin lisäksi sen, ettei usko mihinkään.
pakko vastata etä moni uskoo noitiinkin.. kuka mihinkin..kunnioitetaan kaikkien vakaumuksia..eikös
en minä alkaisi värkkäämään verorahoilla opetussuunnitelmaan mitään hammaskeijo/noita -kursseja.
Ite sain peruskoulun lusittua loppuun -99. Jotenkin jäänyt mieleen, että ala-asteella kaikki uskonnon koekysymyksetkin oli pelkkiä jeesus-aiheisia ja tunneilla luettiin ääneen raamattua. Ala-asteen englannin opettaja oli joku hihu, silläkin tunnilla laulettiin aina aluksi joku virsi, joulunaikaan myös tunnin päätteeksi.
Yläasteella uskonnontunnit olivat ihan kivoja, opettaja oli aivan loistava äijä, soitti kitaraa paljon ja puhui suurimman osan ajasta ihan jostain muusta kuin uskonnosta:) Koko yläasteen aikana en tehnyt merkinnän merkintää vihkoihini, kirjan taisin pari kertaa avata, kokeet suoritin lähinnä tuurilla, huonoin tuloksin. ET olisi ollut kyllä huomattavasti hyödyllisempää.
Olin myös valinnaisella etiikan kurssilla, siitä lyhyestä ainevalinnasta nautin eniten koko 9-vuotisen paskan aikana.
Ei ehkä hammaskeiju/pääsiäisnoita tyyppisiä noitia, mutta ainakin wiccat kutsuu itseään - ainakin osa heistä siis - noidiksi. Ja nyt tietysti joku hyökkää päälle että "enuskoeiolemahdollistaläpäläpä!" mutta silti, siinäkin uskonnosta kyse - vaikkei tuota uskontoa suomessa ole rekisteröity, niin muualla kyllä.
"Ala-asteella oli tietysti näitä "piirrä jeesus kävelemässä vetten päällä"-juttuja, mut yläasteella taas puhuttiin kaikista uskonnoista samalla viivalla. Itseasiassa uskonnosta tuli sillon yks mun lempiaineista - oli aika jännää miettiä, miten erilailla ihmiset uskoo eri puolilla maailmaa."
Sivuutit tämän oikeastaan kaikkein tärkeimmän vaiheen vain kuin olan kohautuksella. Tässä vaiheessahan se aivopesu ja uskonnon syöttäminen totuutena tapahtuu. Myöhemmin se ei enää onnistu ja sen vuoksi sinne onkin sijoitettu nuo mainitsemasi kivat jutut.
Ohitit siis ongelman melko kepoisasti.
Selitä, miksi 1-5-luokkalaisille täytyy opettaa uskontoa, kun historiakin aloitetaan vasta viidenneltä. Itsekin sanoit, että se järkevä oprtus alkoi yläasteella.
Mihin siis tarvitaan uskonnonopetusta 1-5 luokilla, ellei aivopesuun?
Mutta tarkoitin lähinnä, ettei se niin kamalaa koko koulun ajan ollut - eli en siis poistais koko ainetta. Mutta joo, kyllä sitä vois muuttaa sillon ala-asteella samankaltaseks kun yläasteellakin, en väitä etteikö, en vaan koskaan kokenu sitä aivopesuna ite. Voi olla että muilla on erilaisia kokemuksia, kerroin vaan omani.
"Kouluttaessani luterilaisen uskonnon opettajia korostan, että uskonnossa tulee viljellä toisin ajattelemisen taitoa. Tähän sisältyy kriittinen yhteiskunnallinen tiedostaminen, joka nousee kristillisen tradition ytimestä. Opetusmenetelmistä keskeisin on siksi kriittinen ja avoin keskustelu."
Harvoin olen kuullut mitään noin paksua valehtelua ja täydellistä paskapuhetta. Poikani kertoi koulustaan,
että uskonnonopettaja on tunnustuksellinen, lähes fundamentalistinen kristitty, joka esittää kristinuskon
faktaja ja kaikki muut uskonnot pilkallisesti tai vihamielisesti ivaten pakanoiden taikauskontoina, joiden
palvojat joutuvat kaikki helvetiin. Mistään kriittisestä ja avoimesta keskustelusta ei ole tietoakaan ja
sellaisen edes yrittämisestä joutuu ajetuksi ulos luokasta uskonnontunnilta "opetuksen häiritsemisestä".
Muutenkaan ei ole mitään järkisyytä opettaa lapsille muinaisten paimentolaisten alkeellisia taikauskoja.
Niille ei ole mitään tarvetta eikä järjellistä käyttöä, niitä tarvitaan tasan yhtä paljon kuin opetusta korvatunturin joulupukin pajasta tai opetusta eri keijukaislajien kulttuurieroista. Oppilaat tarvitsevat
oikeaa tietoa ja faktoja, eivät taikauskoisia typeryyksiä ja ahdasmielisen suvaitsematonta sontaa.
Onpa mielipide.
Minä olen taas sitä mieltä ( onpa toinen mielipide, siis) että uskontojen tuntemus on hyödyllistä. Sillä tavoin ymmärtää toisia kulttuureita ja niiden rakennetta. En ylvästelisi yhtään tietämättömyydellä, vaikka en uskoisi kaikkiin uskontoihin ja niiden jumaliin , jumalattariin, pyhiin puihin tai muihin.
Muutoinkin olen sitä mieltä ( kun nyt pääsin vauhtiin) että kannattaa suhtautua kunnioitavasti toisin ajatteleviin, niihin uskoviinkin.
joiden sisältö koostuu väkivallasta? En minä ainakaan kunnioita ihmisiä, joiden mielestä homojen ihmisoikeuksia saa polkea ja naisten pitää olla miehille alamaisia, koska raamatussa tai koraanissa niin sanotaan.
Älä heitä lasta pois pesuveden mukana. Uskonnoissa on paljon hyvää ,jos ne ovat ns. terveitä uskontoja.
Sairaista uskonnoista esimerkkinä se muinainen satojen ihmisten itsemurha hullun Jones-nimisen johtajan käskystä..noita viimeisen ajan
idiootteja siis.
Terveessäkin uskonnossa voi olla heikkouksia, koska jäsenet ovat ihmisiä. Puhutaan toista ja pystytään "vain vähän sinne päin"-tekoihin. Tuokin uskonnot olisivat täydellisiä jos niissä vaikuttaisi vain jumala jumala. Ihmiset on siinä se heikko rengas.
Miksi sitten pitää ylipäänsä olla uskontoja? Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että meissä ihmisissä on aivorakenne sellainen että olemme alttiita omaksumaan itsellemme uskonnon..mene tiedä, mutta jos se on ryhmä joka tukee yritystä elää oikein, niin eikö se on hyvä asia? Onhan ateistitkin ryhmittyneet erilaisiin yhdistyksiin.
"Älä heitä lasta pois pesuveden mukana. Uskonnoissa on paljon hyvää ,jos ne ovat ns. terveitä uskontoja.
Sairaista uskonnoista esimerkkinä se muinainen satojen ihmisten itsemurha hullun Jones-nimisen johtajan käskystä..noita viimeisen ajan
idiootteja siis."
Miksi uskomisessa johonkin olemattomaan olisi jotain hyvää?
"Terveessäkin uskonnossa voi olla heikkouksia, koska jäsenet ovat ihmisiä. Puhutaan toista ja pystytään "vain vähän sinne päin"-tekoihin. Tuokin uskonnot olisivat täydellisiä jos niissä vaikuttaisi vain jumala jumala. Ihmiset on siinä se heikko rengas."
Kaikki uskomiset ovat huuhaata.
"Miksi sitten pitää ylipäänsä olla uskontoja? Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että meissä ihmisissä on aivorakenne sellainen että olemme alttiita omaksumaan itsellemme uskonnon..mene tiedä, mutta jos se on ryhmä joka tukee yritystä elää oikein, niin eikö se on hyvä asia? Onhan ateistitkin ryhmittyneet erilaisiin yhdistyksiin."
"Yritystä elää oikein"? Oletko sinä noin sokea? Kumarrellaan, palvotaan, uhrataan jollekin kuvitteelliselle olennolle ties mitä ja siinä samalla poljetaan kanssaihmisten oikeuksia. Minä en tiedä ainuttakaan uskonnollista porukkaa, joka tunnustaisi ihmisten tasavertaisuuden.
no, olet tuota mieltä ja minä tätä