Mihin näitä jatkuvia kolehdin keräämisiä oikein tarvitaan? Minun käsittääkseni seurakunta, sen enempää kuin yksilöihmisen hengellinen elämä ei tarvitse erikseen kerättäviä rahavaroja.
Minä käyn ansiotyössä, mutta ei minun hengellinen elämä tarvitse mitään erikseen kerättäviä rahavaroja siihen, että voin Jumalaa rukoilla, ylistää ja käydä kahdenkeskistä keskustelua tai käydä yhdessä muiden kanssa keskustelua hengellisistä asioista tai evankelioida lähipiiriä tai matkustaa kauemmas evankelioimaan jos huvittaa.
Mikä tarkoitus näillä isojakin rahavaroja pyörittävillä seurakunnilla oikein on?
Minä käyn ansiotyössä, mutta ei minun hengellinen elämä tarvitse mitään erikseen kerättäviä rahavaroja siihen, että voin Jumalaa rukoilla, ylistää ja käydä kahdenkeskistä keskustelua tai käydä yhdessä muiden kanssa keskustelua hengellisistä asioista tai evankelioida lähipiiriä tai matkustaa kauemmas evankelioimaan jos huvittaa.
Mikä tarkoitus näillä isojakin rahavaroja pyörittävillä seurakunnilla oikein on?
Vastaukset 35
Vanhimmat
jääkiekkomatsiin, niin maksat lipusta lähellä 100 eur/kpl.
Keskimääräisen (täysin vapaaehtoisuuteen perustuva) kolehtituotto on 10-15 euroa/tilaisuus/henkilö.
Sitäkään ei todella velvoiteta maksamaan.
Monille seurakunnassa kokoontuminen on tärkeämpi asia kuin jääkiekkomatsi.
Tiloista menee vuokraa, sähkö, lämpö , talonmies jne.
pelaa jääkiekkoa yksin. Ei siihen tarvita lippua, eikä lappua.
Emme tiedä.,., maksetaanko vanhemmiston virkaa toimittaville miehille palkkaa?
Helluntaisrkt toimivat, ovat ainakin historiansa 90 vuotta toimineet täysin ilman avustuksia valtiolta tai joltakin keskusorganisaatiolta.
NÄILLÄ VAPAAEHTOISILLA VAROILLA:
- on rakennettu rukoushuoneet, maksetaan palkkalistoilla olevien palkat ja sivukulut, tehdään lähetystyötä satojen henkilöiden voimin
Systeemi, joka ainakin ennen toimi ja hienosti. Tästä helluntairikko-systeemistä en enää tiedä.
Helluntaikirkko saa avustusta valtiolta. Löysin nämä, joten se on valtionkirkko myös.
http://www.suomenhelluntaikirkko.fi/paasivu/helluntaikirkolle_myonnetty_valtionapua_vuonna_2008_6908/?session=57819419
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirkollisasiat/rahoitus_ja_avustukset/myonnetyt/uskonnolliset_2009.pdf
Perinteinen on erillinen ja kirkko helluntaissa on oma ryhmänsä.
Jotkus halusi aikoinaan revetä kirkoksi, että voi papit vihkiä ja saada kuten muut valtion avustusta.
No he nyt saavat, mutta ei perinnehelluntalaiset.
Kirkollisia on pieni ryhmä ja helluntaiherätys seurakunta on sitten se suurijoukko, jotka apua ei ole pyytänyt.
kauemmas evankelioimaan ilman rahaa?
yhtään mitään, enkös sanonut, että minä käyn ansiotyössä elikkäs minun ei tarvitse keneltäkään muulta pyydellä rahavaroja sen takia, että pääsisin evankelioimaan. Lähetit ovat kuin vapaamatkustajia, kun heillä nyt sattuu olemaan tällainen SUURI KUTSUMUS, niin muiden täytyy se kustantaa.
Minullakin on kutsumus erinäisiin asioihin, mutten vaadi ketään kustantamaan kutsumustani, vaan kustannan itse elämiseni ja toteutan kutsumustani siinä sivussa.
kuinka hoidat lähetyskäskyn. Ehkäpä sinulla onkin niin hyvä palkkataso, että voit suorittaa siitä huomattavan osan. Sehän ei vaadikaan kuin... joka päivä matkapäivä.
Onko se sinulta pois, jos joku tahtoo olla lähettäjänä eli kolehdin myötä antaa matkarahat ja elannon sille, jolla on kutsumus evankeliumin eteenpäin saattamiseen, mutta haluaa tehdä sen täysipäiväisenä? Miksi pilkkaat kutsumuksen omaavia?
Sanotaan että se on vapaaehtoista ja kuitenkin työnnetään haavi eteen tai laitetaan lipas kiertämään.
Eipä löydy Raamatusta tukea kolehdille. Sanotaan, että Jumala on siunannut, kun kolehtihaaviin tuli taas niin ja niin paljon varoja ja kuitenkin ne on itse kerättyjä. Ehkä tuo rahankeruu johtuu myös väärästä seurakunta käsityksestä. Käsitetään, että seurakunta on joku omillaan toimeentuleva yksikkö, jolla on oma talous. Seurakunta on yksinkertaisesti kaikki uudestisyntyneet uskovat eli Kristuksen ruumis. Ja Hänellä ei ole monia ruumiita, vaan yksi ruumis ja me olemme Hänen ruumiinsa jäseniä. Missä kaksi tai kolme on koolla Hänen nimessään, niin siellä Hän, Jeesus on heidän keskellään. Kaksi ihmistä koolla Jeesuksen nimessä, siinäkin on jo seurakunta koolla. Alkuseurakunnassa sai tuoda vapaaehtoisia lahjoja, ei siellä suoritettu keräyksiä tähän nykytapaan.
Rakkauden laki on myös vapauden laki, ja se pitäisi toimia molemmin puolin. Silloin alussa seurakunnat kokoontui kodeissa, eikä se vaadi mitään rahankeruuta.
2 Kor. 9
7 Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.
8 Ja Jumala on voimallinen antamaan teille ylenpalttisesti kaikkea armoa, että teillä kaikessa aina olisi kaikkea riittävästi, voidaksenne ylenpalttisesti tehdä kaikkinaista hyvää;
9 niinkuin kirjoitettu on: "Hän sirottelee, hän antaa köyhille, hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti".
10 Ja hän, joka antaa siemenen kylväjälle ja leivän ruuaksi, on antava teillekin ja enentävä kylvönne ja kasvattava teidän vanhurskautenne hedelmät,
11 niin että te kaikessa vaurastuen voitte vilpittömästi harjoittaa kaikkinaista anteliaisuutta, joka meidän kauttamme saa aikaan kiitosta Jumalalle.
12 Sillä tämä avustamispalvelus ei ainoastaan poista pyhien puutteita, vaan käy vieläkin hedelmällisemmäksi Jumalalle annettujen monien kiitosten kautta,
13 kun he, tästä teidän palveluksestanne huomattuaan, kuinka taattu teidän mielenne on, ylistävät Jumalaa siitä, että te näin alistuvaisesti tunnustaudutte Kristuksen evankeliumiin ja näin vilpittömästi olette ruvenneet yhteyteen heidän kanssaan ja kaikkien kanssa.
14 Ja hekin rukoilevat teidän edestänne ja ikävöivät teitä sen ylen runsaan Jumalan armon tähden, joka on teidän osaksenne tullut.
15 Kiitos Jumalalle hänen sanomattomasta lahjastaan!
Mielellämme me käytämme tuota jaetta 7, kun puolustelemme tätä kolehdin keräystä. Suuri osa tästä rahasta menee näiden voisko sanoa turhien rakennusten ylläpitoon. Raamattu sanoo, että:
Apt. 17:29
Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema.
Jumaluus ei ole siis ihmisten kätten tekoja. Kaikki nämä uskonnolliset palvontapaikat, kirkot ja muut hienot rakennukset saattaa viedä huomion siitä olennaisesta. Sä saatat keskittyä ihailemaan vaikka kaunista alttaritaulua tai muuta hienoa, joka vie sun huomiosi pois Jeesuksesta. Siksi Jeesus ei vienyt seurakuntaa tälläisiin paikkoihin, vaan Hän vei seurakunnan autioon paikkaan, missä ei ollut oikeastaan mitään muuta kuin Hän itse, Jeesus ja seurakunta.
Ja jos lukee 2 Kor. 9 kokonaan, niin käy kyllä ilmi mihin tai kenelle meidän tulisi antaa ja käy ilmi myös se mitä varten Jumala meille antaa kaikkea hyvää.
uskovat eivät saa kokoontua yhteen isommalla porukalla, kokonaisena paikallisseurakuntana? Pienessä kotikokouksessahan uskovan katse voi Jeesuksen sijaan kiinnittyä vaikkapa jääkaappiin ja sen sisältöön. Eritoten saarnamiehelle voi käydä niin, jos joutuu tekemään töitä palkatta.
yleensä kokoontuvat ja toivovat isompaa porukkaa kokouksiin. Se on toiveajattelua, sillä yleisesti yhdistyselämä riutuu ja väki karttaa kaikenlaista uskonnollispoliittista toimintaa.
isommallakin porukalla kokoontua ja en usko, että kukaan nyt niin arkista asiaa kuin jääkaappi, alkaa kattomaan, vaikka kotona se kyllä turhan usen kiinnostaa :)
Jumala vaan nyt tahtoo, että se olisi noin 50- 100 henkeä, syystä että isossa seurakunnassa helposti hukkuu massaan. Kaikkien tulisi tuntea toisensa ja ainakin seurakunnan paimenen pitäisi tuntea lampaansa.
pienempiäkin saa olla, kun 50 henkee.
kolme on koolla Hänen nimessään, niin Jeesus on keskellämme - joka päivä maailman loppuun saakka.
Pienissä kotikokouksissa kaikki paikalla olijat tulevat huomioitua aivan erilailla kuin suurissa seurakunnissa ja puhumattakaan niiden massatapahtumista. Pienemmissä ryhmissä ujoinkin ja hiljaisinkin uskaltaa avata suunsa ellei sinnekin sitten erehdy joku päällepäsmäri päsmäröimään tekaistulla sosiaalisuudellaan.
massatapahtumista, vaan seurakunnan omista kokoontumisista. Ne voivat olla myös pienryhmätoimintaa, mutta kyllä srk jumalanpalvelus tai kokous, kuinka vaan, on hieno tapa palvella Jumalaa yhdessä kaikkien kanssa. Siinä voi jokainen osallistua laululla, rukouksella, jne. tunnustamaan yhteistä uskoa.
myös helluntaikirkon hyväksymän apostolisen uskontunnustuksen, joka on hyväksytty Nikaian kirkolliskokouksessa vuonna 325?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Apostolinen_uskontunnustus
http://www.espoohsrk.fi/html/uskontunnustus.htm
Tekikö sen uskontunnustuksen Jeesus vaiko ihmiset?
alkuseurakuntakin oli hetkessä yli 3000 hengen jättiseurakunta, joka organisoitui nopeasti diakoniatyöhön, lähetystyöhön jne.
Ei mennyt pitkääkään aikaa, kun Paavali alkoi valmistella lähetyskäskyn toteuttamista maan ääriin saakka. Paavali itse työskenteli teltantekijänä rahoittaakseen matkansa, mutta opetti kuitenkin seurakuntia pitämään huolta työntekijöidensä taloudellisesta puolesta.
jättiseurakunta Kristusruumis on tänä päivänä. Miljoonia miljoonia ihmisiä. Jeesus opetti, että seurakunta jakautuisi korkeintaan sadan hengen ruokakuntiin, jossa tunnetaan toisensa ja pidetään huolta toinen toisistaan. Evankeliumin julistus ei tarvi rahaa ollenkaan, ei sentin senttiä. Ei mulla ainakaan ole maksanut mitään. Eihän se maksa mitään, että avaat suusi siellä missä kulloinkin olet. Jos Jumala sut lähettää erityisesti johonkin tai antaa jonkun tehtävän, niin Hän pitää myös huolen sinusta. Jeesus sanoi näin lähettämilleen:
Luukas 10
1 Sen jälkeen Herra valitsi seitsemänkymmentä muuta ja lähetti heidät kaksittain edellänsä jokaiseen kaupunkiin ja paikkaan, jonne hän itse aikoi mennä.
2 Ja hän sanoi heille: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.
3 Menkää; katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle.
4 Älkää ottako mukaanne rahakukkaroa, älkää laukkua, älkää kenkiä, älkääkä tervehtikö ketään tiellä.
5 Kun tulette johonkin taloon, niin sanokaa ensiksi: 'Rauha tälle talolle!'
6 Ja jos siellä on rauhan lapsi, niin teidän rauhanne on lepäävä hänen päällänsä; mutta jos ei ole, niin se palajaa teille.
7 Ja olkaa siinä talossa ja syökää ja juokaa, mitä heillä on tarjota, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää siirtykö talosta taloon.
8 Ja mihin kaupunkiin te tulettekin, missä teidät otetaan vastaan, syökää, mitä eteenne pannaan,
9 ja parantakaa sairaat siellä ja sanokaa heille: 'Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle'.
10 Mutta kun tulette kaupunkiin, jossa teitä ei oteta vastaan, niin menkää sen kaduille ja sanokaa:
11 'Tomunkin, joka teidän kaupungistanne on jalkoihimme tarttunut, me pudistamme teille takaisin; mutta se tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle'.
Luuk. 22:35
Ja hän sanoi heille: "Kun minä lähetin teidät ilman rahakukkaroa ja laukkua ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään?" He vastasivat: "Ei mitään".
alkuseurakunnassa suoritettiin varojen keruuta, äläpä unohda.
Kerättiinpä jopa niin, että ajassa saa seurakuntalaiset olla kateellisia.
Kun kolehdit oli senaikaisessa haavissa, ja homma jaettiin, ei puutetta ollut.
Mutta olihan sielläkin vilppiä. Myivät maatilansa ja valheletten uhrasi.
Lopputulos, nämä uhraajat kannettiin ulos kuolleena, koska nousivat Pyhää Henkeä vastaan.
Eli kyllä alkuseurakunta kantoi vastuunsa. Nykyseurakunnassa on niin paljon rahareikiä kaikkeen harrastustoimintaa jäsenillä, että ei riitä Herrantyöhön mitään.
kolehdille tukea Raamatusta
täällä ajassa? Missä sinä kylvät, vai kylvätkö ollenkaan?
Eikö lyhteitä kannata kerran niittää?
sanottaisiinkohan tämänpäivän kielellä !kolehti"..
42. Seurakunnan yhteiselämä
Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat. 43. Pelko levisi ihmisten keskuuteen, ja apostolien kätten kautta tapahtui monia ihmeitä ja tunnustekoja. 44. Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä. 45. He myivät talonsa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi. 46. Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin. 47. He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja päivä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat.
32. Uskon ja omaisuuden yhteys
Koko uskovien joukolla oli yksi sydän ja yksi sielu. Kukaan ei pitänyt omanaan sitä, minkä omisti, vaan kaikki oli heille yhteistä. 33. Apostolit todistivat voimallisesti Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja Jumalan armo oli heidän kaikkien osana runsain määrin. 34. Kukaan ei kärsinyt puutetta. Ne, jotka omistivat tilan tai talon, myivät sen ja luovuttivat kauppasumman 35. apostolien haltuun, ja näiltä jokainen sai rahaa tarpeensa mukaan. 36. Myös Joosef, Kyproksesta kotoisin oleva leeviläinen, jota apostolit kutsuivat Barnabakseksi - nimi merkitsee: rohkaisija - 37. myi omistamansa pellon ja toi rahat apostolien jaettavaksi.
1. Ananias ja Safira
Muuan Ananias-niminen mies myi yhdessä vaimonsa Safiran kanssa maatilan, 2. mutta pani vaimonsa tieten osan kauppahinnasta syrjään. Loput hän luovutti apostolien haltuun. 3. Silloin Pietari sanoi: "Ananias, miksi olet antanut sydämesi Saatanan valtaan? Miksi yritit pettää Pyhää Henkeä ja jättää maatilan hinnasta osan itsellesi? 4. Tilahan oli sinun, kun et vielä ollut myynyt sitä, ja sinun olivat myös rahat, kun sen myit. Kuinka saatoit ryhtyä tällaiseen tekoon? Et sinä ole valehdellut ihmisille, vaan Jumalalle." 5. Nämä sanat kuullessaan Ananias lyyhistyi kuolleena maahan, ja kaikki, jotka olivat tätä kuulemassa, joutuivat kauhun valtaan. 6. Nuoret miehet kietoivat Ananiaan ruumiin vaatteeseen, kantoivat hänet ulos ja hautasivat hänet.
eräitä henkilöitä, joita kannan Jumalan eteen kaikin tavoin.
Mutta mites tää nyt liittyy tähän edelliseen?
mutta kolehdin kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä. Monessako seurakunnassa tuota noudatetaan ?
Apostolien teot 4
32 Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.
33 Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä kaikilla.
34 Ei myöskään ollut heidän seassaan ketään puutteenalaista; sillä kaikki, joilla oli maatiloja tai taloja, myivät ne ja toivat myytyjen hinnan
35 ja panivat apostolien jalkojen juureen; ja jokaiselle jaettiin sen mukaan, kuin hän tarvitsi.
Eli lähimmäisen auttaminen ja auttaminen on myös seurakunnan keskellä tekemistä, kodin ylläpitoa ts.
Seurakuntakoti, sillä on paljon velvotteita ajassa. Yhteiskuntaanpäin, kiinteistöverot, sähköt, lämmitys, kunnostusvarat, asioita hoitava taho, eli palkattu pastori. jne.
Sitten kotiin tulee ystävä, kuuntelee sanaa, tulee hengellisesti ravituksi, kutsuu naapurinsa ja kas, te kaikki olette siellä.
Eli kolehti, varainkeruu, se on tämän ajan hengellisen työn yksi muoto.
Kun olen pelastunut Kristukseen, voin kerralla vaikka pelkkää matematiikkaa käyttäen ynnätä, 1.5 askia tupakkaa päivässä on euroja sen ja senverran. Itselläni pullo viikossa, ehkä kaksikin, sen lisään ja kk. tasossa aikamoinen ilo siirtääkin se kolehtiin ja lähimmäistyö etenee siinä ja terveyskin pysyy parempana itsellä jo pelkästään tuon myrkkymäärän poistumisena.
Tämänpäivän hintoja nyt en noista tiedä, mutta uskon sen olevan kuitenkin huomattava.
Sitten voisin ajatella muutakin joutavanpäiväistä, mikä ei kirkasta Jumalanvaltakuntaa, eli eiköhän tässä jo nyt sen äärellä eletä. Laitan ennemmin Herran työhön kuin kulutan sellaiseen, mikä ei ruoki kuin turhaa markkinataloutta ja sen kautta muuta joutavanpäiväistä pippaloa.
Eli ei kait tuo kolehti ole paha?
Mutta kruunua ottamatta, koko 40 vuoden ajan olen tukenut Herran työtä niin, että seurakunta on saanut osansa ja myös sitten se muu, ympärillä oleva, tukeentuu jatkuvasti.
Näin anonyyminä voin puhua, mutta ruokapöydässäni on jatkuvasti rapaamassa sormia riittävästi.
Entäpä taloustilanteeni? Enää oli 35 euroa tilillä, 20 päivä on taas tulot tiedossa, mutta silti pöydässäni on tilaa syöjille ja kas, se on aina riittänyt kuin öljy astiassa, kun kaataa, se riittää.
Mutta jos alan mittaamaan mitalla, varmasti loppuu.
En näistä raha-asioista tavallisesti puhu, mutta sanoinpa kun asian esitit.
mutta sen pitää olla vapaaehtoinen. Sitä se ei ole, jos kolehtihaavi eteen tulee. Kyllä siinä moni pakosta antaa, vaikka kuinka vapaaehtoiseksi sanottaisi. Silloin se on vapaaehtoista, jos on esim joku lipas jossain pöydällä näkyvällä paikalla, johon saa laittaa jos laittaa. Kaikilla ei olisi varaa laittaa sitä yhtä ropoakaan, vaan päin vastoin koko kolehtihaavi olisi tyhjennettävä joka kerta jonkun puutteenalaisen taskuun. Sitä ei voi kuvitella että millaisessa ahdingossa elää ihmisiä suomessa tänä päivänä.
Mutta eiköhän tämä tästä tullut puhuttua.
Tehdään tässä ajassa se työmme, mikä meille on annettu uskollisena.
Vaikka uhraan säännöllisesti, silloin kun tilini tulee, panen silloin.
Ei se tarkoita, että panen sinne aina, tai on pakko laittaa. Voin laittaa kerran kuukaudessa, seurakuntarahastoon ja rakennusrahastoon ja piste. Herra se näkee sydämen, eikä se kolehdinkantaja, jota itsekin olen tehnyt ynnää, kuka antaa tahi ei. Ehkä se lipas pienessä seurakunnassa menee eteisessä, mutta käytännöllinen tapa on mielestäni keruu. Tiedeän että valitokirkossa joillakin on tapana laittaa vaikka se kaksikymmenpenninen, niin "näyttäisi" asia olevan kohdallaan.
Voithan sinäkin ottaa se käytännön ja laittaa vaikka käsi suulle ja ottaa pois, niin kukaan ei tiedä vieressä mitä teit. Näinhän se pitäisi ollakin, vasen ei tiedä mitä oikea tekee. Siinäpä sitä asennetta.
Mutta kuten totesin, menen nukkumaan, aamulla aikaseen ylös. Menehän sinäkin tutimaan ja sydämessä kiitetään Herraa.
lko 17:00
No sinä et tarvii, mutta se ulkopuolinen tarvii ja jos rakastat lähimmäistä ja sielusi on maksettu Golgatan ristillä, mikään roposesi ei riitä mittaamaan sydämesi arvoa. Sinä sitten punnitset lähimmäisesi sielun kevyesti ja uhraat sen mukaan.
Taidat olla fariseus.
Näen hengellisellä kentällä suurta tarvetta työhön ja työ sitoo myös varoja, mitään ei saada ilmaiseksi.
Esim. lähimmäispalveun toteutus vaatisi kiepästi tukea, vaikkapa siksi, että saisimme kohdata kaikki ihmisryhmät, mietinpä tässä vaikka kuuroja ja sokeita.
Tuossa uhrauksista kerran Vaparipariskuntaa jututen, rouva totesi, että heillä oli aina rahasta puute.
Mutta kun he alkoivat uhrata "kymmys" näköalalla sydämestään, niin heiltä hävisi rahan puute.
Asiat alkoivat siunaantua niin, että se tasapaino löytyi kaikkeen.
http://www.kymmenykset.fi/
Muutes, olevat pitkän linjan uskovia tuolla kirkossaan.
kustanna itse evankelioimisesi - näin sen pitäisi olla jokaisen kohdalla.