Minun seurakuntani (n. 2000 jäsentä) ei ole järjestänyt viikonloppuisin rukous- ja ylistystilaisuuksia enää vuosiin. Kaikenmaailman kirpputori- ja hiusten- ja autonpesusessioihin kyllä tuntuu energiaa riittävän ja ties mihin "äksöneihin", mutta tällaista uskovalle ihmisille tarkoitettu "perusruisleipää" ei vain ole tarjolla.
Mitähän nämä pastorit/saarnaajat oikein pähkäilevät? Eivätkö ne tajua, että ei aikuinen, perheellinen, työssä käyvä ihminen ehdi arkena kaiken pyörityksen keskeltä lähteä enää seurakuntatilaisuuksiin, kyllä ne ovat viikonloput, jos ja kun sitä aikaa jää. Noh, jos ei ymmärretä, mitkä asiat seurakunnassa olisivat niitä tärkeimpiä, niin minkäpä sille voi - jätetään väliin rukousyhteyden kokeminen ja yhdessä ylistäminen muiden uskovien kanssa. Alan olla tosi kyllästynyt tällaiseen ihme touhuiluun srk:ssa, jossa ei ole mitään kunnon perustaa.
Mitähän nämä pastorit/saarnaajat oikein pähkäilevät? Eivätkö ne tajua, että ei aikuinen, perheellinen, työssä käyvä ihminen ehdi arkena kaiken pyörityksen keskeltä lähteä enää seurakuntatilaisuuksiin, kyllä ne ovat viikonloput, jos ja kun sitä aikaa jää. Noh, jos ei ymmärretä, mitkä asiat seurakunnassa olisivat niitä tärkeimpiä, niin minkäpä sille voi - jätetään väliin rukousyhteyden kokeminen ja yhdessä ylistäminen muiden uskovien kanssa. Alan olla tosi kyllästynyt tällaiseen ihme touhuiluun srk:ssa, jossa ei ole mitään kunnon perustaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tuo on yleinen tapa "pitää kokouksia" siis se että järjestetään hius-ruoka,vaate ym...messuja.seminaareja ja tapahtumia että saaadaan ihmisiä seurakuntiin,mutta väärään suuntaa olla menossa jos seurakuntien täytyy olla VAIN paikkoja jossa ihmiset viihtyy kun on viihdettä ja ohjelmaa.
Näin seurakunnat menettävät lopulta ihmisten kiinnostuksen kun venyvät kuin purukumi sen mukaan mitä ihmiset odottaa ja haluaa sen sijaan että seisoisivat vakaasti oman sanomansa pilareilla