Mulla on pakonomainen tarve repiä alahuultani. Tämä tapa alkoi jo 10 vuotta sitten joten tässä on jo aika pitkään sitä huulta reviskelty. Aamulla ensimmäisenä kun herään, stressaantuessani ja muutenkin melkein joka tilanteessa. Useimmiten revin huomaamattani mutta joskus ihan oikeasti tekee niin paljon mieli repiä. Oon kokeillut parannella huultani kaikilla mahdollisilla huulirasvoilla ja -voiteilla mitä kaupasta ja apteekista löytyy. Mikään ei oo auttanut. Monet rasvat auttaa hetken aikaa, mutta sitten se taas alkaa. Välillä on jaksoja jolloin selvästi revin vähemmän, toisinaan taas revin lähes kokoajan. En enää edes juurikaan tunne kipua repiessäni, silloin kyllä kun oikein verille revin niin tekee kipeää, mutta pakko se suikale on silti repästä.
Olisko mitään maata mullistavaa ideaa, miten tästä kamalasta tavasta pääsee eroon?
Olisko mitään maata mullistavaa ideaa, miten tästä kamalasta tavasta pääsee eroon?
Vastaukset 10
Vanhimmat
...hölmöjä. Eikö ? Sinä revit(puret?) itseäsi. Tuntuuko se hyvältä. EN usko. Arvaa miten minä kidutan itseäni !! Puren suun sisäosia. Poski ja huulilihoja. Hullua ! Olen myös ikäni pureskellut KYNSIÄNI. Inhottava tapa on periytynyt joillekin lapsistani. Yök. Kynsistä tulee leveät ja RUMAT. Kynnenpureminen helpottaa välillä,kun ei EHDI pureskella,joten TVtä ei kannata katsella. Ehkä sinun kannatta katsoa isonnuslasilla huuliasi,niin näet,miten rumat ne ovat. Mitä ajattelisit sikarista huulien välissä.?
Hölmöähän tällänen itsensä repiminen ja kiduttaminen on. Eihän se hyvältä tunnu. Jossain määrin kyllä nautin siitä. Tänään taas pääsin kokemaan sen pitkästä aikaa, kun olen oikein kunnolla saanut huulet verille ja laitoin Blistex- huulirasvaa. Sattui niin että teki mieli kirkua. Enpähän vähään aikaan taas revi. Olen kyllä sitä huulta katellu ja huomannu kuinka ruma se on, loistava kontrasti ylä- ja alahuulen välillä kun ylähuulta en koskaan ole repinyt ja se on ihan terve. Mieluummin kyllä pureskelisin kynsiä kun repisin alahuulta.
Minun mielestäni se nimenomaan tuntuu hyvältä, suorastaan nautinnolliselta. Samoin tykkään kuopsia hilsettä päästäni. Se irtoamisen tunne on ihana, ja mitä isompia hilseenvonkaleita lähtee sitä parempi. Lapsena jo revin huuliani ja jalkapohjistani revin nahkaa. Nykyisin revin sormistani ja kämmenistä kun kutisevat...
Itse revin myös huuliani. Tottakai, jos niissä on "suikale" se on repäistävä pois, vaikka tulisi verta. Mitä enemmän repii, sitä enemmän on revittävää. Nyt mulla on jonkin aikaa ollut rakennekynnet, eikä niillä saa kunnon otetta. Olen huomannut ettei huulissani ole revittäviä suikaleitakaan, kun repiminen on jäänyt.
Itseasiassa tuo on totta, oon myös kokeillut kynsiä ja se on auttanut. Harmi, että teen sellasia töitä jossa kynnet vaan tuppaa lähtemään irti eikä muutenkaan ole käytännölliset töissä :/
Mulla ihan sama ongelma :( Toiset pureskelee kynsiään, minä revin huultani. Nimenomaan töissä kun mietin jotain keskittyneesti, samalla huomaamattani toisella kädellä räpellän huultani. Välillä lähtee niin iso suikale että tulee verta. Käytän Bepanthenia huulirasvana, sen avulla huulet kyllä paranee aina viikonlopun aikana, silloin ei tule revittyä, mutta arkipäivien aikana revin taas ihan hajalle :( En ymmärrä mikä auttaisi. Pitäisi olla joku joka läppäisi käsille aina kun käsi meinaa hakeutua huulille.
ihan sama juttu! se antaa tyydytyksen tunnetta ja on ihanan tuntuista
mulla on itseasiassa sama ongelma :D mut jos ne huulet on ehjät, ei niitä tule revittyä ja joskus saattaa olla kuukausiakin repimättä! Mutta joskus se iskee taas ja tulee revittyä ihan jokapäivä. Tämä pakkomielle on ollut pienestä asti, mutta oikeastaan en ole sitä kokenut mitenkään häiritseväksi :) paitsi silloin, kun huuli on niin riekaleina, että se näyttää rumalta ja sattuu, mutta se ei ole kovin yleistä ja repimisestä huolimatta huulet ovat yleensä hyvännäköiset :)
Minulla on tapa että revin sitä suojakuorta huulten päältä enkä voi lopettaa
Otapa botoksia tai kermaa, niin paranet ennenkuin sairastut!