Nuiva kielipoliittinen vaaliohjelma
Katson, että ruotsin kielen osaamisvaatimuksista valtion viroissa luovutaan, poislukien viranomaiset, joiden työtehtävät ERITYISESTI edellyttävät tällaista kielitaitoa. Tämän myötä ruotsin kielen pakollinen opiskelu kaikilla koulutusasteilla lakkaa välittömästi. Suomenkieliset oppilaitokset voivat jatkossakin tarjota ruotsin opetusta resurssiensa ja kysynnän mukaan ja samoin ehdoin kuin muitakin vieraita kieliä.
Perustuslakia tulee muuttaa siten, että ruotsin kielen asema toisena, tasavertaisena kansalliskielenä lakkautetaan. Suomen valtion ainoaksi viralliseksi kieleksi jää suomen kieli. Valtion, siis hallituksen, eduskunnan ja virkakoneiston, ainoa työkieli on suomi.
Kunnallistasolla ruotsi voi säilyä virallisena kielenä pääsääntöisesti nykykäytännön mukaisesti mutta kuitenkin seuraavin poikkeuksin:
1) Nykyisistä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista tulee kaksikielisiä. Muutoksen jälkeen Suomessa on suomenkielisiä ja kaksikielisiä kuntia.
2) Kaksikielisenä pidetään jatkossa kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin. Jos ruotsinkielisten osuus asukkaista jää tämän alle, heillä ei ole subjektiivista oikeutta saada kunnan viranomaisilta ruotsinkielistä palvelua. Mikäli heidän absoluuttinen lukumääränsä kuitenkin on merkittävä, kuten Helsingissä ja Turussa, kunnalle voidaan tarkemmin määriteltävin ehdoin säätää velvoite tarjota asioimistulkin palveluja.
Yleisradion ruotsinkielisen toiminnan osuus Ylen kokonaisbudjetista saatetaan vastaamaan ruotsinkielisten osuutta väestöstä.
Saamen kielten suhteen noudatetaan samankaltaista politiikkaa. Ottaen huomioon saamen kielten uhanalainen asema voidaan niiden elvyttämiseksi ja ylläpitämiseksi kuitenkin soveltaa joustavampia kriteereitä.
Ruotsinkielinen kouluverkosto voi toistaiseksi jatkaa toimintaansa nykyisin ehdoin. Ruotsinkielisten koulujen oppilaskohtainen rahoitusosuus ei kuitenkaan saa ylittää (eikä alittaa) suomenkielisten koulujen vastaavaa. Helsingin yliopistosta tulee yksikielinen, ja ruotsinkielisten erillinen sisäänotto lopetetaan.
Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan asema on otettava erilliseen uudelleentarkasteluun. Suomen kielestä tulee tehdä Ahvenanmaalla virallinen vähemmistökieli, ja maakunnan suomenkielisille tulee turvata ne perustavanlaatuiset kielelliset ihmisoikeudet, joihin Suomi on kansainvälisillä sopimuksillakin sitoutunut.
Suomi kuitenkin kunnioittaa Ahvenanmaan itsehallintoa. Mikäli suomen kielen ja suomenkielisten asemasta ei päästä sopimukseen, harkittavaksi tulee Suomen ja Ahvenanmaan valtioyhteyden katkaiseminen. Tulonsiirrot manner-Suomesta maakuntaan lopetetaan, ja Suomi sanoutuu irti Ahvenanmaan sotilaallisesta puolustamisesta. Maakunta voi halutessaan itsenäistyä tai etsiä uuden elättäjän vaikkapa Ruotsista.
Pitkän tähtäyksen tavoitteena on neuvotella Ruotsin kanssa sopimus kielivähemmistöjen aseman symmetrisestä järjestämisestä. Vastavuoroisuuden periaate kannustaa kumpaakin maata kohtelemaan suurinta kielivähemmistöään mallikkaalla tavalla.
Katson, että ruotsin kielen osaamisvaatimuksista valtion viroissa luovutaan, poislukien viranomaiset, joiden työtehtävät ERITYISESTI edellyttävät tällaista kielitaitoa. Tämän myötä ruotsin kielen pakollinen opiskelu kaikilla koulutusasteilla lakkaa välittömästi. Suomenkieliset oppilaitokset voivat jatkossakin tarjota ruotsin opetusta resurssiensa ja kysynnän mukaan ja samoin ehdoin kuin muitakin vieraita kieliä.
Perustuslakia tulee muuttaa siten, että ruotsin kielen asema toisena, tasavertaisena kansalliskielenä lakkautetaan. Suomen valtion ainoaksi viralliseksi kieleksi jää suomen kieli. Valtion, siis hallituksen, eduskunnan ja virkakoneiston, ainoa työkieli on suomi.
Kunnallistasolla ruotsi voi säilyä virallisena kielenä pääsääntöisesti nykykäytännön mukaisesti mutta kuitenkin seuraavin poikkeuksin:
1) Nykyisistä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista tulee kaksikielisiä. Muutoksen jälkeen Suomessa on suomenkielisiä ja kaksikielisiä kuntia.
2) Kaksikielisenä pidetään jatkossa kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin. Jos ruotsinkielisten osuus asukkaista jää tämän alle, heillä ei ole subjektiivista oikeutta saada kunnan viranomaisilta ruotsinkielistä palvelua. Mikäli heidän absoluuttinen lukumääränsä kuitenkin on merkittävä, kuten Helsingissä ja Turussa, kunnalle voidaan tarkemmin määriteltävin ehdoin säätää velvoite tarjota asioimistulkin palveluja.
Yleisradion ruotsinkielisen toiminnan osuus Ylen kokonaisbudjetista saatetaan vastaamaan ruotsinkielisten osuutta väestöstä.
Saamen kielten suhteen noudatetaan samankaltaista politiikkaa. Ottaen huomioon saamen kielten uhanalainen asema voidaan niiden elvyttämiseksi ja ylläpitämiseksi kuitenkin soveltaa joustavampia kriteereitä.
Ruotsinkielinen kouluverkosto voi toistaiseksi jatkaa toimintaansa nykyisin ehdoin. Ruotsinkielisten koulujen oppilaskohtainen rahoitusosuus ei kuitenkaan saa ylittää (eikä alittaa) suomenkielisten koulujen vastaavaa. Helsingin yliopistosta tulee yksikielinen, ja ruotsinkielisten erillinen sisäänotto lopetetaan.
Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan asema on otettava erilliseen uudelleentarkasteluun. Suomen kielestä tulee tehdä Ahvenanmaalla virallinen vähemmistökieli, ja maakunnan suomenkielisille tulee turvata ne perustavanlaatuiset kielelliset ihmisoikeudet, joihin Suomi on kansainvälisillä sopimuksillakin sitoutunut.
Suomi kuitenkin kunnioittaa Ahvenanmaan itsehallintoa. Mikäli suomen kielen ja suomenkielisten asemasta ei päästä sopimukseen, harkittavaksi tulee Suomen ja Ahvenanmaan valtioyhteyden katkaiseminen. Tulonsiirrot manner-Suomesta maakuntaan lopetetaan, ja Suomi sanoutuu irti Ahvenanmaan sotilaallisesta puolustamisesta. Maakunta voi halutessaan itsenäistyä tai etsiä uuden elättäjän vaikkapa Ruotsista.
Pitkän tähtäyksen tavoitteena on neuvotella Ruotsin kanssa sopimus kielivähemmistöjen aseman symmetrisestä järjestämisestä. Vastavuoroisuuden periaate kannustaa kumpaakin maata kohtelemaan suurinta kielivähemmistöään mallikkaalla tavalla.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Onko toi se sama Jussi, joka kehui julkisesti raiskaavansa vihreät naiset?
Siis nuiva keille? Jos olet surusveko, niin sitten on todella nuiva ohjelma. Jos olet aitosuomalainen tai edustat muita vähemmistöjä, niin ohjelma on oikein hieno.
Nuiva lienee sarkasmia.
Mutta tuolta tilanne tulee näyttämään ennemmin tai myöhemmin,
joten ei kannata lukea ruotsia, vaikka nykyhallitus sen pakon aikaistaisikin..
Tai siis voihan ruotsia lukea valinnaisena kielenä, jos on siitä kiinnostunut,
mutta pakolle ei ole perusteita.
Pakkoruotsi ei ole edes kieli ollenkaan. Pakkoruotsi on pelkkää poliittista paskaa.
Vaikuttaa hyvin asialliselta. Normaalia länsimaista demokratiaa.
Suomenkieli on suomalaisten kieli, ruotsinkieli ruotsalaisten kieli, norjankieli on norjalaisten kieli, jne. Kaikissa demokraattisissa valtioissa voi opiskella myös vähemmistöjen kieliä jos katsoo tarpeelliseksi.
Käytännöllisistä syistä johtuu, että pienet vähemmistökielet jäävät yleensä kyseisen vähemmistön omaan käyttöön.
Täyttä ja tasa-arvoistavaa asiaa toteutettäväksi.
No kyllä tuo Halla-Aho järkevämpi mies on kuin 90% Pohjoismaiden ja Baltian politikoista.