Loppuun palanut.

feel like dying kirjoitti:

Miten voikaan ihminen olla väsynyt.. en jaksa iloita elämästä. Tuntuu, että elämäni murenee käsiin, joka päivä vähemmän ilonaiheita. Toiset ihmiset kyllä vielä kiinnostaa, ehkä ainoa asia joka jaksaa pitää hereillä. Ilman rakkaita ystäviäni en jaksaisi ollenkaan, joskus menetin osan heistä koska olin liian väsynyt. Nyt he ovat ainoat tukipilarini. Alkoholi, lääkkeet ja kannabis maistuvat myös, niistä saa hyvän olon edes hetkeksi. Miten voikaan väkivalta paiskoa ihmisen näin maahan, henkinen etenkin. Se on viiltänyt niin syvältä, vaikka se onkin vain yhtä kylmää muistoa se ei jätä rauhaan. Ei myöskään lasinen lapsuus, näen siitä kuvia silmissäni. Öisin heräilen painajaisiin, en jaksa. Ruoka ei maistu, kuihdun silmissä. Tiedän sen itsekkin, en halua laihtua. Se on rumaa, mutta mielessä soi "Nälkä tekee sinusta vahvan!" Tunnen olevani sairas, iltaisin pyörin lakanoissa ja itkien itseni uneen. Joka ilta ahdistaa. Kuolema olisi helppo, kivuton, rauhallinen. Mutta entä jos onkin taivas ja helvetti? Ja entä ystäväni, heille haluan vain hyvää? Itse en jaksa enää taistella. Haluan, että tämä helvetti loppuu. Haluaisin, että elämä olisi elämisen arvoista. Kaikki ovat minusta huolissaan, en halua olla vaivaksi.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä