Totuuden tuntemiseen

Esko H. kirjoitti:

Vaikuttaa siltä että, jopa suurimalla osalla uskovaisistakin on totuuden tunto hämärtynyt, tai ei ole tullutkaan tuntemaan, vai mistä johtuu ja mitä pitäisi päätellä, kun sitä ei julkituoda, ei kirkasteta. Vaikka on Jumalan sanaa tutkittu ja Jeesuksesta ja Jumalasta keskusteltu ja toisiltaankin siitä koitettu kysellä, ja omia mielipiteitäänkin siitä ilmaista.

Ei siitäkään huolimatta ole saatu sellaista valoa joka olisi sen totuuden kirkastanut siinä määrin että, voisi sitä julkisesti muillekin kirkastaa, osoittamalla käytännön toimenpiteisiin ohjaavia ja johtavaa Jumalan sanan mukaista ohjausta, tekoihin / yhdistymiseen Kristuksessa yhdeksi, Jumalan seurakunnaksi, Kristuksen ruumiiksi, totuuden noudattajaksi, jokaista jäsentä myöden, niin tien näyttäjiksi muillekin, jotka eivät totuuden ruhtinasta vielä tunne, vaikka sitä hapuillen etsivätkin.

Jos siis joku tuntee totuuden, mutta ei sitä julkituo, eikä pyri sitä muillekin kirkastamaan, hän on laittanut lamppunsa vakan alle, sellaisella ei ilmeisesti ole kuitenkaan Jumala suhde kunnossa, synti jota on myös itsekkyys, joka on välinpitämättömyyttä toisia kohtaan, saa ihmisen yrittämään piiloutumaan Jumalan kasvojen edestä, niin kuin Aatamin ja Eevankin, jotka olivat välinpitämättömiä Jumalan antamia ohjeita kohtaan. Alkoivat kuuntelemaan kapinahengen ääntä ja tottelemaan sitä. Näin on käynyt jokaiselle ihmiselle Herraamme Jeesusta lukuun ottamatta.

Ehkä on niin että, Jumala valitsee armostaan kenet Hän haluaa totuuden pylväiksi, eli Kristuksen ruumiin jäsenyyteen, jossa yhtyvät totuuden lähteen jäseniksi, valitettavasti vain siten, ettei keskinäinen jäsen yhteys toimi, koska valheellisuuden petolliset raja aidat, ovat päässeet erottaviksi tekijöiksi.

Saattaa kuitenkin olla ettemme kaikki ole menneet niin itseemme, että olisimme antautuneet puhtaan totuuden peilin, muidenkin arvostelun kohteiksi, kuin vain itsemme ja samanmielisiemme kuin vastaavienkin, Näin yhdessä eksyen. Vaikka näemme ja tiedämme että, omankaan käsityksemme mukainen tulkinta, ei ole johtanut käytännön tasolla yhdistymiseen, yhtä olemiseen, toistemme kunnioittamisissa ja palvelemisissa kilpailuun, keskinäisessä rakkaudessa ja huolenpidossa käytännössä, kaikkien samalla paikkakunnalla asuvien kanssa yhteistyössä ja palvelussa elämiseen, kaikkine uudentestamentin oppeineen, ohjeineen ja ehtoineen, mutta myös vapauksineen niissä rajoissa jotka Jeesuksen ja / apostolien opeissa ilmenee.

Totuus siis on Jumalan laki / tahto = täydellisyys, täydellisyyden laki, jonka alaisuuteen koko luomakunta on Jeesuksen kautta ja Jeesukseen, Jumalan sanaan luotu, ja sanan mukaisuuteen valmistettu, ja silloin Jumalan pyhän lain ja silloin Hengen / sanan, (Itse elämän lähde) kaikkivaltiaan käyttövoiman lähteestä käsin toimien ja elämän antaen kaikille luoduille. Jumalan kuviksi luoduilla kuitenkin on vapaus valita, taipuuko vai vastustaako Isän, luojan tahtoon.

Tässä tulee kysymykseen se, mihin luciferkin lankesi / häneen vapaaehtoisesti yhtyneet. Heissä heräsi vallanhimo, kapinamieli oma vapaa tahto alkoi nousta Jumalan tahdon tilalle, heissä heräsi kuvitelma että, voivat toimia itsenäisesti, ilman luojansa asettamia rajoja, lakeja.
Kapinamieli syntyy siis itsekkyydestä, jossa luotu kuvittelee jo olevansa tarpeeksi täydellinen, koska ei itsekkyydessään näe oman itsensä vajavaisuuksia, alkaen sitten uskoa vain siihen vajavaiseen, jonka ylitse tai pidemmälle ei itse, eikä kaltaisensa näe. Siitäkään huolimatta että, näkee kaikenlaista vääryyden hedelmää ja kuulee kaikenlaista kitinää ja valitushuutoa, (tuskanhuutoa) ympärillään.

Voi olla niin, että se lieväkin itsekkyys, rakkaudettomuus sitä vähäisintä kohtaan, jota ei yleensä minään pidetä, estää näkemästä pidemmälle. Vaikka Jumalan sana selvästi opettaa että juuri se, on Jumalan järjestys, että juuri niissä vähäisimmissä on se suurin aarre.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä