jatkoa...
Päällimmäisenä jäi mieleen ketjusta "MINÄ ja MINUN koira" -asenne. Kuitenkin hyvin monessa viestissä tuotiin esiin hyvin tärkeä asia: koirat ovat yksilöitä, mikä sopii yhdelle ei sovi KAIKILLE, ei edes sille toiselle... Siitä huolimatta verisesti taistellaan juuri sen itselle hyväksi havaitun metodin puolesta. Kun kerran hyväksytään se, että koiria on erilaisia, miksei voi myöskin hyväksyä että koulutustapoja on erilaisia?
Tyttäreni ihmetteli taannoin, miksi vanhemmat ihmiset eivät omaa käytöstapoja. No, nämä hänen silmissään vanhemmat ihmiset ovat omaa ikäluokkaani, useat näitä vapaan kasvatuksen hedelmiä. Vapaaseen kasvatukseenhan eivät kuuluneet rajat ja kuri, ainoastaan mittaamaton määrä rakkautta.
Onko kovin kaukaa haettua, kun omaa elämää eivät ole millään tapaa rajoittaneet kuri ja rajat niin miten niitä osaa opettaa lemmikeilleen? Annetaan vain hirveästi rakkautta ja hellyyttä, lopuksi ihmetellään että miten tähän on tultu että koira ei vaan ihan itsetään osaakaan olla koira. Siis sellainen koira joka isovanhemilla oli, kiltti ja kuuliainen... Olettaisin, että niitä lapsuuden muistikuvien koiria on kuitenkin koulutettu jotta ovat olleet mallikelpoisia.
Koulutustapoja on kuitenkin monia. Näitä "mummoloiden" koiria on usein koulutettu tavoilla joita nykyisin tuskin kukaan hyväksyy. Me kaikki varmaankin olemme samaa mieltä siitä, että koulutustrendeissä ollaan menossa parempaan suuntaan. Tuskin kukaan enää kannattaa "nyrkillä" kouluttamista. Olkoon koulutus sitten nakeilla, kehuilla tai henkisellä vahvuudella kouluttamista, lähtökohta mielestäni on se että koulutus tuottaa toivotun tuloksen. Jokainen valitkoon koiralleen/itselleen sopivan tavan.
Cesar Millan -ketjuun
16
376
Vastaukset
- perheen isä
En ole lukenut em.ketjua, mutta olipas hyvä aloituskirjoitus. Todella asiaa.
"Onko kovin kaukaa haettua, kun omaa elämää eivät ole millään tapaa rajoittaneet kuri ja rajat niin miten niitä osaa opettaa lemmikeilleen?"...ei varmasti ole.
Eikö tuon todista osittain myös se, kun täällä aiheita lukee ja minkälaisia ne sisällöltään on. Suurimmassa osassa syyllinen on kurin puute ja sen antamisen osaamattomuus. (ei siis väkivallan)
Koiran käytös myös heijastaa omistajaansa. Niin ulkona kuin sisällä tai elinympäristössä.
(usein välinpitämättömyys ympäristöstä)
No eipä laiteta tätä nuorten piikkiin (käytöstä). Lapsi heijastaa taas vanhempiaan, eikö niin. Siihen kai viittasit.
Nuori/lapsi vaatii myös rajoja, ohjausta, sekä opastusta ja samaa se tekee myös lemmikilleen, miten tätä on saanut. Samoin rakentuu myös sen ajattelumaailma ja suhtautuminen siihen.
Ottamatta kantaa näihin CM ja muihin koira kouluttajiin ja niiden ohjelmiin, niin kävin hetken eilen SEY:n sivuilla ja siellä oli jokin CM aihe, jossa oli linkki kahteen videopätkään. Toinen oli turha (spk ja kissa) toinen oli varsin mallikas (Siperianhusky) Ottaen huomioon millainen koira oli ja mitä siinä oli tehtävissä ja lopputulos. Ihmettelin vain kommentteja ja päädyinkin niissä tiettyyn ikä painotteeseen. Kommentoidaan ennen ajattelua.Huomiotta vain jäi usealta, että koira oli lopettamis uhan alla käytöksensä osalta ja sai elää. Se kaiketi oli tärkein.
Helposti päätyy ajatteluun, että ollaan jotain mieltä vain oman mielipiteen tai asenteen vuoksi, eikä osata erottaa, sen mielipiteen tai asenteen ohittavia erillisiä ja yksittäis asioita tai tapahtumia.
Olen nyt seurannut muutaman kerran nelosen Victoria Stillwellin ohjelmaa ja siinäkin on kyllästymiseen asti samaa ongelmaa ja asennetta ihmisillä koiriinsa. Kurittomuutta ja lapsikoira asennetta.
Samoin Cesar Millanin ohjelmassa, kuten myös Mtv3.n Hännänheiluttajat ohjelmassa, joka taas on hyvin lähellä omaa asennoitumista ja tyyliä.
Samoin löysin kirjoituksestasi tyylin, jota en ole itse pystynyt sanoin kuvaamaan on henkisellä vahvuudella kouluttamista. Hyvin sanottu. Tämä on minun tyylini palkitsevalla semmoisella.
Rajat, kuri jne. on loppukädessä koiran ja omistajan sekä elinympäristön etu. Kurittomuus ei taas ole kenenkään etu. Pelkkä sana ei saisi herättää intohimoja puoleen tai toiseen, vaan sen kokonais-sisältö ja kokonais merkitys.- Sakemaanikko
että löysit noista ohjelmista ja koulutusmetodeista sen olennaisen. Aloittaja kirjoittaa asiaa. Tuon päänsilittelykasvatuksen ja kaiken sallivan politiikan ansiosta meillä on käsistä lähtenyt päihdeongelma myös ja vankilat täynnä. Nyt jos joku haluaa ja vaatii rajoja, enemmistö leimaa ties miksi. Minun mummolani koira oli kasvatettu lempeästi ja hyvin kohdeltuna, mikä oli harvinaista maaseudulla silloin. Koira olikin harvinaisen fiksu käytökseltään ja ymmärsi todella hyvin ihmistä.
- perheen isä
Nyt kun näitä ohjelmia tulee varsin paljon viikoittain, ja niitä ihmiset tuntuu paljon katsovan, niin miksi niistä sitten ei opita mitään tai osata soveltaa niitä ohjeita.? Vai osataanko. Täällä on paljon samoja tai samankaltaisia kysymyksiä ja ongelmia, joita noissa ohjelmissa pääosin käsitellään.
Ennen ei näin ollut ja siihen auttoi vain kokeilu ja tekeminen ja siitä oppi ja kokemusta koirista kertyi.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Joku viisas voisi kommentoida, että ajat muuttuu. Niin muuttuu. Ennen tehtiin enemmän -nykyisin ihmetellään enemmän ja ollaan vain mieltä jostain mutuna.
Samoin jos kysytään jotain ja vastaus ei edusta omaa ajatusmaailmaa niin siihen stoppaa ja eletään mielummin ongelman kanssa. Ajatusmaailman suppeus tai rajoitteisuus johtaa sen taantumaan, eikä näin mitään kehitystä voi tapahtua jatkossa. Avoin, utelias ja varaukseton ajattelu johtaa kehitykseen. Tätäkin voi soveltaa omaan arvomaailmaan kunhan sen pitää oman mielen avoimena.- Sakemaanikko
siltä, että monet vain katsovat televisiosta sitä ohjelmaa ja se menee ohi pään saman tien. Jää puheen tasolle, "se ja se on hieno kouluttaja ja voi että miten se sai sen koiran tottelemaan". Asiaa ei sisäistetä vaan oman koiran kanssa toimitaan edelleen, kuten ennenkin.
- Kukkahatuton setä
Sakemaanikko kirjoitti:
siltä, että monet vain katsovat televisiosta sitä ohjelmaa ja se menee ohi pään saman tien. Jää puheen tasolle, "se ja se on hieno kouluttaja ja voi että miten se sai sen koiran tottelemaan". Asiaa ei sisäistetä vaan oman koiran kanssa toimitaan edelleen, kuten ennenkin.
Ylivoimaisesti paras CM:n toteamus (varsin usein käytetty) on mielestäni:
"I'm not here to train your dog, I'm here to train you!"
CM:n kaltaiselle kaverille joka on puhelias ja ulospäinsuuntautunut, pikkuisen hintahtavan oloinen sekä ennen kaikkea, selväjärkinen koirien suhteen, on selkeä tilaus TV-mediassa. Aivan vastaavasti kuin CM:n ohjelmassa, näissä muissa aiemmin mainituissa ohjelmissa on aina yksi ongelma ylitse muiden eli koirien omistajat. Aivan uskomattoman löperöitä ja saamattomia ihmisiä, kertakaikkiaan!
Taitaa olla nykyisen sukupolven (tai ainakin ison osan) suuri harhakuvitelma, että koira on onnellinen saatuaan sisäfilettä, käytyään hierojalla tai sosiaalistuttuaan koirapuistossa. Sitten ihmetellään, miksi on isoja ongelmia. Koiralle tärkeintä ovat rutiinit, rajat ja rakkaus, eikä se siitä mihinkään muutu sillä koira on koira vaikka sen pukisi Chanelin vaatteisiin. Vuosi vuodelta ahdistaa enemmän, kun katsoo vastaantulevia koiria jotka rodusta ja koosta riippumatta käyttäytyvät aina vaan huonommin ja huonommin. Koiria inhimillistävät kukkahattutädit pitäisi kaikki laittaa syytteeseen koirien oikeuksien polkemisesta!
Sitä olen aiemminkin hämmästellyt, miten ihmeessä SEY:llä riittää aika moiseen hihhulointiin (CM-boikotti), kun olisi ympärillä aivan oikeitakin eläinsuojelullisia asioita joihin tulisi paukkuja käyttää.
Tulipas taas kiukkuista tekstiä, kun adrenaalinia pakkaa vieläkin vereen... Tänäkin aamuna, kun käytiin vanhemman koiran kanssa pitkällä lenkillä ja oltiin kauempana kotinurkilta niin sai taas valistaa yhtä koiran omistajaa oikein kunnolla, että heidän kultainen noutajansa "joka ei tee kenellekään mitään" ei saa juosta vapaana ja hyppiä vastaantulevien päälle. Kahden lapsensa kanssa kulkenut äiti, toinen lapsi vaunuissa, toinen pikkuisella pyörällä, oli aivan hädissään kun iso koira ryntäilee päälle metsästä. Onneksi satuin paikalle ja sain noutajan pannasta otteen. Emäntä saapuu puolijuoksua metsäpolulta ja vihaisena huutaa "laske se koira irti". Voi jumalauta, silloin paloi käämi oikein huolella ja ripitin emännän oikein viimeisen päälle.
Lopuksi, kun olin latonut faktat homman laittomuudesta, edesvastuuttomuudesta ja täydellisestä välinpitämättömyydestä muita kohtaan jne. Tilannetta seuraamaan jääneelle perheenäidille totesin, että seuraavalla kerralla soita heti poliisit paikalle. Vielä lopuksi yritti noutajan emäntä mutista jotain "vapaana kulkemisen opettelusta" ja "nipottamisesta", mihin totesin vaan että "Jos koiranne juoksee vapaana minua kohti, niin en voi taata etteikö oma koirani puolustaudu ja puolusta minua". Emäntä katseli paikallaan koko episodin ajan rauhallisesti istuskellutta isoa sakemanniani ja lähtiessään mutisi, että "ihan hirveitä nuo schäferit!". Pikkulasten äiti kiitteli avusta ja totesi, että ei ollut ensimmäinen kerta kun kyseinen koira juoksee vapaana.
Cesar Millan boikottiin ja maailma pelastuu! Tai sitten jotain muuta... - perheen isä
Sakemaanikko kirjoitti:
siltä, että monet vain katsovat televisiosta sitä ohjelmaa ja se menee ohi pään saman tien. Jää puheen tasolle, "se ja se on hieno kouluttaja ja voi että miten se sai sen koiran tottelemaan". Asiaa ei sisäistetä vaan oman koiran kanssa toimitaan edelleen, kuten ennenkin.
Ihaillaan osaajaa ja siihen jää. Ei siinä mitään pahaa ole. Ja toisiaan Puheen ja ihailun asteelle usein taitaa jäädä. Asioita tai mitään ei voi sisäistää, jos yleinen tekeminen jää vain tälle tasolle.
Samoin minun omat vanhempien koirat ja iso- vanhempien koiria kohdeltiin hyvin ja asiallisesti. Ei kaikki vanha ole nyrkki ja komento linjaa.
Näiden kokemusta olen itse aikanaan hyödyntänyt ja niistä oppinut kuin aloittelin oman koiran kanssa (6v.)
Sitten nämä kotimaiset "esikuvat". Nykyisin kait pitää olla kuuluisa ja ulkomaalainen, jotta olisi riittävän uskottava. Samaan mitä em,ohjelmissa junnataan, niin samaa osaamista löytyy hyvin paljon myös kotimaasta. Ei tarvitse olla PK-kouluttaja tai vastaava "guru". Enemmän niitä löytyy kokeneista koiraihmisistä, jotka ei itsestään ihmeempää melua pidä, mutta on kivempi saada "vinkkejä" tunnetulta ihmiseltä, vaikka nämä "vinkit" tulevat usein varsin vaativasta päästä ja näin ollen hyöty jää varsin vähäiseksi tai nollaksi. Varsin ymmärrettävä asia.
Mistä tälläisen "taviksen" sitten tietää? No koirasta ja sen olemuksesta. Samoin sen omistajasta. voi olla naapurin sesse tai agility erkki.
Yleensä nämä näkyvät päällepäsmärit ovat esillä mielipiteineen eri harrastuksissa. Hiljaiset osaajat ovat syrjemmällä. Tämä kärjistettynä. Totta kai nämä päsmärit ovat äänessä ja esillä olevat saavat sen huomion ja ovat sen keskipisteessä. Tietenkin nämä "päsmärit" osaavat myös, mutta ovat usein varsin intohimoisia asiassaan.
Itse annan suurimman arvon koiraihmiselle, joka on onnistunut kasvattamaan koiransa toimivaksi arki oloihin ja yhteiskuntakelpoiseksi. Sitten tulee vasta harrastus tai kilpailutoiminta, kelle se on tarpeen.
Nämä ihmiset ovat oppineet tekemällä ja siitä kertyneellä kokemuksella. Tekemällä virheitä ja oppineet niistä. Hakeneet tietoa ja soveltaneet.
Arkitottelevaisuus joka on rakennettu koiran ja omistajansa kanssa yhdessä tekemällä. Tämä kun on saavutettu, niin on hyvä lähteä harrastamaan kun tuntee koiransa käytöksen ja on omiin asioihin riittävää itseluottamusta. Näin ei pääse vaikuttamaan omaan mielipiteeseen suuremmin "kikkaerkit" neuvoineen.
Nämä "kikkaerkit" ovat kivoja tyyppejä. Usein neuvovat ja jättävät neuvottoman omaan yksinäisyyteen "neuvojen kanssa". Tämä jos jokin nostaa uuden koiraihmisen itseluottamusta.
Olen tänä kesänä korjannut muutaman "kikkaerkin" työnjälkiä. Niitä josta on jopa maksettu erkille.
En tältä kantilta hirveästi ihmettele, miksi täällä usein kysytään vaikka "kikkaerkki" on aijemmin ohjeistanut ja neuvonut kysyjää. - perheen isä
Kukkahatuton setä kirjoitti:
Ylivoimaisesti paras CM:n toteamus (varsin usein käytetty) on mielestäni:
"I'm not here to train your dog, I'm here to train you!"
CM:n kaltaiselle kaverille joka on puhelias ja ulospäinsuuntautunut, pikkuisen hintahtavan oloinen sekä ennen kaikkea, selväjärkinen koirien suhteen, on selkeä tilaus TV-mediassa. Aivan vastaavasti kuin CM:n ohjelmassa, näissä muissa aiemmin mainituissa ohjelmissa on aina yksi ongelma ylitse muiden eli koirien omistajat. Aivan uskomattoman löperöitä ja saamattomia ihmisiä, kertakaikkiaan!
Taitaa olla nykyisen sukupolven (tai ainakin ison osan) suuri harhakuvitelma, että koira on onnellinen saatuaan sisäfilettä, käytyään hierojalla tai sosiaalistuttuaan koirapuistossa. Sitten ihmetellään, miksi on isoja ongelmia. Koiralle tärkeintä ovat rutiinit, rajat ja rakkaus, eikä se siitä mihinkään muutu sillä koira on koira vaikka sen pukisi Chanelin vaatteisiin. Vuosi vuodelta ahdistaa enemmän, kun katsoo vastaantulevia koiria jotka rodusta ja koosta riippumatta käyttäytyvät aina vaan huonommin ja huonommin. Koiria inhimillistävät kukkahattutädit pitäisi kaikki laittaa syytteeseen koirien oikeuksien polkemisesta!
Sitä olen aiemminkin hämmästellyt, miten ihmeessä SEY:llä riittää aika moiseen hihhulointiin (CM-boikotti), kun olisi ympärillä aivan oikeitakin eläinsuojelullisia asioita joihin tulisi paukkuja käyttää.
Tulipas taas kiukkuista tekstiä, kun adrenaalinia pakkaa vieläkin vereen... Tänäkin aamuna, kun käytiin vanhemman koiran kanssa pitkällä lenkillä ja oltiin kauempana kotinurkilta niin sai taas valistaa yhtä koiran omistajaa oikein kunnolla, että heidän kultainen noutajansa "joka ei tee kenellekään mitään" ei saa juosta vapaana ja hyppiä vastaantulevien päälle. Kahden lapsensa kanssa kulkenut äiti, toinen lapsi vaunuissa, toinen pikkuisella pyörällä, oli aivan hädissään kun iso koira ryntäilee päälle metsästä. Onneksi satuin paikalle ja sain noutajan pannasta otteen. Emäntä saapuu puolijuoksua metsäpolulta ja vihaisena huutaa "laske se koira irti". Voi jumalauta, silloin paloi käämi oikein huolella ja ripitin emännän oikein viimeisen päälle.
Lopuksi, kun olin latonut faktat homman laittomuudesta, edesvastuuttomuudesta ja täydellisestä välinpitämättömyydestä muita kohtaan jne. Tilannetta seuraamaan jääneelle perheenäidille totesin, että seuraavalla kerralla soita heti poliisit paikalle. Vielä lopuksi yritti noutajan emäntä mutista jotain "vapaana kulkemisen opettelusta" ja "nipottamisesta", mihin totesin vaan että "Jos koiranne juoksee vapaana minua kohti, niin en voi taata etteikö oma koirani puolustaudu ja puolusta minua". Emäntä katseli paikallaan koko episodin ajan rauhallisesti istuskellutta isoa sakemanniani ja lähtiessään mutisi, että "ihan hirveitä nuo schäferit!". Pikkulasten äiti kiitteli avusta ja totesi, että ei ollut ensimmäinen kerta kun kyseinen koira juoksee vapaana.
Cesar Millan boikottiin ja maailma pelastuu! Tai sitten jotain muuta..."Taitaa olla nykyisen sukupolven (tai ainakin ison osan) suuri harhakuvitelma, että koira on onnellinen saatuaan sisäfilettä, käytyään hierojalla tai sosiaalistuttuaan koirapuistossa."
....Todellisuudessa tällä saadaan vain omistajalle hyvä mieli ja puhtaampi omatunto ei muuta. Loppujenlopuksi ei hyödytä ketään kuin hetken. Kuuluu samaan sarjaa, kuin pakkasella housuun kuseminen. Hetken lämmittää, mutta myöhemmin ollaan pulassa ja odotetaan uutta kusihätää.
Mennäänpä sitten "ongelmissa" (ihmisen) termeihin: eroahdistus, dominanssi, laumahierarkia jne.
Onhan se kiva mennä näiden taakse jolloin voi osoittaa sormella sivulle.
Suurin ongelma mitä täällä esiintyy niin liittyy "johtajuuteen" tai sen pyrkimykseen. Ja lähtee näin.
Sinun täytyy.... tai..Ole laumasi...Koirasi pyrkii....jne.
Hyvin yksinkertainen asia joka kannattaisi ymmärtää yhden, useamman koiran tai uuden ja vanhan kanssa on se, että suurimmassa osassa ongelmissa on kyse koiran jo saavutetuista eduista, josta pitää kiinni. Ei sen ihmeempää. Siitä helposti härkkiminen ja muu "laumajärjestys". Tämän ei tarvitse aiheuttaa intohimoja ajattelussa vaan asiat voivat olla myös varsin yksinkertaisia.
Samoin koira ottaa kaiken sen tilan käytöksen yhteydessä jota sille antaa. Ja pitää sen, ellei tätä jo kasvatus vaiheessa "rajata" kasvatuksella.
Koira tekee, kun ei muusta tiedä. eikä voi muuta odottaakaan jos opasta asioissa. Tekemällä oppii.
"Sitä olen aiemminkin hämmästellyt,...." Kuten myös...
"Tulipas taas kiukkuista tekstiä, kun adrenaalinia pakkaa vieläkin vereen..." ja loput tuli kuin omasta suustani....Lisäksi ihmettelin omalla reissulla, että miksi kaikki luulee, että jokainen vastaantuleva on "juttukaveri" tai on ymmärrystä mainitsemallesi käytökselle. - perheen isä
perheen isä kirjoitti:
Ihaillaan osaajaa ja siihen jää. Ei siinä mitään pahaa ole. Ja toisiaan Puheen ja ihailun asteelle usein taitaa jäädä. Asioita tai mitään ei voi sisäistää, jos yleinen tekeminen jää vain tälle tasolle.
Samoin minun omat vanhempien koirat ja iso- vanhempien koiria kohdeltiin hyvin ja asiallisesti. Ei kaikki vanha ole nyrkki ja komento linjaa.
Näiden kokemusta olen itse aikanaan hyödyntänyt ja niistä oppinut kuin aloittelin oman koiran kanssa (6v.)
Sitten nämä kotimaiset "esikuvat". Nykyisin kait pitää olla kuuluisa ja ulkomaalainen, jotta olisi riittävän uskottava. Samaan mitä em,ohjelmissa junnataan, niin samaa osaamista löytyy hyvin paljon myös kotimaasta. Ei tarvitse olla PK-kouluttaja tai vastaava "guru". Enemmän niitä löytyy kokeneista koiraihmisistä, jotka ei itsestään ihmeempää melua pidä, mutta on kivempi saada "vinkkejä" tunnetulta ihmiseltä, vaikka nämä "vinkit" tulevat usein varsin vaativasta päästä ja näin ollen hyöty jää varsin vähäiseksi tai nollaksi. Varsin ymmärrettävä asia.
Mistä tälläisen "taviksen" sitten tietää? No koirasta ja sen olemuksesta. Samoin sen omistajasta. voi olla naapurin sesse tai agility erkki.
Yleensä nämä näkyvät päällepäsmärit ovat esillä mielipiteineen eri harrastuksissa. Hiljaiset osaajat ovat syrjemmällä. Tämä kärjistettynä. Totta kai nämä päsmärit ovat äänessä ja esillä olevat saavat sen huomion ja ovat sen keskipisteessä. Tietenkin nämä "päsmärit" osaavat myös, mutta ovat usein varsin intohimoisia asiassaan.
Itse annan suurimman arvon koiraihmiselle, joka on onnistunut kasvattamaan koiransa toimivaksi arki oloihin ja yhteiskuntakelpoiseksi. Sitten tulee vasta harrastus tai kilpailutoiminta, kelle se on tarpeen.
Nämä ihmiset ovat oppineet tekemällä ja siitä kertyneellä kokemuksella. Tekemällä virheitä ja oppineet niistä. Hakeneet tietoa ja soveltaneet.
Arkitottelevaisuus joka on rakennettu koiran ja omistajansa kanssa yhdessä tekemällä. Tämä kun on saavutettu, niin on hyvä lähteä harrastamaan kun tuntee koiransa käytöksen ja on omiin asioihin riittävää itseluottamusta. Näin ei pääse vaikuttamaan omaan mielipiteeseen suuremmin "kikkaerkit" neuvoineen.
Nämä "kikkaerkit" ovat kivoja tyyppejä. Usein neuvovat ja jättävät neuvottoman omaan yksinäisyyteen "neuvojen kanssa". Tämä jos jokin nostaa uuden koiraihmisen itseluottamusta.
Olen tänä kesänä korjannut muutaman "kikkaerkin" työnjälkiä. Niitä josta on jopa maksettu erkille.
En tältä kantilta hirveästi ihmettele, miksi täällä usein kysytään vaikka "kikkaerkki" on aijemmin ohjeistanut ja neuvonut kysyjää."että löysit noista ohjelmista ja koulutusmetodeista sen olennaisen."..Kyllä niin. Seuraan yleensä asioita, jotka näen itse sillä hetkellä. En niitä mitä kuulen tai tee niistä johtopäätöksiä sen mukaan.
Eniten niissä hirtti omistajat ja kun niistä pääsi yli jaksoi keskittyä itse asiaan.
Ja kyllä näin jälkeen päin muistan mitä kirjoittelit niin ihan asiasta.
En vain ymmärrä kohinaa aiheesta. en niistä jotka puolesta, enkä niitä jotka vastaan. Tosin en ole seurannut kuin n.4.jaksoa ja riittää minulle. Nyt täytyy myöntää, että Hännänheiluttelija ohjelmaa tulee seurattua ihan ohjelmana.
On tässä hieman muutenkin kesänaikana oppinut joitain asioita ymmärtämään toiselta kantilta Tänks mm. molossin ja muutaman muun tunnistettavan tai tutuksi tulleen nimimerkin sinä mukaan lukien.
Jotain siis on ollut hyötyä täällä roikkumisessa ja kohta on aika siirtyä takavasemmalle. perheen isä kirjoitti:
"että löysit noista ohjelmista ja koulutusmetodeista sen olennaisen."..Kyllä niin. Seuraan yleensä asioita, jotka näen itse sillä hetkellä. En niitä mitä kuulen tai tee niistä johtopäätöksiä sen mukaan.
Eniten niissä hirtti omistajat ja kun niistä pääsi yli jaksoi keskittyä itse asiaan.
Ja kyllä näin jälkeen päin muistan mitä kirjoittelit niin ihan asiasta.
En vain ymmärrä kohinaa aiheesta. en niistä jotka puolesta, enkä niitä jotka vastaan. Tosin en ole seurannut kuin n.4.jaksoa ja riittää minulle. Nyt täytyy myöntää, että Hännänheiluttelija ohjelmaa tulee seurattua ihan ohjelmana.
On tässä hieman muutenkin kesänaikana oppinut joitain asioita ymmärtämään toiselta kantilta Tänks mm. molossin ja muutaman muun tunnistettavan tai tutuksi tulleen nimimerkin sinä mukaan lukien.
Jotain siis on ollut hyötyä täällä roikkumisessa ja kohta on aika siirtyä takavasemmalle."On tässä hieman..." Ai apua,minä kun olen luullut,että perheen isä on mies.Olenko erehtynyt,vai osaako miehet oikeasti ajatellakin myös muutoin kuin putkiaivoilla,toiselta kannalta o_O :DDDD
Elä siirry takavasemmalle.Etkö ole kuullut,että sen sakeampi soppa,kun enempi C=:-) .Hyvässä kuin pahassa :D,mutta ainakin on kunnon ja kiinnostavat seokset,mitä enemmän hämmentäjiä.
Muutoin vois olla tylsemmät sopat.- perheen isä
molossi kirjoitti:
"On tässä hieman..." Ai apua,minä kun olen luullut,että perheen isä on mies.Olenko erehtynyt,vai osaako miehet oikeasti ajatellakin myös muutoin kuin putkiaivoilla,toiselta kannalta o_O :DDDD
Elä siirry takavasemmalle.Etkö ole kuullut,että sen sakeampi soppa,kun enempi C=:-) .Hyvässä kuin pahassa :D,mutta ainakin on kunnon ja kiinnostavat seokset,mitä enemmän hämmentäjiä.
Muutoin vois olla tylsemmät sopat."Ai apua,minä kun olen luullut,että perheen isä on mies."...joo edelleen MIES vaikka sanaa alkaa ämmällä...=O
- :(
Kukkahatuton setä kirjoitti:
Ylivoimaisesti paras CM:n toteamus (varsin usein käytetty) on mielestäni:
"I'm not here to train your dog, I'm here to train you!"
CM:n kaltaiselle kaverille joka on puhelias ja ulospäinsuuntautunut, pikkuisen hintahtavan oloinen sekä ennen kaikkea, selväjärkinen koirien suhteen, on selkeä tilaus TV-mediassa. Aivan vastaavasti kuin CM:n ohjelmassa, näissä muissa aiemmin mainituissa ohjelmissa on aina yksi ongelma ylitse muiden eli koirien omistajat. Aivan uskomattoman löperöitä ja saamattomia ihmisiä, kertakaikkiaan!
Taitaa olla nykyisen sukupolven (tai ainakin ison osan) suuri harhakuvitelma, että koira on onnellinen saatuaan sisäfilettä, käytyään hierojalla tai sosiaalistuttuaan koirapuistossa. Sitten ihmetellään, miksi on isoja ongelmia. Koiralle tärkeintä ovat rutiinit, rajat ja rakkaus, eikä se siitä mihinkään muutu sillä koira on koira vaikka sen pukisi Chanelin vaatteisiin. Vuosi vuodelta ahdistaa enemmän, kun katsoo vastaantulevia koiria jotka rodusta ja koosta riippumatta käyttäytyvät aina vaan huonommin ja huonommin. Koiria inhimillistävät kukkahattutädit pitäisi kaikki laittaa syytteeseen koirien oikeuksien polkemisesta!
Sitä olen aiemminkin hämmästellyt, miten ihmeessä SEY:llä riittää aika moiseen hihhulointiin (CM-boikotti), kun olisi ympärillä aivan oikeitakin eläinsuojelullisia asioita joihin tulisi paukkuja käyttää.
Tulipas taas kiukkuista tekstiä, kun adrenaalinia pakkaa vieläkin vereen... Tänäkin aamuna, kun käytiin vanhemman koiran kanssa pitkällä lenkillä ja oltiin kauempana kotinurkilta niin sai taas valistaa yhtä koiran omistajaa oikein kunnolla, että heidän kultainen noutajansa "joka ei tee kenellekään mitään" ei saa juosta vapaana ja hyppiä vastaantulevien päälle. Kahden lapsensa kanssa kulkenut äiti, toinen lapsi vaunuissa, toinen pikkuisella pyörällä, oli aivan hädissään kun iso koira ryntäilee päälle metsästä. Onneksi satuin paikalle ja sain noutajan pannasta otteen. Emäntä saapuu puolijuoksua metsäpolulta ja vihaisena huutaa "laske se koira irti". Voi jumalauta, silloin paloi käämi oikein huolella ja ripitin emännän oikein viimeisen päälle.
Lopuksi, kun olin latonut faktat homman laittomuudesta, edesvastuuttomuudesta ja täydellisestä välinpitämättömyydestä muita kohtaan jne. Tilannetta seuraamaan jääneelle perheenäidille totesin, että seuraavalla kerralla soita heti poliisit paikalle. Vielä lopuksi yritti noutajan emäntä mutista jotain "vapaana kulkemisen opettelusta" ja "nipottamisesta", mihin totesin vaan että "Jos koiranne juoksee vapaana minua kohti, niin en voi taata etteikö oma koirani puolustaudu ja puolusta minua". Emäntä katseli paikallaan koko episodin ajan rauhallisesti istuskellutta isoa sakemanniani ja lähtiessään mutisi, että "ihan hirveitä nuo schäferit!". Pikkulasten äiti kiitteli avusta ja totesi, että ei ollut ensimmäinen kerta kun kyseinen koira juoksee vapaana.
Cesar Millan boikottiin ja maailma pelastuu! Tai sitten jotain muuta...Tiesittekö rakkaat ystävät, että Cesar Milania vastaan on Usa:ssa noussut tapauksia, joissa "koirakuiskaaja" on haastettu oikeuteen? Ja oletteko huomanneet että KAIKISSA jaksoissa hän käyttää koirilla kuristus kaulapantaa? :( Itse en ole mikään koira specialisti, mutta jonkin verran olen ottanut asioista selvää koiranomistajana, ja hänen metodejaan käyttävää ihmistä en kyllä päästäisi koirani lähelle :( En sano että kaikki hänen tapansa ovat huonoja, mutta on ollut telkkarissa tapauksia, joissa hän pelottelee jo pelkäävää koiraa, mikä järki siinä on? Eihän pelkoa voi poistaa pelolla? Tuntuu että hän aina tv- showssaan hoitaan koiran "oiretta" (murinaa jne), mutta ei ikinä sitä itse syytä, elikkä miksi se koira murisee tai pelkää jotain?? Ja kaikkeenhan ei voi olla vastauksena johtajuusongelma!!! :(
Ja sitten kun näkee täällä ulkona ihmisten heittelevän räminäpurkkeja koirien päälle kun vaikka räyhää hihnassa, ihan sydämmeen sattuu katsoa kun koira menee kyyryyn ja peloissaan vetää häntää koipien väliin ja katsoo omistajaa peläten. Ei se koira räyhää enää, eli taas hoidetaan se oire pois mutta eihän se poista sitä syytä miksi koira rähjää?Pakkohan näihin ongelmiin on olla koiraystävällisempi tapa???
Ja sitten tämä "dominointi"? Miksi ihmeessä koiralla olisi tarvetta ruveta dominoimaan omistajaansa tai perhettään? Jos sitä kohdellaan hyvin ja sitä rakastetaan niin en usko että tämmöistä on olemassakaan. Onko se vaan meidän ihmisten tarve saada olla "pomo" tai "johtaja"? Ja entäs "jääkausien" pito? Miksi ihmeessä tätä tehdään? Häädetään koira pois kahden viikon aikana, ei puhuta eikä rapsuteta, ei huomioida mitenkään:( Eikös tuo nyt ole aivan kauheaa koiralle? En ymmärrä miten tuolla saadaan koirakon suhdetta perannettua, eikö sen nimenomaan pitäsis olla miellyttävää ja rohkaisevaa yhdessäoloa jolla luodaan parempaa suhdetta meidän ja ihanan lemmikkimemme välille? - ...
:( kirjoitti:
Tiesittekö rakkaat ystävät, että Cesar Milania vastaan on Usa:ssa noussut tapauksia, joissa "koirakuiskaaja" on haastettu oikeuteen? Ja oletteko huomanneet että KAIKISSA jaksoissa hän käyttää koirilla kuristus kaulapantaa? :( Itse en ole mikään koira specialisti, mutta jonkin verran olen ottanut asioista selvää koiranomistajana, ja hänen metodejaan käyttävää ihmistä en kyllä päästäisi koirani lähelle :( En sano että kaikki hänen tapansa ovat huonoja, mutta on ollut telkkarissa tapauksia, joissa hän pelottelee jo pelkäävää koiraa, mikä järki siinä on? Eihän pelkoa voi poistaa pelolla? Tuntuu että hän aina tv- showssaan hoitaan koiran "oiretta" (murinaa jne), mutta ei ikinä sitä itse syytä, elikkä miksi se koira murisee tai pelkää jotain?? Ja kaikkeenhan ei voi olla vastauksena johtajuusongelma!!! :(
Ja sitten kun näkee täällä ulkona ihmisten heittelevän räminäpurkkeja koirien päälle kun vaikka räyhää hihnassa, ihan sydämmeen sattuu katsoa kun koira menee kyyryyn ja peloissaan vetää häntää koipien väliin ja katsoo omistajaa peläten. Ei se koira räyhää enää, eli taas hoidetaan se oire pois mutta eihän se poista sitä syytä miksi koira rähjää?Pakkohan näihin ongelmiin on olla koiraystävällisempi tapa???
Ja sitten tämä "dominointi"? Miksi ihmeessä koiralla olisi tarvetta ruveta dominoimaan omistajaansa tai perhettään? Jos sitä kohdellaan hyvin ja sitä rakastetaan niin en usko että tämmöistä on olemassakaan. Onko se vaan meidän ihmisten tarve saada olla "pomo" tai "johtaja"? Ja entäs "jääkausien" pito? Miksi ihmeessä tätä tehdään? Häädetään koira pois kahden viikon aikana, ei puhuta eikä rapsuteta, ei huomioida mitenkään:( Eikös tuo nyt ole aivan kauheaa koiralle? En ymmärrä miten tuolla saadaan koirakon suhdetta perannettua, eikö sen nimenomaan pitäsis olla miellyttävää ja rohkaisevaa yhdessäoloa jolla luodaan parempaa suhdetta meidän ja ihanan lemmikkimemme välille?... nyt vielä kerran, että olet todellakin koiran omistaja. Ettei vain olisi kyseessä kuitenkin marsu?
- perheen isä
:( kirjoitti:
Tiesittekö rakkaat ystävät, että Cesar Milania vastaan on Usa:ssa noussut tapauksia, joissa "koirakuiskaaja" on haastettu oikeuteen? Ja oletteko huomanneet että KAIKISSA jaksoissa hän käyttää koirilla kuristus kaulapantaa? :( Itse en ole mikään koira specialisti, mutta jonkin verran olen ottanut asioista selvää koiranomistajana, ja hänen metodejaan käyttävää ihmistä en kyllä päästäisi koirani lähelle :( En sano että kaikki hänen tapansa ovat huonoja, mutta on ollut telkkarissa tapauksia, joissa hän pelottelee jo pelkäävää koiraa, mikä järki siinä on? Eihän pelkoa voi poistaa pelolla? Tuntuu että hän aina tv- showssaan hoitaan koiran "oiretta" (murinaa jne), mutta ei ikinä sitä itse syytä, elikkä miksi se koira murisee tai pelkää jotain?? Ja kaikkeenhan ei voi olla vastauksena johtajuusongelma!!! :(
Ja sitten kun näkee täällä ulkona ihmisten heittelevän räminäpurkkeja koirien päälle kun vaikka räyhää hihnassa, ihan sydämmeen sattuu katsoa kun koira menee kyyryyn ja peloissaan vetää häntää koipien väliin ja katsoo omistajaa peläten. Ei se koira räyhää enää, eli taas hoidetaan se oire pois mutta eihän se poista sitä syytä miksi koira rähjää?Pakkohan näihin ongelmiin on olla koiraystävällisempi tapa???
Ja sitten tämä "dominointi"? Miksi ihmeessä koiralla olisi tarvetta ruveta dominoimaan omistajaansa tai perhettään? Jos sitä kohdellaan hyvin ja sitä rakastetaan niin en usko että tämmöistä on olemassakaan. Onko se vaan meidän ihmisten tarve saada olla "pomo" tai "johtaja"? Ja entäs "jääkausien" pito? Miksi ihmeessä tätä tehdään? Häädetään koira pois kahden viikon aikana, ei puhuta eikä rapsuteta, ei huomioida mitenkään:( Eikös tuo nyt ole aivan kauheaa koiralle? En ymmärrä miten tuolla saadaan koirakon suhdetta perannettua, eikö sen nimenomaan pitäsis olla miellyttävää ja rohkaisevaa yhdessäoloa jolla luodaan parempaa suhdetta meidän ja ihanan lemmikkimemme välille?"Tiesittekö rakkaat ystävät, että Cesar Milania vastaan on Usa:ssa noussut tapauksia, joissa "koirakuiskaaja" on haastettu oikeuteen?"..En tiennyt, eikä hirveästi kiinnosta koko asia tai mies.
Samoin ei kiinnosta Usa:n asiat muutenkaan. Täysin erilainen ja vieras koirakulttuuri.
"Ja oletteko huomanneet että KAIKISSA jaksoissa hän käyttää koirilla kuristus kaulapantaa?"
En ole huomannut. Käytän itsekin sitä ja puolikuristavaa. Esim. Pk-koiralla valjaat on hieman epäkäytännöllinen asia. eikä asia ole muutenkaan ihan mustavalkoinen. Pitää hieman ajatella rotuja ja käyttötarkoituksia, mutta ymmärrän pääpointtisi.
"Miksi ihmeessä koiralla olisi tarvetta ruveta dominoimaan omistajaansa tai perhettään?"..Esim silloin kun koiralle ei ole asetettu käyttäytymisen rajoja pentuna. Elää niin kuin annetaan. Tai on tyytymätön ja turhautunut elämän menoon syystä tai toisesta. Rakkautta enemmän kuin rajoja.
"Jos sitä kohdellaan hyvin ja sitä rakastetaan"..Vaatii myös kuria, kuten mitä ei saa tehdä jne.
Rakkaus ja kuri täytyy olla tasapainossa. Ei suuntaan tai toiseen.
"Ja kaikkeenhan ei voi olla vastauksena johtajuusongelma!!! "..Tuo on lähinnä ihmisen päässä.
"Onko se vaan meidän ihmisten tarve saada olla "pomo" tai "johtaja"?..On koiralla ei, kun ei pysty johtamaan, sen merkityksessä.
"Ja entäs "jääkausien" pito?"..liittyy samaan kategoriaan väkivallankanssa. Kun keinot loppuu, niin päädytään näihin. Kädettömän "kikkoja".
Luottamus on hieno asia teoriassa. Vielä hienompi, kun se on toteutunut -käy moneen.
Lue ap. uudestaan, niin siinä löytyy monta asiaa hyvään menestykseen monessa elämäntilanteessa..
Jos osaa poimia sen pääpointin. =)
Tässä on kyllä tullut jo viestiviestiltä niin samansuuntaista,kuin omat hajatelemat,että ei paljon lisättävää,vaikka yrittäis pinnistelläkkin :D
Jos sen verran,että oisko vähän nykypäivänä myös sitä,että sitä tietoa saa liikaakin.Yleensä siis tieto on tosi hyväksi,mutta tulee mieleen välillä,että kun sitä saa pureksimatta,niin se oma yritteliäisyys ehkä pienenee,kokemuksen kautta hakeminen vähenee,jolloin se koiranluku "vähenee" ja sitten herkemmin taas tulee uusia ongelmia eteen.
Eli kun joutuis enemmän alussa polullaan vääntämään ja asioita itse miettimään,niin pitemmän päälle se myös kehittäisi paljon.Noh,tiedä häntä.Monta monessa.Ja kaikki korostuu,kun koiramäärät on hurjasti lisääntyneet,ja pelkkä koirien status omistamisessakin noussut.
Minäkin olen sitä mieltä,että kehitys koulutuksessa on mennyt parempaan,ja itseasiassa koiraystävällisempään suuntaan.Ja tuloksethan näkyy jopa harrastustasolla,kilpatasolla,joka puolelta kansainvälisellä tasolla ropisee nykyään huipputuloksia suomalaisille :)
Tosin vähän ehkä liikaa puhutaan entisajan "nyrkilläpäähän"systeemistä.Ei se nyt ihan niin hurjaa kauttaaltaan ollut.Enemmän kyse ehkä runsaista pakotteista.Mutta ainahan laidasta laitaankin myös on ollut.Nykyään enemmän ehkä taas sitä toista laitaa...
Minun mielestä taasen ei pahemmin ennenvanhaan maalaiskoiria ylipäätään kouluteltu.Ei pahalla,jos ei hyvälläkään.Siellä ne narunnokassa päiväänsä vietti,ja metsästysaikana mettälle vietiin.Ja sen hoiti lähinnä vahva vietti.Jos ei sitä ollut,niin soronoo vaan sille sielulle...
Samaa mieltä minäkin viimekädessä olen,että ei niillä tavoilla väliä ole,vaan tuloksilla.KUNHAN ne tavat on vaan inhimillisiä,koiria kunnioittavia ja ymmärtäviä.
Noh kukkistätinä tosin positiivisen kouluttamisen ja vahvistamisen puolesta itse lähinnä liputtelen :D- perheen isä
Jeps. voi tosiaan olla, että liikatarjonta on yksi syy ja aloittajan on vaikea vielä päättää mikä on hyvä ja mikä ei tai miten yleensäkin pitäisi tehdä. Tämä kai on se yksi ongelma. Epävarmuus ja ennakko paineet, joka tästä syntyy. Ennen tuli tehtyä ilman tieto "rasitetta" ja oli kaiketi tätä kautta tuli luonnollisempi asenne.
Ja nykyisin on helppoa tämä neuvon pyynti. Ja kun vastaukseksi saa: sinun pitää...toko..agi..aktivointi...urpo...
Niin taas mennään miinukselle.
No sitten mieli ylpeänä "kouluttamaan" kentälle. Jos onnistut kerralla löytämään sen itselle sopivan, niin paras neuvo olisi, että lotto välittömästi vetämään olet onnekas.
Tuosta kukkistäti jutusta esitit sen hyvin tuolla susi topiikissa. Ehkä ainoa oikea tapa "luomuilla".
Nykyisin kuin mennään aina asioiden ääripäihin, eikä osata valita jostain yhtä toisestä toista jne.
Täytyy myöntää, että omat "vinkit" lähtivät helposti omasta rodusta, josta joskus hieman palautit tai muistutit.
Vaikka itsekkin edustat aika vahvasti omaa koirarotusi niin on oppinut hieman skarppaamaan asiassa ja vastauksissa muille. En ehkä huomioinut asiaa riittävästi aluksi niin kuin sinä. =O. Vaikka muitakin rotuja kyllä riittävästi tuntee. (meillä päin se on vissiin kotiipäin vetoa =O)
Samoin on hieman muuttunut avarammaksi asenne tiedä kai mihin liittyen palk.(en saa sanottua) sekin on avartanut myös muussa ja muita ajatellessa. Näin ne asiat hioutuu, kun riittävästi jauhaa ja oikein perustein. - perheen isä
perheen isä kirjoitti:
Jeps. voi tosiaan olla, että liikatarjonta on yksi syy ja aloittajan on vaikea vielä päättää mikä on hyvä ja mikä ei tai miten yleensäkin pitäisi tehdä. Tämä kai on se yksi ongelma. Epävarmuus ja ennakko paineet, joka tästä syntyy. Ennen tuli tehtyä ilman tieto "rasitetta" ja oli kaiketi tätä kautta tuli luonnollisempi asenne.
Ja nykyisin on helppoa tämä neuvon pyynti. Ja kun vastaukseksi saa: sinun pitää...toko..agi..aktivointi...urpo...
Niin taas mennään miinukselle.
No sitten mieli ylpeänä "kouluttamaan" kentälle. Jos onnistut kerralla löytämään sen itselle sopivan, niin paras neuvo olisi, että lotto välittömästi vetämään olet onnekas.
Tuosta kukkistäti jutusta esitit sen hyvin tuolla susi topiikissa. Ehkä ainoa oikea tapa "luomuilla".
Nykyisin kuin mennään aina asioiden ääripäihin, eikä osata valita jostain yhtä toisestä toista jne.
Täytyy myöntää, että omat "vinkit" lähtivät helposti omasta rodusta, josta joskus hieman palautit tai muistutit.
Vaikka itsekkin edustat aika vahvasti omaa koirarotusi niin on oppinut hieman skarppaamaan asiassa ja vastauksissa muille. En ehkä huomioinut asiaa riittävästi aluksi niin kuin sinä. =O. Vaikka muitakin rotuja kyllä riittävästi tuntee. (meillä päin se on vissiin kotiipäin vetoa =O)
Samoin on hieman muuttunut avarammaksi asenne tiedä kai mihin liittyen palk.(en saa sanottua) sekin on avartanut myös muussa ja muita ajatellessa. Näin ne asiat hioutuu, kun riittävästi jauhaa ja oikein perustein.Katselin tänään taas parijaksoa ohjelmaa sitä vikiä ja millistä. Ensimmäinen oli taas sitä puuduttavaa toistoa.
Toinen tapa katsoa. Ota ääni sekä teksti pois ja katso mitä jää ja ymmärrät. Varsinkin Millanista.?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1711111
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän132857- 84793
- 51738
Olisitko oikeasti valmis rikkomaan
Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk55539Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla
Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä295533Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?37531Martinan tarve valehdella.
Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t215489- 49477
Pakkomielle
Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs45472